Perinnöstä luopuminen - kokemuksia?
Onko kenelläkään kokemusta perinnöstä luopumisesta?
Jonkun verran perehdyin jo asiaan, mutta olisi hienoa kuulla ihmisten konkreettisia kokemuksia - tällaisissä asioissa kun välillä tulee vastaan yllätyksiä.
Tällä hetkellä ymmärtäisin asian näin:
- kutsu perunkirjoitukseen (/oletan omassa tapauksessani, että joku sisaruksistani kuulisi jotain kautta vanhemman kuolemasta, sillä emme ole hänen tai hänen puolisonsa kanssa tekemisissä)
-perinnöstä luopumisesta ilmoittaminen DVV:lle (hinta 2024 35€, hinta 2025 85€)
-pitää varmistaa, että luopuminen on lakitermein tehokas luopuminen eli ei tee mitään perintöön liittyvää
Olisi ilmeisesti helpompaa tehdä luopuminen vielä vanhemman eläessä? Toinen asia mikä mietityttää on se, että mitä tapahtuu tilanteessa jos minulla on tulevaisuudessa omia lapsia (jotka eivät tule olemaan tekemisissä vanhempani kanssa)? Perintö siirtyy heille, tätä ei ilmeisesti voi estää? En haluaisi itseni tai lapsieni perivän rahaa ja omaisuutta, joka on mahdollisesti hankittu epärehellisin keinoin väkivaltaisen ihmisen toimesta.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä luopuminen kirjallisesti ilmoitetaan perunkirjoittajalle. Olen itse kieltäytynyt isäni perinnöstä, ja myös lapseni kieltäytyivät siitä. Yksinkertaista.
Oliko lapset jo täysi-ikäisiä? Voiko alaikäinen luopua perinnöstä?
Verojuristi Tuomo Lindholm vastaa: Luopujan tulee olla oikeustoimikelpoinen. Esimerkiksi alaikäinen ei voi luopua omasta perinnöstään kuten ei muistisairas vanhuskaan. Luopuminen tehdään asianmukaisesti kirjallisesti.
Eli mahdolliset ongelmat perinnön kanssa siirtyy omille lapsille.. Surkea systeemi, tämäkin
Jos perintöä on mitenkääm järkevää ottaa vastaan (ei huonokuntoinen talo syrjäkylillä jne) se siis kannattaa ottaa vastaan ettei siirrä asiaa alaikäisille lapsilleen? Ja sitten vain myy ja lahjoittaa perinnön eteenpäin. Tuntuu ikävältä ettei lapsuuden piinaajasta ja hänen asioistaa pääse lopullisesti eroon edes aikuisena. Että hänellä on vielä kuolemansakin jälkeen mahdollista haitata/vaikeuttaa lapsensa elämää tai vähintään aiheuttaa pienempää tai suurempaa vaivaa.
Toivoisi, että väkivaltaisen vanhemman kohdalla perinnöstä voisi luopua myös lastensa puolesta. Tietysti heillä on siihen lain mukaan oikeus, mutta tuntuu tosiaan kohtuuttomalta, että aikuisena lapsena joutuisi edelleen selvittämään sellaisen ihmisen asioita, joka on aiheuttanut suurta kärsimystä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä luopuminen kirjallisesti ilmoitetaan perunkirjoittajalle. Olen itse kieltäytynyt isäni perinnöstä, ja myös lapseni kieltäytyivät siitä. Yksinkertaista.
Oliko lapset jo täysi-ikäisiä? Voiko alaikäinen luopua perinnöstä?
Ei voi.
Vaikuttaa olevan jälleen yksi niistä asioista tässä elämässä suhteessa valtioon, joita ei vain voi välttää vaikka haluaisi.
Olisin halunnut luopua, mutta perintö olisi siirtynyt alaikäiselle lapselleni. Lapsi ei voi siitä kieltäytyä etkä sinä heidän puolestaan. Eli jos on lapsia, ei kannata kieltäytyä.
Miten asia toimii käytännössä? Luopuminen pitää kuitenkin ilmoittaa ennen perunkirjoituksia? Eli et siis voi tietää minkälainen perintö olisi mahdollisesti tulossa/onko sitä järkevää ottaa vastaan???? Jos siis ei ole tekemisissä kyseisen ihmisen kanssa.
Eli kannattaa siis alkaa säästämään perintöveroa varten ettei joudu vaikeuksiin? Huoh
Vierailija kirjoitti:
https://perukirjanetissa.fi/perinnosta-luopuminen/
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja…
Ap kysyi ihmisten kokemuksia.
Miksiköhän ihmeessä valtiolla on oikeus ottaa veroa perinnöstä? Järjetöntä.
Ei perintöä ole olemassa perittävän eläessä. Voi ehdottaa sellaisen testamentin tekemistä ,jossa sinä et ole perillinen. Voi ilmoittaa jo perunkirjoituksen tekijälle, että luopuu perinnöstä, niin sen voi merkitä perukirjaan.
Eihän ennen perunkirjoitusta ole mistä luopua, kun ei ole vielä mihinkään kirjattu 1. perintöä eikä 2. perillisiä. Viimeistään ennen jakoa on ilmoitettava, jotta verotus menee oikein.
Et sinä joudu mitään heidän asioita kuoleman jälkeen selvittämään, vaikka ottaisit perinnön. Myyt sen saman tien pois asia on poissa päiväjärjestyksestä. Perinnön saavien lastesi puolesta perintöasiaa voi selvittää heidän edunvalvojansa, joka voidaan määrätä nimenomaan vain perintöasiaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Eli kannattaa siis alkaa säästämään perintöveroa varten ettei joudu vaikeuksiin? Huoh
Niin juuri. Tätä minäkin olen tehnyt jo vuosikaudet. Säästökohteena ei ole mökki, ei talo, ei matkustelu vaan verot. Ankeaa. Mitään ei voi myydä ensimmäisen vanhemman kuoltua kun toisella hallinto-oikreus ja heidän toiveensa.
Vierailija kirjoitti:
Verojuristi Tuomo Lindholm vastaa: Luopujan tulee olla oikeustoimikelpoinen. Esimerkiksi alaikäinen ei voi luopua omasta perinnöstään kuten ei muistisairas vanhuskaan. Luopuminen tehdään asianmukaisesti kirjallisesti.
Muistisairaan, kehitysvammaisen ja muun edunvalvonnassa olevan puolesta voi luopua hänen edunvalvojansa silloin , kun se on päämiehen etu ja toive.
Ap on täysimbesilli, joka ei edes ansaitse lapsia. Kaikki ilmainen raha otetaan ja piste!
Vierailija kirjoitti:
Ei perintöä ole olemassa perittävän eläessä. Voi ehdottaa sellaisen testamentin tekemistä ,jossa sinä et ole perillinen. Voi ilmoittaa jo perunkirjoituksen tekijälle, että luopuu perinnöstä, niin sen voi merkitä perukirjaan.
Eihän ennen perunkirjoitusta ole mistä luopua, kun ei ole vielä mihinkään kirjattu 1. perintöä eikä 2. perillisiä. Viimeistään ennen jakoa on ilmoitettava, jotta verotus menee oikein.
Et sinä joudu mitään heidän asioita kuoleman jälkeen selvittämään, vaikka ottaisit perinnön. Myyt sen saman tien pois asia on poissa päiväjärjestyksestä. Perinnön saavien lastesi puolesta perintöasiaa voi selvittää heidän edunvalvojansa, joka voidaan määrätä nimenomaan vain perintöasiaa varten.
Minusta perinnön myyminen on asioiden selvittämistä? Eli tämä väkivaltainen ihminen häiritsee jälkeläistensä elämää vielä haudankin takaa. Voi toki olla hankalaa ymmärtää jos ei ole traumatisoitunut lapsuudessaan niin pahasti, että kyseisen ihmisen ajatteleminenkin oksettaa ja koko elämä on tällaisesta lapsuudesta saanut kärsiä suuresti. Ei ole yksi tai kaksi ihmistä joiden mielenterveys on pilattu lapsuudessa ja aikuiselämä onkin vietetty työkyvyttömyyseläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kannattaa siis alkaa säästämään perintöveroa varten ettei joudu vaikeuksiin? Huoh
Niin juuri. Tätä minäkin olen tehnyt jo vuosikaudet. Säästökohteena ei ole mökki, ei talo, ei matkustelu vaan verot. Ankeaa. Mitään ei voi myydä ensimmäisen vanhemman kuoltua kun toisella hallinto-oikreus ja heidän toiveensa.
Aikamoista.. Olisi siis tosiaan hyödyllistä tietää minkälainen perintö on odotettavissa.
Perinnöstä luopuminen kirjallisesti ilmoitetaan perunkirjoittajalle. Olen itse kieltäytynyt isäni perinnöstä, ja myös lapseni kieltäytyivät siitä. Yksinkertaista.