Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Ihan kiinnostuksesta kysyn, oletko sosiologi? Olen jotenkin ajatellut, että sosiologian tarkoituksena on etsiä keinoja vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, ei kehitellä tapoja luokitella ihmisiä erilaisen "kulttuurisen pääoman" mukaan ylä ja alaluokkaisiksi, ja määritellä vielä nuo luokat niin ettei luokkanousu näytä mitenkään mahdolliselta. Yleensä olen pitänyt tärkeänä, että yhteiskunnassa koulutetaan laajasti eri alojen ihmisiä, mutta jos tuo sitä parasta ja yhteiskunnallisesti tärkeintä mitä yliopistossa olette oppineet toivon minäkin muutoksia rahoitusallokaatioon. Voi ihan vilpittömästi kysyä mitä hyötyä tuollaisesta elitistisesta, ylenkatseisesta "analyysistä" on Suomen yhteiskunnalle? Ei ainakaan tuo lisää tasa-arvoa ja dynamiikkaa siihen? T ihan toisen alan professori.
Miten eriarvoisuutta yhteiskunnassa voisi vähentää, jos ei ensin tunnista sitä, ja ymmärrä sen mekanismeja? Tästähän kaikki tiede lähtee. Analysoidaan ja nimetään ilmiöt, sitten mietitään mistä ne syntyvät, mitä ongelmia se aiheuttaa ja mitä asialle voisi tehdä sen muuttamiseksi.
Vaikka olenkin ihan eri alalta. Inhimillisen käyttäytymisen kieltäminen ei ainakaan ole tie minnekään. Kaikissa laumoissa on hierarkia.Kuinka paljon se yhteiskuntaa parantaa jos kyökkisosiologit pohtivat kuinka paljon korkeampaa luokkaa ovat väitelleet aineenopettajat kuin maisteriopet? Tai onko Marimekko alemman vai ylemmän keskiluokan merkki? Jos niitä ongelmia oikeasti haluaisi ymmärtää ei keskittyisi suomalaisen kan taväestön mikroskooppisten pienten erojen rääpimiseen vaan niihin oikeisiin ongelmiin, jotka ylisukupolvinen syrjäytyminen, maa han muut tajien ongelmat jne. Tällä keskustelulla ei totisesti yhteiskunnan mekanismeja tunnisteta, jos sellaisiksi ei halua lukea ihmisten ikiaikasta halua kokea itsensä vähän paremmaksi kuin muut, noita hyasintteja löytyy jokaisessa sukupolvessa, mutta onneksi yhteiskunnan kehitys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei ole mitenkään heidän analyyseistaan riippuvaa.
Eikös jo keskustelun otsikosta käy ilmi, että tässä ketjussa nimenomaan väännetään yhteiskuntaluokkiin liittyvistä kysymyksistä? Mielestäni on hieman outoa tulla tällaiseen ketjuun huomauttelemaan, että puhe on juuri siitä kuin otsikosta voi päätelläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella mukava asua luokattomassa yhteiskunnassa, eikä Suomessa, tekemällä tehdyssä "luokkayhteiskunnassa".
Samaa mieltä siitä, että Suomi on mukava paikka asua, mutta kaikki yhteiskunnat ovat omalla tavallaan luokkayhteiskuntia valtiojärjestelmästä riippumatta. En oikein näe miten mikään yheiskunta voisi olla luokkajärjeselmän ulkopuolella.
Suomessa ei ole vain tapana vain puhua luokkaeroista avoimesti ja se on sitä meidän tapakulttuuria verrattuna vaikka Britanniaan.
Et ymmärtänyt mitä kirjoitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on luokista ongelmallisin, koska hienosäätöä alemman ja ylemmän keskiluokan välillä voi käydä loputtomiin ammatin perusteella. Tilanteen ratkaisee jälleen henkilön sukutausta, koska sieltä tulevat perheen tavat, arvot ja tottumukset.
Ei tämä niin vaikeaa ole kuin täällä näyttäisi, vaikka luokkia tuohon keskiluokkaankin voisi panna useamman. Ja yläluokastahan erotetaan eliitti, joka voi olla taustaltaan jopa työväenluokkainen eli omilla ansioillaan edennyt. Presidentti, ministeri tai yhteiskunnalliselta asemaltaan vaikutusvaltainen miljardööri kuuluvat eliittiin, mutta yläluokka muodostuu pääasiassa sukutaustan perusteella.
Alaluokka taas on kouluttamaton, vähäosainen ja syrjäytynyt luokka, luokista helpoin. Työväenluokkaan kuuluvat kaikki duunariammatit, joihin ei vaadita pitkää koulutusta kuten lähihoitaja, rekkakuski, palomies ja vartija tai tarjoilija ja kokki.
Eli luokkia pitäisi olla ainakin kuusi:
Alaluokka - kouluttamattomat, vähäosaiset ja syrjäytyneet
Työväenluokka - ammattikoulutaustaisissa ammateissa toimiva, merkonomit, lähihoitajat, palomiehet, viihdetaiteilijat ja urheilijat
Alempi keskiluokka - AMK-koulutettu asiantuntijaluokka, tradenomit, sairaanhoitajat ja insinöörit
Keskiluokka - maisteritason koulutetut erityisasiantuntijat kuten peruskoulun ja ammattikoulun opettajat ja dipomi-insinöörit, lääkärit, osastonhoitajat, virkamiesluokka
Ylempi keskiluokka - esimiesasemassa olevat akateemiset tai hyvätuloiset, johtajalääkärit, ylihoitajat, johtavat virkamiehet, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat, yliopettajat ja professorit
Yläluokka - sekalainen osasto poliittista eliittiä, osa vanhaa aatelistoa, isojen pörssiyritysten johtoa ja muita yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä
Vai pitäisikö poliittinen eliitti irrottaa tuosta vielä omaksi luokaksi?
Tämä luokitus minustakin on uskottavin tähän mennessä.
Minäpä olen eri mieltä. Aika jäykkä on tuo lajittelu ja huomaan tuon kirjoittajan olevan kyllä itse omaa häntäänsä nostava huono itsetuntoinen yliopiston käynyt henkilö.
Ihminen voi olla vaikkapa erityisasiantuntija vaikka koulutus ei olisi maisteritasoa. Palkka tietenkin myös sitten sen mukainen. Sorry, mutta työelämässä ei tehdä töitä papereilla vaan osaamisella ja osaamisen tasolla.
Juuri näin. Usein AMK kaupallisen koulutuksen saaneet ovat esihenkilöinä ekonomeille jne. Ja kaikissa työyhteisöissä joissa halutaan vaikuttavuutta ja tulosta ollaan kiinnostuneita ihmisten omista kyvyistä, ja pelkät paperit tai maisterivanhemmat eivät niistä kerro.
Mihin näiden luokkajakojen pitäisi vaikuttaa elämässä? Omaan taloudelliseen kehitykseen? Onnellisuuteen? Puolison valintaan? Ystäväpiirin valintaan? Harrastuksiin? Lasten harrastuksiin? Kaikkien näiden suhteen hyasintit ovat esittäneet analyysejaan ja kaikkiin niihin on esimerkkien avulla osoitettu ettei nuo yleistykset ole mitenkään hyviä. Voisiko ajatella, että tämä "miten sosiaaliluokka näkyy" kertoo näiden ihmisten ennakkoluuloista paljon enemmän kuin suomalaisesta yhteiskunnasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on luokista ongelmallisin, koska hienosäätöä alemman ja ylemmän keskiluokan välillä voi käydä loputtomiin ammatin perusteella. Tilanteen ratkaisee jälleen henkilön sukutausta, koska sieltä tulevat perheen tavat, arvot ja tottumukset.
Ei tämä niin vaikeaa ole kuin täällä näyttäisi, vaikka luokkia tuohon keskiluokkaankin voisi panna useamman. Ja yläluokastahan erotetaan eliitti, joka voi olla taustaltaan jopa työväenluokkainen eli omilla ansioillaan edennyt. Presidentti, ministeri tai yhteiskunnalliselta asemaltaan vaikutusvaltainen miljardööri kuuluvat eliittiin, mutta yläluokka muodostuu pääasiassa sukutaustan perusteella.
Alaluokka taas on kouluttamaton, vähäosainen ja syrjäytynyt luokka, luokista helpoin. Työväenluokkaan kuuluvat kaikki duunariammatit, joihin ei vaadita pitkää koulutusta kuten lähihoitaja, rekkakuski, palomies ja vartija tai tarjoilija ja kokki.
Eli luokkia pitäisi olla ainakin kuusi:
Alaluokka - kouluttamattomat, vähäosaiset ja syrjäytyneet
Työväenluokka - ammattikoulutaustaisissa ammateissa toimiva, merkonomit, lähihoitajat, palomiehet, viihdetaiteilijat ja urheilijat
Alempi keskiluokka - AMK-koulutettu asiantuntijaluokka, tradenomit, sairaanhoitajat ja insinöörit
Keskiluokka - maisteritason koulutetut erityisasiantuntijat kuten peruskoulun ja ammattikoulun opettajat ja dipomi-insinöörit, lääkärit, osastonhoitajat, virkamiesluokka
Ylempi keskiluokka - esimiesasemassa olevat akateemiset tai hyvätuloiset, johtajalääkärit, ylihoitajat, johtavat virkamiehet, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat, yliopettajat ja professorit
Yläluokka - sekalainen osasto poliittista eliittiä, osa vanhaa aatelistoa, isojen pörssiyritysten johtoa ja muita yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä
Vai pitäisikö poliittinen eliitti irrottaa tuosta vielä omaksi luokaksi?
Mihin luokkaan kuuluu palstan wannabe-Hyasintit? Ihan oma luokka heille, sellainen joka on kaikkien muiden yläpuolella, ja jonka elämän tarkoitus on tutkiskella omaa paremmuuttaan muihin verrattuna?
Haha, ei tarvitse omaa luokkaa. Hyasintit kuuluvat työväenluokkaan. Vaikka haluaisivat muuta esittää.
Nyt olet minusta loukkaava työväenluokkaa kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Ihan kiinnostuksesta kysyn, oletko sosiologi? Olen jotenkin ajatellut, että sosiologian tarkoituksena on etsiä keinoja vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, ei kehitellä tapoja luokitella ihmisiä erilaisen "kulttuurisen pääoman" mukaan ylä ja alaluokkaisiksi, ja määritellä vielä nuo luokat niin ettei luokkanousu näytä mitenkään mahdolliselta. Yleensä olen pitänyt tärkeänä, että yhteiskunnassa koulutetaan laajasti eri alojen ihmisiä, mutta jos tuo sitä parasta ja yhteiskunnallisesti tärkeintä mitä yliopistossa olette oppineet toivon minäkin muutoksia rahoitusallokaatioon. Voi ihan vilpittömästi kysyä mitä hyötyä tuollaisesta elitistisesta, ylenkatseisesta "analyysistä" on Suomen yhteiskunnalle? Ei ainakaan tuo lisää tasa-arvoa ja dynamiikkaa siihen? T ihan toisen alan professori.
Miten eriarvoisuutta yhteiskunnassa voisi vähentää, jos ei ensin tunnista sitä, ja ymmärrä sen mekanismeja? Tästähän kaikki tiede lähtee. Analysoidaan ja nimetään ilmiöt, sitten mietitään mistä ne syntyvät, mitä ongelmia se aiheuttaa ja mitä asialle voisi tehdä sen muuttamiseksi.
Vaikka olenkin ihan eri alalta. Inhimillisen käyttäytymisen kieltäminen ei ainakaan ole tie minnekään. Kaikissa laumoissa on hierarkia.Kuinka paljon se yhteiskuntaa parantaa jos kyökkisosiologit pohtivat kuinka paljon korkeampaa luokkaa ovat väitelleet aineenopettajat kuin maisteriopet? Tai onko Marimekko alemman vai ylemmän keskiluokan merkki? Jos niitä ongelmia oikeasti haluaisi ymmärtää ei keskittyisi suomalaisen kan taväestön mikroskooppisten pienten erojen rääpimiseen vaan niihin oikeisiin ongelmiin, jotka ylisukupolvinen syrjäytyminen, maa han muut tajien ongelmat jne. Tällä keskustelulla ei totisesti yhteiskunnan mekanismeja tunnisteta, jos sellaisiksi ei halua lukea ihmisten ikiaikasta halua kokea itsensä vähän paremmaksi kuin muut, noita hyasintteja löytyy jokaisessa sukupolvessa, mutta onneksi yhteiskunnan kehitys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei ole mitenkään heidän analyyseistaan riippuvaa.
Eikös jo keskustelun otsikosta käy ilmi, että tässä ketjussa nimenomaan väännetään yhteiskuntaluokkiin liittyvistä kysymyksistä? Mielestäni on hieman outoa tulla tällaiseen ketjuun huomauttelemaan, että puhe on juuri siitä kuin otsikosta voi päätelläkin.
Kun keskustelu vain jatkuu satoja sivuja ja yrittää esiintyä tieteellisenä, niin se herättää kyllä ihmettelyä keskustelijoiden motiiveista. Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Nyt alkoi kiinnostaa. Millä tavalla tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa? En ymmärrä yhtään. Tohtori on tutkinut jotain suppeaa aihetta ja tuo on sinusta kulttuurista pääomaa. No eikä ole.
No etpä taida ymmärtää tosiaan. Sosiologi Pierre Bourdieun peruskäsitteistöön kuuluvat pääoman muodot (varallisuus, kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen pääoma). Bourdieun katsannon mukaan ihmisen yhteiskunnallinen oleminen on pohjimmiltaan kamppailua omasta asemasta näiden pääomien muodostamassa kentässä. Yhteiskuntaluokat rakentuvat tämän kamppailun tuloksena. Bourdieu näyttäytyi eräänlaisena antiteesinä 1960-luvun strukturalismille, jota tuon ajan Ranskassa erityisesti suosittiin.
Olen toinen, mutta huvittunut sinun innostasi vanhakantaisesta kehyksestä mikä ei istu suomalaiseen yhteiskuntaan. Esiinnyt sosiologina, joka haluaa ymmärtää yhteiskuntaa, kuitenkin jokaisessa viestissäsi halveksit muita kommentoijia. Ei ihan mene putkeen tuo sosiologina esiintyminen, vai mitä itse ajattelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Ihan kiinnostuksesta kysyn, oletko sosiologi? Olen jotenkin ajatellut, että sosiologian tarkoituksena on etsiä keinoja vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, ei kehitellä tapoja luokitella ihmisiä erilaisen "kulttuurisen pääoman" mukaan ylä ja alaluokkaisiksi, ja määritellä vielä nuo luokat niin ettei luokkanousu näytä mitenkään mahdolliselta. Yleensä olen pitänyt tärkeänä, että yhteiskunnassa koulutetaan laajasti eri alojen ihmisiä, mutta jos tuo sitä parasta ja yhteiskunnallisesti tärkeintä mitä yliopistossa olette oppineet toivon minäkin muutoksia rahoitusallokaatioon. Voi ihan vilpittömästi kysyä mitä hyötyä tuollaisesta elitistisesta, ylenkatseisesta "analyysistä" on Suomen yhteiskunnalle? Ei ainakaan tuo lisää tasa-arvoa ja dynamiikkaa siihen? T ihan toisen alan professori.
Miten eriarvoisuutta yhteiskunnassa voisi vähentää, jos ei ensin tunnista sitä, ja ymmärrä sen mekanismeja? Tästähän kaikki tiede lähtee. Analysoidaan ja nimetään ilmiöt, sitten mietitään mistä ne syntyvät, mitä ongelmia se aiheuttaa ja mitä asialle voisi tehdä sen muuttamiseksi.
Vaikka olenkin ihan eri alalta. Inhimillisen käyttäytymisen kieltäminen ei ainakaan ole tie minnekään. Kaikissa laumoissa on hierarkia.Kuinka paljon se yhteiskuntaa parantaa jos kyökkisosiologit pohtivat kuinka paljon korkeampaa luokkaa ovat väitelleet aineenopettajat kuin maisteriopet? Tai onko Marimekko alemman vai ylemmän keskiluokan merkki? Jos niitä ongelmia oikeasti haluaisi ymmärtää ei keskittyisi suomalaisen kan taväestön mikroskooppisten pienten erojen rääpimiseen vaan niihin oikeisiin ongelmiin, jotka ylisukupolvinen syrjäytyminen, maa han muut tajien ongelmat jne. Tällä keskustelulla ei totisesti yhteiskunnan mekanismeja tunnisteta, jos sellaisiksi ei halua lukea ihmisten ikiaikasta halua kokea itsensä vähän paremmaksi kuin muut, noita hyasintteja löytyy jokaisessa sukupolvessa, mutta onneksi yhteiskunnan kehitys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei ole mitenkään heidän analyyseistaan riippuvaa.
Eikös jo keskustelun otsikosta käy ilmi, että tässä ketjussa nimenomaan väännetään yhteiskuntaluokkiin liittyvistä kysymyksistä? Mielestäni on hieman outoa tulla tällaiseen ketjuun huomauttelemaan, että puhe on juuri siitä kuin otsikosta voi päätelläkin.
Kun keskustelu vain jatkuu satoja sivuja ja yrittää esiintyä tieteellisenä, niin se herättää kyllä ihmettelyä keskustelijoiden motiiveista. Ohis
Eikös sellainen aihe ja keskustelu juuri ole hyvä, mistä juttua riittää aina vaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Ihan kiinnostuksesta kysyn, oletko sosiologi? Olen jotenkin ajatellut, että sosiologian tarkoituksena on etsiä keinoja vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, ei kehitellä tapoja luokitella ihmisiä erilaisen "kulttuurisen pääoman" mukaan ylä ja alaluokkaisiksi, ja määritellä vielä nuo luokat niin ettei luokkanousu näytä mitenkään mahdolliselta. Yleensä olen pitänyt tärkeänä, että yhteiskunnassa koulutetaan laajasti eri alojen ihmisiä, mutta jos tuo sitä parasta ja yhteiskunnallisesti tärkeintä mitä yliopistossa olette oppineet toivon minäkin muutoksia rahoitusallokaatioon. Voi ihan vilpittömästi kysyä mitä hyötyä tuollaisesta elitistisesta, ylenkatseisesta "analyysistä" on Suomen yhteiskunnalle? Ei ainakaan tuo lisää tasa-arvoa ja dynamiikkaa siihen? T ihan toisen alan professori.
Piti oikein etsiä tämä kommentti, jota lainattiin myöhemmin.
Nyt ymmärrän minkä vuoksi keskustelua on vaikea käydä, kun tieteen tehtävänä nähdään jokin tällainen asia! Luokkaerot näkyvät näissäkin asioissa eli kun joku ei yksinkertaisesti tiedä yhtään mitään siitä mitä tieteen tekeminen tarkoittaa.
Keskustelu täällä on ihan turhaa, ainakaan mistään otsikon mukaisesta tai muusta vähänkin monimutkaisemmasta aiheesta. Valtaosa ihmisistä on yksinkertaisesti liian sivistymättömiä ja tietämättömiä. Ja sen mukaiset ovat sitten jututkin, kun esitetään vaikkapa lääkäriä (kommentti, jonka luin aiemmin päivällä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Nyt alkoi kiinnostaa. Millä tavalla tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa? En ymmärrä yhtään. Tohtori on tutkinut jotain suppeaa aihetta ja tuo on sinusta kulttuurista pääomaa. No eikä ole.
No etpä taida ymmärtää tosiaan. Sosiologi Pierre Bourdieun peruskäsitteistöön kuuluvat pääoman muodot (varallisuus, kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen pääoma). Bourdieun katsannon mukaan ihmisen yhteiskunnallinen oleminen on pohjimmiltaan kamppailua omasta asemasta näiden pääomien muodostamassa kentässä. Yhteiskuntaluokat rakentuvat tämän kamppailun tuloksena. Bourdieu näyttäytyi eräänlaisena antiteesinä 1960-luvun strukturalismille, jota tuon ajan Ranskassa erityisesti suosittiin.
Olen toinen, mutta huvittunut sinun innostasi vanhakantaisesta kehyksestä mikä ei istu suomalaiseen yhteiskuntaan. Esiinnyt sosiologina, joka haluaa ymmärtää yhteiskuntaa, kuitenkin jokaisessa viestissäsi halveksit muita kommentoijia. Ei ihan mene putkeen tuo sosiologina esiintyminen, vai mitä itse ajattelet?
Mitä tarkoitat "vanhakantaisella kehyksellä", ja mikä olisi sinun näkemyksesi mukaan uudempikantainen ja suomalaiseen yhteiskuntaan istuva kehys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä rikkaampi,sitä ryysyisempi 🤠
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Nyt alkoi kiinnostaa. Millä tavalla tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa? En ymmärrä yhtään. Tohtori on tutkinut jotain suppeaa aihetta ja tuo on sinusta kulttuurista pääomaa. No eikä ole.
No etpä taida ymmärtää tosiaan. Sosiologi Pierre Bourdieun peruskäsitteistöön kuuluvat pääoman muodot (varallisuus, kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen pääoma). Bourdieun katsannon mukaan ihmisen yhteiskunnallinen oleminen on pohjimmiltaan kamppailua omasta asemasta näiden pääomien muodostamassa kentässä. Yhteiskuntaluokat rakentuvat tämän kamppailun tuloksena. Bourdieu näyttäytyi eräänlaisena antiteesinä 1960-luvun strukturalismille, jota tuon ajan Ranskassa erityisesti suosittiin.
Olen toinen, mutta huvittunut sinun innostasi vanhakantaisesta kehyksestä mikä ei istu suomalaiseen yhteiskuntaan. Esiinnyt sosiologina, joka haluaa ymmärtää yhteiskuntaa, kuitenkin jokaisessa viestissäsi halveksit muita kommentoijia. Ei ihan mene putkeen tuo sosiologina esiintyminen, vai mitä itse ajattelet?
Sosiologin roolissa ei osallistuta keskusteluun tai toimintaan - sosiologi on tarkkailija. Yhteiskunnan tarkastelussa kannattaa käyttää kaikkia mahdollisia työkaluja. Jos kukaan ei tarkkaile, suunnan määrittäjällä on vapaat kädet, viedä sitä haluamaansa suuntaan. Olen elänyt pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ajan Suomessa ja toivoisin, että edes sen rippeistä pidetään kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Ihan kiinnostuksesta kysyn, oletko sosiologi? Olen jotenkin ajatellut, että sosiologian tarkoituksena on etsiä keinoja vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, ei kehitellä tapoja luokitella ihmisiä erilaisen "kulttuurisen pääoman" mukaan ylä ja alaluokkaisiksi, ja määritellä vielä nuo luokat niin ettei luokkanousu näytä mitenkään mahdolliselta. Yleensä olen pitänyt tärkeänä, että yhteiskunnassa koulutetaan laajasti eri alojen ihmisiä, mutta jos tuo sitä parasta ja yhteiskunnallisesti tärkeintä mitä yliopistossa olette oppineet toivon minäkin muutoksia rahoitusallokaatioon. Voi ihan vilpittömästi kysyä mitä hyötyä tuollaisesta elitistisesta, ylenkatseisesta "analyysistä" on Suomen yhteiskunnalle? Ei ainakaan tuo lisää tasa-arvoa ja dynamiikkaa siihen? T ihan toisen alan professori.
Piti oikein etsiä tämä kommentti, jota lainattiin myöhemmin.
Nyt ymmärrän minkä vuoksi keskustelua on vaikea käydä, kun tieteen tehtävänä nähdään jokin tällainen asia! Luokkaerot näkyvät näissäkin asioissa eli kun joku ei yksinkertaisesti tiedä yhtään mitään siitä mitä tieteen tekeminen tarkoittaa.
Keskustelu täällä on ihan turhaa, ainakaan mistään otsikon mukaisesta tai muusta vähänkin monimutkaisemmasta aiheesta. Valtaosa ihmisistä on yksinkertaisesti liian sivistymättömiä ja tietämättömiä. Ja sen mukaiset ovat sitten jututkin, kun esitetään vaikkapa lääkäriä (kommentti, jonka luin aiemmin päivällä).
Palstan ainoa akateeminen sosiologian ja kaiken tieteen tuntijako se siellä? 😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Nyt alkoi kiinnostaa. Millä tavalla tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa? En ymmärrä yhtään. Tohtori on tutkinut jotain suppeaa aihetta ja tuo on sinusta kulttuurista pääomaa. No eikä ole.
No etpä taida ymmärtää tosiaan. Sosiologi Pierre Bourdieun peruskäsitteistöön kuuluvat pääoman muodot (varallisuus, kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen pääoma). Bourdieun katsannon mukaan ihmisen yhteiskunnallinen oleminen on pohjimmiltaan kamppailua omasta asemasta näiden pääomien muodostamassa kentässä. Yhteiskuntaluokat rakentuvat tämän kamppailun tuloksena. Bourdieu näyttäytyi eräänlaisena antiteesinä 1960-luvun strukturalismille, jota tuon ajan Ranskassa erityisesti suosittiin.
Olen toinen, mutta huvittunut sinun innostasi vanhakantaisesta kehyksestä mikä ei istu suomalaiseen yhteiskuntaan. Esiinnyt sosiologina, joka haluaa ymmärtää yhteiskuntaa, kuitenkin jokaisessa viestissäsi halveksit muita kommentoijia. Ei ihan mene putkeen tuo sosiologina esiintyminen, vai mitä itse ajattelet?
Viestisi on umpityperä, etkä edes itse ymmärrä sitä. Miksi hitossa pitää tulla mukaan keskustelemaan yhteiskuntaluokista, jos ei ole kapasiteettiä edes ymmärtää mitä sillä tai sosiologialla tarkoitetaan. Ihmettelen vain eikä tarvitse vastata.
Onneksi en ole tuhlannut aikaani tähän keskusteluun :D Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Ihan kiinnostuksesta kysyn, oletko sosiologi? Olen jotenkin ajatellut, että sosiologian tarkoituksena on etsiä keinoja vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, ei kehitellä tapoja luokitella ihmisiä erilaisen "kulttuurisen pääoman" mukaan ylä ja alaluokkaisiksi, ja määritellä vielä nuo luokat niin ettei luokkanousu näytä mitenkään mahdolliselta. Yleensä olen pitänyt tärkeänä, että yhteiskunnassa koulutetaan laajasti eri alojen ihmisiä, mutta jos tuo sitä parasta ja yhteiskunnallisesti tärkeintä mitä yliopistossa olette oppineet toivon minäkin muutoksia rahoitusallokaatioon. Voi ihan vilpittömästi kysyä mitä hyötyä tuollaisesta elitistisesta, ylenkatseisesta "analyysistä" on Suomen yhteiskunnalle? Ei ainakaan tuo lisää tasa-arvoa ja dynamiikkaa siihen? T ihan toisen alan professori.
Piti oikein etsiä tämä kommentti, jota lainattiin myöhemmin.
Nyt ymmärrän minkä vuoksi keskustelua on vaikea käydä, kun tieteen tehtävänä nähdään jokin tällainen asia! Luokkaerot näkyvät näissäkin asioissa eli kun joku ei yksinkertaisesti tiedä yhtään mitään siitä mitä tieteen tekeminen tarkoittaa.
Keskustelu täällä on ihan turhaa, ainakaan mistään otsikon mukaisesta tai muusta vähänkin monimutkaisemmasta aiheesta. Valtaosa ihmisistä on yksinkertaisesti liian sivistymättömiä ja tietämättömiä. Ja sen mukaiset ovat sitten jututkin, kun esitetään vaikkapa lääkäriä (kommentti, jonka luin aiemmin päivällä).
Palstan ainoa akateeminen sosiologian ja kaiken tieteen tuntijako se siellä? 😆
Haluat jatkaa itsesi naurettavaksi tekemistä, ole hyvä vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Nyt alkoi kiinnostaa. Millä tavalla tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa? En ymmärrä yhtään. Tohtori on tutkinut jotain suppeaa aihetta ja tuo on sinusta kulttuurista pääomaa. No eikä ole.
No etpä taida ymmärtää tosiaan. Sosiologi Pierre Bourdieun peruskäsitteistöön kuuluvat pääoman muodot (varallisuus, kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen pääoma). Bourdieun katsannon mukaan ihmisen yhteiskunnallinen oleminen on pohjimmiltaan kamppailua omasta asemasta näiden pääomien muodostamassa kentässä. Yhteiskuntaluokat rakentuvat tämän kamppailun tuloksena. Bourdieu näyttäytyi eräänlaisena antiteesinä 1960-luvun strukturalismille, jota tuon ajan Ranskassa erityisesti suosittiin.
Olen toinen, mutta huvittunut sinun innostasi vanhakantaisesta kehyksestä mikä ei istu suomalaiseen yhteiskuntaan. Esiinnyt sosiologina, joka haluaa ymmärtää yhteiskuntaa, kuitenkin jokaisessa viestissäsi halveksit muita kommentoijia. Ei ihan mene putkeen tuo sosiologina esiintyminen, vai mitä itse ajattelet?
Sosiologin roolissa ei osallistuta keskusteluun tai toimintaan - sosiologi on tarkkailija. Yhteiskunnan tarkastelussa kannattaa käyttää kaikkia mahdollisia työkaluja. Jos kukaan ei tarkkaile, suunnan määrittäjällä on vapaat kädet, viedä sitä haluamaansa suuntaan. Olen elänyt pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ajan Suomessa ja toivoisin, että edes sen rippeistä pidetään kiinni.
Osallistuthan nytkin keskusteluun. Pönkittämällä luokkaeroja, et hyvinvointivaltiota, jos olet tuo aiempi palstasosiologi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Nyt alkoi kiinnostaa. Millä tavalla tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa? En ymmärrä yhtään. Tohtori on tutkinut jotain suppeaa aihetta ja tuo on sinusta kulttuurista pääomaa. No eikä ole.
No etpä taida ymmärtää tosiaan. Sosiologi Pierre Bourdieun peruskäsitteistöön kuuluvat pääoman muodot (varallisuus, kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen pääoma). Bourdieun katsannon mukaan ihmisen yhteiskunnallinen oleminen on pohjimmiltaan kamppailua omasta asemasta näiden pääomien muodostamassa kentässä. Yhteiskuntaluokat rakentuvat tämän kamppailun tuloksena. Bourdieu näyttäytyi eräänlaisena antiteesinä 1960-luvun strukturalismille, jota tuon ajan Ranskassa erityisesti suosittiin.
Olen toinen, mutta huvittunut sinun innostasi vanhakantaisesta kehyksestä mikä ei istu suomalaiseen yhteiskuntaan. Esiinnyt sosiologina, joka haluaa ymmärtää yhteiskuntaa, kuitenkin jokaisessa viestissäsi halveksit muita kommentoijia. Ei ihan mene putkeen tuo sosiologina esiintyminen, vai mitä itse ajattelet?
Sosiologin roolissa ei osallistuta keskusteluun tai toimintaan - sosiologi on tarkkailija. Yhteiskunnan tarkastelussa kannattaa käyttää kaikkia mahdollisia työkaluja. Jos kukaan ei tarkkaile, suunnan määrittäjällä on vapaat kädet, viedä sitä haluamaansa suuntaan. Olen elänyt pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ajan Suomessa ja toivoisin, että edes sen rippeistä pidetään kiinni.
Älä tuhlaa aikaasi näihin, vai oletko masokisti :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Nyt alkoi kiinnostaa. Millä tavalla tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa? En ymmärrä yhtään. Tohtori on tutkinut jotain suppeaa aihetta ja tuo on sinusta kulttuurista pääomaa. No eikä ole.
No etpä taida ymmärtää tosiaan. Sosiologi Pierre Bourdieun peruskäsitteistöön kuuluvat pääoman muodot (varallisuus, kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen pääoma). Bourdieun katsannon mukaan ihmisen yhteiskunnallinen oleminen on pohjimmiltaan kamppailua omasta asemasta näiden pääomien muodostamassa kentässä. Yhteiskuntaluokat rakentuvat tämän kamppailun tuloksena. Bourdieu näyttäytyi eräänlaisena antiteesinä 1960-luvun strukturalismille, jota tuon ajan Ranskassa erityisesti suosittiin.
Olen toinen, mutta huvittunut sinun innostasi vanhakantaisesta kehyksestä mikä ei istu suomalaiseen yhteiskuntaan. Esiinnyt sosiologina, joka haluaa ymmärtää yhteiskuntaa, kuitenkin jokaisessa viestissäsi halveksit muita kommentoijia. Ei ihan mene putkeen tuo sosiologina esiintyminen, vai mitä itse ajattelet?
Sosiologin roolissa ei osallistuta keskusteluun tai toimintaan - sosiologi on tarkkailija. Yhteiskunnan tarkastelussa kannattaa käyttää kaikkia mahdollisia työkaluja. Jos kukaan ei tarkkaile, suunnan määrittäjällä on vapaat kädet, viedä sitä haluamaansa suuntaan. Olen elänyt pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ajan Suomessa ja toivoisin, että edes sen rippeistä pidetään kiinni.
Tarkkailussa käytetään muiden halveksuntaa? OK. No minä tarkkailen itseni takaisin kirjan ääreen, jatkakaa hyasintit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.
Nyt alkoi kiinnostaa. Millä tavalla tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa? En ymmärrä yhtään. Tohtori on tutkinut jotain suppeaa aihetta ja tuo on sinusta kulttuurista pääomaa. No eikä ole.
No etpä taida ymmärtää tosiaan. Sosiologi Pierre Bourdieun peruskäsitteistöön kuuluvat pääoman muodot (varallisuus, kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen pääoma). Bourdieun katsannon mukaan ihmisen yhteiskunnallinen oleminen on pohjimmiltaan kamppailua omasta asemasta näiden pääomien muodostamassa kentässä. Yhteiskuntaluokat rakentuvat tämän kamppailun tuloksena. Bourdieu näyttäytyi eräänlaisena antiteesinä 1960-luvun strukturalismille, jota tuon ajan Ranskassa erityisesti suosittiin.
Olen toinen, mutta huvittunut sinun innostasi vanhakantaisesta kehyksestä mikä ei istu suomalaiseen yhteiskuntaan. Esiinnyt sosiologina, joka haluaa ymmärtää yhteiskuntaa, kuitenkin jokaisessa viestissäsi halveksit muita kommentoijia. Ei ihan mene putkeen tuo sosiologina esiintyminen, vai mitä itse ajattelet?
Sosiologin roolissa ei osallistuta keskusteluun tai toimintaan - sosiologi on tarkkailija. Yhteiskunnan tarkastelussa kannattaa käyttää kaikkia mahdollisia työkaluja. Jos kukaan ei tarkkaile, suunnan määrittäjällä on vapaat kädet, viedä sitä haluamaansa suuntaan. Olen elänyt pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ajan Suomessa ja toivoisin, että edes sen rippeistä pidetään kiinni.
Osallistuthan nytkin keskusteluun. Pönkittämällä luokkaeroja, et hyvinvointivaltiota, jos olet tuo aiempi palstasosiologi.
En ole - siksi voin osallistua vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on luokista ongelmallisin, koska hienosäätöä alemman ja ylemmän keskiluokan välillä voi käydä loputtomiin ammatin perusteella. Tilanteen ratkaisee jälleen henkilön sukutausta, koska sieltä tulevat perheen tavat, arvot ja tottumukset.
Ei tämä niin vaikeaa ole kuin täällä näyttäisi, vaikka luokkia tuohon keskiluokkaankin voisi panna useamman. Ja yläluokastahan erotetaan eliitti, joka voi olla taustaltaan jopa työväenluokkainen eli omilla ansioillaan edennyt. Presidentti, ministeri tai yhteiskunnalliselta asemaltaan vaikutusvaltainen miljardööri kuuluvat eliittiin, mutta yläluokka muodostuu pääasiassa sukutaustan perusteella.
Alaluokka taas on kouluttamaton, vähäosainen ja syrjäytynyt luokka, luokista helpoin. Työväenluokkaan kuuluvat kaikki duunariammatit, joihin ei vaadita pitkää koulutusta kuten lähihoitaja, rekkakuski, palomies ja vartija tai tarjoilija ja kokki.
Eli luokkia pitäisi olla ainakin kuusi:
Alaluokka - kouluttamattomat, vähäosaiset ja syrjäytyneet
Työväenluokka - ammattikoulutaustaisissa ammateissa toimiva, merkonomit, lähihoitajat, palomiehet, viihdetaiteilijat ja urheilijat
Alempi keskiluokka - AMK-koulutettu asiantuntijaluokka, tradenomit, sairaanhoitajat ja insinöörit
Keskiluokka - maisteritason koulutetut erityisasiantuntijat kuten peruskoulun ja ammattikoulun opettajat ja dipomi-insinöörit, lääkärit, osastonhoitajat, virkamiesluokka
Ylempi keskiluokka - esimiesasemassa olevat akateemiset tai hyvätuloiset, johtajalääkärit, ylihoitajat, johtavat virkamiehet, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat, yliopettajat ja professorit
Yläluokka - sekalainen osasto poliittista eliittiä, osa vanhaa aatelistoa, isojen pörssiyritysten johtoa ja muita yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä
Vai pitäisikö poliittinen eliitti irrottaa tuosta vielä omaksi luokaksi?
Tämä luokitus minustakin on uskottavin tähän mennessä.
Minäpä olen eri mieltä. Aika jäykkä on tuo lajittelu ja huomaan tuon kirjoittajan olevan kyllä itse omaa häntäänsä nostava huono itsetuntoinen yliopiston käynyt henkilö.
Ihminen voi olla vaikkapa erityisasiantuntija vaikka koulutus ei olisi maisteritasoa. Palkka tietenkin myös sitten sen mukainen. Sorry, mutta työelämässä ei tehdä töitä papereilla vaan osaamisella ja osaamisen tasolla.
Juuri näin. Usein AMK kaupallisen koulutuksen saaneet ovat esihenkilöinä ekonomeille jne. Ja kaikissa työyhteisöissä joissa halutaan vaikuttavuutta ja tulosta ollaan kiinnostuneita ihmisten omista kyvyistä, ja pelkät paperit tai maisterivanhemmat eivät niistä kerro.
Mihin näiden luokkajakojen pitäisi vaikuttaa elämässä? Omaan taloudelliseen kehitykseen? Onnellisuuteen? Puolison valintaan? Ystäväpiirin valintaan? Harrastuksiin? Lasten harrastuksiin? Kaikkien näiden suhteen hyasintit ovat esittäneet analyysejaan ja kaikkiin niihin on esimerkkien avulla osoitettu ettei nuo yleistykset ole mitenkään hyviä. Voisiko ajatella, että tämä "miten sosiaaliluokka näkyy" kertoo näiden ihmisten ennakkoluuloista paljon enemmän kuin suomalaisesta yhteiskunnasta?
Aivan järkyttävä tuo sinun alemmuudentuntosi. Koeta nyt selvitä ihan tikahtumatta sosiologiasta.
Alue: Aihe vapaa
No etpä taida ymmärtää tosiaan. Sosiologi Pierre Bourdieun peruskäsitteistöön kuuluvat pääoman muodot (varallisuus, kulttuurinen pääoma ja sosiaalinen pääoma). Bourdieun katsannon mukaan ihmisen yhteiskunnallinen oleminen on pohjimmiltaan kamppailua omasta asemasta näiden pääomien muodostamassa kentässä. Yhteiskuntaluokat rakentuvat tämän kamppailun tuloksena. Bourdieu näyttäytyi eräänlaisena antiteesinä 1960-luvun strukturalismille, jota tuon ajan Ranskassa erityisesti suosittiin.