Onko sinussa parisuhdetta ajatellen joku iso turn off-omanaisuus, joka ei näy päällepäin?

Vierailija kirjoitti:

Herpestartunta. Ei oireile usein ja stigma on tautia pahempi mutta on kuitenkin lisännyt estoja hakea uutta suhdetta. Ja joo, tartunnan voi saada jo ekaltakin kumppanilta ja vaikka oltaisiin vastuullisia.

Tämä, sukuelinherpeksestä vitsaillaan ja pidetään jonain kuolemantautina, vaikka useimmiten se on oireeton tai korkeintaan epämukava oireillessaan. Ei taida monikaan tietää kuinka yleinen se on.

En jaksa pitää järjestystä kotona. Mun koti on ihan siisti, siivoan ettei ole likaista mutta tavarat lojuu missä sattuu enkä yleensä jaksa järjestellä. Löydän silti kaiken mitä tarvitsen. Hallittu kaaos. Tuntuu silti olevan ongelma koska naisten ilmeisesti pitää olla maanisen kiinnostuneita järjestelystä ja epäjärjestyksessä oleva koti = nainen on epäonnistunut ihmisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen Mensan jäsen. Miesten itsetunto ei kestä sitä.

En ole mensan jäsen, mutta tiedän sen verran, että äly ei ole itsessään hyve vaan se, miten sitä käyttää. Mulla on hyvin terävä perheenjäsen ja hänen elämänsä suurin sisältö on väittelyiden voittaminen. Jos käyttää älyään muiden, varsinkin lähimmäisten lyttäämiseen niin on luonnollista, ettei siitä pidetä. Älykäs voi toki ponnistaa muiden päältä. Viisas voi nostaa muita ylöspäin.

- Se 169cm mies.

Minulla on tuollainen äiti. Hän ei minusta ole poikkeuksellisen älykäs, mutta verbaalisesti on lahjakas eikä ihan tyhmä. Hänen kanssaan ei voi olla eri mieltä ja samalla oikeassa. Edes silloin kun puhuu omista asioistaan, omasta elämästään, omasta ammatistaan (jota äiti ole koskaan edes kokeillut). Koska hänen kysymyksensäkin ovat usein täkyjä sille, että hän pääsee kertomaan, millä lailla olen väärässä ja vääränlainen, en ole enää vuosiin ollut tekemisissä hänen kanssaan. Oman kannan perusteleminen on turhaa, saa vain lisää väittelyä päälle ja entistä kiukkuisemmin sekä henkilökohtaisemmin, eli sitten aletaan jo kertoa, että olen väärässä koska olen epänormaali, epäsosiaalinen ja mitä äidin lempisanat minua varten ovatkaan. Äidin kanssa eri mieltä voivat olla vain miehet, joita hän kunnioittaa. Yleensä se tarkoittaa lääkäreitä. Tai jotain julkkiksia. Joka tapauksessa mikä tahansa keskustelu, jossa ollaan eri mieltä, on tosi rasittavaa. Mutta äidin kohdalla se on usein mennyt henkisen väkivallan puolelle.

Äidin korkein koulutus on cum lauden ylioppilas, minä kirjoitin laudatureja ja menin yliopistoon, olen sen jälkeen opiskellut useita asioita enkä ole muutenkaan ihan tyhmä, joten tässä ei ole kyse siitä, että hän on minua pätevämpi kaikessa (vaikka niin ajattelee). Vaikka minulle ei ole tärkeää olla aina oikeassa, ja taivun toisen kannalle, jos se on perusteltu ja parempi kuin omani, niin on tosi rasittavaa olla aina väärässä ja saada vielä haukut päälle, jos ei luovu asiasta, jonka tietää todeksi.  Eikä sitä kymmeniä vuosia jaksa pitää suutaan kiinni. Sitäkin kokeilin vuosikaudet ja muutuin näkymättömäksi. Mutta joskus minunkin pitää saada korjata vääriä väitteitä, varsinkin minusta itsestäni esitettyjä! 

Äitisi on sietämätön tyyppi.

En kelpaa naisille koska olen erikoinen ja heikkolahjainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen liika viisas. Oikeasti erittäin älykäs, ja voin kertoa, että se on kyllä sellainen turn-off monelle (sekä miehille että naisille), että sen yli ei pääse, kun se selviää.

Osaan aika hyvin peitellä sitä, mutta välillä lipsahtaa, ja siitähän saa sitten kuulla.

Sun todellinen turn off taitaa olla narsismi ja tyhmyys. Tuo sun kommentti itsessään poissulkee kaiken älykkyyden. Oikeasti älykkäät eivät mainosta asiaa millään tavalla, koskaan

Oletin, että täällä voisi kertoa, tällaisessa ketjussa. Ei sitten. Mutta tämähän vain todistaa alkuperäisen väitteeni. Äly herättää käsittämättömästä syystä hillitöntä aggressiota.

Lipsahduksilla tarkoitin esimerkiksi sitä, että joku on nähnyt ylioppilastodistukseni. Tai saanut selville, että luen poikkeuksellisen nopeasti (tämähän ei edes kerro älykkyydestä). Tms. Vaikea kertoa esimerkkejä, koska ne ovat niin identifioivia.

Tämmöisillä ihmisillä harvoin on sydämen sivistystä tai hyvät sosiaaliset taidot

Käyn töissä ja urheilen mutta loppuajan illasta mielelläni makoilen sohvalla ja katson telkkaria. En jaksa kotitöitä enää tämän päälle, teen iltaisin. Sohvalla makoilu on ilmeisesti turn off, pitäisi olla aktiivinen.

Onneksi olen pysyvässä ja vakaassa suhteessa, jossa on tilaa kaikenlaiselle. Jos joutuisin aloittamaan nyt ihan alusta, en kehtaisi kertoa että olen melkoinen pieruperse. Vatsa alkoi vaivaamaan vasta parikymppisenä ja olen usein aika turvonnut. En saisi syödä lainkaan leipää tai muita jauhopohjaisia tuotteita, koska silloin prutisee enemmän kuin normaalin 25 prutinan verran päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Ulkoinen rumuus

Täällä taas kaunis nainen todella veemäisellä luonteella ja asenteella, ainakin miesten mielestä. Viisi vanhempaa veljeä kouluttivat :)

Ne "parhaimmat" eli olen työtön, yksinhuoltaja ja mielenterveysongelmainen :D Ulkoisesti olen kuitenkin ihan siedettävän näköinen, eli ottajia olisi. Mutta kun nämä em. asiat paljastuvat, saan lopulta aina pakit.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on onneksi ihana parisuhde, mutta kärsin tästä turn off-ominaisuudesta siitä huolimatta ja pelkään, että se herättää miehessäni negatiivisia tuntemuksia. PCOS:ni ei näy vaatteet päällä mutta karvaa kasvaa valitettavasti paljon ja nopeasti :/ Tämä on suurin itsetunto-ongelmani. Yritän parhaani nyppiä/vahata/sheivata, mutta saan helposti punaisia näppylöitä, sisään kasvaneita karvoja ja tulehtuneita karvatuppeja, jotka eivät nekään näytä tai tunnu erityisen hyviltä. Lisäksi kainaloissani on acanthosis nigricans eli tummentunutta pigmenttiä, joka sekin johtuu PCOS:n aiheuttamasta insuliiniresistenssistä. Vauvan synnyttyä aion panostaa vhh-ruokavalioon, alkaa jälleen käyttää insuliiniresistenssiin toimivia lisäravinteita ja harrastaa taas enemmän liikuntaa (kunhan raudanpuute helpottaisi), sekä ostaa kotilaserointilaitteen. Toivottavasti insuliiniresistenssi ja sen aiheuttamat oireet helpottaisivat näillä toimilla.

Siitäkö kainaloiden tummuus johtuu?? Olen aina ihmetellyt omiani. Mitään diagnoosia ei mulla ole.

Olen naimisissa kylläkin, mutta. Minulla on tosi vahvasti oma maailma, oma persoona ja intohimo joka vie mukanaan. Jos mies etsii sellaista kylki-Kyllikkiä, niin valitettavasti en jaksaisi. Miehellä pitää minusta olla myös omia harrastuksia ja intohimoja. Sellainen "tehdään-kaikki-yhdessä-koko-ajan" tuntuisi minusta vankilalle, ahdistavalle ja haluaisin suhteesta irti. Tarvitsen tosi paljon omaa tilaa, omaa aikaa ja niitä omia juttuja. Sitten on mukavampaa olla yhdessäkin, kun saa itsekseen olla välillä.

Jotkus miehet varmaan inhoaa tämmöistä omantienkulkijaa. 

En tykkää antaa suuseksiä (teen silti sitä joskus velvollisuudentunnosta). Olen siinä huono. Olen lesbo, joten tämä on melkoinen ongelma.

Se että olen ollut kihloissa 7 kertaa aiemmin. Ja aina päättänyt suhteet kun löytynyt parempi.

Tuntuu että miehet etsii vain seksiseuraa tai sitten yhdessäasumista. Itse en etsi kumpaakaan, vaan suhdetta jossa asutaan erillään (ei tarvitse vääntää kotitöistä, sisustuksesta tms. ja saa olla täysin omassa rauhassa tarvittaessa) ja minulle hyvä seksielämä on muutakin kuin pano sillointällöin. Olen varmaankin liian tasainen ja  tylsä kun en halua riidellä, tai rasittava kun en jaksa jatkuvaa kotoilua vaan kodin ulkopuolistakin tekemistä pitää olla. Usealle miehelle tuntuu olevan vaikeaa jopa kävelylenkille lähteminen. Olen siis joko tylsä tai liian aktiivinen.

N40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan noita. Saan tykkäyksiä, osumia ja treffipyyntöjä esim. Tinderissä normaalisti runsaasti. Olen pitkä 188cm ja kivannäköinen 90kg mies. Viisi vuotta sinkkuna jo. En typerehdi, polta, kännää, käy vieraissa jne. 

Kerran laitoin profiilitekstiin maininnan "Mensan jäsen vuodesta 2018." Ja hymiö perään. No, tykkäykset loppuivat, kuin seinään. Sama, kun olisi ilmoittanut, että sairastan lepraa, tai etsin oikeasti pitkäaikaista tavallista parisuhdetta. (Olen hauska ihminen, heh...)

Sitten otin kyseisen tekstin pois ja kas. Taas alkoi tulemaan tykkäyksiä. Olen oikeasti kiva, vaatimaton ja ystävällinen ihminen, mutta vaikka aina etsitään älykästä herrasmiestä, todellisuudessa älykkyys pelottaa suurinta osaa ihmisistä. Siksipä en ole asiasta puhumalla kertonut, kuin kolmelle ihmiselle eläissäni.

 

Eikä pelota. Vaikutat vain tosi omahyväiseltä ja ylimieliseltä kun kehuskelet Mensan jäsenyydellä. Itsekehun perään lisätty hymiö ei muuta itsekehua vitsiksi. Siksi kiinnostus lopahti.

Mensa ei myöskään tietääkseni etsi jäseniä vaan ne joilla on tarve saada tunnustusta älykkyydestään, hakeutuvat itse jäseniksi. Eli en todellakaan usko kun väität olevasi vaatimaton. Päinvastoin sinulla on selkeä tarve saada muut huomaamaan miten älykäs olet. Mutta ei omahyväisyys ja tarve esitellä hyviä puoliaan ole toki iso vika ihmisessä.

Olen myös aika älykäs, mutta en koskaan sanoisi tätä tällä tavalla ääneen muulloin, kuin tässä keskustelussa. En ole Mensan jäsen, en tiedä voisinko olla, koska ei ole ollut tarvetta hakea jäsenyyttä. Mielestäni älykkyys tulee ilmi muissa tilanteissa ihan itsestään sitä erikseen korostamatta. Tietynlainen 'kirjaviisaus' ei siis aina tosiaankaan kulje käsi kädessä muunlaisen fiksuuden ja sosiaalisten taitojen kanssa.

Sinä Mensan jäsen joka ihmettelet, että älykkyyttäsi pelätään: oletko miettinyt, ettei älyä tarvitse tuoda esiin pätemällä tai jäsenyyksillä? Vai miten itse ajattelisit esimerkiksi kauniista ihmisestä, joka ihmettelee ääneen miten näin kaunis ei löydä kumppania, vaikka on näin ja näin monien missikilpailujen voittajamissi, ja muistaa aina kertoa sen uuden ihmisen tavatessaan. Kiinnostuisitko helpommin ulkoisesti kauniista ihmisestä, joka ei 'mainosta' kauneuttaan? Ihmiset usein etsivät toista huomioivaa ja mukavaa ihmistä kumppanikseen, ei sellaista, jonka jolla on tarve korostaa omaa paremmuuttaan.

Mikä sitten on korostamista ja pätemistä? Jos on Mensan jäsen, niin täytyykö se pitää visusti salassa kumppanilta, jotta ei tekisi älykkyydestään liian isoa numeroa? Miten se eroaa siitä, jos kuuluu johonkin muuhun yhditykseen? Jos kuuluu vaikka Marttoihin, niin onko sen mainitseminen kotitaloustaidoilla pätemistä tai leuhkimista?

En kuulu Mensaan, mutta jos kuuluisin, niin olisin sen ihan varmasti kumppanilleni joskus sanonut. Ja tiedän myös, että yksi hänen eksistään on ollut Mensan jäsen, eikä se ollut miehelle mikään ongelma, hän kun tykkää älykkäistä naisista.

Onhan tuo ison numeron tekemistä älykkyydestään kun on nähnyt sen vaivan että hakeutuu Mensan jäseneksi ja kertoo siitä kaikille. Tuo kenestä keskusteltiin oli laittanut sen deittiprofiiliinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen liika viisas. Oikeasti erittäin älykäs, ja voin kertoa, että se on kyllä sellainen turn-off monelle (sekä miehille että naisille), että sen yli ei pääse, kun se selviää.

Osaan aika hyvin peitellä sitä, mutta välillä lipsahtaa, ja siitähän saa sitten kuulla.

Sun todellinen turn off taitaa olla narsismi ja tyhmyys. Tuo sun kommentti itsessään poissulkee kaiken älykkyyden. Oikeasti älykkäät eivät mainosta asiaa millään tavalla, koskaan

Oletin, että täällä voisi kertoa, tällaisessa ketjussa. Ei sitten. Mutta tämähän vain todistaa alkuperäisen väitteeni. Äly herättää käsittämättömästä syystä hillitöntä aggressiota.

Lipsahduksilla tarkoitin esimerkiksi sitä, että joku on nähnyt ylioppilastodistukseni. Tai saanut selville, että luen poikkeuksellisen nopeasti (tämähän ei edes kerro älykkyydestä). Tms. Vaikea kertoa esimerkkejä, koska ne ovat niin identifioivia.

Kun paikalle nyt osui huomattava määrä poikkeuksellisen älykkäitä ihmisiä, niin kertokaapa ihan konkreettisesti miten älykkyytenne näkyy käytännössä esimerkiksi parisuhteessa. Älykkäinä ihmisinä ette varmaan turvaudu pikkunokkelaan selitykseen että tavallinen ihminen ei voi tunnistaa älykkyyttä kun ei ole tarpeeksi älykäs.

Narsistiksi haukkuminen keskustelupalstalla ei muuten ole mikään osoitus "hillittömästä aggressiosta" vaan noita syytöksiä sataa kaikkien niskaan jotka vain suunsa avaavat keskustelupalstalla. Oli aihe mikä tahansa. Minuakin on syytetty narsistiksi ja eräs ihminen toivoi minun kuolevan nälkään kun sanoin että en halua juoda maitoa.

Mun parisuhde on nyt kestänyt jo 12 v mutta sillon parikymppisenä nämä kyllä karmi mua etukäteen ja meni pitkään että uskalsin olla peittelemättä niitä miehelle.

Ensinnäkin mulla on sekä PCOS että ärtyvä suoli. Olen hoikka, melko laittautuva ns.naisellinen jne että mieheni ei aluksi edes uskonut kun kerroin miten paljon karvaa kasvaa (leuassa, suupielissä, navassa asti) ja miten järkkyjä vatsavaivoja mulla on välistä :D. Sittemmin kun ei niitä nyt pitkässä suhteessa ja esim raskauden aikana ole jaksanut niin pitää kurissa niin on kyllä ihan myöntänytkin että luuli ennen mua et naiset "liiottelee" vaivojaan mutta että voihan niitä oikeasti olla.

Lisäksi olen välillä huonouninen ja mies nukkuu tällöin kuorsatessaan sohvalla. Yleensä pyrin olemaan siisti mutta etenkin lasten jälkeen välillä niin väsynyt että mies siivoaa keittiön 70 prosenttisesti ja vie roskat enimmäkseen. Vauvavuoden imetykset ja heräämiset hoidan etupäässä mutta n 2-vuotiaasta puoliso ottanut näistäkin vastuun. Muistan et oma isäni kanssa auttoi lapsena mun yöheräilyt eikä äiti. Hahaha ja sitten ennen menkkoja saan kauheita raivareita.

No vastapainoksi seksistä en kieltäydy ellei ole ihan kuoleman väsynyt ja pääsääntöisesti meillä on edelleen hyvä yhteys ja pettämistä yms ei ole ikinä ollut (haha ainakaan mun puolelta). Ja molemmat työssäkäyviä että menot puoliksi. Mutta mietin kyllä välillä että olis mies päässyt jonkun muun kanssa helpommalla, tuntuu että monet naiset on niin skarppeja ja reippaita ja itse olen lasten saannin ja vaivojeni kanssa ihan puhki, vaikka ruoat,paino ja liikuntakin on ihan ok tasolla.

Onneksi on valmiiksi vaimo ja perhe.

Olen niin saatanan karvainen että tänä päivänä ei olisi mitään mahdollisuutta saada naista tälläisella apinan olemuksella. Pidän partaa lyhyenä sänkenä joten ulospäin ei välttämättä jäätävä karvaisuus paista ja onneksi Suomessa on aina kylmä, joten voi pukeutua peittäviin vaatteisiin.

T

Vierailija kirjoitti:

En tykkää antaa suuseksiä (teen silti sitä joskus velvollisuudentunnosta). Olen siinä huono. Olen lesbo, joten tämä on melkoinen ongelma.

Miehille sanotaan aina tossa vaiheessa, että ehkä ne oikeasti tykkääkin miehistä eikä naisista.

Nick Warren kirjoitti:

Onneksi on valmiiksi vaimo ja perhe.

Olen niin saatanan karvainen että tänä päivänä ei olisi mitään mahdollisuutta saada naista tälläisella apinan olemuksella. Pidän partaa lyhyenä sänkenä joten ulospäin ei välttämättä jäätävä karvaisuus paista ja onneksi Suomessa on aina kylmä, joten voi pukeutua peittäviin vaatteisiin.

T

Itse taas en ymmärrä nykyihmisten karvakammoa, miehet ajelee jopa rintakarvat :D

N40