Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

HS: Suomalaisten koulutustaso samaa sarjaa kuin Turkin tai Chilen

Vierailija
17.10.2022 |

"Suomalaisista 2534-vuotiaista nuorista alle 40 prosenttia on suorittanut joko ammattikorkea-, korkeakoulu- tai opistotasoisen tutkinnon. Suomalaisia tämän ikäisiä opistotason tutkinnon suorittaneita ei tosin enää ole. OECD-vertailussa Suomi oli pudonnut jo hieman keskikastin alapuolelle, Turkin ja Chilen väliin."

Ei taida talou kohentua omana elinaikanani enää kun ihmiset eivät edes kouluttaudu. Kouluttamattomille taas ei ole edessä muuta kuin täyttä syrjäytymistä.

Kommentit (135)

Vierailija
81/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.

Olla käyttämättä ilmaista koulutusta? Siis missä todellisuudessa sinä oikein elät? Ei opiskelemaan voi mennä omalla ilmoituksella tai kävelemällä oppilaitokseen sisään.

Suomesta lähtee moni ulkomaille opiskelemaan kun Suomessa ei saa opintopaikkaa. Monessa muussa opiskelupaikan saaminen on paljon helpompaa. Usein riittää se, että haluaa mennä opiskelemaan. Koulutus ei ole silloin ilmaista, mutta saapahan sentään koulutuksen.

Opiskelupaikkoja kyllä riittää. Se, pääseekö juuri sille omalle haavealalle, onkin toinen kysymys. Jos oppilaitosten aloituspaikat määritettäisiin puhtaasti nuorten toiveiden perusteella, kuinkahan hyvin arvelisit tutkintojen vastaavan työelämän todellisia tarpeita?

Vierailija
82/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa korkeakouluun mennään poikkeuksellisen myöhään, monissa maissa yliopisto-opiskelut aloitetaaan 17-18-vuotiaana. Suomessa korkeakoulukelpoiseksi valmistutaan yleensä sinä vuonna kun täytetään 19 vuotta. Miehillä tuhlaantuu vielä jopa vuosi armeijassa. Suomessa on myös vaikeaa päästä korkeakouluihin. Monissa muissa maissa kuka tahansa pääsee yliopistoon ja vasta myöhemmin osa karsiutuu pois jos ei pärjää. Meillä esimerkiksi lääkäriopintoihin moni yrittää vuosikausia ennen kuin pääsee edes opiskelemaan.

Suomessa moni myös keskeyttää koulun ja vaihtaa linjaa. Tämä on meillä mahdollista kun ei ole lukukausimaksuja. Tämä taas pidentää opiskeluaikaa. Monissa maissa käydään opiskellaan loppuun se ala mikä on aloitettu, ei ole varaa vaihtaa alaa.

Suomessa ei saa kaikki vapaasti valita mitä opiskella, vaan saat opiskella sitä minne pääset sisään. Se johtaa pahimmillaan, että monessa paikkaa on ihmisiä, jotka haluavat opiskella ihan jotain muuta.

Monissa maissa maksetaan siitä koulusta, koska sitä alaa ihan oikeasti halutaan opiskella. Yksikään ei maksa siitä, että opiskella mitä tahansa paitsi ei haluamaansa alaa.

Kun koulutus maksaisi 500€ vuodessa ja saisi opiskella juuri sitä mitä haluaa, niin noita keskeytyksiä olisi vähemmän ja alan vaihto vanhempana olisi helpompaa.

Miten ihmeessä se, että rahalla pääsee haluamaansa opiskelupaikkaan, mielestäsi lisää tasa-arvoa? Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että perheen taloudellinen asema määrittää sitä, mitä vaihtoehtoja elämässä on.

Ei se itsessään lisää tasa-arvoa vaan sitä, että ihmiset eivät jätä opintojaan kesken niin paljon ja vaikka muutamankin välivuoden jälkeen olisi helppo aloittaa opiskelut kun tietää mitä haluaa tai ihan vaikka vielä 50 vuotiaana.

Köyhiä voi aina avustaa. Heille voi järjestää stipendejä ja verohelpotuksia. Ne lisäävät tasa-arvoa. Sen lisäksi se tulisi paljon halvemmaksi kun kaikki jotka aloittavat myös valmistuvat, eikä odottele kesä toisensa perään, josko nyt pääsisi sisään sinne minne oikeasti haluasi, joko työttöminä tai väärässä tiedekunnassa.

On turha kuvitella pystyvänsä nykyaikana pakottaa ihmisiä ja varsinkin miehiä lukemaan jotain ainetta ja alaa mitä he eivät halua. Joko heille tarjotaan sitä mieleistä alaa tai he jäävät kotiin kouluttamattomiksi.

Kuten moni nainenkin. Vaikka yhteiskunta haluaa heidät opiskelemaan teknologiaa, moni jää mieluummin kotiin kun alkaa opiskelemaan sitä alaa.

Köyhyys ongelmia on ratkaistavissa rahalla, motivaatio ei toimi niin. Nuoria ei pikkurahalla enää motivoida.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.

Vasemmistolainen hyysääminen tekee laiskaksi.

Tämä on totta. Silloin "hyvinvointivaltiosta" tulee pahoinvointivaltio. Porkkanaa pitää olla. Monessa eu-maassa on myös ilmainen koulutus, mutta sohvalle jäämisestä ei saa mitään tukia.

Vierailija
84/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?

Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.

Toisaalta työttömät valittaa, että  töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.

Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.

Kuntoutusraha ei ole mikään uusi juttu. Minäkin sain sitä jo lähes 20 vuotta sitten. Kuntoutusraha EI ole mikään houkutteluraha, vaan ihan normaali tukiraha, kuten esim. lapsilisä, toimeentulotuki, opintotuki yms.

Vierailija
85/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.

Olla käyttämättä ilmaista koulutusta? Siis missä todellisuudessa sinä oikein elät? Ei opiskelemaan voi mennä omalla ilmoituksella tai kävelemällä oppilaitokseen sisään.

Suomesta lähtee moni ulkomaille opiskelemaan kun Suomessa ei saa opintopaikkaa. Monessa muussa opiskelupaikan saaminen on paljon helpompaa. Usein riittää se, että haluaa mennä opiskelemaan. Koulutus ei ole silloin ilmaista, mutta saapahan sentään koulutuksen.

Opiskelupaikkoja kyllä riittää. Se, pääseekö juuri sille omalle haavealalle, onkin toinen kysymys. Jos oppilaitosten aloituspaikat määritettäisiin puhtaasti nuorten toiveiden perusteella, kuinkahan hyvin arvelisit tutkintojen vastaavan työelämän todellisia tarpeita?

Ehkei lähes yhtään, mutta vastaako täysin kouluttamaton nuori sitäkään? Kyllä ne kaikki lääkäriksi valmistuneet jonkun työpaikan löytäisi. Vaikka heitä valmistuisi kaikki sinne pyrkineet. Ihmiset, jotka kouluttautuvat omalle ihannealalle perustavat yrityksiä. Sitä ei tee yksikään sellainen, joka vihasi mitä opiskeli pakosta. Olemme tilanteessa, jossa käytännössä, jossa lääketieteellisen halunnut ei päässyt sinne, meni sen sijaan lukemaan englantia ja englantia lukemaan halunnut ei päässyt siksi sisään vaan meni fysioterapiaa lukemaan ja sinne ei siksi taas päässyt joku toinen joka olisi oikeasti sinne halunnut jne.

Yliopisto on täynnä näitä väärässä paikassa olevia.

Entä aikuiset? No he valitsevat vielä pienemmästä vaihtoehdosta. Etäopetuksen myötä kaikkea opiskelua voitaisiin tarjota ihan kaikille halvalla, mutta nyt mietitään vain työelämän kuviteltuja tarpeita ja ettei osaajien suuri määrä, vaan laske statusta ja palkkoja.

Vierailija
86/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?

Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.

Toisaalta työttömät valittaa, että  töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.

Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.

Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.

Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.

Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset tajuavat aika nopeasti, että koulutettujen nettopalkat ja ostovoima Suomessa on Länsi-Euroopan pahnan pohjimmaista ja siksi he lähtevät Suomesta pois.

Juuri näin, ja lisäksi vielä:

- Euroopan ankein ilmasto

- Erittäin vaikea kieli

- Suomalaisten kanssa vaikea ystävystä ja luoda suhteita

- Köyhä kulttuuritarjonta

- Huono ruokakulttuuri

- Sisäänpäinlämpiävä kulttuuri, erilaisuutta ei hyväksytä. Tämä voi johtaa erilaiseen kiusantekoon, esim. perättömiin lastensuojeluilmoituksiin jne.

- Rasismi

- Nykyään surkea terveydenhuolto

Kuka jatkaa listaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa korkeakouluun mennään poikkeuksellisen myöhään, monissa maissa yliopisto-opiskelut aloitetaaan 17-18-vuotiaana. Suomessa korkeakoulukelpoiseksi valmistutaan yleensä sinä vuonna kun täytetään 19 vuotta. Miehillä tuhlaantuu vielä jopa vuosi armeijassa. Suomessa on myös vaikeaa päästä korkeakouluihin. Monissa muissa maissa kuka tahansa pääsee yliopistoon ja vasta myöhemmin osa karsiutuu pois jos ei pärjää. Meillä esimerkiksi lääkäriopintoihin moni yrittää vuosikausia ennen kuin pääsee edes opiskelemaan.

Suomessa moni myös keskeyttää koulun ja vaihtaa linjaa. Tämä on meillä mahdollista kun ei ole lukukausimaksuja. Tämä taas pidentää opiskeluaikaa. Monissa maissa käydään opiskellaan loppuun se ala mikä on aloitettu, ei ole varaa vaihtaa alaa.

Suomessa ei saa kaikki vapaasti valita mitä opiskella, vaan saat opiskella sitä minne pääset sisään. Se johtaa pahimmillaan, että monessa paikkaa on ihmisiä, jotka haluavat opiskella ihan jotain muuta.

Monissa maissa maksetaan siitä koulusta, koska sitä alaa ihan oikeasti halutaan opiskella. Yksikään ei maksa siitä, että opiskella mitä tahansa paitsi ei haluamaansa alaa.

Kun koulutus maksaisi 500€ vuodessa ja saisi opiskella juuri sitä mitä haluaa, niin noita keskeytyksiä olisi vähemmän ja alan vaihto vanhempana olisi helpompaa.

Missä maassa voi muka vapaasti valita alan, jota opiskella? Lukukausimaksut, jonka määrän arvioit merkittävästi alakanttiin, ovat vain yksi kulueristä. Myös eläminen ja oppimateriaalit maksavat. Suomessa ei ole lukukausimaksuja, ja jälkimmäisiin saa tukea. Useimmissa maissa ei monilla nuorilla ole käytännössä ollenkaan mahdollisuutta opiskella. Kaikki ne, joilla mahdollisuus on, sen käyttävät, sillä vaihtoehtoakaan ei ole. Jos vanhemmat pistävät rahahanat kiinni, ei yhteiskunta auta. Tällöin on tehtävä niin kuin vanhemmat sanovat. Väittäisin, että maissa, joissa nuoret ovat taloudellisesti riippuvaisia vanhemmistaan, opiskellaan paljon useammin aloilla, jotka eivät itseä niin kiinnosta.

Monessa maassa on hyvin vaikea päästä esim. lääkikseen, olipa rahaa tai ei. Lukukausimaksut eivät ole usein paljoakaan suomalaisia ilmoittatumismaksuja enempää.

Monissa maissa vanhempien tulee kustantaa osa opiskelijan elämästä MUTTA jos heillä ei ole varaa, valtio kustantaa. Näin esim Saksassa. Eikä varakkaat vanhemmat voi kieltäytyä maksamasta. Heidän on pakko, vaikka sitten oikeusteitse.

Vierailija
88/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?

Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.

Toisaalta työttömät valittaa, että  töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.

Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.

Kuntoutusraha ei ole mikään uusi juttu. Minäkin sain sitä jo lähes 20 vuotta sitten. Kuntoutusraha EI ole mikään houkutteluraha, vaan ihan normaali tukiraha, kuten esim. lapsilisä, toimeentulotuki, opintotuki yms.

Nuorten kuntoutusrahan saajien määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Samalla tavalla on lisääntynyt monien muidenkin tukien, kuten mainitsemasi toimeentulotuen, tarve. Jotakin on järjestelmässä pielessä, jos yhtäkkiä minkä tahansa tuen tarvitsijoiden määrä kasvaa merkittävästi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.

Olla käyttämättä ilmaista koulutusta? Siis missä todellisuudessa sinä oikein elät? Ei opiskelemaan voi mennä omalla ilmoituksella tai kävelemällä oppilaitokseen sisään.

Suomesta lähtee moni ulkomaille opiskelemaan kun Suomessa ei saa opintopaikkaa. Monessa muussa opiskelupaikan saaminen on paljon helpompaa. Usein riittää se, että haluaa mennä opiskelemaan. Koulutus ei ole silloin ilmaista, mutta saapahan sentään koulutuksen.

Opiskelupaikkoja kyllä riittää. Se, pääseekö juuri sille omalle haavealalle, onkin toinen kysymys. Jos oppilaitosten aloituspaikat määritettäisiin puhtaasti nuorten toiveiden perusteella, kuinkahan hyvin arvelisit tutkintojen vastaavan työelämän todellisia tarpeita?

Ehkei lähes yhtään, mutta vastaako täysin kouluttamaton nuori sitäkään? Kyllä ne kaikki lääkäriksi valmistuneet jonkun työpaikan löytäisi. Vaikka heitä valmistuisi kaikki sinne pyrkineet. Ihmiset, jotka kouluttautuvat omalle ihannealalle perustavat yrityksiä. Sitä ei tee yksikään sellainen, joka vihasi mitä opiskeli pakosta. Olemme tilanteessa, jossa käytännössä, jossa lääketieteellisen halunnut ei päässyt sinne, meni sen sijaan lukemaan englantia ja englantia lukemaan halunnut ei päässyt siksi sisään vaan meni fysioterapiaa lukemaan ja sinne ei siksi taas päässyt joku toinen joka olisi oikeasti sinne halunnut jne.

Yliopisto on täynnä näitä väärässä paikassa olevia.

Entä aikuiset? No he valitsevat vielä pienemmästä vaihtoehdosta. Etäopetuksen myötä kaikkea opiskelua voitaisiin tarjota ihan kaikille halvalla, mutta nyt mietitään vain työelämän kuviteltuja tarpeita ja ettei osaajien suuri määrä, vaan laske statusta ja palkkoja.

En usko, että missään maassa suurin osa nuorista voi vapaasti valita, mitä lähtee opiskelemaan. Ehkä rikkaimmalle eliitille maissa, joissa on paljon yksityisiä oppilaitoksia, tämä on mahdollista, mutta ei tavisperheen nuorelle. Työllisyysnäkymiä mietitään aivan varmasti kaikkialla maailmassa ja tehdään kompromisseja omien haaveiden ja realismin välillä. On myös hyvä huomioida, että kaikki koulutus ei ole järjestäjille samanhintaista. Esimerkiksi mainittu lääkärin koulutus on todella kallis, eikä ole mitenkään mahdollista, että aloituspaikkojen määrä yhtäkkiä satakertaistettaisiin. Tällöinhän koulutukseen päätyisi valtavasti myös sellaisia, jotka eivät opinnoissa pärjää, ja he vain kuormittaisivat järjestelmiä ja hidastaisivat muiden opintoja.

Vierailija
90/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?

Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.

Toisaalta työttömät valittaa, että  töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.

Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.

Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.

Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.

Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset tajuavat aika nopeasti, että koulutettujen nettopalkat ja ostovoima Suomessa on Länsi-Euroopan pahnan pohjimmaista ja siksi he lähtevät Suomesta pois.

Juuri näin, ja lisäksi vielä:

- Euroopan ankein ilmasto

- Erittäin vaikea kieli

- Suomalaisten kanssa vaikea ystävystä ja luoda suhteita

- Köyhä kulttuuritarjonta

- Huono ruokakulttuuri

- Sisäänpäinlämpiävä kulttuuri, erilaisuutta ei hyväksytä. Tämä voi johtaa erilaiseen kiusantekoon, esim. perättömiin lastensuojeluilmoituksiin jne.

- Rasismi

- Nykyään surkea terveydenhuolto

Kuka jatkaa listaa?

Tuo on täysin oma listasi. Suomessa on todella hyviä ravintoloita, paljon kulttuuria, aivan maailman huiput taidenäyttelyt, ei rasismia ulkomaalaisia kohtaan, sopivan viileä ilmasto suomalaiselle ihotyypille, kielikin on maailman helpoin ääntää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?

Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.

Toisaalta työttömät valittaa, että  töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.

Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.

Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.

Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.

Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset tajuavat aika nopeasti, että koulutettujen nettopalkat ja ostovoima Suomessa on Länsi-Euroopan pahnan pohjimmaista ja siksi he lähtevät Suomesta pois.

Juuri näin, ja lisäksi vielä:

- Euroopan ankein ilmasto

- Erittäin vaikea kieli

- Suomalaisten kanssa vaikea ystävystä ja luoda suhteita

- Köyhä kulttuuritarjonta

- Huono ruokakulttuuri

- Sisäänpäinlämpiävä kulttuuri, erilaisuutta ei hyväksytä. Tämä voi johtaa erilaiseen kiusantekoon, esim. perättömiin lastensuojeluilmoituksiin jne.

- Rasismi

- Nykyään surkea terveydenhuolto

Kuka jatkaa listaa?

Tuo on täysin oma listasi. Suomessa on todella hyviä ravintoloita, paljon kulttuuria, aivan maailman huiput taidenäyttelyt, ei rasismia ulkomaalaisia kohtaan, sopivan viileä ilmasto suomalaiselle ihotyypille, kielikin on maailman helpoin ääntää.

No, voihan näin kuvitella suomalainen, jolla kokemusta ja näkemystä paremmasta ei ole. Nyt puhuttiinkin ulkomaalaisista vastavalmistuneista, jotka voivat suurin piirtein vapaasti valita minne muuttaa. Kerropa sinä, että miksi vastavalmistunut ulkomaalainen valitsisi Suomen mieluummin kuin vaikkapa Norjan, Sveitsin tai Saksan?

Vierailija
92/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.

Olla käyttämättä ilmaista koulutusta? Siis missä todellisuudessa sinä oikein elät? Ei opiskelemaan voi mennä omalla ilmoituksella tai kävelemällä oppilaitokseen sisään.

Suomesta lähtee moni ulkomaille opiskelemaan kun Suomessa ei saa opintopaikkaa. Monessa muussa opiskelupaikan saaminen on paljon helpompaa. Usein riittää se, että haluaa mennä opiskelemaan. Koulutus ei ole silloin ilmaista, mutta saapahan sentään koulutuksen.

Opiskelupaikkoja kyllä riittää. Se, pääseekö juuri sille omalle haavealalle, onkin toinen kysymys. Jos oppilaitosten aloituspaikat määritettäisiin puhtaasti nuorten toiveiden perusteella, kuinkahan hyvin arvelisit tutkintojen vastaavan työelämän todellisia tarpeita?

Ehkei lähes yhtään, mutta vastaako täysin kouluttamaton nuori sitäkään? Kyllä ne kaikki lääkäriksi valmistuneet jonkun työpaikan löytäisi. Vaikka heitä valmistuisi kaikki sinne pyrkineet. Ihmiset, jotka kouluttautuvat omalle ihannealalle perustavat yrityksiä. Sitä ei tee yksikään sellainen, joka vihasi mitä opiskeli pakosta. Olemme tilanteessa, jossa käytännössä, jossa lääketieteellisen halunnut ei päässyt sinne, meni sen sijaan lukemaan englantia ja englantia lukemaan halunnut ei päässyt siksi sisään vaan meni fysioterapiaa lukemaan ja sinne ei siksi taas päässyt joku toinen joka olisi oikeasti sinne halunnut jne.

Yliopisto on täynnä näitä väärässä paikassa olevia.

Entä aikuiset? No he valitsevat vielä pienemmästä vaihtoehdosta. Etäopetuksen myötä kaikkea opiskelua voitaisiin tarjota ihan kaikille halvalla, mutta nyt mietitään vain työelämän kuviteltuja tarpeita ja ettei osaajien suuri määrä, vaan laske statusta ja palkkoja.

En usko, että missään maassa suurin osa nuorista voi vapaasti valita, mitä lähtee opiskelemaan. Ehkä rikkaimmalle eliitille maissa, joissa on paljon yksityisiä oppilaitoksia, tämä on mahdollista, mutta ei tavisperheen nuorelle. Työllisyysnäkymiä mietitään aivan varmasti kaikkialla maailmassa ja tehdään kompromisseja omien haaveiden ja realismin välillä. On myös hyvä huomioida, että kaikki koulutus ei ole järjestäjille samanhintaista. Esimerkiksi mainittu lääkärin koulutus on todella kallis, eikä ole mitenkään mahdollista, että aloituspaikkojen määrä yhtäkkiä satakertaistettaisiin. Tällöinhän koulutukseen päätyisi valtavasti myös sellaisia, jotka eivät opinnoissa pärjää, ja he vain kuormittaisivat järjestelmiä ja hidastaisivat muiden opintoja.

Lääkärien määrä on mahdollista tuplata, kun toinen luokka aloittaa syksyllä ja toinen keväällä. Byrokraatikolle kaikki on tietenkin hyvin hankalaa. Luennot videoitaisiin ja näitä voisi pyörittää seuraavat viisi vuotta. Ei vaadi opetushenkilökuntaa luentojen pitämiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?

Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.

Toisaalta työttömät valittaa, että  töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.

Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.

Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.

Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.

Joka vuosi kuitenkin sairaanhoitajaksi hakee opiskelemaan huomattavasti enemmän nuoria kuin mitä on aloituspaikkoja. Eli meillä olisi kyllä ihan suomalaisiakin sairaanhoitajia enemmän, jos aloituspaikkojen määrää lisättäisiin reilusti. Lähihoitajien kohdalla tilanne on toinen. 

Aloituspaikkojen lisääminen ei hyödytä mitään niin kauan, kun valmistuneita opiskelijoita ei saada pysymään alalla. Jos ne, jotka ovat alalle motivoituneimpia, jättävät alan, miten ihmeessä vähemmän motivoituneet sillä pysyisivät? Terveydenhuoltoalan koulutukset ovat todella kalliita, joten aloituspaikkojen määrä on suhteutettava tarpeeseen ja alan houkuttelevuus pidettävä tarvetta vastaavalla tasolla.

Mutta kun ei se filippiiniläinen tai namibialainen sairaanhoitajan koulutuskaan riitä Suomessa sairaanhoitajana työskentelyyn. Eli nämäkin ihmiset pitää Suomessa lisäkouluttaa sairaanhoitajiksi. Ja miten taataan, että hekään viihtyisivät hoitoalalla Suomessa eivätkä jatkaisi matkaansa muualle Pohjoismaihin tai muualle länsimaihin? Muutama vuosi sitten Suomessa oli espanjalaisia sairaanhoitajia, joiden koulutus riitti sellaisenaan sairaanhoitajan hommiin. Kauanko viihtyivät? Puoli vuotta vai peräti vuoden?

Vierailija
94/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eri maiden koulutusjärjestelmissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Etelä-Euroopassa korkea-asteen opinnot aloittaa suurin osa ikäluokasta, ja osa tippuu opinnoista matkan varrella. Tämä kuulostaa resurssien hukkaamiselta: Miksi ihmeessä yrittää kouluttaa porukkaa, josta osa ei kuitenkaan valmistu? Olen myös kuullut, että meno yliopistoissa on ensimmäisen vuoden aikana kuin toisen asteen oppilaitoksissa, tunneilla pelleillään ja tehdään opettajille jekkuja.

Suomessa myös valinta ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen välillä tehdään kansainvälisesti vertaillen aikaisin. Monessa muussa maassa kaikki suorittavat saman toisen asteen tutkinnon, jonka sisällä erikoistutaan. Suomessa herkästi ajatellaan, että käytäntöön suuntautuneita nuoria ei pidä pakottaa opiskelemaan teoreettisia aineita. Kaunis ajatus tässäkin. Toisaalta yllä kuvatut mallit antavat hitaammin kypsyville nuorille lisää miettimisaikaa. Vaikea siis sanoa, mikä lähestymistapa tuottaa parhaan tuloksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?

Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.

Toisaalta työttömät valittaa, että  töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.

Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.

Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.

Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.

Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset tajuavat aika nopeasti, että koulutettujen nettopalkat ja ostovoima Suomessa on Länsi-Euroopan pahnan pohjimmaista ja siksi he lähtevät Suomesta pois.

Juuri näin, ja lisäksi vielä:

- Euroopan ankein ilmasto

- Erittäin vaikea kieli

- Suomalaisten kanssa vaikea ystävystä ja luoda suhteita

- Köyhä kulttuuritarjonta

- Huono ruokakulttuuri

- Sisäänpäinlämpiävä kulttuuri, erilaisuutta ei hyväksytä. Tämä voi johtaa erilaiseen kiusantekoon, esim. perättömiin lastensuojeluilmoituksiin jne.

- Rasismi

- Nykyään surkea terveydenhuolto

Kuka jatkaa listaa?

Tuo on täysin oma listasi. Suomessa on todella hyviä ravintoloita, paljon kulttuuria, aivan maailman huiput taidenäyttelyt, ei rasismia ulkomaalaisia kohtaan, sopivan viileä ilmasto suomalaiselle ihotyypille, kielikin on maailman helpoin ääntää.

No, voihan näin kuvitella suomalainen, jolla kokemusta ja näkemystä paremmasta ei ole. Nyt puhuttiinkin ulkomaalaisista vastavalmistuneista, jotka voivat suurin piirtein vapaasti valita minne muuttaa. Kerropa sinä, että miksi vastavalmistunut ulkomaalainen valitsisi Suomen mieluummin kuin vaikkapa Norjan, Sveitsin tai Saksan?

Helsingin vetonaulat ovat monien länsimaalaisten ulkomaalaisten mielestä todella hyvä ravintolatarjonta, aivan huippu verrattuna noihin muihin maihin, etätyömahdollisuus ja mahdollisuus lasten päivähoitoon sekä kunnon talvi ja viileä ilmasto. Useummat eivät pidä kuumasta ilmasta. Saksassa ja Sveitsissä puoliso ei voi olla töissä, jos on lapsia. Norja taas on Suomea huomattavasti sisäänlämpeävämpi, huonompi ilmasto ja kallis.

Suomessa ei myöskään ole rasismia, kun vertaa esimerkiksi Ruotsiin tai Viroon.

Vierailija
96/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?

Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.

Toisaalta työttömät valittaa, että  töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.

Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.

Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.

Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.

Joka vuosi kuitenkin sairaanhoitajaksi hakee opiskelemaan huomattavasti enemmän nuoria kuin mitä on aloituspaikkoja. Eli meillä olisi kyllä ihan suomalaisiakin sairaanhoitajia enemmän, jos aloituspaikkojen määrää lisättäisiin reilusti. Lähihoitajien kohdalla tilanne on toinen. 

Aloituspaikkojen lisääminen ei hyödytä mitään niin kauan, kun valmistuneita opiskelijoita ei saada pysymään alalla. Jos ne, jotka ovat alalle motivoituneimpia, jättävät alan, miten ihmeessä vähemmän motivoituneet sillä pysyisivät? Terveydenhuoltoalan koulutukset ovat todella kalliita, joten aloituspaikkojen määrä on suhteutettava tarpeeseen ja alan houkuttelevuus pidettävä tarvetta vastaavalla tasolla.

Mutta kun ei se filippiiniläinen tai namibialainen sairaanhoitajan koulutuskaan riitä Suomessa sairaanhoitajana työskentelyyn. Eli nämäkin ihmiset pitää Suomessa lisäkouluttaa sairaanhoitajiksi. Ja miten taataan, että hekään viihtyisivät hoitoalalla Suomessa eivätkä jatkaisi matkaansa muualle Pohjoismaihin tai muualle länsimaihin? Muutama vuosi sitten Suomessa oli espanjalaisia sairaanhoitajia, joiden koulutus riitti sellaisenaan sairaanhoitajan hommiin. Kauanko viihtyivät? Puoli vuotta vai peräti vuoden?

Ihmettelen, että millä ihmeellä espanjalaiset saatiin edes houkuteltua Suomeen. Espanjassa nimittäin sairaanhoitajien palkat ovat samaa tasoa, kuin Suomessa, kun taas hinnat huomattavasti alhaisemmat - puhumattakaan elämänlaadusta muuten (ilmasto, ruoka, kulttuuri, ihmiset...).

Miksi kukaan hoitaja jäisi Suomeen, kun Suomen naapurimaassa Norjassa on palkat tuplat, ja työtahti suorastaan pitkästyttävä suomalaiseen verrattuna? Mm. vanhustenhoidossa päivittäiseen aikatauluun kuuluu esim. seurustelu ja kahvittelu vanhusten kanssa. Miten oli Suomessa?

Vierailija
97/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.

Olla käyttämättä ilmaista koulutusta? Siis missä todellisuudessa sinä oikein elät? Ei opiskelemaan voi mennä omalla ilmoituksella tai kävelemällä oppilaitokseen sisään.

Suomesta lähtee moni ulkomaille opiskelemaan kun Suomessa ei saa opintopaikkaa. Monessa muussa opiskelupaikan saaminen on paljon helpompaa. Usein riittää se, että haluaa mennä opiskelemaan. Koulutus ei ole silloin ilmaista, mutta saapahan sentään koulutuksen.

Opiskelupaikkoja kyllä riittää. Se, pääseekö juuri sille omalle haavealalle, onkin toinen kysymys. Jos oppilaitosten aloituspaikat määritettäisiin puhtaasti nuorten toiveiden perusteella, kuinkahan hyvin arvelisit tutkintojen vastaavan työelämän todellisia tarpeita?

Ehkei lähes yhtään, mutta vastaako täysin kouluttamaton nuori sitäkään? Kyllä ne kaikki lääkäriksi valmistuneet jonkun työpaikan löytäisi. Vaikka heitä valmistuisi kaikki sinne pyrkineet. Ihmiset, jotka kouluttautuvat omalle ihannealalle perustavat yrityksiä. Sitä ei tee yksikään sellainen, joka vihasi mitä opiskeli pakosta. Olemme tilanteessa, jossa käytännössä, jossa lääketieteellisen halunnut ei päässyt sinne, meni sen sijaan lukemaan englantia ja englantia lukemaan halunnut ei päässyt siksi sisään vaan meni fysioterapiaa lukemaan ja sinne ei siksi taas päässyt joku toinen joka olisi oikeasti sinne halunnut jne.

Yliopisto on täynnä näitä väärässä paikassa olevia.

Entä aikuiset? No he valitsevat vielä pienemmästä vaihtoehdosta. Etäopetuksen myötä kaikkea opiskelua voitaisiin tarjota ihan kaikille halvalla, mutta nyt mietitään vain työelämän kuviteltuja tarpeita ja ettei osaajien suuri määrä, vaan laske statusta ja palkkoja.

En usko, että missään maassa suurin osa nuorista voi vapaasti valita, mitä lähtee opiskelemaan. Ehkä rikkaimmalle eliitille maissa, joissa on paljon yksityisiä oppilaitoksia, tämä on mahdollista, mutta ei tavisperheen nuorelle. Työllisyysnäkymiä mietitään aivan varmasti kaikkialla maailmassa ja tehdään kompromisseja omien haaveiden ja realismin välillä. On myös hyvä huomioida, että kaikki koulutus ei ole järjestäjille samanhintaista. Esimerkiksi mainittu lääkärin koulutus on todella kallis, eikä ole mitenkään mahdollista, että aloituspaikkojen määrä yhtäkkiä satakertaistettaisiin. Tällöinhän koulutukseen päätyisi valtavasti myös sellaisia, jotka eivät opinnoissa pärjää, ja he vain kuormittaisivat järjestelmiä ja hidastaisivat muiden opintoja.

Lääkärien määrä on mahdollista tuplata, kun toinen luokka aloittaa syksyllä ja toinen keväällä. Byrokraatikolle kaikki on tietenkin hyvin hankalaa. Luennot videoitaisiin ja näitä voisi pyörittää seuraavat viisi vuotta. Ei vaadi opetushenkilökuntaa luentojen pitämiseen.

Lääkäriksi kirjekurssilla, videoita katsomalla? Ovathan nämä ehdotuksesi huumoria?

Vierailija
98/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?

Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.

Toisaalta työttömät valittaa, että  töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.

Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.

Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.

Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.

Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset tajuavat aika nopeasti, että koulutettujen nettopalkat ja ostovoima Suomessa on Länsi-Euroopan pahnan pohjimmaista ja siksi he lähtevät Suomesta pois.

Juuri näin, ja lisäksi vielä:

- Euroopan ankein ilmasto

- Erittäin vaikea kieli

- Suomalaisten kanssa vaikea ystävystä ja luoda suhteita

- Köyhä kulttuuritarjonta

- Huono ruokakulttuuri

- Sisäänpäinlämpiävä kulttuuri, erilaisuutta ei hyväksytä. Tämä voi johtaa erilaiseen kiusantekoon, esim. perättömiin lastensuojeluilmoituksiin jne.

- Rasismi

- Nykyään surkea terveydenhuolto

Kuka jatkaa listaa?

Tuo on täysin oma listasi. Suomessa on todella hyviä ravintoloita, paljon kulttuuria, aivan maailman huiput taidenäyttelyt, ei rasismia ulkomaalaisia kohtaan, sopivan viileä ilmasto suomalaiselle ihotyypille, kielikin on maailman helpoin ääntää.

No, voihan näin kuvitella suomalainen, jolla kokemusta ja näkemystä paremmasta ei ole. Nyt puhuttiinkin ulkomaalaisista vastavalmistuneista, jotka voivat suurin piirtein vapaasti valita minne muuttaa. Kerropa sinä, että miksi vastavalmistunut ulkomaalainen valitsisi Suomen mieluummin kuin vaikkapa Norjan, Sveitsin tai Saksan?

Helsingin vetonaulat ovat monien länsimaalaisten ulkomaalaisten mielestä todella hyvä ravintolatarjonta, aivan huippu verrattuna noihin muihin maihin, etätyömahdollisuus ja mahdollisuus lasten päivähoitoon sekä kunnon talvi ja viileä ilmasto. Useummat eivät pidä kuumasta ilmasta. Saksassa ja Sveitsissä puoliso ei voi olla töissä, jos on lapsia. Norja taas on Suomea huomattavasti sisäänlämpeävämpi, huonompi ilmasto ja kallis.

Suomessa ei myöskään ole rasismia, kun vertaa esimerkiksi Ruotsiin tai Viroon.

Kyllä suomi on länsimaiden ankein ja köyhin mesta.

Huonot palkat

Kova verotus

Heikko ostovoima

Ankea sosialistinen ilmapiiri

Hallintobyrokratia

Kateus

Kylmyys

Vierailija
99/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?

Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.

Toisaalta työttömät valittaa, että  töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.

Hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Sosiaaliturvan ja matalimpien palkkojen välinen ero on niin pieni, että monet tietoisesti valitsevat jättäytyä työelämän ulkopuolelle. Kovin suuri ero taas ei voi olla, koska tällöin sosiaaliturvalla ei eläisi. Matalapalkka-alat pyörivät jo nyt pitkälti ulkomaisen työvoiman varassa. Suomeen tulevat töihin ne, joilla ei ole vaihtoehtoa. Kyse on siis käytännössä orjatyöstä, mutta tätähän ei haluta ääneen sanoa. Poliitikot esittävät toistuvasti ratkaisuksi "työvoimapulaan" ulkomaista työvoimaa eli käytännössä kehitysmaiden asukkaiden riistoa, vaikka samanaikaisesti suomalaisia työttömiä on vaikka kuinka.

Moni ei tiedä, että nykyään toisen asteen opiskelijoille saatetaan maksaa "kuntoutusrahaa" siitä hyvästä, että he viitsivät opiskella. On siis nuoria, joita pitää houkutella kouluun rahapalkkiolla. Kuntoutusrahaa saavien nuorien määrä kasvaa koko ajan, mikä on toki selvä asia. Äkkiähän tällaisesta bonuksesta sana leviää. Käytännössä nuoret siis kiristävät valtiolta rahaa siitä, että eivät heittäydy yhteiskunnan elätettäviksi. Tällaiset esimerkit kuvaavat hyvin sitä, miten järjestelmä on kääntynyt itseään vastaan.

Suomeen tarvitaan kipeästi ulkomaista työvoimaa, mutta ei suinkaan matalapalkka-aloille pelkästään. Siihen meillä olisi reserviä omastakin takaa. Suomi tarvitsee koulutettua työvoimaa kipeästi. Yksi iso ongelma on, että meillä tulee kyllä lahjakkaita nuoria opiskelijoita maisterinopintoihin vähän joka alalle, mutta kun he valmistuvat, työpaikka pitäisi olla per heti, muuten oles k e lulupaa ei jatketa. Harva akateeminen työllistyy välittömästi, joten nämä ihmiset lähtevät muualle maailmaa. Meillä on myös huutava pula sote alojen ihmisistä. Sairaanhoitajista, sossuista jne kilpaillaan verissäpäin koko läntisessä maailmassa. Näitä pitäisi saada välittömästi lisää.

Suomessa opiskelleet ulkomaalaiset tajuavat aika nopeasti, että koulutettujen nettopalkat ja ostovoima Suomessa on Länsi-Euroopan pahnan pohjimmaista ja siksi he lähtevät Suomesta pois.

Juuri näin, ja lisäksi vielä:

- Euroopan ankein ilmasto

- Erittäin vaikea kieli

- Suomalaisten kanssa vaikea ystävystä ja luoda suhteita

- Köyhä kulttuuritarjonta

- Huono ruokakulttuuri

- Sisäänpäinlämpiävä kulttuuri, erilaisuutta ei hyväksytä. Tämä voi johtaa erilaiseen kiusantekoon, esim. perättömiin lastensuojeluilmoituksiin jne.

- Rasismi

- Nykyään surkea terveydenhuolto

Kuka jatkaa listaa?

Tuo on täysin oma listasi. Suomessa on todella hyviä ravintoloita, paljon kulttuuria, aivan maailman huiput taidenäyttelyt, ei rasismia ulkomaalaisia kohtaan, sopivan viileä ilmasto suomalaiselle ihotyypille, kielikin on maailman helpoin ääntää.

No, voihan näin kuvitella suomalainen, jolla kokemusta ja näkemystä paremmasta ei ole. Nyt puhuttiinkin ulkomaalaisista vastavalmistuneista, jotka voivat suurin piirtein vapaasti valita minne muuttaa. Kerropa sinä, että miksi vastavalmistunut ulkomaalainen valitsisi Suomen mieluummin kuin vaikkapa Norjan, Sveitsin tai Saksan?

Helsingin vetonaulat ovat monien länsimaalaisten ulkomaalaisten mielestä todella hyvä ravintolatarjonta, aivan huippu verrattuna noihin muihin maihin, etätyömahdollisuus ja mahdollisuus lasten päivähoitoon sekä kunnon talvi ja viileä ilmasto. Useummat eivät pidä kuumasta ilmasta. Saksassa ja Sveitsissä puoliso ei voi olla töissä, jos on lapsia. Norja taas on Suomea huomattavasti sisäänlämpeävämpi, huonompi ilmasto ja kallis.

Suomessa ei myöskään ole rasismia, kun vertaa esimerkiksi Ruotsiin tai Viroon.

Kyllä suomi on länsimaiden ankein ja köyhin mesta.

Huonot palkat

Kova verotus

Heikko ostovoima

Ankea sosialistinen ilmapiiri

Hallintobyrokratia

Kateus

Kylmyys

Suomen korkea verotus ja heikko ostovoima eivät pidä paikkaansa. Näin oli 20 vuotta sitten, ei enää nykyään. Suomen maltillinen inflaatio on parantanut suhteellista ostovoimaa. Tässä ajantasaista tietoa aiheesta:

https://yle.fi/uutiset/3-12401126

Vierailija
100/135 |
18.10.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.

Olla käyttämättä ilmaista koulutusta? Siis missä todellisuudessa sinä oikein elät? Ei opiskelemaan voi mennä omalla ilmoituksella tai kävelemällä oppilaitokseen sisään.

Suomesta lähtee moni ulkomaille opiskelemaan kun Suomessa ei saa opintopaikkaa. Monessa muussa opiskelupaikan saaminen on paljon helpompaa. Usein riittää se, että haluaa mennä opiskelemaan. Koulutus ei ole silloin ilmaista, mutta saapahan sentään koulutuksen.

Opiskelupaikkoja kyllä riittää. Se, pääseekö juuri sille omalle haavealalle, onkin toinen kysymys. Jos oppilaitosten aloituspaikat määritettäisiin puhtaasti nuorten toiveiden perusteella, kuinkahan hyvin arvelisit tutkintojen vastaavan työelämän todellisia tarpeita?

Ehkei lähes yhtään, mutta vastaako täysin kouluttamaton nuori sitäkään? Kyllä ne kaikki lääkäriksi valmistuneet jonkun työpaikan löytäisi. Vaikka heitä valmistuisi kaikki sinne pyrkineet. Ihmiset, jotka kouluttautuvat omalle ihannealalle perustavat yrityksiä. Sitä ei tee yksikään sellainen, joka vihasi mitä opiskeli pakosta. Olemme tilanteessa, jossa käytännössä, jossa lääketieteellisen halunnut ei päässyt sinne, meni sen sijaan lukemaan englantia ja englantia lukemaan halunnut ei päässyt siksi sisään vaan meni fysioterapiaa lukemaan ja sinne ei siksi taas päässyt joku toinen joka olisi oikeasti sinne halunnut jne.

Yliopisto on täynnä näitä väärässä paikassa olevia.

Entä aikuiset? No he valitsevat vielä pienemmästä vaihtoehdosta. Etäopetuksen myötä kaikkea opiskelua voitaisiin tarjota ihan kaikille halvalla, mutta nyt mietitään vain työelämän kuviteltuja tarpeita ja ettei osaajien suuri määrä, vaan laske statusta ja palkkoja.

En usko, että missään maassa suurin osa nuorista voi vapaasti valita, mitä lähtee opiskelemaan. Ehkä rikkaimmalle eliitille maissa, joissa on paljon yksityisiä oppilaitoksia, tämä on mahdollista, mutta ei tavisperheen nuorelle. Työllisyysnäkymiä mietitään aivan varmasti kaikkialla maailmassa ja tehdään kompromisseja omien haaveiden ja realismin välillä. On myös hyvä huomioida, että kaikki koulutus ei ole järjestäjille samanhintaista. Esimerkiksi mainittu lääkärin koulutus on todella kallis, eikä ole mitenkään mahdollista, että aloituspaikkojen määrä yhtäkkiä satakertaistettaisiin. Tällöinhän koulutukseen päätyisi valtavasti myös sellaisia, jotka eivät opinnoissa pärjää, ja he vain kuormittaisivat järjestelmiä ja hidastaisivat muiden opintoja.

Lääkärien määrä on mahdollista tuplata, kun toinen luokka aloittaa syksyllä ja toinen keväällä. Byrokraatikolle kaikki on tietenkin hyvin hankalaa. Luennot videoitaisiin ja näitä voisi pyörittää seuraavat viisi vuotta. Ei vaadi opetushenkilökuntaa luentojen pitämiseen.

Lääkäriksi kirjekurssilla, videoita katsomalla? Ovathan nämä ehdotuksesi huumoria?

Älä viitsi trollata. Kuinka monta lääketieteen luentoa sinä olet käynyt? Jos edes olisit niin ymmärtäisit mistä puhutaan. Kuten yleensäkin yliopistossa, oma itsenäinen opiskelu on se, joka ratkaisee, ei luennoilla istuminen.

Jos ei ole mitään alan osaamista, on parempi olla täysin hiljaa. Typerys.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kahdeksan yksi