Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli luokkia pitäisi olla ainakin kuusi:

Alaluokka - kouluttamattomat, vähäosaiset ja syrjäytyneet

Työväenluokka - ammattikoulutaustaisissa ammateissa toimiva, merkonomit, lähihoitajat, palomiehet, viihdetaiteilijat ja urheilijat

Alempi keskiluokka - AMK-koulutettu asiantuntijaluokka, tradenomit, sairaanhoitajat ja insinöörit

Keskiluokka - maisteritason koulutetut erityisasiantuntijat kuten peruskoulun ja ammattikoulun opettajat ja dipomi-insinöörit, lääkärit, osastonhoitajat, virkamiesluokka

Ylempi keskiluokka - esimiesasemassa olevat akateemiset tai hyvätuloiset, johtajalääkärit, ylihoitajat, johtavat virkamiehet, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat, yliopettajat ja professorit

Yläluokka - sekalainen osasto poliittista eliittiä, osa vanhaa aatelistoa, isojen pörssiyritysten johtoa ja muita yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä

Vai pitäisikö poliittinen eliitti irrottaa tuosta vielä omaksi luokaksi? 

Tuossa on toistaiseksi paras luokitus ketjussa tähän mennessä. Parempi ja kattavampi listaus kuin se minkä itse aikaisemmin postasin, vaikka AMK-opettajia en ylempään keskiluokkaan laskisikaan.

Ja pitäisi irrottaa poliittinen eliitti omaksi luokaksi, koska koska ne ovat väliaikaisia virkoja, joiden takana on sitten se varsinaisen sosiaaliluokan omaava henkilö.

 

Juuri näin. Traktorikuskista tai poliisista ei tule yläluokkaa, vaikka nauttisi muutaman vuoden eduista poliittisessa eliitissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin uskoisin, että tässä on lueteltu myös asioita, joihin jo maakunta ja asuinpaikkakohtaiset erot vaikuttaa paljon koulutustaustaa ja luokkaa enemmän. Esimerkiksi itse asutaan ison kaupungin vieressä omakotialueella jossa on paljon isoja omakotitaloja ja ainakin osittain korkeasti koulutettua porukkaa. Kyllä pihalla touhutaan urheiluvaatteissa ihan luokkaan katsomatta ja esimerkiksi tähän aikaan vuodesta ei kukaan lähde tekemään lumitöitä villakangastakissa. Vastaavasti lapsien kuskaaminen, kaupassa käynti ym arkiaskareet tapahtuu käytännöllisemmissä vaatteissa, mitkä on poikkeuksetta silti siistit ja kalliitkin. Kaupunkien keskustoissa asuvilla varmasti tiettyssä luokassa sitten enemmän sitä villakangastakkia päällä ja esim pipoa pidetään epäsiistinä asusteena. 

No miten tämä nyt liittyi yhtään mihinkään?

Omakotitalon pihalla kolataan lunta käytännöllisissä vaatteissa. Niin?

Liittyi siten, että joku korosti pukeutumisen eroja luokkien välillä muutama sivu taaksepäin, en huomannut silloin lainata sitä viestiä, pahoittelut. Kirjoittaja siis kuvasi ylemmän luokan pukeutumista (omaansa) villakangastakeilla ja sillä, ettei toppavaatteita laiteta muualle kuin laskettelurinteeseen, pipossa ei mennä kaupungille, urheiluvaatteilla ei liikuta missään, jne. Tämän arvioin omasta mielestäni liittyvän enemmän muihin tekijöihin kuin sosiaaliluokkaan. Kuten joku tiivistikin asian hyvin, että sivistynyt ihminen osaa pukeutua tilannetta ajatellen ja joskus se on toppapuku, joskus jotain muuta.

Googlen kuvahaulla löytyy kuva Sauli Niinistöstä kolaamassa lunta. Turvatiimi valvoo lähettyvillä hänen turvallisuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Vier ailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.

No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole. 

Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet. 

Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka),  ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka. 

Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan. 

Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.

Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.

Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.

Ihan kiinnostuksesta kysyn, oletko sosiologi? Olen jotenkin ajatellut, että sosiologian tarkoituksena on etsiä keinoja vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, ei kehitellä tapoja luokitella ihmisiä erilaisen "kulttuurisen pääoman" mukaan ylä ja alaluokkaisiksi, ja määritellä vielä nuo luokat niin ettei luokkanousu näytä mitenkään mahdolliselta. Yleensä olen pitänyt tärkeänä, että yhteiskunnassa koulutetaan laajasti eri alojen ihmisiä, mutta jos tuo sitä parasta ja yhteiskunnallisesti tärkeintä mitä yliopistossa olette oppineet toivon minäkin muutoksia rahoitusallokaatioon. Voi ihan vilpittömästi kysyä mitä hyötyä tuollaisesta  elitistisesta, ylenkatseisesta "analyysistä" on Suomen yhteiskunnalle? Ei ainakaan tuo lisää tasa-arvoa ja dynamiikkaa siihen? T ihan toisen alan professori.

Aplodit. Pienituloinen tohtori täällä repii pian hiuksiaan, kun tohtorius ja sen tuoma kulttuurinen pääoma ehkä sadannen kerran mainitaan. Ehkä se jonkun omanarvontuntoa nostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokka on luokista ongelmallisin, koska hienosäätöä alemman ja ylemmän keskiluokan välillä voi käydä loputtomiin ammatin perusteella. Tilanteen ratkaisee jälleen henkilön sukutausta, koska sieltä tulevat perheen tavat, arvot ja tottumukset. 

Ei tämä niin vaikeaa ole kuin täällä näyttäisi, vaikka luokkia tuohon keskiluokkaankin voisi panna useamman. Ja yläluokastahan erotetaan eliitti, joka voi olla taustaltaan jopa työväenluokkainen eli omilla ansioillaan edennyt. Presidentti, ministeri tai yhteiskunnalliselta asemaltaan vaikutusvaltainen miljardööri kuuluvat eliittiin, mutta yläluokka muodostuu pääasiassa sukutaustan perusteella.

Alaluokka taas on kouluttamaton, vähäosainen ja syrjäytynyt luokka, luokista helpoin. Työväenluokkaan kuuluvat kaikki duunariammatit, joihin ei vaadita pitkää koulutusta kuten lähihoitaja, rekkakuski, palomies ja vartija tai tarjoilija ja kokki.

Eli luokkia pitäisi olla ainakin kuusi:

Alaluokka - kouluttamattomat, vähäosaiset ja syrjäytyneet

Työväenluokka - ammattikoulutaustaisissa ammateissa toimiva, merkonomit, lähihoitajat, palomiehet, viihdetaiteilijat ja urheilijat

Alempi keskiluokka - AMK-koulutettu asiantuntijaluokka, tradenomit, sairaanhoitajat ja insinöörit

Keskiluokka - maisteritason koulutetut erityisasiantuntijat kuten peruskoulun ja ammattikoulun opettajat ja dipomi-insinöörit, lääkärit, osastonhoitajat, virkamiesluokka

Ylempi keskiluokka - esimiesasemassa olevat akateemiset tai hyvätuloiset, johtajalääkärit, ylihoitajat, johtavat virkamiehet, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat, yliopettajat ja professorit

Yläluokka - sekalainen osasto poliittista eliittiä, osa vanhaa aatelistoa, isojen pörssiyritysten johtoa ja muita yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä

Vai pitäisikö poliittinen eliitti irrottaa tuosta vielä omaksi luokaksi? 

Tämä luokitus minustakin on uskottavin tähän mennessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.

No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole. 

Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet. 

Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka),  ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka. 

Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan. 

Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.

Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.

Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.

Ihan kiinnostuksesta kysyn, oletko sosiologi? Olen jotenkin ajatellut, että sosiologian tarkoituksena on etsiä keinoja vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, ei kehitellä tapoja luokitella ihmisiä erilaisen "kulttuurisen pääoman" mukaan ylä ja alaluokkaisiksi, ja määritellä vielä nuo luokat niin ettei luokkanousu näytä mitenkään mahdolliselta. Yleensä olen pitänyt tärkeänä, että yhteiskunnassa koulutetaan laajasti eri alojen ihmisiä, mutta jos tuo sitä parasta ja yhteiskunnallisesti tärkeintä mitä yliopistossa olette oppineet toivon minäkin muutoksia rahoitusallokaatioon. Voi ihan vilpittömästi kysyä mitä hyötyä tuollaisesta  elitistisesta, ylenkatseisesta "analyysistä" on Suomen yhteiskunnalle? Ei ainakaan tuo lisää tasa-arvoa ja dynamiikkaa siihen? T ihan toisen alan professori.

Miten eriarvoisuutta yhteiskunnassa voisi vähentää, jos ei ensin tunnista sitä, ja ymmärrä sen mekanismeja? Tästähän kaikki tiede lähtee. Analysoidaan ja nimetään ilmiöt, sitten mietitään mistä ne syntyvät, mitä ongelmia se aiheuttaa ja mitä asialle voisi tehdä sen muuttamiseksi.

Vaikka olenkin ihan eri alalta. Inhimillisen käyttäytymisen kieltäminen ei ainakaan ole tie minnekään. Kaikissa laumoissa on hierarkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tavissukujen nousukkaat ja itse aatelissuvut ovat hiukan eri asia. Nykyään kuka tahansa Matti Meikäläinen voi päästä koulutuksella parempaan asemaan, mutta todellinen aatelisveri on aina aatelisveri. En siis sekoittaisi hyvin tienaavia taviksia aatelissukujen verenperintöön.

Mitä iloa siitä aatelisverestä on?

Köyhtyneillä aatelissuvuilla, jotka menettäneet kartanonsa, ruukkinsa ja yrityksensä, kuten myös sitä myötä asemansa, on hyvin vähän hyötyä vanhasta taustasta.

Suomessa on aatelissukuja, joille paremmin pärjänneet aatelissuvut hymyilee kulman takana vinosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tavissukujen nousukkaat ja itse aatelissuvut ovat hiukan eri asia. Nykyään kuka tahansa Matti Meikäläinen voi päästä koulutuksella parempaan asemaan, mutta todellinen aatelisveri on aina aatelisveri. En siis sekoittaisi hyvin tienaavia taviksia aatelissukujen verenperintöön.

Mitä iloa siitä aatelisverestä on?

Köyhtyneillä aatelissuvuilla, jotka menettäneet kartanonsa, ruukkinsa ja yrityksensä, kuten myös sitä myötä asemansa, on hyvin vähän hyötyä vanhasta taustasta.

No ainakaan kukaan ei hauku hyasintiksi, jos on vähän antiikkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokka on luokista ongelmallisin, koska hienosäätöä alemman ja ylemmän keskiluokan välillä voi käydä loputtomiin ammatin perusteella. Tilanteen ratkaisee jälleen henkilön sukutausta, koska sieltä tulevat perheen tavat, arvot ja tottumukset. 

Ei tämä niin vaikeaa ole kuin täällä näyttäisi, vaikka luokkia tuohon keskiluokkaankin voisi panna useamman. Ja yläluokastahan erotetaan eliitti, joka voi olla taustaltaan jopa työväenluokkainen eli omilla ansioillaan edennyt. Presidentti, ministeri tai yhteiskunnalliselta asemaltaan vaikutusvaltainen miljardööri kuuluvat eliittiin, mutta yläluokka muodostuu pääasiassa sukutaustan perusteella.

Alaluokka taas on kouluttamaton, vähäosainen ja syrjäytynyt luokka, luokista helpoin. Työväenluokkaan kuuluvat kaikki duunariammatit, joihin ei vaadita pitkää koulutusta kuten lähihoitaja, rekkakuski, palomies ja vartija tai tarjoilija ja kokki.

Eli luokkia pitäisi olla ainakin kuusi:

Alaluokka - kouluttamattomat, vähäosaiset ja syrjäytyneet

Työväenluokka - ammattikoulutaustaisissa ammateissa toimiva, merkonomit, lähihoitajat, palomiehet, viihdetaiteilijat ja urheilijat

Alempi keskiluokka - AMK-koulutettu asiantuntijaluokka, tradenomit, sairaanhoitajat ja insinöörit

Keskiluokka - maisteritason koulutetut erityisasiantuntijat kuten peruskoulun ja ammattikoulun opettajat ja dipomi-insinöörit, lääkärit, osastonhoitajat, virkamiesluokka

Ylempi keskiluokka - esimiesasemassa olevat akateemiset tai hyvätuloiset, johtajalääkärit, ylihoitajat, johtavat virkamiehet, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat, yliopettajat ja professorit

Yläluokka - sekalainen osasto poliittista eliittiä, osa vanhaa aatelistoa, isojen pörssiyritysten johtoa ja muita yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä

Vai pitäisikö poliittinen eliitti irrottaa tuosta vielä omaksi luokaksi? 

Mihin luokkaan kuuluu palstan wannabe-Hyasintit? Ihan oma luokka heille, sellainen joka on kaikkien muiden yläpuolella, ja jonka elämän tarkoitus on tutkiskella omaa paremmuuttaan muihin verrattuna?

Haha, ei tarvitse omaa luokkaa. Hyasintit kuuluvat työväenluokkaan. Vaikka haluaisivat muuta esittää. 

Otsikossa kysyttiin miten luokka näkyy ihmisessä.  Hyasintti samastui puolisoonsa ja peitti omansa. Onslow sen sijaan otti ilon irti alhaisesta asemastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokka on luokista ongelmallisin, koska hienosäätöä alemman ja ylemmän keskiluokan välillä voi käydä loputtomiin ammatin perusteella. Tilanteen ratkaisee jälleen henkilön sukutausta, koska sieltä tulevat perheen tavat, arvot ja tottumukset. 

Ei tämä niin vaikeaa ole kuin täällä näyttäisi, vaikka luokkia tuohon keskiluokkaankin voisi panna useamman. Ja yläluokastahan erotetaan eliitti, joka voi olla taustaltaan jopa työväenluokkainen eli omilla ansioillaan edennyt. Presidentti, ministeri tai yhteiskunnalliselta asemaltaan vaikutusvaltainen miljardööri kuuluvat eliittiin, mutta yläluokka muodostuu pääasiassa sukutaustan perusteella.

Alaluokka taas on kouluttamaton, vähäosainen ja syrjäytynyt luokka, luokista helpoin. Työväenluokkaan kuuluvat kaikki duunariammatit, joihin ei vaadita pitkää koulutusta kuten lähihoitaja, rekkakuski, palomies ja vartija tai tarjoilija ja kokki.

Eli luokkia pitäisi olla ainakin kuusi:

Alaluokka - kouluttamattomat, vähäosaiset ja syrjäytyneet

Työväenluokka - ammattikoulutaustaisissa ammateissa toimiva, merkonomit, lähihoitajat, palomiehet, viihdetaiteilijat ja urheilijat

Alempi keskiluokka - AMK-koulutettu asiantuntijaluokka, tradenomit, sairaanhoitajat ja insinöörit

Keskiluokka - maisteritason koulutetut erityisasiantuntijat kuten peruskoulun ja ammattikoulun opettajat ja dipomi-insinöörit, lääkärit, osastonhoitajat, virkamiesluokka

Ylempi keskiluokka - esimiesasemassa olevat akateemiset tai hyvätuloiset, johtajalääkärit, ylihoitajat, johtavat virkamiehet, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat, yliopettajat ja professorit

Yläluokka - sekalainen osasto poliittista eliittiä, osa vanhaa aatelistoa, isojen pörssiyritysten johtoa ja muita yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä

Vai pitäisikö poliittinen eliitti irrottaa tuosta vielä omaksi luokaksi? 

Tämä luokitus minustakin on uskottavin tähän mennessä.

Minäpä olen eri mieltä. Aika jäykkä on tuo lajittelu ja huomaan tuon kirjoittajan olevan kyllä itse omaa häntäänsä nostava huono itsetuntoinen yliopiston käynyt henkilö.

Ihminen voi olla vaikkapa erityisasiantuntija vaikka koulutus ei olisi maisteritasoa. Palkka tietenkin myös sitten sen mukainen. Sorry, mutta työelämässä ei tehdä töitä papereilla vaan osaamisella ja osaamisen tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on aatelissukuja, joille paremmin pärjänneet aatelissuvut hymyilee kulman takana vinosti.

Epäilen vahvasti. Aatelisia on niin vähän, että yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia. Tuollainen vinosti hymyily kertoo pikemminkin alaluokkaisesta mentaliteetista.

Suomi on sosiaalidemokratia eikä muuksi muutu. Kaikki ollaan yhtä köyhiä ja jaetaan kurjuutta verokarhun kouran kautta toisillemme. Jos ajattelet, puhut tai teet elämänvalintoja eri lailla kuin muut, sinut pistetään ruotuun ja uudelleenkoulutetaan jonottamaan kiltisti ämpäriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.

No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole. 

Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet. 

Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka),  ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka. 

Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan. 

Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.

Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.

Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.

Ihan kiinnostuksesta kysyn, oletko sosiologi? Olen jotenkin ajatellut, että sosiologian tarkoituksena on etsiä keinoja vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, ei kehitellä tapoja luokitella ihmisiä erilaisen "kulttuurisen pääoman" mukaan ylä ja alaluokkaisiksi, ja määritellä vielä nuo luokat niin ettei luokkanousu näytä mitenkään mahdolliselta. Yleensä olen pitänyt tärkeänä, että yhteiskunnassa koulutetaan laajasti eri alojen ihmisiä, mutta jos tuo sitä parasta ja yhteiskunnallisesti tärkeintä mitä yliopistossa olette oppineet toivon minäkin muutoksia rahoitusallokaatioon. Voi ihan vilpittömästi kysyä mitä hyötyä tuollaisesta  elitistisesta, ylenkatseisesta "analyysistä" on Suomen yhteiskunnalle? Ei ainakaan tuo lisää tasa-arvoa ja dynamiikkaa siihen? T ihan toisen alan professori.

Miten eriarvoisuutta yhteiskunnassa voisi vähentää, jos ei ensin tunnista sitä, ja ymmärrä sen mekanismeja? Tästähän kaikki tiede lähtee. Analysoidaan ja nimetään ilmiöt, sitten mietitään mistä ne syntyvät, mitä ongelmia se aiheuttaa ja mitä asialle voisi tehdä sen muuttamiseksi.

Vaikka olenkin ihan eri alalta. Inhimillisen käyttäytymisen kieltäminen ei ainakaan ole tie minnekään. Kaikissa laumoissa on hierarkia.

Vanhojen teorioiden toistelu faktoina ei ole analyysia eikä auta muuttamaan todellista eriarvoisuutta. Tämä ketju pönkittää eriarvoisuutta.

Mihin luokkaan kuuluu palstan wannabe-Hyasintit? Ihan oma luokka heille, sellainen joka on kaikkien muiden yläpuolella, ja jonka elämän tarkoitus on tutkiskella omaa paremmuuttaan muihin verrattuna?

Haha, ei tarvitse omaa luokkaa. Hyasintit kuuluvat työväenluokkaan. Vaikka haluaisivat muuta esittää. 

Kyllä. Pokka Pitää -sarja perustui juuri sille, että Hyacinth oli sukutaustaltaan täysin työväenluokkainen, jonka aviomies oli hikisesti noussut alempaan keskiluokaan ja sen perusteella rouva esitti parempaa (kuvitteli kai olevansa ylempää keskiluokkaa?) kuin on.

Luokkasnobismi on oikeassa elämässäkin tyypillisimilään juuri alemmassa keskiluokassa, joilla on suurin paine erottautua työväenluokasta. Yläluokka ja ylempi keskiluokka ovat sen sijaan usein jo sukunsa/syntymänsä puolesta siinä asemassa, ettei heillä ole painetta esittää mitään, vaan käytös tulee luonnostaan. (Toki poikkeuksiakin löytyy, mutta aika vaikea mistään asiasa keskustella ilman yleistyksiä.)

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ammattien ja koulutusten sosiaaliluokista:

Opettajat ovat nimenomaan alempaa keskiluokkaa.

Lääkärit ja juristit, varsinkin jo uraallaan edenneet, edustavat sen sijaan ylempää keskiluokkaa. Samoin  kenraalikunta.

Dippa-insinöörit ovat tyypillisesti alempaa keskiluokkaa, elleivät rikastu merkittävästi. (Akateemista keksijämiljönääriä on vaikea pitää alemman keskiluokan edustajana)

Yläluokkaiseksi(mikä on Suomessa marginaalia) taas pitää enemmänkin syntyä. Joko aateliseksi ja/tai, vanhaan sivistyssykukuun, missä samalla peritään wanhaa rahaa.

Rahalla voi nousta, mutta ei loputtomiin. Työväenluokasta noussut monimiljonaari ei muutu kuin korkeintaan keskiluokkaiseksi. Sen sijaan aateliseksi syntynyt pysyy yläluokkaisena, vaikka menisi omaisuus alta.

Lääkäri ei missään nimessä ole enää ylempää keskiluokkaa. Ihan harhainen käsitys siitä, mitä tehtävämme on. Isäni aikana se oli arvostettu ja suhteessa hyvin palkattu työ. Erikoislääkärinä sairaalassa olet todellakin työläinen - nykyajan suolakaivoslainen. Palkkani on niukin naukin 5 tonnia kaikkine lisineen. Jokainen DI saa tuon verran palkkaa mukavissa työolosuhteissa.

Lääkäri on kuitenkin korkeasti koulutettu ammattilainen ja kaiken kaikkiaan korkealle yhteiskunnassa arvostettu. Sitä ei mitata tilipussista, vaikka kuinka olisit palkkakuopassa ja valkoisen takin alla olisi farkut.

Lisäksi lääkäreitä on suhteellisen vähän ja ovat erityisen korkealle koulutettuja, millään eivät mene työläisestä.

Suunta on alaspäin. Voi verrata muihin maihin, joissa arvostuksemme on Suomea vähäisempi. Koulutustason noustua emme ole mitenkään erityisen korkeasti koulutettuja. Ero 80-lukuun (jolloin isäni oli parhaassa työiässä) on valtava, ja osa kollegoista elää vielä noissa vanhoissa ajoissa, harhakuvissa. Potilaiden suusta sen arvostuksen kuulee konkreettisesti. Kyllä ne hyvät ajat ovat takana päin.

Se pohjoismaiden yli pyyhkäissyt tasa-arvon suuntaus muutti asenteitakin. On luokkanousua eikä kaikki niin viitsi siksikään korostaa eroa tienesteissä tai henkisessä pääomassa.  Jossain voi olla vielä toisin tai jossain vielä kerran toisin.  Hoitajat vielä moittii ylimielisiksi kun ei heitä läppää heidän kanssa. 

Todella mukava asua luokattomassa yhteiskunnassa, eikä Suomessa, tekemällä tehdyssä "luokkayhteiskunnassa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tatuoinnit ei kyllä kerro nykyään mitään sosiaaliluokasta. Ehkä aikaisemmin, mutta nykyään kyllä kaikilla on niitä.

Ei niitä vaan kaikilla ole. Elät liiaksi omassa kuplassasi jos uskot että kaikilla on.

Kyse on siitä, mitä arvostetaan. Ylempi keskiluokka ei arvosta tatuointeja. Eikä räikeitä hiuksia. 

Tarkoittaa konservatiivisuutta, että se tuo etua joten venettä ei kannata heiluttaa. Keskinäistä kontrollia. Muuten on vaikea ymmärtää miksi joku tatska tai räikeä tukka mitään hommaa pilaisi.  Ne voisi jopa kulttuurisesti verbalisoida, mutta ei.

Vierailija kirjoitti:

Todella mukava asua luokattomassa yhteiskunnassa, eikä Suomessa, tekemällä tehdyssä "luokkayhteiskunnassa".

Samaa mieltä siitä, että Suomi on mukava paikka asua, mutta kaikki yhteiskunnat ovat omalla tavallaan luokkayhteiskuntia valtiojärjestelmästä riippumatta. En oikein näe miten mikään yheiskunta voisi olla luokkajärjeselmän ulkopuolella.

 

Suomessa ei ole vain tapana vain puhua luokkaeroista avoimesti ja se on sitä meidän tapakulttuuria verrattuna vaikka Britanniaan.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edellisen lisäyksenä: juristit ja lääkärit eivät ole yläluokkaa.

Lääkäri on keskiluokkaa ja nykypäivän hyvin koulutettu duunari. Työstäni puuttuu kokonaan autonomia, ja se on tyypillinen duunariammatin piirre. Muut ammattiryhmät johtavat meitä enenevässä määrin.

Mutta onhan koko häkkyrä oman tieteenalan tulos.  Taloudellista resursointia olisi pakko tehdä vaikka se nyt tulee ulkopuoleltakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.

No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole. 

Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet. 

Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka),  ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka. 

Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan. 

Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.

Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.

Tohtorin tutkinto on kulttuurista pääomaa ja sellaisena reippaasti enemmän kulttuurista pääomaa kuin maisternitutkinto. Nyt on puhe yhteiskuntaluokista ja niistä tekijöistä, joiden perusteella ihmisten sijoittamista tai sijoittumista yhteiskuntaluokkiin perustellaan. Tässä tohtorintutkinto on merkittävä asia.

Ihan kiinnostuksesta kysyn, oletko sosiologi? Olen jotenkin ajatellut, että sosiologian tarkoituksena on etsiä keinoja vähentää eriarvoisuutta yhteiskunnassa, ei kehitellä tapoja luokitella ihmisiä erilaisen "kulttuurisen pääoman" mukaan ylä ja alaluokkaisiksi, ja määritellä vielä nuo luokat niin ettei luokkanousu näytä mitenkään mahdolliselta. Yleensä olen pitänyt tärkeänä, että yhteiskunnassa koulutetaan laajasti eri alojen ihmisiä, mutta jos tuo sitä parasta ja yhteiskunnallisesti tärkeintä mitä yliopistossa olette oppineet toivon minäkin muutoksia rahoitusallokaatioon. Voi ihan vilpittömästi kysyä mitä hyötyä tuollaisesta  elitistisesta, ylenkatseisesta "analyysistä" on Suomen yhteiskunnalle? Ei ainakaan tuo lisää tasa-arvoa ja dynamiikkaa siihen? T ihan toisen alan professori.

Miten eriarvoisuutta yhteiskunnassa voisi vähentää, jos ei ensin tunnista sitä, ja ymmärrä sen mekanismeja? Tästähän kaikki tiede lähtee. Analysoidaan ja nimetään ilmiöt, sitten mietitään mistä ne syntyvät, mitä ongelmia se aiheuttaa ja mitä asialle voisi tehdä sen muuttamiseksi.

Vaikka olenkin ihan eri alalta. Inhimillisen käyttäytymisen kieltäminen ei ainakaan ole tie minnekään. Kaikissa laumoissa on hierarkia.

Kuinka paljon se yhteiskuntaa parantaa jos kyökkisosiologit pohtivat kuinka paljon korkeampaa luokkaa ovat väitelleet aineenopettajat kuin maisteriopet? Tai onko Marimekko alemman vai ylemmän keskiluokan merkki? Jos niitä ongelmia oikeasti haluaisi ymmärtää ei keskittyisi suomalaisen kan taväestön mikroskooppisten pienten erojen rääpimiseen vaan niihin oikeisiin ongelmiin, jotka ylisukupolvinen syrjäytyminen, maa han muut tajien ongelmat jne. Tällä keskustelulla ei totisesti yhteiskunnan mekanismeja tunnisteta, jos sellaisiksi ei halua lukea ihmisten ikiaikasta halua kokea itsensä vähän paremmaksi kuin muut, noita hyasintteja löytyy jokaisessa sukupolvessa, mutta onneksi yhteiskunnan kehitys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei ole mitenkään heidän analyyseistaan riippuvaa.