Lue keskustelun säännöt.
"Maksaisin mitä tahansa että saisin viettää elämäni 70 tai 80-luvulla enkä tässä rappeutuneessa digimaailmassa. Töitä oli oikeasti enemmän. ...
17.10.2022 |
Hahaahahahahaaa voi näitä "jonne" juttuja 😅
Tosi hauskaa oli silloin juu, kun telkkari kanavia oli kokonaiset 2 kpl ja nekin lähetti ohjelmaa vain iltaisin.
Ei ollut Putinia, mitäs nyt vaan neuvostoliitto, kylmä sota ja jatkuva ydinsodan pelko. Suomettumisen takia tuli iso haloo jos joku täällä kehtasi kritoisoida neuvostoliittoa.
Ja sen ajan palkoilla ei mikään kyllä ollut halpaa.
Koronaa ei ollut mutta oli kausi jolloin pelättiin että suuri osa kansasta kuolee aidsiin.
Kommentit (922)
Olen syntynyt 70-luvun puolessa välissä, eli muistot ajottuvat 80-luvulle, jonka lopussa olin teini-ikäinen. Koska tässä on otettu aikahaarukka 70-80 luku, se käsittänee myös koko kasarin, eli sen loppipäänkin, niin silloin kyllä telkkarissa ja radiossa olijo useampi kanava. Öisin ruokaa jne. sai vain parilta yöhuoltsikalta, jotka olivatkin ihania paikkoja, niissä sitten hengaili se nuorisokin. Carrols oli auki noin 22-23 asti (en muista tarkkaan) ja yöravintolat noin yhteen, niihin tosin ei mulla vielä kasarin lopulla ollut asiaa. Nuorisodisco (suunnattu myös yli 16-vuotiaille) meni kiinni 24.00, tosin sielä en saanut loppuun olla alaikäisenä. Nuokku meni kiinni jo kymmeneltä. Jotenkin aika vissiin silloinkin muuttunut tosi nopeasti, koska en tunnuista niin kovin noita vaatimattomia kuvauksia ko.ajasta. Kännykkää tosin ei ollut, eikä nettiä. Se oli hyvin vapauttavaa. Meillä tosin oli kotona la-puhelimet työkoneissa ja autossa ja tukiasema kotona, niin jotenkin pystyi siis "soittamaan" ihan matkanpäältäkin kotiin. Tämä siis isän ammatista johtuen, oli koneyrittäjänä silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet haettiin Anttilasta eikä mistään zalandoista.
Seppälästä ja Vaatehuoneelta.
Stressi on valinta, jos antaa itsensä stressaantua. Putin ei ole täällä. Lopeta huonojen uutisten kuunteleminen. 70- ja 80-luvullakin osa ihmisistä stressaantuivat.
Rahanarvonmuunnin eri aikoihin ja euro-markkavertailuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi televisiokanavaa iltaisin ja kaksi radiokanavaa riitti hyvin ja riittäisi mulle edelleenkin. Ihminen ei voi hyvin kun sillä on liikaa valinnanmahdollisuuksia
Sinua ei kai kukaan estä käyttämästä vain kahta tv-kanavaa ja kahta radiokanavaa, vai estääkö?
Mun telkkari meni ser jätteeseen yli 10 vuotta sitten. Ohjelmien katselu loppui jo aikaisemmin. Töllöttely sopii tolvanoille. Itse en viitsi paskaan tuhlata aikaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyky Suomi on paska paikka verrattuna 70 80 ja vielä osin 90 lukuun. Jonne vaan ei tiedä kun nähnyt vain tämän surkeamman puolen.
Virallinen totuus on se, että elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa; ajanhenki vain ylevöityy ajan marssiessa eteenpäin, ja tietysti: jokainen valtio on omasta mielestään aina se paras valtio.
Länsimaiden historia kirjoitetaan Hegelin opein, ts. tapahtuipa mitä tahansa, nin aina asiat menevät parempaan suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuinka helposti saikaan kaljaa itse väärennetyllä oppilas kortilla ja ei tarttenu mopon kun ikä 15 ja antaa mennä oli vapaampaa eikä viranomaiset olleet koko ajan käsi ojossa et maksa aina ton verran ja ton ... et saa jonkin halavatun kortin. :)
Vierailija kirjoitti:
Radiosta tuli n. 2 tuntia viikossa jotain muuta kuin puhetta, humppaa tai virsiä. Oli mahtavaa :D
Kyllä mä muistan kuulleeni radiosta paljon viihdemusiikkia. Miksi Suomessa ylipäänsä oli niin paljon iskelmää ja poppia tekeviä artisteja jossei olisi ollut radiosoittoa?
80-luvun loppupuolella alkoi jo kuulua enemmänkin kevyttä musiikkia, niin kuin silloin sanottiin, radiostakin. Ilmaantui uusia radiokanavia.
Sitä ennen oli mahdollista kuulla uusimpia kotimaisia ja ulkomaalaisia hittejä seuraavilla tavoilla:
- kotimainen puolituntinen keskipäivällä. Monta kertaa kävi kuitenkin niin, että sieltä kuului kaikkea muuta kuin pop-musiikkia tai iskelmää.
- Tänään iltapäivällä-ohjelman puheosuuksien välissä saattoi joskus kuulua hyviäkin kappaleita. Kappaleita soitettiin harvakseltaan, puhetta oli paljon enemmän.
-Puhelinlangat laulaa- toivekonsertti, jonne kuulijat saivat soittaa toiveitaan. Joskus tämänkin konsertin musiikkitarjonnaksi muodostui isin ja äidin toivekappaleet -50-luvulta.
- Nuorten sävellahja. Tässä ohjelmassa kuului parhaimmat kappaleet ja sormi oli koko ajan kasettimankan record-nappulan päällä valmiina painamaan siitä, kun kappale alkoi.
Sellaista odottamista ja kyttäämistä se oli, että milloin tulee hyvä kappale. Paras tapa kuulla hyvää musiikkia oli ostaa mieliartistien tai - bändien LP-levyjä tai kasetteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet haettiin Anttilasta eikä mistään zalandoista.
Seppälästä ja Vaatehuoneelta.
Toisaaltaan Seppälään pääsi. Minulta on ollut zalandon tili kiinni siitä asti kun sinne oli se hyökkäys enkä pääse enää sisään.
Vierailija kirjoitti:
Tässä koko viesti.
Muuten olisin samaa mieltä kanssasi mutta se on ihan totta että te vanhat saitte paremmat ajat missä elää. Maksaisin mitä tahansa että saisin viettää elämäni 70 tai 80-luvulla enkä tässä rappeutuneessa digimaailmassa. Töitä oli oikeasti enemmän. Hinnat oli oikeasti halvempia. Ihmisten stressitaso oli alempana, ei koronaa, ei Putinia...
Myönnä pois, et todellakaan olisi halunnut syntyä 2000-luvulla.
Niin ja mitä tohon työnsaantiin tulee, olen pitkään hakenut töitä säännöllisesti enkä saa ainuttakaan paikkaa. Joka duuniin on kymmeniä hakijoita ja erottuminen on mahdotonta jos on huonomman pään hakija. Toivoisin todella että vanhukset eivät huutelisi "mene töihin" kun nykypäivänä töihin ei mennä vaan työpaikka pitää ansaita kovalla työllä, yleensä tekemällä firmalle ensin ilmaiseksi töitä.
Me Lapista lähdimme pakoon kylmyyttä ja köyhyyttä Ruotsiin. Suosittelen sinua ja kaikkia nuoria hakemaan töitä ulkomailta. Se avartaa. Monia paikkoja minne voit hakeutua ja oppia uuden kielen ja saada ihan eri elämänlaadun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, onko joku jo muistellut telkkarin suosikkiohjelmaa eli Lauantaitansseja lauantai-iltana. Sen mukaan meillä saunottiin, että isä ehti sen katsomaan. Ohjelmassa esitettiin aina yksi kappale nuorisomusiikkia, kiva. Harmillisesti se oli aina ennen mainoskatkoa, joten musiikki pätkäistiin poikki heti, kun tuli mainoskatkon vuoro. Niitä ei taidettu koskaan ehtiä soittaa loppuun, joskus ehdittiin vain muutama sekunti.
Nuorten Sävellahja piti aina yrittää kuunnella vaikka harvoin pystyi. Äiti inhosi sitä ja hän keksi aina jotain hommaa siksi aikaa. En saanut yhtä hittibiisiä nauhoitettua ja melkein itkin, kun tajusin, että en kuule sitä enää ikinä. Sen kun olisi tiennyt, millainen musiikkitarjonta nykyään on ja ihan ilmaiseksi. Entisten Nuorten Sävellahja on muuten kiva ohjelma Radio Suomessa, jos joku ei tiennyt,
-70 ja -80 luku oli ihania.Vaikka olivaan 2 tv kanavaa voimme matkustella jatkuvasti .Oli työpaikka, 2 viikkoa töissä, 2 viikkoa ulkomailla ..........Oli asuntoja, oli rauhaa, oli rahaa, oli töitä huru mycket, oli kaikkea uutta ja jännää.
Sinä tyytymätön tyyppi parin kanavan kanssa ,olet varmaan onneton jollakin lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yks näkökulma näistä keskusteluista uupuu eli mitä pikkupaikkakunnille on tapahtunut. Niissä oli ennen elämää, kolme pankkia, kolme kapakkaa, lapsia, nuorisoa, aikuisia oli työtä oli paikallislehti, oli kaikki mahdolliset palvelut.
Tilanne nyt?
Moni teki kuten minä eli lähti opiskelemaan niin pian kuin pääsi eli käytännössä ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Ei ole tullut mieleenkään palata, ei löytyisi syntymäpaikkakunnalta sellaisia töitä mitä täällä Uudellamaalla teen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.
Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.
Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.
Alkujärkytyksen jälkeen pärjäisi paremmin. 24/7 viihteessä rypeminen ei ole terveellistä.
Edelleen, kukaan ei pakota sua olemaan nokka kiinni kännykässä 24/7.
Ei se riitä että itse toimisi noin, kun ympäristö ei tee niin. Eikä se tv ole lähellekään se ainoa ero. Kokonaisuus ratkaisee. Jos koko yhteiskunta palaisi 80-luvulle, olisi oikeasti elämä ihanaa. Nuoretkin tekisivät muuta kuin istuisivat yksin omissa lokeroissaan nenä kiinni ruudussa. Nuoruus 80-luvulla oli sitä, että luettiin suosikkia ja sinäminää koulun jälkeen, tavattiin kavereita, tai kirjoiteltiin pitkiä kirjeitä kirjekavereille ympäri maailman. Esimerkiksi. Viikonloppuisin käytiin nuorisotalon discoissa, joka oli ihan parasta, kun sinne tuli kaikki. Ihmiset oli aktiivisempia, ei niin tylsistyneitä ja masentuneita kuin nykyään. Nykytrendi on se, että mikään ei tunnu miltään.
Älä puhu meidän muiden puolesta. Olisiko mahdollista, että olet jossain määrin masentunut?
Minä oli lapsi 70-luvulla. Kun olin kuusivuotias, meni äiti takaisin töihin. Äidin työpaikalle oli monen kilometrin matka, joten jos kotona sattui jotain, piti ottaa pyörä alle ja polkea äidin luo maantien reunaa pitkin. Meillä ei ollut puhelinta enkä olisi osannut soittaa kilometrin päässä olevasta puhelinkopista. Siihen aikaan ei ollut mitään sairaan lapsen hoitovapaita, joten muistan yhdenkin kerran, kun alle kouluikäisenä olin kovassa kuumeessa ja kovin kipeä, niin jäin äidin työpäiviksi yksin kotiin. Kuinka moni haluaisi itse olla lapsena tai vanhempana tuossa tilanteessa?
Ei ne kaikki aikuiset olleet kivoja siihen aikaan. Varsinkin tyttöjen ulkonäköä ja kehitystä ruodittiin suoraan ja törkein sanakääntein ihan vapaasti. Ekaluokalla ollessani koulumatkalla yksi mies houkutteli minua autoonsa, mutta ujona juoksin karkuun. Onneksi hänellä ei ollut mukanaan mitään kissanpentuja, ties mitä olisi sitten käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut, ei. Eikä päässyt kauppaan iltaisin ja jopa yöllä, ei voinut woltata ruokaa kotiin.
Siinä olisikin hyvä formaatti reality-show'lle, että otettaisiin muutama tuollainen nuori ja laitettaisiin heidät elämään 1970-luvun elämää. En usko, että kestäisivät montaa päivää. Toisaalta sitä olisi vaikea toteuttaa lyhyessä ajassa, koska ei sen aikaista kylmän sodan tunnelmaa ja ydinsodan pelkoa pystyisi synnyttämään vain sillä, että loisi "television", josta näkisi vain kyseisen aikakauden tv-ohjelmia ja uutisia. Eikä pystyisi laittamaan heitä asioimaan Kelassa, pankissa jne.
Mutta ajatuksena kiehtova. Olen aivan varma, että lainaamasi nuori ei pärjäisi ilman digiä ja 24/7 viihdettä + palveluja.
Alkujärkytyksen jälkeen pärjäisi paremmin. 24/7 viihteessä rypeminen ei ole terveellistä.
Edelleen, kukaan ei pakota sua olemaan nokka kiinni kännykässä 24/7.
Ei se riitä että itse toimisi noin, kun ympäristö ei tee niin. Eikä se tv ole lähellekään se ainoa ero. Kokonaisuus ratkaisee. Jos koko yhteiskunta palaisi 80-luvulle, olisi oikeasti elämä ihanaa. Nuoretkin tekisivät muuta kuin istuisivat yksin omissa lokeroissaan nenä kiinni ruudussa. Nuoruus 80-luvulla oli sitä, että luettiin suosikkia ja sinäminää koulun jälkeen, tavattiin kavereita, tai kirjoiteltiin pitkiä kirjeitä kirjekavereille ympäri maailman. Esimerkiksi. Viikonloppuisin käytiin nuorisotalon discoissa, joka oli ihan parasta, kun sinne tuli kaikki. Ihmiset oli aktiivisempia, ei niin tylsistyneitä ja masentuneita kuin nykyään. Nykytrendi on se, että mikään ei tunnu miltään.
Minun elämäni 80-luku oli ihan erilainen mitä sinun. Minä istuin siellä omassa lokerossa nenä kiinni koulukirjassa tai kirjaston kirjassa. Minä tykkään tästä nykuyajasta enemmän mitä entisajoista.
Sen aikainen normaali elintaso oli jotakin mistä nykynuoriso ei tajua mitään. Yksi ihminen omisti pari paitaa ja parit farkut, sen lisäksi alusvaatteita ja joku talvitakki, jota ei suinkaan voinut ostaa joka vuosi uutta.
Koulussa kiusattiin ihan avoimesti, opettaja saattoi sanoa "älkää lapset tapelko" jos sitäkään. Harvalla oli varaa merkkivaatteisiin, ja niitä joilla ei ollut halveksittiin ja kiusattiin ihan vapaasti. Kiusaaminen oli väkivaltaista, ihan normaalia oli upottaa päätä vessapönttöön välitunnilla jne.
Harrastuksia oli vain rikkaiden lapsilla, muut sai hengata ulkona ja kirjastossa. Syöpä oli kuolemantuomio.
Töitä oli, mutta nykymittapuulla ne kaikki oli jotakin paskaduuneja. siivoamista ja tehdastyötä. Eikä niillä rahoilla asuntoja osteltu, laina-ajat oli tyyliin 5 v ja korot yli 10%. Rikkaat oli erikseen, niillä oli omakotitalot, muut asui jossakin kerrostalokaksiossa (2 aikuista + 2 lasta, vanhemmat nukkui olkkarissa kirjahyllyn takana). Nykyään ei edes elämäntapatyötön elä yhtä köyhästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sieltä nyt kaikkea kaipaa. Ehkä 90-luku oli sellaista parasta aikaa koskaan olla Suomalainen teini. Silloin maa oikeasti vapautui. Palkat oli oikeasti jonkinlaisessa balanssissa kulutason kanssa. Oli helppo opiskella ja interreilata. Nokia nosti Suomea. Silloin oli ainoa aika, kun Suomessa tunsi olevansa VAPAA.
Nykyajassa kuitenkin eniten huolettaa lapset. Itse muistan 80-luvun lapsuuden kun oltiin aina ulkona ja joka paikka oli täynnä ikätovereita. Oikeasti leikittiin, puhuttiin, mielikuvitus oli rajatonta.
Mitä nykyisin on? Puhelin? Kaikki tuijottaa puhelinta apaattisena hiljaisena ja yksinäisenä. Kuinka nämä koskaan voisivat pariutua? Sosiaaliset taidot on kuin pesukoneella. Ei sitä voi oppia näpsyttelemällä jotain viestejä.
Nykyisin Suomi on kuin jokin hirveä diktatuuri, joka helv asia on jotenkin motkotettu valtion tai eu:n toimesta ja täällä vielä haukutaan venäjää ja kiinaa, vaikka tämä omakaan diktatuuri yhtään häpeä. Neukkulan kopio.
Poliittiset tahot on tuhonnut koko maasta ihan kaiken. Eikä siitä käärmelaumasta tunnu olevan vaihtoehtoja millään ilveellä. Oikeita valtiomiehiä, jotka oikeasti ajattelee Suomen parasta ja varsinkaan Suomen kansan parasta ei löydy koko arkadianmäeltä. Ihan se ja sama vaikka lanaisi koko talon sieltä maan tasalle.
Mikä hiton idea se on, että kuka tahansa voi lampsia rajan yli ja yhdellä ainoalla sanalla on jotenkin päätetty, että minä veronmaksaja alan sitä elättämään? Nyt sitten venäläisiä. Mihin me tarvitaan puolustusvoimia, rajavartiostoa tai sitä hiivatin natoa jos tämän maan voi valloittaa vain kävelemällä rajan yli? Oletteko ihan oikeasti tosissanne? On kyllä aikamme eletty, että täällä vihollista ruokitaan. Mutta siihen tämä tulee tuhoutumaan ja täysin ansaitusti. Tyhmyyteen.
Eivät päättäjät tyhmiä ole vaan korruptoituneita. Usko huviksesi siellä totellaan pankkieliitin käskyjä.
Mm.A-Studiota pitkään tehnyt Arvo Tuominenhan kertoili aikanaan dokumentissaan "Suomalainen korruptio" näistä asioista. Edelleenkin eduskunnassa on monia kansanedustajia, jotka on suuryritysten ostamia ja rahoittamia, ja ajavat siellä ensikädessä näitten rahoittajiensa etua ... Kaiken muun edellä ...
Myös eräs entinen, pitkäaikainen vasemmistokansanedustaja on kirjoittanut joitakin sisällöltä ansioituneita kirjoja, joissa kerrotaan enemmän tai vähemmän myöskin päättäjien korruptiosta. Suositan tutustumaan.
Kyllä myöskin näissä "vanhojen kultaisten aikojen" muisteluissa on paljon kyse siitä, että Suomi on viimeistään Eu - ajan myötä muuttunut huomattavan oikeistolaiseksi valtioksi. Ja kun järjestelmä on sellainen, että osa hyötyy taloudellisesti muitten kustannuksella, niin voidaan puhua jo kapitalistisesta talousjärjestelmästä.
Sitten se onkin määrittelykysymys, että missä vaiheessa se muuttuu ryöstökapitalismiksi, ja sitä myöten käytännössä viimeistään korruptioksi.
Suomen kansa on etupäässä ollut liian naiivia, ja katsoo leväperäisesti kaikki poliitikkojan kehityspuheet joksikin laupiaan samarialaisen armahdukseksi itselleen. Pitäisi nähdä paljon paremmin niitten puheitten taakse, eli tekoihin.
Hirveän paljon en ole nähnyt eroja enää koko 2000luvulla siinä mitkä puolueet on vallassa. Sikälikin poliitikkojen läheisiä viiteryhmiä pitäisi olla paljon paremmin tiedossa, sillä suurin osa poliitikoista ajaa nykyisin vain omien viiteryhmiensä taloudellista etua, puoleitten merkitys tässä mielessä on kadonnut huomattavasti. Enemmänkin siis kilpaillaan yritystasolla, joita on näitten eri viiteryhmien omistuksessa.
Ollaan sitten sun kanssa vähän eri yhteiskuntaluokkaa. En tuntenut ketään, kenen äidin olisi ollut varaa olla kotona. Meidän isä teki hirveästi ylitöitä maksaakseen asuntolainan. Laina piti maksaa nopeasti, ja korko oli kova. Leivän päällä oli siivu lauantaimakkaraa, "salaatti" oli porkkanaraaste. Äiti teki yhtä täyttä työtä viikolla, ja keikkaa viikonloppuiltaisin.