Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Vierailija kirjoitti:
Luokka on tosi monisyinen asia ja paljon muutakin kuin se, paljonko joku tienaa tai mitä tekee työkseen. Luokkajako ei myöskään ole niin yksinkertainen kuin työväenluokka-keskiluokka-yläluokka vaan sinne mahtuu kaikkea muutakin sekaan.
Pierre Bourdieu on yksi luokan teoretisoinnin klassikko, joka on tehnyt tunnetuiksi sellaisia luokkaan liittyviä käsitteitä kuin maku, habitus ja pääoma (joka voi olla muutakin kuin taloudellista). Mars vain kirjastoon, jos luokka-analyysi kiinnostaa!
En kyllä kehottaisi ketään kaivelemaan hänen kirjojaan, eivät ole aikaa kestäneet. Mutta ehkä niiden lukeminen auttaisi ymmärtämään teitä innokkaimpia ihmisten luokittelijoita: samalaista sisäisesti ristiriitaista argumentointia niin täällä kuin Bourdieulla. Olisiko kuitenkin kannattanut herran tehdä väitöskirja ja opiskella tieteen tekemisen periaatteita ja sosiologian perusteita eikä vain keskittyä keskiluokan tyypittelyyn ja ihmisten luokitteluun?
Hänen kirjoissaan yhteiskuntakuva voi olla dynaaminen mutta sosiaalisen liikkuvuuden perusmekanismit ei tunnu perustuvan sen enempää yleiseen, mutta yksilöllisesti toteutuvaan utilitarismiin kuin yhteiskuntaluokittaiseen kollektiiviseen kumoustietoisuuteenkaan. Eli Bourdieu on leimautunut juuri luokkien pysyvyyttä selittäväksi ja pysyvyyden voimakkuutta argumentoivaksi tutkijaksi, joka on "kerännyt" luokkien erottautumisen perusteiksi empiiristä aineistoa kulttuurisen pääoman jakautumisesta - ja joka ei paljon naisten roolia häkkyröissään miettinyt, viisikymmenluvun Ranskassa ei heitä paljon pohdittu yhteiskunnassa.
En varmaan ole ainoa, joka kokee hänen ylikorostavan eliittien sulkeutuneisuutta ja "luokkajakojen" staattisuutta. Ehkä nuo ihmisten henkilökohtaiset pääomat ja eri "pelikentät" sopisivat kehikkona paremmin ymmärtämään uusia kehittyviä todellisuuskuplia. Luokkaintoilijan tapauksessa Bourdieulla ylpeily ja muiden tietämyksen halveksunta osoittaa juuri tämän keskustelun ytimen: kuinka keskiluokkaiseksi (tai ylempään keskiluokkaan kuuluvaksi mieltävä) haluaa asettaa itsensä mahdollisimman monen yläpuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattien ja koulutusten sosiaaliluokista:
Opettajat ovat nimenomaan alempaa keskiluokkaa.
Lääkärit ja juristit, varsinkin jo uraallaan edenneet, edustavat sen sijaan ylempää keskiluokkaa. Samoin kenraalikunta.
Dippa-insinöörit ovat tyypillisesti alempaa keskiluokkaa, elleivät rikastu merkittävästi. (Akateemista keksijämiljönääriä on vaikea pitää alemman keskiluokan edustajana)
Yläluokkaiseksi(mikä on Suomessa marginaalia) taas pitää enemmänkin syntyä. Joko aateliseksi ja/tai, vanhaan sivistyssykukuun, missä samalla peritään wanhaa rahaa.
Rahalla voi nousta, mutta ei loputtomiin. Työväenluokasta noussut monimiljonaari ei muutu kuin korkeintaan keskiluokkaiseksi. Sen sijaan aateliseksi syntynyt pysyy yläluokkaisena, vaikka menisi omaisuus alta.
Lääkäri ei missään nimessä ole enää ylempää keskiluokkaa. Ihan harhainen käsitys siitä, mitä tehtävämme on. Isäni aikana se oli arvostettu ja suhteessa hyvin palkattu työ. Erikoislääkärinä sairaalassa olet todellakin työläinen - nykyajan suolakaivoslainen. Palkkani on niukin naukin 5 tonnia kaikkine lisineen. Jokainen DI saa tuon verran palkkaa mukavissa työolosuhteissa.
Tuollaisella 5 tonnin kk-palkalla sijoittuu ylimpään tuloneljännekseen. Kun siihen yhdistää vielä yliopistokoulutuksen, niin tottakai sillä sijoittuu vähintään keskiluokkaan. Samoin myös DI:t ovat ylempää keskiluokkaa.
Missä kuplassa oikein elät? Lähihoitajat on työläisiä, palkka 2 tonnia.
Lääkärin työssä ja työolosuhteissa on duunarin työn piirteet. Koulutus on yhtä pitkä (tai vain hieman pidempi) kuin muilla korkeasti koulutetuilla. Minä en ole koskaan kuviyellutkaan, että se on jotenkin yläluokkainen työ, sillä olen saanut nähdä sen suunnan, johon on menty. Yht.kunta muuttuu ja ammatit sen mukana. Nykyään on ihan muut ammatit, joissa ympäristö olisi jotenkin kultivoitunutta ja jossa voi kehittää itseään sekä päättää vaikkapa työajoistaan itse. Minun on oltava klo 7:45 tai klo 8 päivästä riippuen sorvin ääressä ja minulla ei ole siinä mitään sananvaltaa. Konferensseihin pääsi vielä 2000-luvulla, mutta sekin on mennyttä aikaa. Työ on yhtä selviytymistaistelua, mutta olen aidosti kiinnostunut potilaista ja sikäli jaksan työssäni toisin kuin monet kollegani, jotka valitsivat ammatin rahan takia.
Keskiluokka on luokista ongelmallisin, koska hienosäätöä alemman ja ylemmän keskiluokan välillä voi käydä loputtomiin ammatin perusteella. Tilanteen ratkaisee jälleen henkilön sukutausta, koska sieltä tulevat perheen tavat, arvot ja tottumukset.
Ei tämä niin vaikeaa ole kuin täällä näyttäisi, vaikka luokkia tuohon keskiluokkaankin voisi panna useamman. Ja yläluokastahan erotetaan eliitti, joka voi olla taustaltaan jopa työväenluokkainen eli omilla ansioillaan edennyt. Presidentti, ministeri tai yhteiskunnalliselta asemaltaan vaikutusvaltainen miljardööri kuuluvat eliittiin, mutta yläluokka muodostuu pääasiassa sukutaustan perusteella.
Alaluokka taas on kouluttamaton, vähäosainen ja syrjäytynyt luokka, luokista helpoin. Työväenluokkaan kuuluvat kaikki duunariammatit, joihin ei vaadita pitkää koulutusta kuten lähihoitaja, rekkakuski, palomies ja vartija tai tarjoilija ja kokki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Huoh. Turha jatkaa tästä, koska et selvästikään ymmärrä keskiluokan käsitettä. Mainitsemasi "toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet" ovat mitä tyypillisimpiä työläisiä eli alaluokkaisia ammatteja - eikä siinä ole yhtään mitään huonoa, pahaa tai väärin.
Minkäkin koen lähihoitajat työväenluokkaisiksi, mutta sitten keskiluokan miellän kolmeen eri kategoriaan (enkä todellakaan tiedä onko se virallinen jako). Esim sairaanhoitaja, opettaja ja hyinvointialueen johtaja on kaikki keskiluokkaisia (jonkun mielestä sairaanhoitajat on duunareilta, mutta olen eri mieltä), mutta koulutus, työnkuva, vaikutusmahdollisuudet, palkkaus jne. on kovin erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattien ja koulutusten sosiaaliluokista:
Opettajat ovat nimenomaan alempaa keskiluokkaa.
Lääkärit ja juristit, varsinkin jo uraallaan edenneet, edustavat sen sijaan ylempää keskiluokkaa. Samoin kenraalikunta.
Dippa-insinöörit ovat tyypillisesti alempaa keskiluokkaa, elleivät rikastu merkittävästi. (Akateemista keksijämiljönääriä on vaikea pitää alemman keskiluokan edustajana)
Yläluokkaiseksi(mikä on Suomessa marginaalia) taas pitää enemmänkin syntyä. Joko aateliseksi ja/tai, vanhaan sivistyssykukuun, missä samalla peritään wanhaa rahaa.
Rahalla voi nousta, mutta ei loputtomiin. Työväenluokasta noussut monimiljonaari ei muutu kuin korkeintaan keskiluokkaiseksi. Sen sijaan aateliseksi syntynyt pysyy yläluokkaisena, vaikka menisi omaisuus alta.
Lääkäri ei missään nimessä ole enää ylempää keskiluokkaa. Ihan harhainen käsitys siitä, mitä tehtävämme on. Isäni aikana se oli arvostettu ja suhteessa hyvin palkattu työ. Erikoislääkärinä sairaalassa olet todellakin työläinen - nykyajan suolakaivoslainen. Palkkani on niukin naukin 5 tonnia kaikkine lisineen. Jokainen DI saa tuon verran palkkaa mukavissa työolosuhteissa.
Tuollaisella 5 tonnin kk-palkalla sijoittuu ylimpään tuloneljännekseen. Kun siihen yhdistää vielä yliopistokoulutuksen, niin tottakai sillä sijoittuu vähintään keskiluokkaan. Samoin myös DI:t ovat ylempää keskiluokkaa.
Missä kuplassa oikein elät? Lähihoitajat on työläisiä, palkka 2 tonnia.
Lääkärin työssä ja työolosuhteissa on duunarin työn piirteet. Koulutus on yhtä pitkä (tai vain hieman pidempi) kuin muilla korkeasti koulutetuilla. Minä en ole koskaan kuviyellutkaan, että se on jotenkin yläluokkainen työ, sillä olen saanut nähdä sen suunnan, johon on menty. Yht.kunta muuttuu ja ammatit sen mukana. Nykyään on ihan muut ammatit, joissa ympäristö olisi jotenkin kultivoitunutta ja jossa voi kehittää itseään sekä päättää vaikkapa työajoistaan itse. Minun on oltava klo 7:45 tai klo 8 päivästä riippuen sorvin ääressä ja minulla ei ole siinä mitään sananvaltaa. Konferensseihin pääsi vielä 2000-luvulla, mutta sekin on mennyttä aikaa. Työ on yhtä selviytymistaistelua, mutta olen aidosti kiinnostunut potilaista ja sikäli jaksan työssäni toisin kuin monet kollegani, jotka valitsivat ammatin rahan takia.
Ei lääkäriä kukaan ole yläluokkaan sijoittanutkaan, he ovat ylempää keskiluokkaa. Etkä sinä ole lääkäri, se on varma. eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Koulutus(maisteri), työn autonomia, työn suorittava luonne ja alaisten puute määrittävät opettajat kylmästi alempaan keskiluokkaan.
Edellinen pätee yhtä lailla meihin lääkäreihin.
Vierailija kirjoitti:
Oli hyvin sanottu, että luokka on yhteiskunnallinen asema. Mitä todennäköisemmin saat muilta kunnioitusta ihan vain asemasi vuoksi, sitä ylempänä olet hierarkiassa. Lääkärit ovat aika ylhäällä, professorit, sitten taas perus Alkon myyjä on aika perus.
Virallista yhtenäistä luokitteluahan ei ole, vaan voi tarkastella tuloluokkaa, koulutusta, silmiinpistäviä tyylejä. Ihan riippuu miten oletusenemmistö arvottaa vaikka jonkun ammatin. Sitten on tämä vanhoista ansioistaan tunnettu yläluokka, johon synnytään ja jonka yksittäinen jäsen voi olla mitä tahansa, retku tai vähälahjainen, hän on silti aina sen "yläluokan edustaja" ihmisten mielissä. Eli perinteet merkitsee niin paljon enemmän kuin itse yksilö. Samasta syystä menestynyt, kouluttautunut ja sivistynyt mutta uusi on pelkkä nousukas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki yhteiskunnat ovat luokkayhteiskuntia. (Esim. myös kommunistimaissa puoluesiteitä omaavat nauttivat paremmista eduista ja kohtelusta)
Luokkaerot näkyvät **yhdistelmänä** ketjussa moneen kertaa lueteltuja ominaisuuksia: varallisuutta, käytöstä (varsinkin puhetapaa), habitusta ja vaatetusta.
Mitä sosiaaliluokkia sitten on nykyisin olemassa ja kuka kuuluu mihin? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta alla silti esimerkkilista:
- Yläluokka (Tähän kuuluvat aateliset varallisuudesta riippumatta, rikkaat vanhan rahan perijät ja käytännössä kaikki miljardöörit)
- Ylempi keskiluokka (Varakkaat akateemiset, esim. useimmat lääkärit TAI miljonääriluokan yrittäjät ja myös miljoonia tienaavat huippu-urheilijat)
- Alempi keskiluokka (Akateemiset normaalituloiset TAI varakkaat työntekijät ja yrittäjät)
- Alaluokka (Pienipalkkaiset työläiset ja akateemiset työttömät)
- Alin alaluokka (Kouluttamattomat ja varattomat sekä muuten yhteiskunnasta eri tavoin syrjäytyneet)
Sinun luokkajakosi perustuu tulo/varallisuustasoon. Se OK, erot varallisuudessa ja tuloissa totta. Mutta luokkaintoilijat eivät sitä osta, heidän mielestään raha ei ratkaise, vaan luokan määrää mystinen kombinaatio vanhempien koulutusta, omaa koulutusta ja omaa sisäistä paremmuutta...
En tunnista olevani mikään intoilija, ja olihan tuossakin määritelmässä taustat mukana, vsnhempien koulutus mukaanlukien. Jos olisit lukenut yhteiskuntaluokista muualtakin kuin täältä, niin ymmärtäisit, että taustat ratkaisevat paljon.
Mutta onhan tämäkin jo useasti ketjussa käsitelty. Yhteiskuntaluokan käsitettä ei määritellä täällä. Ne jotka sanovat taustojen ratkaisevan eivät ole keksineet sitä itse.
Minusta siinä jaossa korostui aivan liikaa raha esimerkiksi tyyliin kaikki miljardöörit olisivat yläluokkaa, tai miljoonia tienaavat yrittäjät tai urheilijat ylempää keskiluokkaa. Olen aivan eri mieltä. Enkä ole ihan samaa mieltä noista taustoistakaan, esimerkiksi aatelisetkaan nyt aina välttämättä sijoitu yläluokkaan. Eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Koulutus(maisteri), työn autonomia, työn suorittava luonne ja alaisten puute määrittävät opettajat kylmästi alempaan keskiluokkaan.
Edellinen pätee yhtä lailla meihin lääkäreihin.
Hoitajana tiedän asian - ehkä se työn raadollisuus vie meiltä harhakuvitelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattien ja koulutusten sosiaaliluokista:
Opettajat ovat nimenomaan alempaa keskiluokkaa.
Lääkärit ja juristit, varsinkin jo uraallaan edenneet, edustavat sen sijaan ylempää keskiluokkaa. Samoin kenraalikunta.
Dippa-insinöörit ovat tyypillisesti alempaa keskiluokkaa, elleivät rikastu merkittävästi. (Akateemista keksijämiljönääriä on vaikea pitää alemman keskiluokan edustajana)
Yläluokkaiseksi(mikä on Suomessa marginaalia) taas pitää enemmänkin syntyä. Joko aateliseksi ja/tai, vanhaan sivistyssykukuun, missä samalla peritään wanhaa rahaa.
Rahalla voi nousta, mutta ei loputtomiin. Työväenluokasta noussut monimiljonaari ei muutu kuin korkeintaan keskiluokkaiseksi. Sen sijaan aateliseksi syntynyt pysyy yläluokkaisena, vaikka menisi omaisuus alta.
Lääkäri ei missään nimessä ole enää ylempää keskiluokkaa. Ihan harhainen käsitys siitä, mitä tehtävämme on. Isäni aikana se oli arvostettu ja suhteessa hyvin palkattu työ. Erikoislääkärinä sairaalassa olet todellakin työläinen - nykyajan suolakaivoslainen. Palkkani on niukin naukin 5 tonnia kaikkine lisineen. Jokainen DI saa tuon verran palkkaa mukavissa työolosuhteissa.
Tuollaisella 5 tonnin kk-palkalla sijoittuu ylimpään tuloneljännekseen. Kun siihen yhdistää vielä yliopistokoulutuksen, niin tottakai sillä sijoittuu vähintään keskiluokkaan. Samoin myös DI:t ovat ylempää keskiluokkaa.
Missä kuplassa oikein elät? Lähihoitajat on työläisiä, palkka 2 tonnia.
Lääkärin työssä ja työolosuhteissa on duunarin työn piirteet. Koulutus on yhtä pitkä (tai vain hieman pidempi) kuin muilla korkeasti koulutetuilla. Minä en ole koskaan kuviyellutkaan, että se on jotenkin yläluokkainen työ, sillä olen saanut nähdä sen suunnan, johon on menty. Yht.kunta muuttuu ja ammatit sen mukana. Nykyään on ihan muut ammatit, joissa ympäristö olisi jotenkin kultivoitunutta ja jossa voi kehittää itseään sekä päättää vaikkapa työajoistaan itse. Minun on oltava klo 7:45 tai klo 8 päivästä riippuen sorvin ääressä ja minulla ei ole siinä mitään sananvaltaa. Konferensseihin pääsi vielä 2000-luvulla, mutta sekin on mennyttä aikaa. Työ on yhtä selviytymistaistelua, mutta olen aidosti kiinnostunut potilaista ja sikäli jaksan työssäni toisin kuin monet kollegani, jotka valitsivat ammatin rahan takia.
Ei lääkäriä kukaan ole yläluokkaan sijoittanutkaan, he ovat ylempää keskiluokkaa. Etkä sinä ole lääkäri, se on varma. eri
Kyllä olen ja vieläpä erikoistunut suppealle erikoisalalle, johon moni ei päädy. Ero on siinä, että olen monessa polvessa lääkäri, jolle keksityt haavestatukset eivät merkitse, vaan työn sisältö. On turha väittää, että lääkärillä olisi autonomia työnsä suhteen. Autonomia on silloin, kun ollaan käsittelemässä potilasvahinkoja. Siinä se hienouden huipentuma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Huoh. Turha jatkaa tästä, koska et selvästikään ymmärrä keskiluokan käsitettä. Mainitsemasi "toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet" ovat mitä tyypillisimpiä työläisiä eli alaluokkaisia ammatteja - eikä siinä ole yhtään mitään huonoa, pahaa tai väärin.
Puhutaan nyt kuitenkin reilusti työväenluokasta eikä negatiivisesti alaluokasta. Työväki on yhteiskunnallisesti arvokas, alaluokka ei.
Eihän ole kysymy mistään vähättelystä, vaan termien järkevyydestä. Kun on olemassa kerran yläluokka, keskiluokka ja alaluokka (ja niiden sisäiset jaottelut) niin kyllä ihan perinteisessä yhteiskuntakeskustelussa työväenluokka on osa alaluokkaa. Ei siis alinta alaluokkaa, mutta ei myöskään keskiluokkaa.
Työväenluokkaan eli alaluokkaan kuuluu edelleen suuri osa ihmisistä, eikä siinä ole mitään negatiivista, ellei itse niin halua kokea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Huoh. Turha jatkaa tästä, koska et selvästikään ymmärrä keskiluokan käsitettä. Mainitsemasi "toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet" ovat mitä tyypillisimpiä työläisiä eli alaluokkaisia ammatteja - eikä siinä ole yhtään mitään huonoa, pahaa tai väärin.
No huoh, huoh. Työväenluokka kuuluu alempaan keskiluokkaan. Modernissa yhteiskunnassa alin luokka koostuu työelämän ulkopuolella olevista, pitkäaikatyöttömistä ja syrjäytyneistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokka on tosi monisyinen asia ja paljon muutakin kuin se, paljonko joku tienaa tai mitä tekee työkseen. Luokkajako ei myöskään ole niin yksinkertainen kuin työväenluokka-keskiluokka-yläluokka vaan sinne mahtuu kaikkea muutakin sekaan.
Pierre Bourdieu on yksi luokan teoretisoinnin klassikko, joka on tehnyt tunnetuiksi sellaisia luokkaan liittyviä käsitteitä kuin maku, habitus ja pääoma (joka voi olla muutakin kuin taloudellista). Mars vain kirjastoon, jos luokka-analyysi kiinnostaa!
En kyllä kehottaisi ketään kaivelemaan hänen kirjojaan, eivät ole aikaa kestäneet. Mutta ehkä niiden lukeminen auttaisi ymmärtämään teitä innokkaimpia ihmisten luokittelijoita: samalaista sisäisesti ristiriitaista argumentointia niin täällä kuin Bourdieulla. Olisiko kuitenkin kannattanut herran tehdä väitöskirja ja opiskella tieteen tekemisen periaatteita ja sosiologian perusteita eikä vain keskittyä keskiluokan tyypittelyyn ja ihmisten luokitteluun?
Hänen kirjoissaan yhteiskuntakuva voi olla dynaaminen mutta sosiaalisen liikkuvuuden perusmekanismit ei tunnu perustuvan sen enempää yleiseen, mutta yksilöllisesti toteutuvaan utilitarismiin kuin yhteiskuntaluokittaiseen kollektiiviseen kumoustietoisuuteenkaan. Eli Bourdieu on leimautunut juuri luokkien pysyvyyttä selittäväksi ja pysyvyyden voimakkuutta argumentoivaksi tutkijaksi, joka on "kerännyt" luokkien erottautumisen perusteiksi empiiristä aineistoa kulttuurisen pääoman jakautumisesta - ja joka ei paljon naisten roolia häkkyröissään miettinyt, viisikymmenluvun Ranskassa ei heitä paljon pohdittu yhteiskunnassa.
En varmaan ole ainoa, joka kokee hänen ylikorostavan eliittien sulkeutuneisuutta ja "luokkajakojen" staattisuutta. Ehkä nuo ihmisten henkilökohtaiset pääomat ja eri "pelikentät" sopisivat kehikkona paremmin ymmärtämään uusia kehittyviä todellisuuskuplia. Luokkaintoilijan tapauksessa Bourdieulla ylpeily ja muiden tietämyksen halveksunta osoittaa juuri tämän keskustelun ytimen: kuinka keskiluokkaiseksi (tai ylempään keskiluokkaan kuuluvaksi mieltävä) haluaa asettaa itsensä mahdollisimman monen yläpuolelle.
Kiitos kun jaksoit kirjoittaa tämän. Luokkia ei pidä ottaa valmiiksi annettuna luokittelun välineenä. Bourdieu kuvaa oman aikansa keski- ja yläluokkaisia arvostuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattien ja koulutusten sosiaaliluokista:
Opettajat ovat nimenomaan alempaa keskiluokkaa.
Lääkärit ja juristit, varsinkin jo uraallaan edenneet, edustavat sen sijaan ylempää keskiluokkaa. Samoin kenraalikunta.
Dippa-insinöörit ovat tyypillisesti alempaa keskiluokkaa, elleivät rikastu merkittävästi. (Akateemista keksijämiljönääriä on vaikea pitää alemman keskiluokan edustajana)
Yläluokkaiseksi(mikä on Suomessa marginaalia) taas pitää enemmänkin syntyä. Joko aateliseksi ja/tai, vanhaan sivistyssykukuun, missä samalla peritään wanhaa rahaa.
Rahalla voi nousta, mutta ei loputtomiin. Työväenluokasta noussut monimiljonaari ei muutu kuin korkeintaan keskiluokkaiseksi. Sen sijaan aateliseksi syntynyt pysyy yläluokkaisena, vaikka menisi omaisuus alta.
Lääkäri ei missään nimessä ole enää ylempää keskiluokkaa. Ihan harhainen käsitys siitä, mitä tehtävämme on. Isäni aikana se oli arvostettu ja suhteessa hyvin palkattu työ. Erikoislääkärinä sairaalassa olet todellakin työläinen - nykyajan suolakaivoslainen. Palkkani on niukin naukin 5 tonnia kaikkine lisineen. Jokainen DI saa tuon verran palkkaa mukavissa työolosuhteissa.
Tuollaisella 5 tonnin kk-palkalla sijoittuu ylimpään tuloneljännekseen. Kun siihen yhdistää vielä yliopistokoulutuksen, niin tottakai sillä sijoittuu vähintään keskiluokkaan. Samoin myös DI:t ovat ylempää keskiluokkaa.
Missä kuplassa oikein elät? Lähihoitajat on työläisiä, palkka 2 tonnia.
Lääkärin työssä ja työolosuhteissa on duunarin työn piirteet. Koulutus on yhtä pitkä (tai vain hieman pidempi) kuin muilla korkeasti koulutetuilla. Minä en ole koskaan kuviyellutkaan, että se on jotenkin yläluokkainen työ, sillä olen saanut nähdä sen suunnan, johon on menty. Yht.kunta muuttuu ja ammatit sen mukana. Nykyään on ihan muut ammatit, joissa ympäristö olisi jotenkin kultivoitunutta ja jossa voi kehittää itseään sekä päättää vaikkapa työajoistaan itse. Minun on oltava klo 7:45 tai klo 8 päivästä riippuen sorvin ääressä ja minulla ei ole siinä mitään sananvaltaa. Konferensseihin pääsi vielä 2000-luvulla, mutta sekin on mennyttä aikaa. Työ on yhtä selviytymistaistelua, mutta olen aidosti kiinnostunut potilaista ja sikäli jaksan työssäni toisin kuin monet kollegani, jotka valitsivat ammatin rahan takia.
Ei lääkäriä kukaan ole yläluokkaan sijoittanutkaan, he ovat ylempää keskiluokkaa. Etkä sinä ole lääkäri, se on varma. eri
Kyllä olen ja vieläpä erikoistunut suppealle erikoisalalle, johon moni ei päädy. Ero on siinä, että olen monessa polvessa lääkäri, jolle keksityt haavestatukset eivät merkitse, vaan työn sisältö. On turha väittää, että lääkärillä olisi autonomia työnsä suhteen. Autonomia on silloin, kun ollaan käsittelemässä potilasvahinkoja. Siinä se hienouden huipentuma.
No mutta eihän palkkatyötä tekevällä ole koskaan täyttä autonomiaa työhönsä, ei edes luovalla alalla. Eikä edes yrittäjällä ole käytännössä autonomiaa, koska asiakkaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli hyvin sanottu, että luokka on yhteiskunnallinen asema. Mitä todennäköisemmin saat muilta kunnioitusta ihan vain asemasi vuoksi, sitä ylempänä olet hierarkiassa. Lääkärit ovat aika ylhäällä, professorit, sitten taas perus Alkon myyjä on aika perus.
Virallista yhtenäistä luokitteluahan ei ole, vaan voi tarkastella tuloluokkaa, koulutusta, silmiinpistäviä tyylejä. Ihan riippuu miten oletusenemmistö arvottaa vaikka jonkun ammatin. Sitten on tämä vanhoista ansioistaan tunnettu yläluokka, johon synnytään ja jonka yksittäinen jäsen voi olla mitä tahansa, retku tai vähälahjainen, hän on silti aina sen "yläluokan edustaja" ihmisten mielissä. Eli perinteet merkitsee niin paljon enemmän kuin itse yksilö. Samasta syystä menestynyt, kouluttautunut ja sivistynyt mutta uusi on pelkkä nousukas.
1800-luvulla tai 1900-luvun alussa.
Kyllähän koulutus on kokenut inflation - kun koulutettua porukkaa on yli puolet kansasta, ei tietenkään esim insinöörin tutkinto ole yhtä arvostettu kuin aiemmin. Koulutus ei ole enää samalla tavalla automaattisesti lippu parempaan elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavalliset peruskoulunopettajat ovat alempaa keskiluokkaa, rehtorit, professorit ym ylempää.
No ei opettajat kyllä alempaa keskiluokkaa ole.
Alempaa keskiluokkaa ovat toimistosihteerit, lähihoitajat ja talonmiehet.
Ehkä keskiluokan jakaminen kolmeen osaan toimisi tässä tapauksessa parhaiten? Olen nähnyt sellaisen jaon, missä oli viisi luokkaa: alin yhteiskuntaluokka, alempi keskiluokka, keskimmäinen keskiluokka (tai vain keskiluokka), ylempi keskiluokka ja ylin yhteiskuntaluokka.
Opettajat ja sairaanhoitajat voisi sijoittua siihen keskimmäiseen keskiluokkaan. Rehtorit ja lääkärit ylimpään keskiluokkaan.
Rehtori voi olla matalammin koulutettu kuin opettajat. Äärimmillään rehtorina voi olla taustaltaan ja koulutukseltaan voimistelunopettaja ja samassa koulussa opettajana tohtori tai lisensiaatti. Olisi tällaisessa tilanteessa älytöntä väittää, että rehtori olisi jotenkin ylempää luokkaa kuin opettaja.
Peruskoulun tai lukion opettejana toimiva tohtori on ensisijaisesti opettaja, ellei samaan aikaan tee vakavissaan tieteellistä tutkimusta. Tohtorius ei nosta muiden opettajien yläpuolelle, vaikka akateemisuuden arvostuksenne onkin liikuttavaa.
Lyckligt kirjoitti:
Paremmissa luokissa elämä on kevyttä ja positiivista. Raha ei tee onnelliseksi, mutta kun toimeentuloa ei tarvitse koskaan miettiä ja voi käyttää palveluja arkiaskareissa, jää energiaa mm. kulttuuriin ja itsensä totettamiseen ja kehittämiseen. Jaksan olla huolehtiva perheenäiti kolmelle koululaisellemme ja kaikin puolin hyvä ja rakastava puoliso sen lisäksi, että olen vaativassa ammatissa. Olen vasta viime aikoina sisäistänyt miten etuoikeutettu olen ollut jo lapsesta saakka.
Tärkeää on siirtää tämä hyvinvointi ja henkinen pääoma seuraavalle polvelle! En koskaan mieti sitä miltä elämämme vaikuttaa ulospäin. Se ei ole merkityksellistä.
Eipä ole. Kaikilla on jotain murheita, yläluokallakin. Vaikkapa lapsettomuutta tai vakava sairaus tai uskottomuutta tai perheväkivaltaa tai kiusaamista tai stressiä töissä, jos on ryhtynyt jollekin rankalle uralle, jossa on kilpailua ja selkäänpuukotusta. On ihan uuopistista kuvitella, että elämä olisi heillä kevyttä ja positiivista.
T. Eliitin ja yläluokan jäsen
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on luokista ongelmallisin, koska hienosäätöä alemman ja ylemmän keskiluokan välillä voi käydä loputtomiin ammatin perusteella. Tilanteen ratkaisee jälleen henkilön sukutausta, koska sieltä tulevat perheen tavat, arvot ja tottumukset.
Ei tämä niin vaikeaa ole kuin täällä näyttäisi, vaikka luokkia tuohon keskiluokkaankin voisi panna useamman. Ja yläluokastahan erotetaan eliitti, joka voi olla taustaltaan jopa työväenluokkainen eli omilla ansioillaan edennyt. Presidentti, ministeri tai yhteiskunnalliselta asemaltaan vaikutusvaltainen miljardööri kuuluvat eliittiin, mutta yläluokka muodostuu pääasiassa sukutaustan perusteella.
Alaluokka taas on kouluttamaton, vähäosainen ja syrjäytynyt luokka, luokista helpoin. Työväenluokkaan kuuluvat kaikki duunariammatit, joihin ei vaadita pitkää koulutusta kuten lähihoitaja, rekkakuski, palomies ja vartija tai tarjoilija ja kokki.
Eli luokkia pitäisi olla ainakin kuusi:
Alaluokka - kouluttamattomat, vähäosaiset ja syrjäytyneet
Työväenluokka - ammattikoulutaustaisissa ammateissa toimiva, merkonomit, lähihoitajat, palomiehet, viihdetaiteilijat ja urheilijat
Alempi keskiluokka - AMK-koulutettu asiantuntijaluokka, tradenomit, sairaanhoitajat ja insinöörit
Keskiluokka - maisteritason koulutetut erityisasiantuntijat kuten peruskoulun ja ammattikoulun opettajat ja dipomi-insinöörit, lääkärit, osastonhoitajat, virkamiesluokka
Ylempi keskiluokka - esimiesasemassa olevat akateemiset tai hyvätuloiset, johtajalääkärit, ylihoitajat, johtavat virkamiehet, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat, yliopettajat ja professorit
Yläluokka - sekalainen osasto poliittista eliittiä, osa vanhaa aatelistoa, isojen pörssiyritysten johtoa ja muita yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä
Vai pitäisikö poliittinen eliitti irrottaa tuosta vielä omaksi luokaksi?
Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan työväenluokasta, mutta sosiaalipuolella alaluokasta tai alemmasta sosiaaliluokasta. Itse koen olevani duunari, koulutettu työntekijä ja myös ylpeä siitä.