Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (24139)
"Kirjoitat hyvin. Et ole ainoa, jolla ei ole ystäviä, oma aikuinen poikani on samanlainen. Kiusattu eikä luota muihin kuin äitiinsä. Haluaisin kirjoittaa sinulle yksityisesti, mutta yhteystietoja tällaisella palstalla ei voi jakaa. 🌸"
Kiitän tästä. Ehkä samoja asioita kokeneet tai samojen asioiden kanssa kamppailleet ihmiset ymmärtävät toisiaan parhaiten. Yhteistietojani en itsekään ikinä tänne laittaisi.
Nyt toivoisin ihmisten siirtyvän muihin aiheisiin. Elämäni käsittely riittäköön. En minä ikinä edes toivonut olevani nimimerkillä kirjoittava niin miksi joku viitsii viestejäni poimia ja sanojani tulkita niin tarkkaan. Ihmettelen tätäkin. Viime aikoina, kun olen lähinnä kirjoittanut ihan tavallisia kuulumisia, enkä edes kovin tarkasti mistään elämääni liittyvästä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt toivoisin ihmisten siirtyvän muihin aiheisiin. Elämäni käsittely riittäköön. En minä ikinä edes toivonut olevani nimimerkillä kirjoittava niin miksi joku viitsii viestejäni poimia ja sanojani tulkita niin tarkkaan. Ihmettelen tätäkin. Viime aikoina, kun olen lähinnä kirjoittanut ihan tavallisia kuulumisia, enkä edes kovin tarkasti mistään elämääni liittyvästä.
Voisitko sinä pitää taukoa? Itse pidän tauon aina silloin tällöin, kun alkaa aiheet ärsyttää. Sinä et omista tätä ketjua.
Kylläpä poistui nopeasti kommenttini. Modella on hommat ja joidenkin suojelu hyppysissä. Pärjäilkää!
Autoillessa on kummasteltu pyöräilijöiden/ motoristien kokomustaa vaatetusta. Kyllä sulautuu tiehen eikä autoilija huomaa näitä liikkujia.
Löytyy värikkäitä asuja, voisi edes huomioliivin pukea päällensä niin olisi turvallisempaa.
Samoin suututtaa roskaaminen, teiden varret täynnä pikaruokaloiden kääreitä ym. Joskus oli kampanja Pidä Suomi siistinä. Olisi aiheellinen nytkin.
Minusta on ihan ymmärrettävää että mielellään täällä kommentoi neuvoen henkilöä jonka elämä tuntuu olevan jotenkin umpisolmussa. Ei siitä pidä pahastua! Jospa mieleen jää itämään ajatus että muutos on mahdollinen.
Vierailija kirjoitti:
Autoillessa on kummasteltu pyöräilijöiden/ motoristien kokomustaa vaatetusta. Kyllä sulautuu tiehen eikä autoilija huomaa näitä liikkujia.
Löytyy värikkäitä asuja, voisi edes huomioliivin pukea päällensä niin olisi turvallisempaa.
Samoin suututtaa roskaaminen, teiden varret täynnä pikaruokaloiden kääreitä ym. Joskus oli kampanja Pidä Suomi siistinä. Olisi aiheellinen nytkin.
Minusta on ihan ymmärrettävää että mielellään täällä kommentoi neuvoen henkilöä jonka elämä tuntuu olevan jotenkin umpisolmussa. Ei siitä pidä pahastua! Jospa mieleen jää itämään ajatus että muutos on mahdollinen.
Tunnen auttamisenhalua, kun luen kirjoittajan haastavasta elämäntilanteesta. Jos kovasti avaa tilannettaan, on luonnollista että osa reagoi vertaistuella. Jos en halua sellaista, niin miettisin miten paljon ja kuinka usein samaisesta eläntilanteestaani kirjoitan.
Tulin hengellisestä tilaisuudesta. Tänään tieto myös lähipiirin henkilön hautajaisista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autoillessa on kummasteltu pyöräilijöiden/ motoristien kokomustaa vaatetusta. Kyllä sulautuu tiehen eikä autoilija huomaa näitä liikkujia.
Löytyy värikkäitä asuja, voisi edes huomioliivin pukea päällensä niin olisi turvallisempaa.
Samoin suututtaa roskaaminen, teiden varret täynnä pikaruokaloiden kääreitä ym. Joskus oli kampanja Pidä Suomi siistinä. Olisi aiheellinen nytkin.
Minusta on ihan ymmärrettävää että mielellään täällä kommentoi neuvoen henkilöä jonka elämä tuntuu olevan jotenkin umpisolmussa. Ei siitä pidä pahastua! Jospa mieleen jää itämään ajatus että muutos on mahdollinen.
Tunnen auttamisenhalua, kun luen kirjoittajan haastavasta elämäntilanteesta. Jos kovasti avaa tilannettaan, on luonnollista että osa reagoi vertaistuella. Jos en halua sellaista, niin miettisin miten paljon ja kuinka usein samaisesta eläntilanteestaan
Minusta on ihan normaalia tuntea auttamisen halua. Mutta sen sijaan, että ehdottaa toiselle jotain, mitä tämän kannattaisi tehdä tai edes kokeilla, voisi oikeastaan mieluummin kertoa, mitä itse teki silloin, kun omassa elämässä oli jotain vastaavaa. Vertaistukihan ei ole sitä, että antaa neuvoja toiselle, vaan sitä, että kertoo, mitä itse on vastaavassa tilanteessa tehnyt. Toinen sitten voi miettiä, toimisiko tuo omassa elämässäkin. Koksa meidän ihmisten elämät nyt ei vaan ole aina samanlaisia. Lapsettomalle parisuhteessa elävälle nilkkamurtuma on ihan eri juttu kuin taaperon yksinhuoltajalle nilkkamurtuma. Mutta jos se lapseton kertoo, mitä kaikkea itse teki silloin (esim tilasi ostoksensa kotiinkuljetuksella tms), niin siinä voisi olla sille yh:llekin vinkkiä. Mutta silloin se yh voi ihan itse miettiä, että voisinko mäkin tilata ostokseni kotiinkuljetuksella ja siten helpottaa tätä tilannetta. Tuo nyt oli aika tyhmä esimerkki, koska ihmiset kyllä yleensä osaa itsekin tilata kotiinkuljetuksella, mutta siis pointtini on, että kun itse kertoo, mitä on tehnyt vastaavassa tilanteessa, niin se toinen voi miettiä, oisko tuossa jotain, mitä minäkin voisin hyödyntää.
Vierailija kirjoitti:
Tulin hengellisestä tilaisuudesta. Tänään tieto myös lähipiirin henkilön hautajaisista.
Otan osaa <3
Niin ja mun tän päivän kuulumisia.... olin amulla klo 10 jumalanpalveluksessa. Mähän en ole kristitty, mutta eilen kuulin, että tuossa lammen rannalla alueen seurakunta järjestää sunnuntain jumalanpalveluksen. Aamupäivä oli aika kylmä ja tuulinen, mutta aurinko paistoi. Siinä istuin ja kuuntelin virsiä ja saarnaa. Mietin, että kun äiti on haudattu pikkukylään, jonne autottomana ja ajokortittomana edestakainen matka julkisilla kestää vähintään 9 tuntia, niin enhän mä äidin haudalla tule käymään kuin yhden kerran ja se on sitten, kun isä kuolee ja haudataan äidin viereen. Sen jälkeen en siellä enää käy. Mutta tuntui ihan mukavalta istua tänään ulkona kauniissa maisemassa. Papin takana iso kuusi ja laituri sekä se lampi. Tämä on kuulemma paikallisella seurakunnalla vuotuinen perinne , joten ehkä voisin ottaa tämän vuosittain tavaksi. Ihan siis vain äidin vuoksi, kun en sinne haudallekaan pääse.
Muutenkin päivä on mennyt aika kivasti. Vähän kotihommia ja koiran kanssa ulkoilua. Kohta vielä kertaalleen ulkoilemaan eli koiran kanssa iltalenkille. Huomenna ja ylihuomenna vielä vapaata. Huomenna illalla taas sytostaatit ja sitten tiistai jäätävässä väsymyksessä, mutta silti menen isän luokse silloin kahville. Viime tiistaina jäi väliin, koska olin kuumeessa ja flunssassa.
Yksinäinen kesä loppui ja vielä yksinäisempi syksy alkaa, ei mitään tänäkään vuonna, tätä samaa vuodesta toiseen, yksin.
Hyvää kuuluu. Viimeinen lomaviikko alkaa huomenna, on ollut ihana loma. Tänään olen viettänyt päivää kotona, mutta olen tilaillut kaikkea tarpeellista syksyyn niin koirille kuin itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä poistui nopeasti kommenttini. Modella on hommat ja joidenkin suojelu hyppysissä. Pärjäilkää!
Morjens, sano komiat toisillens!
Tänään on itkettänyt. Lähipäivinä on lapseni itsemurhan vuosipäivä. Vaikka siitä on jo vuosia, niin yhä se suru pulpahtaa pintaan sopivilla hetkillä. En ole koskaan kokenut mitään niin hirveää. Ja tuskin tulen koskaan kokemaankaan. Ja toivon hartaasti, että minä olen lähipiiristä seuraava, joka täältä lähtee. En jaksa enää surra.
En oikein jaksa enempää. Onneksi on yö edessä ja saa nukkua. Olen aika väsynyt elämääni. Pitäisi varmaan jaksaa, mutta en vain jaksa.
Raksahommat ovat edistyneet hyvin ja muutto uuteen kotiin on edessä! Odotan sitä innolla! Onneksi on mukavaa odotettavaa elämältä, hymy huulilla iltatoimille ja nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Tänään on itkettänyt. Lähipäivinä on lapseni itsemurhan vuosipäivä. Vaikka siitä on jo vuosia, niin yhä se suru pulpahtaa pintaan sopivilla hetkillä. En ole koskaan kokenut mitään niin hirveää. Ja tuskin tulen koskaan kokemaankaan. Ja toivon hartaasti, että minä olen lähipiiristä seuraava, joka täältä lähtee. En jaksa enää surra.
Halaukset sinulle. Lapsen kuolemasta ei koskaan toivu. 💔
Vierailija kirjoitti:
Tänään on itkettänyt. Lähipäivinä on lapseni itsemurhan vuosipäivä. Vaikka siitä on jo vuosia, niin yhä se suru pulpahtaa pintaan sopivilla hetkillä. En ole koskaan kokenut mitään niin hirveää. Ja tuskin tulen koskaan kokemaankaan. Ja toivon hartaasti, että minä olen lähipiiristä seuraava, joka täältä lähtee. En jaksa enää surra.
Myötätuntoa sinulle. Useinhan nämä vuosipäivät on vaikeita.
Tämä päivä meni metsässä: kantarelliä pari litraa, mustikoita reilu litra. Kurjet jo kirskahtelivat kai lähtöaikeissaan. Yksi hirvikärpänen. Ällö. Metsässä oli niin kaunista.
Pihassa kukkien kastelua, kuolleiden kukkien nyppimistä. Orvokit ja pelargoniat hehkuvat väreissään. Ja tummansininen lobelia. Leikkasin myös kuolleita aquilegian varsia, siistiytyi penkki.
Hyvää yötä
Doris
Vierailija kirjoitti:
Tänään on itkettänyt. Lähipäivinä on lapseni itsemurhan vuosipäivä. Vaikka siitä on jo vuosia, niin yhä se suru pulpahtaa pintaan sopivilla hetkillä. En ole koskaan kokenut mitään niin hirveää. Ja tuskin tulen koskaan kokemaankaan. Ja toivon hartaasti, että minä olen lähipiiristä seuraava, joka täältä lähtee. En jaksa enää surra.
Voimia! Vaikea kuvitella mitään pahempaa kuin oman lapsen menetys :(
"Mä itse en päivästä toiseen viitsisi kertoa täällä ongelmistani. Vertaistuki on kuitenkin tärkeää, mutta koska olen itse ratkaisukeskeinen ihminen kertomisen sijaan tekisi jotain jotta tilanteeni helpottaisi ja pääsisin eteenpäin. En haluaisi painiskella vielä vuosien päästä samojen probleemien kanssa kun niitä tuppaa joskus tulemaan uusiakin vanhojen päälle. Katson tätä aihetta omalta kannalta "mitä minä tekisin jos olisin sinä". En ole sinä. Olemme kaikki erilaisia elämäntilanteilta, ongelmanratkaisu- ja reagointikyvyiltä, tunteiltamme."
Kovin te nyt yritätte näköjään päätänne vaivata asioillani. Ehkä sekin on ok, mutta ei teidän tarvisi sellaiseen ryhtyä ja en minä ole ikinä vaatinut täältä kenenkään puuttumista viesteihini tai odottanut vastauksia niihin.
Joskus tietysti valitan tänne, mutta en minä nyt päivittäin tee. Ja onko tämäkin joku rikos. Viime torstaina mainitsin jotain minkä voi valitukseksi lukea, mutta en sen jälkeen ole kirjoittanut mitään ikävää tänne. Hyvä niin sillä on ollut hyviä päiviä kuten tänäänkin.
Samalla sinäkin olet olevinaan nero ihminen (kai oletkin), mutta kaikkea ei aina voi ratkaista niin helposti. Jos elämä olisi helppoa niin en olisi ikinä muuttanut tänne.
Minulla ei vaan ollut vaihtoehtoja tuolloin ja nyt ei työttömäksi muuttaminen johonkin kaupunkiin houkuttele. Kalliit vuokrat pienissä asunnoissa ja jos en pääsisi mihinkään töihin. Näin olisin samassa tilanteessa kuin täälläkin ja taloudellinen tilanne voisi olla heikompi. Ehkä pelkuruutta tämäkin.
Samalla mitä aloja sinä sitten opiskelisit. Joku tietysti menee, vaikka sinne hoitoalalle jos on pakko, mutta hoidettavien takiakin toivoisi sinnekin sopivia ihmisiä. Ei nämä opiskelu asiat monesti mitään helppoja ole.
Joku kysyi vielä, että mitä minä pelkään. Siihen jäi vastaamatta ja kyllä minä monesti jännitän ihmisten seuraa ja paikkoja missä on ihmisiä paljon. Samalla tietyt ammatit ovat jo sen vuoksi vaikea ajatus. Samalla en kaipaa kovin paljon lisää harmia elämääni. Suojelen itseäni silti kaikelta, että voimani riittävät.
Ehkä tämä ketju on silti väärä paikka tälle kaikelle. Jos joskus kirjoitan niin kai se on ok. Viime päivät, kun olen paljolti kirjoittanut ihan muusta. Toivon asian käsittelyn loppuvan, koska kenenkään ei tarvitse minun elämääni miettiä sen enempää. En ole sitä odottanut.