HS: Suomalaisten koulutustaso samaa sarjaa kuin Turkin tai Chilen

Pääkirjoitus ei ihan vakuuttanut tilastotiedoillaan.

Joo koulituskyselyihin vastaavat keskimääräistä koulutetummat, mutta ihan yhtä vääristynyt tilasto on muualla. Ei voi verrata hyvää dataa Suomesta ja huonoa dataa vaikka USAsta.

Vippaskonstina esitettiin että AMKkin lasketaan nykyään korkeakoulutukseksi. Mutta jälleen ihan samalla lailla vastaava tutkinto lasketaan verrokkimaissakin. USAssa normi tutkinto on neljän vuoden kandi. Täällä sen sijaan monet tekevät maisterin.

70-l loppupuolella syntyneet suomalaiset taasen ovat maailman koulutetuinta väkeä. Mitä tässä välissä tapahtui?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.

Toinen ilmiö on akateeminen työttömyys. Moni vanhempi milleniaali on kohdannut tämän, joten ehkä nuoremmat osaavat valita paremmin. Nykyään kysyntää on nimenomaan osaaville duunareille, kuten putkimiehille, hitsaajille, ym. Toki heitäkin on vähemmän, kun Sipilän hallitus leikkasi ammattiopetuksesta.

Akateeminen työttömyys liittyy osaltaan myös Suomessa ja laajemmin Pohjoismaissa vallitsevaan "sinusta voi tulla mitä vain, älä anna kenenkään sanoa, että et voi toteuttaa unelmiasi" -idealismiin. Toki myös esimerkiksi sosiaalisella medialla on tässä osansa. Omia vahvuuksia ja heikkouksia ei opita tuntemaan eikä asettamaan realistisia tavoitteita. Tavallisuus ei riitä, pitää olla erityinen. Tällöin totta kai petytään, kun oma epärealistinen unelma vaikkapa ammattilaisurheilijan tai huippukirurgin urasta ei toteutunutkaan.

Samoin saatetaan hakeutua opiskelemaan heikosti työllistävällä alalle ilman mitään ajatusta siitä, mitä tutkinnolla olisi tarkoitus tehdä ja onko todellisuudessa edellytyksiä toimia alan työtehtävissä. Esimerkiksi kaikenlaisiin media- ja viestintäalan koulutusohjelmiin on tunkua sekä toisella että korkeakouluasteella, vaikka alan työllisyysnäkymät ovat heikot ja työolot raskaat (epäsäännölliset työajat, heikko palkka, pakkoyrittäjyys). Suosittujen alojen opiskelijapaikkakiintiöt ovat tarpeeseen nähden liian suuret, sillä näin saadaan opiskelijamäärää nostettua ja valtiolta hankittua tuloja pienten paikkakuntien oppilaitoksille.

Tähän väliin tiedotettakoon, että palsta "syö" keskusteluihin kirjoitetut ajatusviivat.

Esimerkki: Täällä ei ole mahdollista kirjoittaa "25 - 34 -vuotiaat" oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti ajatusviivan kanssa, vaan viiva häviää ja lopputulos on "2534-vuotiaat".

-ohis-

Kävin viime sunnuntaina puolenpäivän aikoihin Kontulan Lidlissä. Kymmenen ihmisen kassajonossa olin ainoa suomenkielinen. Kassakin oli ulkkis.

Koko ostarilla pyörivistä ihmisistä n. 80% oli ulkomaankielisiä.

Joten onko mikään ihme jos kouluissakin tilanne on se mikä se on.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on jakautumassa kahtia. On ahkeria kantasuomalaisia jotka opiskelevat ja menestyvät sekä sitten on vihreiden lemmikkejä jotka heittelevät käsikranaatteja, kakkaa tai mitä tahansa muuta muiden niskaan.

AIka mustavalkoinen näkökanta. Lähdetään nyt aluksi siitä, että kiitos oikeiston koulutus saatiin muutamassa vuodessa ajettua päin mäntyä, kiitos koulutuslupausvalehtelun.

Koululaitosten päätöksiä vievät eteenpäin ne, joille se on bisnestä. Tästä syystä opetussuunnitelmia vievät etenpäin samat tahot jotka asiasta eivät mitään ymmärrä, eivät ne joiden pitäisi eli ammattilaiset, eli opettajat.

Suomi on jakautumassa. Mutta toisin kuin kuvitellaan. Ääntä pitävät ne hölmöimmät mutta pienilukuisimmat sekä oikeistossa ja oikeistopopulismissa kuin myös vasemmistossa. Suurin osa meistä opiskelee, käy töissä, oli sitten vassari tai porvari.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.

Mikä lopulta on sitä elintasoa? Käytyäni Istanbulissa, niin Suomi näytti lähinnä ilman historiaa olevalta kehitysmaalta, jossa kaikki on kallista ja ostovoima heikkoa ja kovat velat päällä, jolla se ulospäin näkyvä elintaso on rajoitettu. Joku BKT ei kerro kaikkea.a

Suomalaisia pakkokoulutetaan aloille, jonne moni ei edes halua ja niihin aloihin mitä haluttaisiin opiskella valitaan joskus ehkä vain 3% hakijoista. Ilmainen koulutus ei tarkoita aina mieleistä koulutusta ja siksi niihin ei joko haeta tai jätetään kesken. Joku muu päättää mitä sinä saat opiskella ammatiksesi. Ehkä jopa se veemäinen lukio opettaja, joka antoi epäreilun numeron ja se johti ettei pisteet riittää johonkin koulutukseen ja se taas että joudut valitsemaan jotain muuta ja jätät sen kesken. Kaikki ei vaan ole itsestä kiinni.

Luulen, että tekemistä on ruutuajan kasvulla. Ihminen passivoituu myös, kun elämä on liian helppoa. Voi olla, että Suomi on menossa takaisin kohti osittaista kehitysmaata.

Suomen koulutusjärjestelmässä on monta ongelmakohtaa. 

1. Täällä ylikoulutetaan porukkaa ja toisaalta korkeakoulutuksen saa aivan liian helposti. Sisäänottorajat ovat moneen paikkaa liian matalat. Väkisinkin opetuksen taso laskee, jotta porukka pääsee kursseista läpi. Tämä johtaa siihen, että monelle alalle vaaditaan vähintään ammattikorkeakoulututkinto, vaikkei olisi tarvetta. 

2. Täällä ei ole huippuyliopistoja. On joitain yliopistojen laitoksia, joissa tehdään huippututkimusta ja näissäkin paljon ulkomailla perustutkinnon suorittaneita. Hyvin suuri osa on siis ulkomaalaistaustaisia. Tutkimustyö ei usein heijastu perusopetuksen tasoon. 

3. Opiskelu on ilmaista verrattuna esim. Englannin tai Jenkkien huippuyliopistoihin. Kun raha tulee valtiolta, on proffien palkatkin sen mukaiset. Ja rahaa vetää parhaat ja ansioituneemmat tutkijat ja luennoitsijat. 

4. 5.5 miljoonan asukkaan maana Suomi ei ole maailman napa. Täältä ei voi löytyä määrällisesti niin paljon lahjakkaita yksilöitä kuin isommista maista. 

5. Täällä ei tueta riittävästi huippulahjakkaita opiskelijoita. 

Vierailija kirjoitti:

70-l loppupuolella syntyneet suomalaiset taasen ovat maailman koulutetuinta väkeä. Mitä tässä välissä tapahtui?

He saivat lapsia. Keskittyivät uraansa ja siihen, että ovat jatkuvasti onnellisia ja tyytyväisiä. Ensimmäinen tarkoittaa, että ei ole aikaa ja jaksamista olla lastensa kanssa aidosti. Olemalla läsnä. Jälkimmäinen taas tarkoittaa, että erotaan, kun ei ole vähään aikaan oltu onnellisia parisuhteessa.

Lopputuloksena rakkauden puutteesta riutuvat ja kännykkäriippuvaiset lapset heikolla keskittymiskyvyllä höystettynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on jakautumassa kahtia. On ahkeria kantasuomalaisia jotka opiskelevat ja menestyvät sekä sitten on vihreiden lemmikkejä jotka heittelevät käsikranaatteja, kakkaa tai mitä tahansa muuta muiden niskaan.

AIka mustavalkoinen näkökanta. Lähdetään nyt aluksi siitä, että kiitos oikeiston koulutus saatiin muutamassa vuodessa ajettua päin mäntyä, kiitos koulutuslupausvalehtelun.

Koululaitosten päätöksiä vievät eteenpäin ne, joille se on bisnestä. Tästä syystä opetussuunnitelmia vievät etenpäin samat tahot jotka asiasta eivät mitään ymmärrä, eivät ne joiden pitäisi eli ammattilaiset, eli opettajat.

Suomi on jakautumassa. Mutta toisin kuin kuvitellaan. Ääntä pitävät ne hölmöimmät mutta pienilukuisimmat sekä oikeistossa ja oikeistopopulismissa kuin myös vasemmistossa. Suurin osa meistä opiskelee, käy töissä, oli sitten vassari tai porvari.

Suomalaiset hellittelevät ajatusta itsestään jotenkin erityisen ahkerana kansana. Emme sellainen ole, oikein millään mittarilla. Vuotuiset työtunnit jäävät alle länsimaiden keskiarvon. Työmarkkinat ovat jakautuneet niin, että tiettyjä työtehtäviä eivät kantasuomalaiset hoida oikeastaan enää ollenkaan. Myös suomalaisten lasten ja nuorten koulupäivät ovat kansainvälisesti vertaillen lyhyitä ja läksyjä on vähemmän. Suomalaiset lapset ja nuoret eivät todellakaan loista koulumyönteisyydessä tai ahkeruudessa.

Ei tämä vielä mitään. Somaliasta tulee pelkkiä avaruuskirurgeja ja koneteknikoita. Se on maailman koulutetuin maa ja saisimme olla kiitollisia, että vaivautuvat tulemaan sieltä Suomeen.

Nyt täytyy ihan oikeasti vierittää syy miesten niskoille. Miehet eivät jostain syystä jaksa tai halua lähteä korkeakouluun. Laittakaa joku tutkija selvittämään sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.

Mikä lopulta on sitä elintasoa? Käytyäni Istanbulissa, niin Suomi näytti lähinnä ilman historiaa olevalta kehitysmaalta, jossa kaikki on kallista ja ostovoima heikkoa ja kovat velat päällä, jolla se ulospäin näkyvä elintaso on rajoitettu. Joku BKT ei kerro kaikkea.a

Suomalaisia pakkokoulutetaan aloille, jonne moni ei edes halua ja niihin aloihin mitä haluttaisiin opiskella valitaan joskus ehkä vain 3% hakijoista. Ilmainen koulutus ei tarkoita aina mieleistä koulutusta ja siksi niihin ei joko haeta tai jätetään kesken. Joku muu päättää mitä sinä saat opiskella ammatiksesi. Ehkä jopa se veemäinen lukio opettaja, joka antoi epäreilun numeron ja se johti ettei pisteet riittää johonkin koulutukseen ja se taas että joudut valitsemaan jotain muuta ja jätät sen kesken. Kaikki ei vaan ole itsestä kiinni.

Kävit Istanbulissa ja nyt olet turkkilaisen yhteiskunnan erityisasiantuntija? Sama kuin vierailisi Helsingissä ja kertoisi näkemänsä perusteella, miten asiat Suomessa ovat.

Kuvauksesi siitä, että ei saa valita mieleistä koulutusalaa tai että joku yksittäinen opettaja antoi huonon numeron ilkeyttään, eivät kyllä ole sen paremmin suomalaisen kuin turkkilaisenkaan kulttuurin piirteitä.

Koulutuksesta ei pidä leikata. Sen sijaan painopistettä on siirrettävä huuhaahumanismin, noitatieteen ja somalin kielen opiskeluun. Vaikutus on sama.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa korkeakouluun mennään poikkeuksellisen myöhään, monissa maissa yliopisto-opiskelut aloitetaaan 17-18-vuotiaana. Suomessa korkeakoulukelpoiseksi valmistutaan yleensä sinä vuonna kun täytetään 19 vuotta. Miehillä tuhlaantuu vielä jopa vuosi armeijassa. Suomessa on myös vaikeaa päästä korkeakouluihin. Monissa muissa maissa kuka tahansa pääsee yliopistoon ja vasta myöhemmin osa karsiutuu pois jos ei pärjää. Meillä esimerkiksi lääkäriopintoihin moni yrittää vuosikausia ennen kuin pääsee edes opiskelemaan.

Suomessa moni myös keskeyttää koulun ja vaihtaa linjaa. Tämä on meillä mahdollista kun ei ole lukukausimaksuja. Tämä taas pidentää opiskeluaikaa. Monissa maissa käydään opiskellaan loppuun se ala mikä on aloitettu, ei ole varaa vaihtaa alaa.

Suomessa ei saa kaikki vapaasti valita mitä opiskella, vaan saat opiskella sitä minne pääset sisään. Se johtaa pahimmillaan, että monessa paikkaa on ihmisiä, jotka haluavat opiskella ihan jotain muuta.

Monissa maissa maksetaan siitä koulusta, koska sitä alaa ihan oikeasti halutaan opiskella. Yksikään ei maksa siitä, että opiskella mitä tahansa paitsi ei haluamaansa alaa.

Kun koulutus maksaisi 500€ vuodessa ja saisi opiskella juuri sitä mitä haluaa, niin noita keskeytyksiä olisi vähemmän ja alan vaihto vanhempana olisi helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on jo ylikoulutettu ihmiset. Työpaikkoja ei ole kuin siellä suorittavassa työssä. Miksi kouluttaa itsensä kortistoon?

Ja suorittaviin töihin on mahdotonta saada ihmisiä, pelkän peruskoulun varassa on noin 35% työttömistä, mutta ei heille mikään työ kelpaa.

Toisaalta työttömät valittaa, että  töihin vaaditaan koulutusta, jota heillä ei ole eli missä mielee totuus.

Vierailija kirjoitti:

Nyt täytyy ihan oikeasti vierittää syy miesten niskoille. Miehet eivät jostain syystä jaksa tai halua lähteä korkeakouluun. Laittakaa joku tutkija selvittämään sitä.

Kyllä teknologia-ala on täysin miehinen. Ei siellä naisia juuri näy. Meillä on lukuisia teknologiayliopistoja Suomessa, ja niissä insinööritieteiden tiedekunnat ovat täysin miesvaltaisia. Miksi naiset eivät halua lukea teknologiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu aika uskomattomalta siihen nähden, että Suomessa on ilmainen koulutus. On melkoista näköalattomuutta olla käyttämättä tätä mahdollisuutta. Köyhemmissä maissa, kuten juuri Turkissa tai Chilessä, haaveillaan koulutuksen mahdollistamasta elintason noususta. Suomessa on elintaso ollut jo niin pitkään korkea, että nuoremmat ikäluokat pitävät sitä itsestäänselvyytenä. Tietty elintaso pitäisi myös saada ilman, että sen eteen tekee itse mitään. En syytä tästä nuoria, vaan ilmiö taitaa olla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin väistämätön lopputulos.

Mikä lopulta on sitä elintasoa? Käytyäni Istanbulissa, niin Suomi näytti lähinnä ilman historiaa olevalta kehitysmaalta, jossa kaikki on kallista ja ostovoima heikkoa ja kovat velat päällä, jolla se ulospäin näkyvä elintaso on rajoitettu. Joku BKT ei kerro kaikkea.a

Suomalaisia pakkokoulutetaan aloille, jonne moni ei edes halua ja niihin aloihin mitä haluttaisiin opiskella valitaan joskus ehkä vain 3% hakijoista. Ilmainen koulutus ei tarkoita aina mieleistä koulutusta ja siksi niihin ei joko haeta tai jätetään kesken. Joku muu päättää mitä sinä saat opiskella ammatiksesi. Ehkä jopa se veemäinen lukio opettaja, joka antoi epäreilun numeron ja se johti ettei pisteet riittää johonkin koulutukseen ja se taas että joudut valitsemaan jotain muuta ja jätät sen kesken. Kaikki ei vaan ole itsestä kiinni.

Kävit Istanbulissa ja nyt olet turkkilaisen yhteiskunnan erityisasiantuntija? Sama kuin vierailisi Helsingissä ja kertoisi näkemänsä perusteella, miten asiat Suomessa ovat.

Kuvauksesi siitä, että ei saa valita mieleistä koulutusalaa tai että joku yksittäinen opettaja antoi huonon numeron ilkeyttään, eivät kyllä ole sen paremmin suomalaisen kuin turkkilaisenkaan kulttuurin piirteitä.

Lukemattomat ihmiset hakevat lääkikseen. Joka vuosi satoja hakijoita ei pääse sisään sinne. He valitsevat ehkä tilalle vaikka kemian. Eivät pidä siitä ja heti kun mahdollista lopettavat tai siirtyvät jonnekin toiselle alalle.

Kyllä, maailman mahtuu epäreiluja arvosanoja ja yhden pisteen jäämistä sisäänpääsystä.

Kyllä sinä saat hakea kaikkiin opintoihin Suomessa, mutta siitä on vielä pitkä matka päästä lukemaan sitä alaa. Sinä et päätä voitko opiskella Suomessa lentoemännäksi. Sen päätöksen tekee ihan joku muu. Sinä voit korkeintaan hakea koulutuksiin ja toivoa parasta.

Paljon mahdollista. Olisi kiva tietää saavatko korkeakoulutetut Turkissa ja Chilessä töitä vai ollaanko heitä tunkemassa paikalliseen lähihoitajakouluun.