Mitä tehdä, kun muistisairas vanhus vastustaa kotihoidon palveluita?

Nämä on nöitä löpä höpö juttuja taas. Vanha äiti sitä tai tätä ja edunvalvontaa. V....tu mitä paskaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on väärä luulo kotihoidosta, että se olisi hyvä ja paras ratkaisu. Oikeasti on tasan kellonajat jolloin joku tunkee iäkkään kotiin tekemään eri asioita. Heiltä ei kysytä häiritseekö jokin tai mitä haluavat. Ja ei siellä loputtomasti ravata vuosia, osa joutuu laitokseen. Se on valtion ja kuntien säätelemää, osa asioista ei toimi välttämättä. Kannattaa miettiä minkätasoista elämistä haluaa läheiselle tai muille, ja missä. Mitä tekee itse, tilaako kerran kahdessa viikossa siivouksen, kuka tekee ruuat vai hakeeko kaupasta, onko myöhemmin palvelutalo vai kodinomainen paikka jne. Joskus diagnoosikin on väärä iäkkäällä, jos ei ole kunnolla tutkittu elimistön tilaa, jos onkin joku verisuonijuttu tai vitamiinin puute.

Jokin taho voi toki viedä ruokaa vanhukselle kotiin. Mutta valvooko joku, että hän syö ja mieluiten vielä joka päivä? Sukulaistätini sai kyllä hyvää ruokaa kotiin, mutta ateriat löytyivät seuraavalla kerralla koskemattomina jääkaapista. Hän ei enää pärjännyt yksin.  Eräs toinen tuttu vanhus osasi tilata ruokaa kunnan kauppapalvelusta.  Autoin kirjoittamaan listoja paperille henkilön toiveiden mukaan.  Myös toinen tuttava auttoi välillä. Jossain vaiheessa jääkaappi oli pullollaan pilaantunutta tuoretavaraa. Halusin viedä he pois. Tiesin, että hänen lapsuudenkodissaan oli pelätty bakteereja. Vetosin siihen ja sain lopulta luvan hävittää vaaralliset elintarvikkeet. Hän ei halunnut hoitokotiin ja sanoin myös välillä siivoojan irti.

Korjaus: vanhus sanoi välillä irti siivoojansa. Hän epäili varkauksia kuten yhden saippuan tai kynttilän varastamista.

Vierailija kirjoitti:

Annosjakelu voisi olla hyvä vaihtoehto. Ne voisi vanhus hakea itse apteekista tai jos ei ole haettu apteekki soittaa läheiselle.

Kotihoidosta ei taida olla apua pyykin pesuun. Se ei julkiselle kotihoidolle nykyisin kuulu. Toki voivat laittaa pyykkikoneen päälle kun käyvät mutta käyntiin pitää liityä aina myös hoitotoimenpiteitä joiden vuoksi paikalle on mentävä.

Jonkun pitää tyhjentää pyykkikone, kun ohjelma on valmis ja vaatteet pitää ripustaa kuivumaan. Kotihoitaja lienee poistunut siinä vaiheessa.  Myös vesihana pitää kääntää pois päältä.

Vierailija kirjoitti:

l

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaaraksi muille tai itselleen niin on haettava holhouspäätös. Sossusta voi aloittaa niin neuvovat. Sähköt poikki keittiölaitteista ainakin ensiksi. 

Mikä ihmeen holhouspäätös? Elätkö jotain 60-lukua?

Holhouspäätös on sama kuin edunvalvonta. Se on aina oikeudenpäätös.

Sinä tässä olet tollo, oikea emähölmö, kun et tunne käsitteitä.

-eri-

Luuletteko että menisi läpi sellainen tilanne että viranomaiset väärentävöt tiedostoja ja käsittelevät jonkun asioita ihan kun olisi edunvalvonnassa, mutta oikeasti juridisesti ei ole tehty asioita oikein ja täten henkilö itse tai edes läheiset ei tiedä, että on edunvalvonnassa ja suhmuroidaan vaikka mitä selän takana. Esim. valehdellaan, että on mt pitilas tai muuta. Eikö olisi surkuhupaisaa jos lukisi vaikja kannassa, että on ollut vaikka houdettavana jossain vaikka ei ole tai on kirjoirettu feikki lääkäri raportteja.

Jaksamisia sinulle ap ja kaikille muillekin, jotka olette tilanteessa, että läheisenne tarvitsisi turvallisen, luotettavan ja virikkeellisen paikan viettää elämänsä loppuvuodet (voi kestää pitkäänkin)

Itse olen tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, siis jos sitä tarvitaan, läheisilleni. Myös hautaus-ja hoitotahtoni. Hoitotahdossa en suinkaan ilmaissut haluani olla kotona "loppuun asti", vaan nimenomaan "vapautin" läheiseni mahdollisesta uhrautumisesta ja omaishoitajaksi ryhtymisestä tai että muiden pitäisi monta kertaa päivässä käydä kääntelemässä minua kotoani jne.

Kuka haluaa lähteä kotoaan? Koti on siellä missä olen. Se voi olla vaikka pieni, mutta oma huone jossain"laitoksessa". Omia tavaroita, valokuvia jne. Se riittää minulle.

Läheisilleni olen siis antanut luvan toimia näin, vaikka tositilanteessa vaikuttaisinkin vastustavani ajatusta eli ajatustoimintani ym.olisi jo häiriintynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhuksellakin on hyvin pitkälle itsemääräämisoikeus. Vasta sitten kun selvästi ei enää hallitse rahankäyttöään, hänelle kannattaa hakea edunvalvoja maistraatin kautta. Itse omaisena siihen ei kannata ryhtyä, kun siinä joutuu jokaisen kuitin ja laskukopion tarkkaan laittamaan talteen. Tämä siksi, että viimeistään perunkirjoitustilantressa tulevat ne kysymykset, että mihin ne pankkitileillä olleet rahat on käytetty, ei kai se edunvalvojana toiminut omainen ole käyttänyt niitä itselleen.

Vanhus ei ole pakotettu ottamaan vastaan kodin ulkopuolelta tulevia palveluita. Siinä vaiheessa kun huomataan että vanhus ei enää syö ja juo riittävästi ja hänet löydetään kotoaan omissa eritteissään, hän lähtee kodin ulkopuoliseen hoivapaikkaan. Tässäkin vaiheessa monet vielä sitkeästi taistelevat pois muuttoa vastaan.

Perunkirjoituksessa lyödään muiden perillisten eteen ne mapit, joissa on tiliotteet ja vuositilit. Siitä saavat ottaa selvää, mihin rahat on  käytetty. Käteistä kannattaa käyttää mahdollisimman vähän, kaikki maksut suoraan tililtä.

Voin vakuuttaa, että ei perunkirjoituksessa ole yhtään sen parempi tilanne, jos vainaalla ei ole ollut edunvalvojaa ja tililtä näkyy tuhansien, jopa kymmenien tuhansien käteisnostoja.

Meillä tuli ajankohtaiseksi hankkia se virallinen edunvalvontapäätös, kun tilillä oli noita isoja nostoja - muistisairaan itsensä tekemiä. Edunvalvonta oli ainoa keino lopettaa nuo nostot, tosin se oli niin pitkä prosessi, että siinä vaiheessa kun sen viimein sai, olikin aika siirtyä tehostettuun palveluasumiseen. Ei ollut tilillä rahaa suoraveloitusmaksuihinkaan, kun ne olivat kaikki käteisenä jossain ja muistisairas ihmetteli, että mihin hänen kaikki rahansa on joutuneet tililtä, joten käytettiin häntä pankissa viemään niitä lompakossa ja yöpöydän laatikossa olleita rahoja takaisin, jotka taas kävi hakemassa takaisin tuhannen tai useamman nostoina, kunnes tili oli taas tyhjä... Olin todella ilahtunut, kun luin uutisen, missä pankki oli tehnyt huoli-ilmoituksen, minkä seurauksena joku joutui edunvalvontaan. Toivon, että pankit tekevät noita enemmänkin, kun näkee, että kyseessä on henkilö, jolta on selkeästi rahan käyttö hukassa. Perunkirjoituksesta ei sentään tarvitse huolehtia, kun näillä näkymin pesässä tulee olemaan ainoastaan yksi osakas, joka toimii myös edunvalvojana. Ainakaan ei mitään testamenttia ole löytynyt ja lapsia muistisairaalla on vain yksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on väärä luulo kotihoidosta, että se olisi hyvä ja paras ratkaisu. Oikeasti on tasan kellonajat jolloin joku tunkee iäkkään kotiin tekemään eri asioita. Heiltä ei kysytä häiritseekö jokin tai mitä haluavat. Ja ei siellä loputtomasti ravata vuosia, osa joutuu laitokseen. Se on valtion ja kuntien säätelemää, osa asioista ei toimi välttämättä. Kannattaa miettiä minkätasoista elämistä haluaa läheiselle tai muille, ja missä. Mitä tekee itse, tilaako kerran kahdessa viikossa siivouksen, kuka tekee ruuat vai hakeeko kaupasta, onko myöhemmin palvelutalo vai kodinomainen paikka jne. Joskus diagnoosikin on väärä iäkkäällä, jos ei ole kunnolla tutkittu elimistön tilaa, jos onkin joku verisuonijuttu tai vitamiinin puute.

Jokin taho voi toki viedä ruokaa vanhukselle kotiin. Mutta valvooko joku, että hän syö ja mieluiten vielä joka päivä? Sukulaistätini sai kyllä hyvää ruokaa kotiin, mutta ateriat löytyivät seuraavalla kerralla koskemattomina jääkaapista. Hän ei enää pärjännyt yksin.  Eräs toinen tuttu vanhus osasi tilata ruokaa kunnan kauppapalvelusta.  Autoin kirjoittamaan listoja paperille henkilön toiveiden mukaan.  Myös toinen tuttava auttoi välillä. Jossain vaiheessa jääkaappi oli pullollaan pilaantunutta tuoretavaraa. Halusin viedä he pois. Tiesin, että hänen lapsuudenkodissaan oli pelätty bakteereja. Vetosin siihen ja sain lopulta luvan hävittää vaaralliset elintarvikkeet. Hän ei halunnut hoitokotiin ja sanoin myös välillä siivoojan irti.

Korjaus: vanhus sanoi välillä irti siivoojansa. Hän epäili varkauksia kuten yhden saippuan tai kynttilän varastamista.

Tosiasia on myös se, että yksityispuolen kotisiivoojat varastavat häikäilemättömästi vanhuksilta.

Joka ikisessä työpaikassa on näpistelijöitä ja varkaita.

Vierailija kirjoitti:

Nämä on nöitä löpä höpö juttuja taas. Vanha äiti sitä tai tätä ja edunvalvontaa. V....tu mitä paskaa!

Näköjään äiti itse osallistuu keskusteluun. Tätä samaa ne omaiset ja kotipalvelutyöntekijät saavat kuulla.

Vierailija kirjoitti:

Jaksamisia sinulle ap ja kaikille muillekin, jotka olette tilanteessa, että läheisenne tarvitsisi turvallisen, luotettavan ja virikkeellisen paikan viettää elämänsä loppuvuodet (voi kestää pitkäänkin)

Itse olen tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, siis jos sitä tarvitaan, läheisilleni. Myös hautaus-ja hoitotahtoni. Hoitotahdossa en suinkaan ilmaissut haluani olla kotona "loppuun asti", vaan nimenomaan "vapautin" läheiseni mahdollisesta uhrautumisesta ja omaishoitajaksi ryhtymisestä tai että muiden pitäisi monta kertaa päivässä käydä kääntelemässä minua kotoani jne.

Kuka haluaa lähteä kotoaan? Koti on siellä missä olen. Se voi olla vaikka pieni, mutta oma huone jossain"laitoksessa". Omia tavaroita, valokuvia jne. Se riittää minulle.

Läheisilleni olen siis antanut luvan toimia näin, vaikka tositilanteessa vaikuttaisinkin vastustavani ajatusta eli ajatustoimintani ym.olisi jo häiriintynyt.

Seuraavaksi kannattaa ruveta laatimaan soittolistaa musiikista, mitä haluat kuunnella, jos joudut "laitokseen", niin saat sinne mieleisen musiikinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

l

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaaraksi muille tai itselleen niin on haettava holhouspäätös. Sossusta voi aloittaa niin neuvovat. Sähköt poikki keittiölaitteista ainakin ensiksi. 

Mikä ihmeen holhouspäätös? Elätkö jotain 60-lukua?

Holhouspäätös on sama kuin edunvalvonta. Se on aina oikeudenpäätös.

Sinä tässä olet tollo, oikea emähölmö, kun et tunne käsitteitä.

-eri-

Ajattele jos olisi sellainen tilanne että valehdellan jonkun olevan jonkun holhouksessa vaikka ei ole. Ja vielä nikn että edes se jonka väitetään olevan holhoaja ei ole oikeasti edes tietoinen tilanteesta kuten ei holhottavakaan eli voidaan hoitaa toisten virallisia asioita ilman siihen oikeuttavia lupia tai oikeudenkäyntejä. Tehdään siis rikoksia ja perusoikeuksien loukkauksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaaraksi muille tai itselleen niin on haettava holhouspäätös. Sossusta voi aloittaa niin neuvovat. Sähköt poikki keittiölaitteista ainakin ensiksi. 

Mikä ihmeen holhouspäätös? Elätkö jotain 60-lukua?

Eräässä virka-asiassa tuli yleiseltä edunvalvojalta "holleote" eli edunvalvontapäätös, joka on se sama, joka oli ennen holhouspäätös. Vielä tänäkin päivänä lapsilla on holhooja, aikuisilla edunvalvoja, vaikka on aika pitkälle kyse samasta asiasta. Vai onko se lapsillakin huoltaja? Enpä tiedä, kun en ole lapsiasioissa ollut viranomaisten kanssa tekemisissä.

"ryhdy vähäksi aikaa omaishoitajaksi ja sitten toteat ettet pärjää, tarvitsee hoitopaikan."

Voithan autella omaista ruokahuollossa, siivouksessa ja lääkkeitä voi purkittaa ilman, että se estää hoitopaikan hakemista. Älä missään tapauksessa ryhdy omaishoitajaksi siten, että haet omaishoidontukea. Sen jälkeen hoidat äitiäsi hamaan loppuun saakka. 

Viisainta olisi pyytää hoidontarpeen arviointikäyntiä, jossa ammatti-ihmiset kertovat sinulle miten toimia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm... Mitenkähän lääkäri on tullut siihen tulokseen, että on liian myöhäistä tehdä edunvalvontaa? Eikös se tehdä sitten vaikka ns. viran puolesta (yleinen edunvalvonta) ?

Samaa kohtaa mietin ja ajattelin koko aloitus on valhetta. Missään vaiheessa ihminen sairaana ei ole liian vanha. Kun lääkäri kirjoittaa lausunnon jolla haetaan henkilö edunvalvontaan.Sitä ennen jo läkäri terveysasemalla on lähettänyt lähetteen neurologille sairaalan plk. Joka tutkimusten perustella antaa lausunnon muistisairaus,lääkitys ymm .

Kyse oli edunvalvontaVALTUUTUKSESTA, jonka voi tehdä vain oikeustoimikelpoinen henkilö. Lääkäri on ilmeisesti päätellyt, että kyseinen henkilö ei sitä sairauden vuoksi enää ole. Iän kanssa ei oikeustoimikelpoisuudella ja edunvalvonnalla ole mitään tekemistä, sillä 18-vuotias voi olla niin sairas tai vammainen, että ei kykene huolehtimaan edes itsestään saati raha-asioistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

l

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaaraksi muille tai itselleen niin on haettava holhouspäätös. Sossusta voi aloittaa niin neuvovat. Sähköt poikki keittiölaitteista ainakin ensiksi. 

Mikä ihmeen holhouspäätös? Elätkö jotain 60-lukua?

Holhouspäätös on sama kuin edunvalvonta. Se on aina oikeudenpäätös.

Sinä tässä olet tollo, oikea emähölmö, kun et tunne käsitteitä.

-eri-

Ajattele jos olisi sellainen tilanne että valehdellan jonkun olevan jonkun holhouksessa vaikka ei ole. Ja vielä nikn että edes se jonka väitetään olevan holhoaja ei ole oikeasti edes tietoinen tilanteesta kuten ei holhottavakaan eli voidaan hoitaa toisten virallisia asioita ilman siihen oikeuttavia lupia tai oikeudenkäyntejä. Tehdään siis rikoksia ja perusoikeuksien loukkauksia.

Käytännössä hoidetaan valtuutuksella, sen voi tehdä suullisestikin eikä kestoa ole rajoitettu, päättyy samalla menettelyllä kuin on annetukin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm... Mitenkähän lääkäri on tullut siihen tulokseen, että on liian myöhäistä tehdä edunvalvontaa? Eikös se tehdä sitten vaikka ns. viran puolesta (yleinen edunvalvonta) ?

EdunvalvontaVALTUUTUS on liian myöhäistä tehdä, koska äiti ei enää ymmärrä mitä se tarkoittaa. Edunvalvontaa voi toki hakea mutta se on tiukemmin valvottua ja minuahan ei välttämättä valittaisi. Jos äidin asioita hoitaisikin yleinen edunvalvoja, en tiedä... mentäisiinkö vain ojasta allikkoon? Joku ylityöllistetty virkamies, siltä pitäisi anoa rahaa, jos tarvittaisiin äidille jotain ylimääräistä. Ja kun raha-asioiden hoito ei ainakaan vielä ole se ongelma vaan tämä äidin kieltäytyminen kaikesta kunnan tarjoamasta hoidosta.

Kyllä omainen aika varmasti valitaan edunvalvojaksi, ainakin meidän hoitokodissa vain niillä, joilla ei ole omaisia edunvalvoja on yleinen.

Vain siinä tapauksessa, että omainen suostuu.

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko että menisi läpi sellainen tilanne että viranomaiset väärentävöt tiedostoja ja käsittelevät jonkun asioita ihan kun olisi edunvalvonnassa, mutta oikeasti juridisesti ei ole tehty asioita oikein ja täten henkilö itse tai edes läheiset ei tiedä, että on edunvalvonnassa ja suhmuroidaan vaikka mitä selän takana. Esim. valehdellaan, että on mt pitilas tai muuta. Eikö olisi surkuhupaisaa jos lukisi vaikja kannassa, että on ollut vaikka houdettavana jossain vaikka ei ole tai on kirjoirettu feikki lääkäri raportteja.

Kenellä riittää aikaa aikaa ja mielenkiintoa tehdä jotain feikkipäätöksiä ja -kirjauksia kenestäkään? Kuulostaa lähinnä vainoharhaiselta epäillä tuota.

Holhousta haetaan Digi- ja väestövirastosta. Siellä kestää kuukausia kaikki asioiden hoito, joten kannattaa hakea ajoissa. Ensin potilaalle tehdään muistitestit, joiden perusteella lääkäri toteaa oikeustoimikelvottomaksi. Se tarkoittaa, että vaikka on aikuinen ihminen, niin lain mukaan katsotaan ikään kuin alaikäiseksi ja siten kyvyttömäksi päättämään omasta puolestaan. Eli mihinkään sopimuspaperiin ei hänen allekirjoituksensa sitten enää riitä. Sitten omaisella on mahdollisuus hakea holhousta. Edunvalvontavaltuutus jos olisi tehty jo ennen, niin sitten varmemmin pääsisi itse holhoojaksi. Holhoojan työtä tarkkailee Digi- ja väestövirasto. DVV puhuttaa kaikki osapuolet, myös sisarukset. Holhoojana voi päättää hakea hoitopaikkaa holhottavalleen. Kunta ei kuitenkaan välttämättä päätä antaa hoitopaikkaa. Heillä on omat kriteerinsä, minkä mukaan he paikkoja jakavat. Myöntävän päätöksen saaneille kunnan on järjestettävä määräajassa paikka. Ellei omasta kunnasta, niin ostopalveluna jostain muualta. Oma kokemukseni on se, että vaikka sairas vastustaa, niin  julkisen avun kanssa kannattaa vaan painaa päälle ja ottaa intervalli ja muut avut käyttöön vaikka puoliväkisin. Hyvä peruste hoitopaikan saamiselle on tosiaan se, että kyseistä ihmistä ei kukaan pysty hoitamaan. Että sairas pyrkii yöllä ulos läpi omaisen käsien ja joudutaan tuntikaudet jankkaamaan, että ei nyt lähdetä mihinkään, jolloin sairas ahdistuu ja alkaa pelätä omaista. Kunnan velvollisuus on tarjota myös hätäpaikka, mikäli sellaista tarvitaan esim. potilaan elämäntilanteen äkkiä muuttuessa. Esim. jos hoitava omainen sairastuu tai kuolee. Paikka voi olla erityistuetun palveluasumisen asuinpaikassa, esim. eräänlainen pysyvä väliaikainen paikka, johon sijoitetaan siksi aikaa, kun vakituista asuinpaikkaa haetaan. Terveyskeskuksen osastokin voi olla muistisairaan väliaikainen sijoituspaikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm... Mitenkähän lääkäri on tullut siihen tulokseen, että on liian myöhäistä tehdä edunvalvontaa? Eikös se tehdä sitten vaikka ns. viran puolesta (yleinen edunvalvonta) ?

EdunvalvontaVALTUUTUS on liian myöhäistä tehdä, koska äiti ei enää ymmärrä mitä se tarkoittaa. Edunvalvontaa voi toki hakea mutta se on tiukemmin valvottua ja minuahan ei välttämättä valittaisi. Jos äidin asioita hoitaisikin yleinen edunvalvoja, en tiedä... mentäisiinkö vain ojasta allikkoon? Joku ylityöllistetty virkamies, siltä pitäisi anoa rahaa, jos tarvittaisiin äidille jotain ylimääräistä. Ja kun raha-asioiden hoito ei ainakaan vielä ole se ongelma vaan tämä äidin kieltäytyminen kaikesta kunnan tarjoamasta hoidosta.

Kyllä omainen aika varmasti valitaan edunvalvojaksi, ainakin meidän hoitokodissa vain niillä, joilla ei ole omaisia edunvalvoja on yleinen.

Kyllä  yleinen edunvalvoja on aika monella niistäkin, joilla omaisia on. Se on aika työläs tehtävä olla virallinen edunvalvoja omaiselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm... Mitenkähän lääkäri on tullut siihen tulokseen, että on liian myöhäistä tehdä edunvalvontaa? Eikös se tehdä sitten vaikka ns. viran puolesta (yleinen edunvalvonta) ?

EdunvalvontaVALTUUTUS on liian myöhäistä tehdä, koska äiti ei enää ymmärrä mitä se tarkoittaa. Edunvalvontaa voi toki hakea mutta se on tiukemmin valvottua ja minuahan ei välttämättä valittaisi. Jos äidin asioita hoitaisikin yleinen edunvalvoja, en tiedä... mentäisiinkö vain ojasta allikkoon? Joku ylityöllistetty virkamies, siltä pitäisi anoa rahaa, jos tarvittaisiin äidille jotain ylimääräistä. Ja kun raha-asioiden hoito ei ainakaan vielä ole se ongelma vaan tämä äidin kieltäytyminen kaikesta kunnan tarjoamasta hoidosta.

Kyllä omainen aika varmasti valitaan edunvalvojaksi, ainakin meidän hoitokodissa vain niillä, joilla ei ole omaisia edunvalvoja on yleinen.

Kyllä  yleinen edunvalvoja on aika monella niistäkin, joilla omaisia on. Se on aika työläs tehtävä olla virallinen edunvalvoja omaiselleen.

Yleensä ei ole. Kun kaikki mahdolliset laskut maksetaan tililtä, mielellään suoramaksuna, työläin vaihe on vuositili. Sen tekemiseen ei monta tuntia saa kulumaan. Eri asia, jos on paljon omaisuutta ja osakkeita, joista pitää huolehtia.