Lue keskustelun säännöt.
HS: Suomalaisten koulutustaso samaa sarjaa kuin Turkin tai Chilen
17.10.2022 |
"Suomalaisista 2534-vuotiaista nuorista alle 40 prosenttia on suorittanut joko ammattikorkea-, korkeakoulu- tai opistotasoisen tutkinnon. Suomalaisia tämän ikäisiä opistotason tutkinnon suorittaneita ei tosin enää ole. OECD-vertailussa Suomi oli pudonnut jo hieman keskikastin alapuolelle, Turkin ja Chilen väliin."
Ei taida talou kohentua omana elinaikanani enää kun ihmiset eivät edes kouluttaudu. Kouluttamattomille taas ei ole edessä muuta kuin täyttä syrjäytymistä.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.
Olla käyttämättä ilmaista koulutusta? Siis missä todellisuudessa sinä oikein elät? Ei opiskelemaan voi mennä omalla ilmoituksella tai kävelemällä oppilaitokseen sisään.
Suomesta lähtee moni ulkomaille opiskelemaan kun Suomessa ei saa opintopaikkaa. Monessa muussa opiskelupaikan saaminen on paljon helpompaa. Usein riittää se, että haluaa mennä opiskelemaan. Koulutus ei ole silloin ilmaista, mutta saapahan sentään koulutuksen.
Opiskelupaikkoja kyllä riittää. Se, pääseekö juuri sille omalle haavealalle, onkin toinen kysymys. Jos oppilaitosten aloituspaikat määritettäisiin puhtaasti nuorten toiveiden perusteella, kuinkahan hyvin arvelisit tutkintojen vastaavan työelämän todellisia tarpeita?
Ehkei lähes yhtään, mutta vastaako täysin kouluttamaton nuori sitäkään? Kyllä ne kaikki lääkäriksi valmistuneet jonkun työpaikan löytäisi. Vaikka heitä valmistuisi kaikki sinne pyrkineet. Ihmiset, jotka kouluttautuvat omalle ihannealalle perustavat yrityksiä. Sitä ei tee yksikään sellainen, joka vihasi mitä opiskeli pakosta. Olemme tilanteessa, jossa käytännössä, jossa lääketieteellisen halunnut ei päässyt sinne, meni sen sijaan lukemaan englantia ja englantia lukemaan halunnut ei päässyt siksi sisään vaan meni fysioterapiaa lukemaan ja sinne ei siksi taas päässyt joku toinen joka olisi oikeasti sinne halunnut jne.
Yliopisto on täynnä näitä väärässä paikassa olevia.
Entä aikuiset? No he valitsevat vielä pienemmästä vaihtoehdosta. Etäopetuksen myötä kaikkea opiskelua voitaisiin tarjota ihan kaikille halvalla, mutta nyt mietitään vain työelämän kuviteltuja tarpeita ja ettei osaajien suuri määrä, vaan laske statusta ja palkkoja.En usko, että missään maassa suurin osa nuorista voi vapaasti valita, mitä lähtee opiskelemaan. Ehkä rikkaimmalle eliitille maissa, joissa on paljon yksityisiä oppilaitoksia, tämä on mahdollista, mutta ei tavisperheen nuorelle. Työllisyysnäkymiä mietitään aivan varmasti kaikkialla maailmassa ja tehdään kompromisseja omien haaveiden ja realismin välillä. On myös hyvä huomioida, että kaikki koulutus ei ole järjestäjille samanhintaista. Esimerkiksi mainittu lääkärin koulutus on todella kallis, eikä ole mitenkään mahdollista, että aloituspaikkojen määrä yhtäkkiä satakertaistettaisiin. Tällöinhän koulutukseen päätyisi valtavasti myös sellaisia, jotka eivät opinnoissa pärjää, ja he vain kuormittaisivat järjestelmiä ja hidastaisivat muiden opintoja.
Lääkärien määrä on mahdollista tuplata, kun toinen luokka aloittaa syksyllä ja toinen keväällä. Byrokraatikolle kaikki on tietenkin hyvin hankalaa. Luennot videoitaisiin ja näitä voisi pyörittää seuraavat viisi vuotta. Ei vaadi opetushenkilökuntaa luentojen pitämiseen.
Lääkäriksi kirjekurssilla, videoita katsomalla? Ovathan nämä ehdotuksesi huumoria?
Älä viitsi trollata. Kuinka monta lääketieteen luentoa sinä olet käynyt? Jos edes olisit niin ymmärtäisit mistä puhutaan. Kuten yleensäkin yliopistossa, oma itsenäinen opiskelu on se, joka ratkaisee, ei luennoilla istuminen.
Jos ei ole mitään alan osaamista, on parempi olla täysin hiljaa. Typerys.
Lääkärin koulutuksen suurimmat kustannukset eivät varmastikaan koidu luennoista, jotka voidaan totta kai järjestää etänä tai korvata kirjoja lukemalla ja tallenteita katsomalla, vaan käytännön harjoittelusta. En oikein tiedä, mitä koet saavasi tällaisesta keskustelusta, jossa esität tyhmää, jotta saisit muut selittämään sinulle itsestäänselviä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?
Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.
Toisaalta työttömät valittaa, että töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.
Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.
Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.
Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.
Joka vuosi kuitenkin sairaanhoitajaksi hakee opiskelemaan huomattavasti enemmän nuoria kuin mitä on aloituspaikkoja. Eli meillä olisi kyllä ihan suomalaisiakin sairaanhoitajia enemmän, jos aloituspaikkojen määrää lisättäisiin reilusti. Lähihoitajien kohdalla tilanne on toinen.
Aloituspaikkojen lisääminen ei hyödytä mitään niin kauan, kun valmistuneita opiskelijoita ei saada pysymään alalla. Jos ne, jotka ovat alalle motivoituneimpia, jättävät alan, miten ihmeessä vähemmän motivoituneet sillä pysyisivät? Terveydenhuoltoalan koulutukset ovat todella kalliita, joten aloituspaikkojen määrä on suhteutettava tarpeeseen ja alan houkuttelevuus pidettävä tarvetta vastaavalla tasolla.
Mutta kun ei se filippiiniläinen tai namibialainen sairaanhoitajan koulutuskaan riitä Suomessa sairaanhoitajana työskentelyyn. Eli nämäkin ihmiset pitää Suomessa lisäkouluttaa sairaanhoitajiksi. Ja miten taataan, että hekään viihtyisivät hoitoalalla Suomessa eivätkä jatkaisi matkaansa muualle Pohjoismaihin tai muualle länsimaihin? Muutama vuosi sitten Suomessa oli espanjalaisia sairaanhoitajia, joiden koulutus riitti sellaisenaan sairaanhoitajan hommiin. Kauanko viihtyivät? Puoli vuotta vai peräti vuoden?
Ihmettelen, että millä ihmeellä espanjalaiset saatiin edes houkuteltua Suomeen. Espanjassa nimittäin sairaanhoitajien palkat ovat samaa tasoa, kuin Suomessa, kun taas hinnat huomattavasti alhaisemmat - puhumattakaan elämänlaadusta muuten (ilmasto, ruoka, kulttuuri, ihmiset...).
Miksi kukaan hoitaja jäisi Suomeen, kun Suomen naapurimaassa Norjassa on palkat tuplat, ja työtahti suorastaan pitkästyttävä suomalaiseen verrattuna? Mm. vanhustenhoidossa päivittäiseen aikatauluun kuuluu esim. seurustelu ja kahvittelu vanhusten kanssa. Miten oli Suomessa?
Niinpä. Tässä on vielä yksi mutka matkassa: monella filippiiniläisellä ja namibialaisella hoitajalla on perhe kotimaassa. Just muutama viikko olikohan A-studio vai mikä ajankohtaisohjelma olikaan, haastateltiin sekä filippiiniläistä että namibialaista sairaanhoitajaa, jotka olivat tulleet Suomeen. Molemmat siis hoiva-avustajiksi, koska heidän kotimaansa tutkinto ei riitä työskentelemään sairaanhoitajana Suomessa. Molemmat halusivat perheensäkin Suomeen, mutta tänne päästäkseen näillä työn perässä tulleilla täytyy olla riittävän suuri palkka. Ja hoiva-avustajan palkka ei ole riittävän suuri. Mulla on yksi tuttu (ei tosin hoitoalalla), jolla kesti 8 vuotta saada vaimonsa Suomeen. KAHDEKSAN!!!! Ja hän siis oli koko ajan töissä, ei päivääkään työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?
Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.
Toisaalta työttömät valittaa, että töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.
Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.
Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.
Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.
Joka vuosi kuitenkin sairaanhoitajaksi hakee opiskelemaan huomattavasti enemmän nuoria kuin mitä on aloituspaikkoja. Eli meillä olisi kyllä ihan suomalaisiakin sairaanhoitajia enemmän, jos aloituspaikkojen määrää lisättäisiin reilusti. Lähihoitajien kohdalla tilanne on toinen.
Aloituspaikkojen lisääminen ei hyödytä mitään niin kauan, kun valmistuneita opiskelijoita ei saada pysymään alalla. Jos ne, jotka ovat alalle motivoituneimpia, jättävät alan, miten ihmeessä vähemmän motivoituneet sillä pysyisivät? Terveydenhuoltoalan koulutukset ovat todella kalliita, joten aloituspaikkojen määrä on suhteutettava tarpeeseen ja alan houkuttelevuus pidettävä tarvetta vastaavalla tasolla.
Mutta kun ei se filippiiniläinen tai namibialainen sairaanhoitajan koulutuskaan riitä Suomessa sairaanhoitajana työskentelyyn. Eli nämäkin ihmiset pitää Suomessa lisäkouluttaa sairaanhoitajiksi. Ja miten taataan, että hekään viihtyisivät hoitoalalla Suomessa eivätkä jatkaisi matkaansa muualle Pohjoismaihin tai muualle länsimaihin? Muutama vuosi sitten Suomessa oli espanjalaisia sairaanhoitajia, joiden koulutus riitti sellaisenaan sairaanhoitajan hommiin. Kauanko viihtyivät? Puoli vuotta vai peräti vuoden?
Ihmettelen, että millä ihmeellä espanjalaiset saatiin edes houkuteltua Suomeen. Espanjassa nimittäin sairaanhoitajien palkat ovat samaa tasoa, kuin Suomessa, kun taas hinnat huomattavasti alhaisemmat - puhumattakaan elämänlaadusta muuten (ilmasto, ruoka, kulttuuri, ihmiset...).
Miksi kukaan hoitaja jäisi Suomeen, kun Suomen naapurimaassa Norjassa on palkat tuplat, ja työtahti suorastaan pitkästyttävä suomalaiseen verrattuna? Mm. vanhustenhoidossa päivittäiseen aikatauluun kuuluu esim. seurustelu ja kahvittelu vanhusten kanssa. Miten oli Suomessa?
Niinpä. Tässä on vielä yksi mutka matkassa: monella filippiiniläisellä ja namibialaisella hoitajalla on perhe kotimaassa. Just muutama viikko olikohan A-studio vai mikä ajankohtaisohjelma olikaan, haastateltiin sekä filippiiniläistä että namibialaista sairaanhoitajaa, jotka olivat tulleet Suomeen. Molemmat siis hoiva-avustajiksi, koska heidän kotimaansa tutkinto ei riitä työskentelemään sairaanhoitajana Suomessa. Molemmat halusivat perheensäkin Suomeen, mutta tänne päästäkseen näillä työn perässä tulleilla täytyy olla riittävän suuri palkka. Ja hoiva-avustajan palkka ei ole riittävän suuri. Mulla on yksi tuttu (ei tosin hoitoalalla), jolla kesti 8 vuotta saada vaimonsa Suomeen. KAHDEKSAN!!!! Ja hän siis oli koko ajan töissä, ei päivääkään työttömänä.
Tämä liittyy osaltaan aiemmin ketjussa mainitsemaani kehitysmaiden asukkaiden riistoon. Siirtotyöläiset joutuvat jättämään perheensä ja usein asumaan kimppakämpissä kustannusten vähentämiseksi. Sen lisäksi, että he pienestä palkastaan lähettävät kotimaahan rahaa perheelleen, he vielä maksavat Suomeen veroja, joilla kustannetaan suomalaisten työttömien tukia. Suomalainen pienituloinen saisi lapsilisää ja asumistukea, siirtotyöläinen ei saa verorahoilleen vastinetta. Mediassa puhutaan näistä ilmeisistä moraalisista ongelmista todella vähän, ihan kuin se, että Suomi ystävällisesti tarjoaa työtä, olisi suurtakin hyväntekeväisyyttä.
Sairas yhteiskunta kun koulutus määrittää ihmisarvon.
Arvostan duunareita enemmän kuin käsienheiluttelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?
Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.
Toisaalta työttömät valittaa, että töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.
Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.
Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.
Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.
Joka vuosi kuitenkin sairaanhoitajaksi hakee opiskelemaan huomattavasti enemmän nuoria kuin mitä on aloituspaikkoja. Eli meillä olisi kyllä ihan suomalaisiakin sairaanhoitajia enemmän, jos aloituspaikkojen määrää lisättäisiin reilusti. Lähihoitajien kohdalla tilanne on toinen.
Aloituspaikkojen lisääminen ei hyödytä mitään niin kauan, kun valmistuneita opiskelijoita ei saada pysymään alalla. Jos ne, jotka ovat alalle motivoituneimpia, jättävät alan, miten ihmeessä vähemmän motivoituneet sillä pysyisivät? Terveydenhuoltoalan koulutukset ovat todella kalliita, joten aloituspaikkojen määrä on suhteutettava tarpeeseen ja alan houkuttelevuus pidettävä tarvetta vastaavalla tasolla.
Mutta kun ei se filippiiniläinen tai namibialainen sairaanhoitajan koulutuskaan riitä Suomessa sairaanhoitajana työskentelyyn. Eli nämäkin ihmiset pitää Suomessa lisäkouluttaa sairaanhoitajiksi. Ja miten taataan, että hekään viihtyisivät hoitoalalla Suomessa eivätkä jatkaisi matkaansa muualle Pohjoismaihin tai muualle länsimaihin? Muutama vuosi sitten Suomessa oli espanjalaisia sairaanhoitajia, joiden koulutus riitti sellaisenaan sairaanhoitajan hommiin. Kauanko viihtyivät? Puoli vuotta vai peräti vuoden?
Ihmettelen, että millä ihmeellä espanjalaiset saatiin edes houkuteltua Suomeen. Espanjassa nimittäin sairaanhoitajien palkat ovat samaa tasoa, kuin Suomessa, kun taas hinnat huomattavasti alhaisemmat - puhumattakaan elämänlaadusta muuten (ilmasto, ruoka, kulttuuri, ihmiset...).
Miksi kukaan hoitaja jäisi Suomeen, kun Suomen naapurimaassa Norjassa on palkat tuplat, ja työtahti suorastaan pitkästyttävä suomalaiseen verrattuna? Mm. vanhustenhoidossa päivittäiseen aikatauluun kuuluu esim. seurustelu ja kahvittelu vanhusten kanssa. Miten oli Suomessa?
Niinpä. Tässä on vielä yksi mutka matkassa: monella filippiiniläisellä ja namibialaisella hoitajalla on perhe kotimaassa. Just muutama viikko olikohan A-studio vai mikä ajankohtaisohjelma olikaan, haastateltiin sekä filippiiniläistä että namibialaista sairaanhoitajaa, jotka olivat tulleet Suomeen. Molemmat siis hoiva-avustajiksi, koska heidän kotimaansa tutkinto ei riitä työskentelemään sairaanhoitajana Suomessa. Molemmat halusivat perheensäkin Suomeen, mutta tänne päästäkseen näillä työn perässä tulleilla täytyy olla riittävän suuri palkka. Ja hoiva-avustajan palkka ei ole riittävän suuri. Mulla on yksi tuttu (ei tosin hoitoalalla), jolla kesti 8 vuotta saada vaimonsa Suomeen. KAHDEKSAN!!!! Ja hän siis oli koko ajan töissä, ei päivääkään työttömänä.
Tämä liittyy osaltaan aiemmin ketjussa mainitsemaani kehitysmaiden asukkaiden riistoon. Siirtotyöläiset joutuvat jättämään perheensä ja usein asumaan kimppakämpissä kustannusten vähentämiseksi. Sen lisäksi, että he pienestä palkastaan lähettävät kotimaahan rahaa perheelleen, he vielä maksavat Suomeen veroja, joilla kustannetaan suomalaisten työttömien tukia. Suomalainen pienituloinen saisi lapsilisää ja asumistukea, siirtotyöläinen ei saa verorahoilleen vastinetta. Mediassa puhutaan näistä ilmeisistä moraalisista ongelmista todella vähän, ihan kuin se, että Suomi ystävällisesti tarjoaa työtä, olisi suurtakin hyväntekeväisyyttä.
Totuus on että kaikki eivät voi saada vastinetta maksamilleen veroille. Kuten suuri osa keskituloisista. Pitkäänhän tänne pääsi kuka tahansa jos sukulainen oli tullut edeltä. Seuraukset eivät olleet kehuttavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?
Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.
Toisaalta työttömät valittaa, että töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.
Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.
Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.
Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.
Joka vuosi kuitenkin sairaanhoitajaksi hakee opiskelemaan huomattavasti enemmän nuoria kuin mitä on aloituspaikkoja. Eli meillä olisi kyllä ihan suomalaisiakin sairaanhoitajia enemmän, jos aloituspaikkojen määrää lisättäisiin reilusti. Lähihoitajien kohdalla tilanne on toinen.
Aloituspaikkojen lisääminen ei hyödytä mitään niin kauan, kun valmistuneita opiskelijoita ei saada pysymään alalla. Jos ne, jotka ovat alalle motivoituneimpia, jättävät alan, miten ihmeessä vähemmän motivoituneet sillä pysyisivät? Terveydenhuoltoalan koulutukset ovat todella kalliita, joten aloituspaikkojen määrä on suhteutettava tarpeeseen ja alan houkuttelevuus pidettävä tarvetta vastaavalla tasolla.
Mutta kun ei se filippiiniläinen tai namibialainen sairaanhoitajan koulutuskaan riitä Suomessa sairaanhoitajana työskentelyyn. Eli nämäkin ihmiset pitää Suomessa lisäkouluttaa sairaanhoitajiksi. Ja miten taataan, että hekään viihtyisivät hoitoalalla Suomessa eivätkä jatkaisi matkaansa muualle Pohjoismaihin tai muualle länsimaihin? Muutama vuosi sitten Suomessa oli espanjalaisia sairaanhoitajia, joiden koulutus riitti sellaisenaan sairaanhoitajan hommiin. Kauanko viihtyivät? Puoli vuotta vai peräti vuoden?
Ihmettelen, että millä ihmeellä espanjalaiset saatiin edes houkuteltua Suomeen. Espanjassa nimittäin sairaanhoitajien palkat ovat samaa tasoa, kuin Suomessa, kun taas hinnat huomattavasti alhaisemmat - puhumattakaan elämänlaadusta muuten (ilmasto, ruoka, kulttuuri, ihmiset...).
Miksi kukaan hoitaja jäisi Suomeen, kun Suomen naapurimaassa Norjassa on palkat tuplat, ja työtahti suorastaan pitkästyttävä suomalaiseen verrattuna? Mm. vanhustenhoidossa päivittäiseen aikatauluun kuuluu esim. seurustelu ja kahvittelu vanhusten kanssa. Miten oli Suomessa?
Niinpä. Tässä on vielä yksi mutka matkassa: monella filippiiniläisellä ja namibialaisella hoitajalla on perhe kotimaassa. Just muutama viikko olikohan A-studio vai mikä ajankohtaisohjelma olikaan, haastateltiin sekä filippiiniläistä että namibialaista sairaanhoitajaa, jotka olivat tulleet Suomeen. Molemmat siis hoiva-avustajiksi, koska heidän kotimaansa tutkinto ei riitä työskentelemään sairaanhoitajana Suomessa. Molemmat halusivat perheensäkin Suomeen, mutta tänne päästäkseen näillä työn perässä tulleilla täytyy olla riittävän suuri palkka. Ja hoiva-avustajan palkka ei ole riittävän suuri. Mulla on yksi tuttu (ei tosin hoitoalalla), jolla kesti 8 vuotta saada vaimonsa Suomeen. KAHDEKSAN!!!! Ja hän siis oli koko ajan töissä, ei päivääkään työttömänä.
Tämä liittyy osaltaan aiemmin ketjussa mainitsemaani kehitysmaiden asukkaiden riistoon. Siirtotyöläiset joutuvat jättämään perheensä ja usein asumaan kimppakämpissä kustannusten vähentämiseksi. Sen lisäksi, että he pienestä palkastaan lähettävät kotimaahan rahaa perheelleen, he vielä maksavat Suomeen veroja, joilla kustannetaan suomalaisten työttömien tukia. Suomalainen pienituloinen saisi lapsilisää ja asumistukea, siirtotyöläinen ei saa verorahoilleen vastinetta. Mediassa puhutaan näistä ilmeisistä moraalisista ongelmista todella vähän, ihan kuin se, että Suomi ystävällisesti tarjoaa työtä, olisi suurtakin hyväntekeväisyyttä.
Totuus on että kaikki eivät voi saada vastinetta maksamilleen veroille. Kuten suuri osa keskituloisista. Pitkäänhän tänne pääsi kuka tahansa jos sukulainen oli tullut edeltä. Seuraukset eivät olleet kehuttavia.
No tuo liittyi kyllä p.a.kolaisiin ja t.paikan.hakijoihin eikä työn perässä Suomeen tulleisiin. Työn perässä tulleilla on ainakin 10 vuoden ajan ollut tuo, että pitää tienata riittävästi ennenkuin saa perheensä Suomeen. Toki saa heti, jos ensimmäinen duunipaikka Suomessa on riittävän hyväpalkkainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.
Olla käyttämättä ilmaista koulutusta? Siis missä todellisuudessa sinä oikein elät? Ei opiskelemaan voi mennä omalla ilmoituksella tai kävelemällä oppilaitokseen sisään.
Suomesta lähtee moni ulkomaille opiskelemaan kun Suomessa ei saa opintopaikkaa. Monessa muussa opiskelupaikan saaminen on paljon helpompaa. Usein riittää se, että haluaa mennä opiskelemaan. Koulutus ei ole silloin ilmaista, mutta saapahan sentään koulutuksen.
Opiskelupaikkoja kyllä riittää. Se, pääseekö juuri sille omalle haavealalle, onkin toinen kysymys. Jos oppilaitosten aloituspaikat määritettäisiin puhtaasti nuorten toiveiden perusteella, kuinkahan hyvin arvelisit tutkintojen vastaavan työelämän todellisia tarpeita?
Ehkei lähes yhtään, mutta vastaako täysin kouluttamaton nuori sitäkään? Kyllä ne kaikki lääkäriksi valmistuneet jonkun työpaikan löytäisi. Vaikka heitä valmistuisi kaikki sinne pyrkineet. Ihmiset, jotka kouluttautuvat omalle ihannealalle perustavat yrityksiä. Sitä ei tee yksikään sellainen, joka vihasi mitä opiskeli pakosta. Olemme tilanteessa, jossa käytännössä, jossa lääketieteellisen halunnut ei päässyt sinne, meni sen sijaan lukemaan englantia ja englantia lukemaan halunnut ei päässyt siksi sisään vaan meni fysioterapiaa lukemaan ja sinne ei siksi taas päässyt joku toinen joka olisi oikeasti sinne halunnut jne.
Yliopisto on täynnä näitä väärässä paikassa olevia.
Entä aikuiset? No he valitsevat vielä pienemmästä vaihtoehdosta. Etäopetuksen myötä kaikkea opiskelua voitaisiin tarjota ihan kaikille halvalla, mutta nyt mietitään vain työelämän kuviteltuja tarpeita ja ettei osaajien suuri määrä, vaan laske statusta ja palkkoja.En usko, että missään maassa suurin osa nuorista voi vapaasti valita, mitä lähtee opiskelemaan. Ehkä rikkaimmalle eliitille maissa, joissa on paljon yksityisiä oppilaitoksia, tämä on mahdollista, mutta ei tavisperheen nuorelle. Työllisyysnäkymiä mietitään aivan varmasti kaikkialla maailmassa ja tehdään kompromisseja omien haaveiden ja realismin välillä. On myös hyvä huomioida, että kaikki koulutus ei ole järjestäjille samanhintaista. Esimerkiksi mainittu lääkärin koulutus on todella kallis, eikä ole mitenkään mahdollista, että aloituspaikkojen määrä yhtäkkiä satakertaistettaisiin. Tällöinhän koulutukseen päätyisi valtavasti myös sellaisia, jotka eivät opinnoissa pärjää, ja he vain kuormittaisivat järjestelmiä ja hidastaisivat muiden opintoja.
Sinä et Suomessa opiskele lääkäriksi edes maksamalla, vaikka olisit siitä jopa valmis maksamaan. Suomessa opiskelet ilmaiseksi lähestulkoon vain sitä minne pääset, jos pääset sisään.
Et välttämättä edes lähelle sitä mitä oikeasti haluat. Ajat jolloin oltiin kiitollisia mistä tahansa ammatista ovat ohi. Nyt joko opiskellaan mistä pidetään tai ei opiskella yhtään. Tämä tulisi tiedostaa, eikä elää menneisyydessä. Olen vieläkin sitä mieltä, että sata kertaa enemmän lääkiksestä valmistuneita ja he sitten päätyvät töihin vähän joka puolelle terveydenhuoltoa ja perustavat lääketieteellisen alan firmoja lääkärin työn lisäksi, kun ne nuoret kotona pelien edessä eristyneinä. Ja tämä koskee ihan kaikkia aloja ja ammatteja.
Suomessa on monesti pakko olla alan koulutus, monessa maassa moneen ammattiin riittää ihan vaan jopa lukio tai mikä tahansa korkeakoulututkinto. Vain määrätyt ammatit vaativat pätevyyden lain puolesta. Suomessa se on työnantaja joka usein vaatii, ei niinkään laki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?
Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.
Toisaalta työttömät valittaa, että töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.
Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.
Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.
Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.
Joka vuosi kuitenkin sairaanhoitajaksi hakee opiskelemaan huomattavasti enemmän nuoria kuin mitä on aloituspaikkoja. Eli meillä olisi kyllä ihan suomalaisiakin sairaanhoitajia enemmän, jos aloituspaikkojen määrää lisättäisiin reilusti. Lähihoitajien kohdalla tilanne on toinen.
Aloituspaikkojen lisääminen ei hyödytä mitään niin kauan, kun valmistuneita opiskelijoita ei saada pysymään alalla. Jos ne, jotka ovat alalle motivoituneimpia, jättävät alan, miten ihmeessä vähemmän motivoituneet sillä pysyisivät? Terveydenhuoltoalan koulutukset ovat todella kalliita, joten aloituspaikkojen määrä on suhteutettava tarpeeseen ja alan houkuttelevuus pidettävä tarvetta vastaavalla tasolla.
Mutta kun ei se filippiiniläinen tai namibialainen sairaanhoitajan koulutuskaan riitä Suomessa sairaanhoitajana työskentelyyn. Eli nämäkin ihmiset pitää Suomessa lisäkouluttaa sairaanhoitajiksi. Ja miten taataan, että hekään viihtyisivät hoitoalalla Suomessa eivätkä jatkaisi matkaansa muualle Pohjoismaihin tai muualle länsimaihin? Muutama vuosi sitten Suomessa oli espanjalaisia sairaanhoitajia, joiden koulutus riitti sellaisenaan sairaanhoitajan hommiin. Kauanko viihtyivät? Puoli vuotta vai peräti vuoden?
Ihmettelen, että millä ihmeellä espanjalaiset saatiin edes houkuteltua Suomeen. Espanjassa nimittäin sairaanhoitajien palkat ovat samaa tasoa, kuin Suomessa, kun taas hinnat huomattavasti alhaisemmat - puhumattakaan elämänlaadusta muuten (ilmasto, ruoka, kulttuuri, ihmiset...).
Miksi kukaan hoitaja jäisi Suomeen, kun Suomen naapurimaassa Norjassa on palkat tuplat, ja työtahti suorastaan pitkästyttävä suomalaiseen verrattuna? Mm. vanhustenhoidossa päivittäiseen aikatauluun kuuluu esim. seurustelu ja kahvittelu vanhusten kanssa. Miten oli Suomessa?
Niinpä. Tässä on vielä yksi mutka matkassa: monella filippiiniläisellä ja namibialaisella hoitajalla on perhe kotimaassa. Just muutama viikko olikohan A-studio vai mikä ajankohtaisohjelma olikaan, haastateltiin sekä filippiiniläistä että namibialaista sairaanhoitajaa, jotka olivat tulleet Suomeen. Molemmat siis hoiva-avustajiksi, koska heidän kotimaansa tutkinto ei riitä työskentelemään sairaanhoitajana Suomessa. Molemmat halusivat perheensäkin Suomeen, mutta tänne päästäkseen näillä työn perässä tulleilla täytyy olla riittävän suuri palkka. Ja hoiva-avustajan palkka ei ole riittävän suuri. Mulla on yksi tuttu (ei tosin hoitoalalla), jolla kesti 8 vuotta saada vaimonsa Suomeen. KAHDEKSAN!!!! Ja hän siis oli koko ajan töissä, ei päivääkään työttömänä.
Tämä liittyy osaltaan aiemmin ketjussa mainitsemaani kehitysmaiden asukkaiden riistoon. Siirtotyöläiset joutuvat jättämään perheensä ja usein asumaan kimppakämpissä kustannusten vähentämiseksi. Sen lisäksi, että he pienestä palkastaan lähettävät kotimaahan rahaa perheelleen, he vielä maksavat Suomeen veroja, joilla kustannetaan suomalaisten työttömien tukia. Suomalainen pienituloinen saisi lapsilisää ja asumistukea, siirtotyöläinen ei saa verorahoilleen vastinetta. Mediassa puhutaan näistä ilmeisistä moraalisista ongelmista todella vähän, ihan kuin se, että Suomi ystävällisesti tarjoaa työtä, olisi suurtakin hyväntekeväisyyttä.
Totuus on että kaikki eivät voi saada vastinetta maksamilleen veroille. Kuten suuri osa keskituloisista. Pitkäänhän tänne pääsi kuka tahansa jos sukulainen oli tullut edeltä. Seuraukset eivät olleet kehuttavia.
Sekoitat nyt keskenään kahden eri ryhmän oikeudet. Humanitaarisista syistä kotimaansa jättäneillä on aivan erilaiset oikeudet kuin työn perässä muuttavilla. Jälkimmäisen ryhmän asema on heikko, sillä he eivät ole oikeutettuja sosiaaliturvaan. Se, että he ovat riippuvaisia työhön perustuvasta oleskeluluvasta, asettaa heidät alttiiksi hyväksikäytölle (vrt. nepalilaisravintolat ja thaihierontapaikat).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.
Olla käyttämättä ilmaista koulutusta? Siis missä todellisuudessa sinä oikein elät? Ei opiskelemaan voi mennä omalla ilmoituksella tai kävelemällä oppilaitokseen sisään.
Suomesta lähtee moni ulkomaille opiskelemaan kun Suomessa ei saa opintopaikkaa. Monessa muussa opiskelupaikan saaminen on paljon helpompaa. Usein riittää se, että haluaa mennä opiskelemaan. Koulutus ei ole silloin ilmaista, mutta saapahan sentään koulutuksen.
Opiskelupaikkoja kyllä riittää. Se, pääseekö juuri sille omalle haavealalle, onkin toinen kysymys. Jos oppilaitosten aloituspaikat määritettäisiin puhtaasti nuorten toiveiden perusteella, kuinkahan hyvin arvelisit tutkintojen vastaavan työelämän todellisia tarpeita?
Ehkei lähes yhtään, mutta vastaako täysin kouluttamaton nuori sitäkään? Kyllä ne kaikki lääkäriksi valmistuneet jonkun työpaikan löytäisi. Vaikka heitä valmistuisi kaikki sinne pyrkineet. Ihmiset, jotka kouluttautuvat omalle ihannealalle perustavat yrityksiä. Sitä ei tee yksikään sellainen, joka vihasi mitä opiskeli pakosta. Olemme tilanteessa, jossa käytännössä, jossa lääketieteellisen halunnut ei päässyt sinne, meni sen sijaan lukemaan englantia ja englantia lukemaan halunnut ei päässyt siksi sisään vaan meni fysioterapiaa lukemaan ja sinne ei siksi taas päässyt joku toinen joka olisi oikeasti sinne halunnut jne.
Yliopisto on täynnä näitä väärässä paikassa olevia.
Entä aikuiset? No he valitsevat vielä pienemmästä vaihtoehdosta. Etäopetuksen myötä kaikkea opiskelua voitaisiin tarjota ihan kaikille halvalla, mutta nyt mietitään vain työelämän kuviteltuja tarpeita ja ettei osaajien suuri määrä, vaan laske statusta ja palkkoja.En usko, että missään maassa suurin osa nuorista voi vapaasti valita, mitä lähtee opiskelemaan. Ehkä rikkaimmalle eliitille maissa, joissa on paljon yksityisiä oppilaitoksia, tämä on mahdollista, mutta ei tavisperheen nuorelle. Työllisyysnäkymiä mietitään aivan varmasti kaikkialla maailmassa ja tehdään kompromisseja omien haaveiden ja realismin välillä. On myös hyvä huomioida, että kaikki koulutus ei ole järjestäjille samanhintaista. Esimerkiksi mainittu lääkärin koulutus on todella kallis, eikä ole mitenkään mahdollista, että aloituspaikkojen määrä yhtäkkiä satakertaistettaisiin. Tällöinhän koulutukseen päätyisi valtavasti myös sellaisia, jotka eivät opinnoissa pärjää, ja he vain kuormittaisivat järjestelmiä ja hidastaisivat muiden opintoja.
Lääkärien määrä on mahdollista tuplata, kun toinen luokka aloittaa syksyllä ja toinen keväällä. Byrokraatikolle kaikki on tietenkin hyvin hankalaa. Luennot videoitaisiin ja näitä voisi pyörittää seuraavat viisi vuotta. Ei vaadi opetushenkilökuntaa luentojen pitämiseen.
Lääkäriksi kirjekurssilla, videoita katsomalla? Ovathan nämä ehdotuksesi huumoria?
Älä viitsi trollata. Kuinka monta lääketieteen luentoa sinä olet käynyt? Jos edes olisit niin ymmärtäisit mistä puhutaan. Kuten yleensäkin yliopistossa, oma itsenäinen opiskelu on se, joka ratkaisee, ei luennoilla istuminen.
Jos ei ole mitään alan osaamista, on parempi olla täysin hiljaa. Typerys.
Lääkärin koulutuksen suurimmat kustannukset eivät varmastikaan koidu luennoista, jotka voidaan totta kai järjestää etänä tai korvata kirjoja lukemalla ja tallenteita katsomalla, vaan käytännön harjoittelusta. En oikein tiedä, mitä koet saavasi tällaisesta keskustelusta, jossa esität tyhmää, jotta saisit muut selittämään sinulle itsestäänselviä asioita.
Lääkärin koulutus on tässä nyt lähinnä esimerkkinä. Puhumme monesta muustakin suositusta alasta. Onko jokin syy miksei kaikkia halukkaita oteta oikeustieteelliseen? Tai kauppakorkeaan? Tai vaikka taideteollisen? Miksi emme kouluta kaikkia elokuvan tekijäksi halukkaita? Kyllä maailman filmejä mahtuu ja varsinkin jo he perustavat itse itselleen oman tuotantotiimin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.
Olla käyttämättä ilmaista koulutusta? Siis missä todellisuudessa sinä oikein elät? Ei opiskelemaan voi mennä omalla ilmoituksella tai kävelemällä oppilaitokseen sisään.
Suomesta lähtee moni ulkomaille opiskelemaan kun Suomessa ei saa opintopaikkaa. Monessa muussa opiskelupaikan saaminen on paljon helpompaa. Usein riittää se, että haluaa mennä opiskelemaan. Koulutus ei ole silloin ilmaista, mutta saapahan sentään koulutuksen.
Opiskelupaikkoja kyllä riittää. Se, pääseekö juuri sille omalle haavealalle, onkin toinen kysymys. Jos oppilaitosten aloituspaikat määritettäisiin puhtaasti nuorten toiveiden perusteella, kuinkahan hyvin arvelisit tutkintojen vastaavan työelämän todellisia tarpeita?
Ehkei lähes yhtään, mutta vastaako täysin kouluttamaton nuori sitäkään? Kyllä ne kaikki lääkäriksi valmistuneet jonkun työpaikan löytäisi. Vaikka heitä valmistuisi kaikki sinne pyrkineet. Ihmiset, jotka kouluttautuvat omalle ihannealalle perustavat yrityksiä. Sitä ei tee yksikään sellainen, joka vihasi mitä opiskeli pakosta. Olemme tilanteessa, jossa käytännössä, jossa lääketieteellisen halunnut ei päässyt sinne, meni sen sijaan lukemaan englantia ja englantia lukemaan halunnut ei päässyt siksi sisään vaan meni fysioterapiaa lukemaan ja sinne ei siksi taas päässyt joku toinen joka olisi oikeasti sinne halunnut jne.
Yliopisto on täynnä näitä väärässä paikassa olevia.
Entä aikuiset? No he valitsevat vielä pienemmästä vaihtoehdosta. Etäopetuksen myötä kaikkea opiskelua voitaisiin tarjota ihan kaikille halvalla, mutta nyt mietitään vain työelämän kuviteltuja tarpeita ja ettei osaajien suuri määrä, vaan laske statusta ja palkkoja.En usko, että missään maassa suurin osa nuorista voi vapaasti valita, mitä lähtee opiskelemaan. Ehkä rikkaimmalle eliitille maissa, joissa on paljon yksityisiä oppilaitoksia, tämä on mahdollista, mutta ei tavisperheen nuorelle. Työllisyysnäkymiä mietitään aivan varmasti kaikkialla maailmassa ja tehdään kompromisseja omien haaveiden ja realismin välillä. On myös hyvä huomioida, että kaikki koulutus ei ole järjestäjille samanhintaista. Esimerkiksi mainittu lääkärin koulutus on todella kallis, eikä ole mitenkään mahdollista, että aloituspaikkojen määrä yhtäkkiä satakertaistettaisiin. Tällöinhän koulutukseen päätyisi valtavasti myös sellaisia, jotka eivät opinnoissa pärjää, ja he vain kuormittaisivat järjestelmiä ja hidastaisivat muiden opintoja.
Sinä et Suomessa opiskele lääkäriksi edes maksamalla, vaikka olisit siitä jopa valmis maksamaan. Suomessa opiskelet ilmaiseksi lähestulkoon vain sitä minne pääset, jos pääset sisään.
Et välttämättä edes lähelle sitä mitä oikeasti haluat. Ajat jolloin oltiin kiitollisia mistä tahansa ammatista ovat ohi. Nyt joko opiskellaan mistä pidetään tai ei opiskella yhtään. Tämä tulisi tiedostaa, eikä elää menneisyydessä. Olen vieläkin sitä mieltä, että sata kertaa enemmän lääkiksestä valmistuneita ja he sitten päätyvät töihin vähän joka puolelle terveydenhuoltoa ja perustavat lääketieteellisen alan firmoja lääkärin työn lisäksi, kun ne nuoret kotona pelien edessä eristyneinä. Ja tämä koskee ihan kaikkia aloja ja ammatteja.
Suomessa on monesti pakko olla alan koulutus, monessa maassa moneen ammattiin riittää ihan vaan jopa lukio tai mikä tahansa korkeakoulututkinto. Vain määrätyt ammatit vaativat pätevyyden lain puolesta. Suomessa se on työnantaja joka usein vaatii, ei niinkään laki.
Aika naiivi ajatus, että satakertaistamalla lääkärinkoulutuksen aloituspaikat niin, että niitä riittäisi kaikille halukkaille, saataisiin
sata kertaa enemmän tutkintoja ja terveydenhuollon osaajia. Suomessa on itse asiassa jo aika pitkään, noin 15 vuotta, ollut perus- ja toisella asteella oppimiskäsitys, jonka mukaan nuoren yksilöllisiä toiveita tulee pyrkiä toteuttamaan ja koulussa tulee viihtyä ikävän pänttäämisen ja opettajajohtoisen opetuksen sijaan. Tämä ei ole ollut varsinaisesti menestystarina sen paremmin oppimistulosten kuin kouluviihtyvyydenkään näkökulmasta. Vaatimustaso on laskenut ja sen myötä taidot.
Vierailija kirjoitti:
Sairas yhteiskunta kun koulutus määrittää ihmisarvon.
Arvostan duunareita enemmän kuin käsienheiluttelijoita.
Mikäli vertaillaan maiden koulutusastetta, niin toki kyse on koulutuksesta. Minusta vertailu ei kerro mitään ihmisarvosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?
Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.
Toisaalta työttömät valittaa, että töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.
Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.
Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.
Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.
Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset tajuavat aika nopeasti, että koulutettujen nettopalkat ja ostovoima Suomessa on Länsi-Euroopan pahnan pohjimmaista ja siksi he lähtevät Suomesta pois.
Juuri näin, ja lisäksi vielä:
- Euroopan ankein ilmasto
- Erittäin vaikea kieli
- Suomalaisten kanssa vaikea ystävystä ja luoda suhteita
- Köyhä kulttuuritarjonta
- Huono ruokakulttuuri
- Sisäänpäinlämpiävä kulttuuri, erilaisuutta ei hyväksytä. Tämä voi johtaa erilaiseen kiusantekoon, esim. perättömiin lastensuojeluilmoituksiin jne.
- Rasismi
- Nykyään surkea terveydenhuoltoKuka jatkaa listaa?
Tuo on täysin oma listasi. Suomessa on todella hyviä ravintoloita, paljon kulttuuria, aivan maailman huiput taidenäyttelyt, ei rasismia ulkomaalaisia kohtaan, sopivan viileä ilmasto suomalaiselle ihotyypille, kielikin on maailman helpoin ääntää.
No, voihan näin kuvitella suomalainen, jolla kokemusta ja näkemystä paremmasta ei ole. Nyt puhuttiinkin ulkomaalaisista vastavalmistuneista, jotka voivat suurin piirtein vapaasti valita minne muuttaa. Kerropa sinä, että miksi vastavalmistunut ulkomaalainen valitsisi Suomen mieluummin kuin vaikkapa Norjan, Sveitsin tai Saksan?
Helsingin vetonaulat ovat monien länsimaalaisten ulkomaalaisten mielestä todella hyvä ravintolatarjonta, aivan huippu verrattuna noihin muihin maihin, etätyömahdollisuus ja mahdollisuus lasten päivähoitoon sekä kunnon talvi ja viileä ilmasto. Useummat eivät pidä kuumasta ilmasta. Saksassa ja Sveitsissä puoliso ei voi olla töissä, jos on lapsia. Norja taas on Suomea huomattavasti sisäänlämpeävämpi, huonompi ilmasto ja kallis.
Suomessa ei myöskään ole rasismia, kun vertaa esimerkiksi Ruotsiin tai Viroon.
Suomeen saapuu turisteja(kin) muista länsimaista aivan säälittävän pieni määrä, taidetaan olla jäädä ihan hännille EU-maiden kanssa vertailussa. Etätyömahdollisuus on nykyään melkein kaikkialla. Kyllä lapsetkin saa hoitoon ihan ympäri Eurooppaa, ei se mikään ongelma ole. Lähinnä suomalainen myytti, että Suomi on suurinpiirtein ainoa maa, jossa on lasten päivähoito. Enpä ole kenenkään ulkomaalaisen kuullut kiittelevän suomalaista ilmastoa...
Ja mitä höpäjät Saksasta ja Sveitsistä? Ei pidä paikkaansa.
Norja on huomattavasti maahanmuuttajaystävällisempi maa, kuin Suomi, ja sen elintaso on ylivoimainen Suomeen verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.
En pidä koulutusta suomessa ilmaisena jos joka tapauksessa joudut hakemaan opintolainaa mikä on maksettava takaisin. Ymmärtäisin että silloin puhutaan ilmaisesta koulutuksesta jos esimerkiksi koko 3.6v kestävän ammattikorkean saisi opiskella loppuun saakka työttömyysturvalla. Ei suomessa ole mitään ilmaista koulutusta, jos on pakko hakea opintolainaa. Ja sitten jos et työllisty niin oot loppuelämän ajan veloissa.
Kysynpä vaan että kannattiko.
Ennemmin olen rehellisesti täysin ilman töitä ja velaton.
Vale, emävale, tilasto on hyvin lähellä tässä totuutta.
Pohjasyy tähän on luultavasti se, että Suomessa ei ole työvoimapulaa, vaan Suomessa on pula kunnollisista palkanmaksajista. Suomalaiset firmat ei halua maksaa kellekään kunnollista palkkaa, ei matalasti eikä korkeasti koulutetuille, mutta korkeiden johtajien ja erilaisten startup-yrittäjien pääomatulot on kyllä suojattu jokaisen osapuolen taholta. Puhumattakaan amerikkalaisten ja norjalaisten suursijoittajien pääomatuloista...
Koska Suomessa ei ole kunnollisia palkanmaksajia, eikä ole ollut enää pitkään aikaan, niin millenniaalit ja zoomerit, eli käytännössä kaikki 80-luvulta lähtien syntyneet, ovat joutuneet elämässään punnitsemaan koulutuksen hyötyjä. Kannattaako oikeasti kouluttautua vaikeaan tutkintoon vuosikausia, jos se tuo pari sataa lisää nettopalkkaa? Monen mielestä ei kannata.
Ja tähän kohtaan on turha vetää jotain huijari kuspää KTM bisnesjohtajia. Joo, ne tekevät ihan hyvää tuloa jo sillä keskijohdon huuhaa-hommallaan myös Suomessa. Mutta he ovatkin korkeakoulutetuista turhimpia. Ne, keille oikeasti kuuluisi maksaa kovaa palkkaa, eli esim IT-alan, luonnontieteiden, tekniikan, humanististenkin alojen huippuosaajat, saavat tyypillisesti Suomessa muutaman satasen kovempaa nettopalkkaa kuin kaupankassa. Jotkut jopa saman nettopalkan kuin kaupankassa.
Ehkä ensimmäinen ratkaisu olisi laskea KTM-huijarien palkkoja?
t. IT-alan pitkän linjan asiantuntija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?
Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.
Toisaalta työttömät valittaa, että töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.
Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.
Kuntoutusraha ei ole mikään uusi juttu. Minäkin sain sitä jo lähes 20 vuotta sitten. Kuntoutusraha EI ole mikään houkutteluraha, vaan ihan normaali tukiraha, kuten esim. lapsilisä, toimeentulotuki, opintotuki yms.
Nuorten kuntoutusrahan saajien määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Samalla tavalla on lisääntynyt monien muidenkin tukien, kuten mainitsemasi toimeentulotuen, tarve. Jotakin on järjestelmässä pielessä, jos yhtäkkiä minkä tahansa tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa merkittävästi.
Syynä on todennäköisesti lisääntyneet diagnoosit esim. adhd:n osalta.
Kuntoutusrahaa ei tuosta vain saa. Täytyy olla b-lausunto, kuntoutussuunnitelma jne.
No ehkä ei maksa vaivaa hankkia niitä maisterin papereita kun hyviä työpaikkoja ei vaan riitä kaikille. Jos vaikkapa putkarin hommista tienaa ihan riittävästi, niin miksi opiskella pidemmälle? Voihan sitä vapaa-ajalla sitten sivistää itseään. Miksi stressaantua jossain vastuullisessa työssä muutaman lisäsatasen tähden? Ei kaikille todellakaan riitä niitä hyväpalkkaisia hommia. T: eräs KTM
Vierailija kirjoitti:
No ehkä ei maksa vaivaa hankkia niitä maisterin papereita kun hyviä työpaikkoja ei vaan riitä kaikille. Jos vaikkapa putkarin hommista tienaa ihan riittävästi, niin miksi opiskella pidemmälle? Voihan sitä vapaa-ajalla sitten sivistää itseään. Miksi stressaantua jossain vastuullisessa työssä muutaman lisäsatasen tähden? Ei kaikille todellakaan riitä niitä hyväpalkkaisia hommia. T: eräs KTM
Putkarin työ on kovaa ja raskasta, eikä se kiinnosta nuoria kun voi olla sisällä ja lämpimässä 8h päivässä. Helpompaa se on opiskella pidemmälle kun vetää putkia kylmässä rakennuksessa tai korjata jotain pakkasen rikkomaan putkea jonkun pihalla.
LVI ala on täynnä vastuuta. Vai kenen luulet kantavan vastuun, jos talossa on oikosulku, kun sähköjohdot on vedetty väärin? Entä firmat, jotka käyttävät kaasua lämmitykseen? Ei se kirjanpitäjä tai ekonomi sitä vastuuta siitä kanna.
Muuta muualle, jos ei kiinnosta. Emme jää kaipaamaan sinun negatiivisuuttasi. Verotus on matala pienituloisilla muihin maihin verrattuna