Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Lapsuuden muistelua:

En muista, miksi mutta mottasin pikkuveljeäni. Isi otti minut puhutteluun ja kysyi, miksi löin. Selitin jotain, ettei tuo totellut. Isi kysyi miltä tuntuisi, jos minua isompi löisi minua. Juttu jäi jotenkin siihen. Olen veljeni kanssa läheisempi kuin kukaan. Hän tahtoi minut mukaansa valitsemaan arkkua äidillemme. Isot siskot joskus vinoilevat, että olen liiaksi veljeeni yhteyksissä. Mistä hekään mitään tietävät :) kerran pikkusisko, aina pikkusisko.

Ihanaa olla veljen 'lempisisko' yhä edelleen. Neljän vuoden ikäero ei enää haittaa, kun olemme aikuisia.

Tämmöisiä kuulumisia

Kohti tiistaita... pienin askelin...

Kertokaahan, millaiset välit teillä sisaruksiin on

Kävin kuuntelemassa Petri Laaksosta. Loistava.

Muistan hänet kirkkokonsertista Järvenpäässä. Ennen konserttia kertoi, ettei ole varma pystyykö esiintymään. Lähuaikoina oli menehtynyt isä ja veli. Konsertti oli loistava

Nykyään, aina kun kuulen Täällä Pohjantähden alla, muistan tämän kirkon ja sen tunteen.

Kiitos Petri Laaksonen

En ole monesti nähnyt elävää musiikkia, mutta: Miljoona Sade joskus 90-luvulla. Oi Luoja, he veivät sydämeni. Olen seurannut tekemisiään. Sirkku Peltola, myötätuntoni Sinulle, isonveljesi Sulevin siirryttyä tuonilmaisiin. Toivon totisesti, että teet veljestäsi esityksen Tampereelle.

Tämä liittyy kuulumisiini siten, että luin juuri muistelmakirjaa Miljoonssateesta.

Oi Heikki, oi Sirkku

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä missä on Lammas?

Niinpä, hän kuitenkin hetki sitten kirjoitti... onkohan isänsä kunnossa? Lammas suunnitteli eläkepäiviään, mut joku kiinnostava projekti tuli, kunpa ei olis nielaissu häntä kokonaa

Bää! Täällähän minä :D Päivystysviikko, joten pitää - yhh - olla töissä myös maanantaina ja tiistaina. Onneksi vain joka 8. viikko on päivystys. Se projekti taitaa tosiaan tulla, mutta ei se onneksi koko elämää vie. Niin ja isäkin on ihan kunnossa.

Just laitoin ruokaa ja söin. Osui silmiin ohje sitruunaisesta kana-gnocchipannusta. Olipas hyvää, mutta nyt niin ähky, että tekisi mieli vaan mennä masunsa viereen makaamaan. Parin tunnin päästä on kuitenkin vielä vietävä koira ulos, joten jos siihen asti jaksaisi olla. Tässä sen ruuan ohje:

https://www.meillakotona.fi/reseptit/sitruunainen-kana-gnocchipannu

Huonosti nukuttu yö, niin nukuin iltapäivällä 2h päikkärit. Söin muikun perunoiden kera. Katon viiden jälkeen ja sitten Emmerdalen.

Söin jugurtin.

Äitini kanssa päivystyksessä. Sai lähetteen sinne. Lopputuloksena lihasreuma hänellä nyt melko varmasti todettuna. Itse jäin odottelemaan käytävälle ja äitini meni sitten sinne ns suljettujen ovien taakse osastolle. Minä sitten hermona siellä odotin varmaan 5 tuntia yhteensä. Oli hieman evästä mukana, mutta oli kyllä pitkät tunnit. Lopulta oli pakko jo kysyä, että missä mennään yhdeltä ihmiseltä (joka sattui olemaan juuri se äitiäni hoitanut) joka minut sitten äitini luokse vei. Jatkossa pitää jokin kommukointi sopia ja esim viestitellä, ettei minun tarvitse jännityksessä olla noin pitkään.

Tuli nyt siis melko varmasti selvyys ja saadaan hoito aloitettua. Äitini onneksi ihan hyvällä mielellä ja tyytyväinen siihen, että tutkivat kaiken ja hoitajat sekä lääkärit myös ihan hyviä olleet. Lähtiessä meinattiin eksyä, kun tultiin toisesta ulko-ovesta ulos ja auto jätettiin vahingossa niin kauas. Helpotus oli löytää viimein oikea parkkipaikka ja auto sieltä ja tuli äidilleni vähän liikaa kävelyä kylmässä.

Tuolla jäi ikävästi eräs ulkomaalainen (ei puhunut suomea ja nimi viittasi siihen) välistä ja vaikka lääkärit ja hoitajat huutelivat ilmeisesti häntä niin hän istui kauempana, eikä kuullut sitä. Ilmeisesti aluksi hänet ohjattiin väärään paikkaan istumaan, kun kuulin sitä keskustelua. Sitten istui siellä vielä, kun lähdimme. Harmitti hieman, mutta en ollut aluksi aivan varma oliko se hän mitä hoitajat ja lääkäri haki. Sitten myöhemmin varmistuin asiasta. No, en voi tehdä kaikkea ja ehkä hänen olisi pitänyt kysyä onko kaikki ok, kun jo kolmatta tuntia odotti. Itse aloin olla niin hermostunut ja väsynyt odotteluun ja eoötoivoisuuteen, että lääkärikin huomasi kuinka heikolta näytin. Onhan tämä kaikki ollut raskasta. Itse mietin jo syöpää yms vielä kamalampaa diagnoosia. Eräskin ilta olin todella peloissani ja mietin miten äitini oikein käy. Kaikki sairaus ikävää, mutta onneksi tähän on lääkitys ja hoitoa. 

Jos nyt jaksan niin menen vielä pienen lenkin ja sitten käyn tiskaamassa ja vähän siivoamassa äitini tykönä. Hän ei jaksa oikein mitään ja lääkäri oli sanonut, ettei se ole ihme. Tulehdusarvo edelleen korkea ja anemia päälle. Lääkkeen pitäisi nopeasti auttaa. Harmittaa, kun koko tammikuun sai äitini kärsiä, kun työterveys pitkitti asiaa. Nyt oli pakko saada apua ja sitä saatiin mikä toiveenani olikin. Ehkä nyt alkaa viimein helpottaa ja parempaan mennään. Pitkästi kirjoittava väsyneenä kirjoittaa. 

Keppana kellaria veikkaan mysteeri paikaksi. Karkkilan ja Forssan välissä Liesjärvellä. Erikoinen paikka keskellä ei mitään.

Hei Pitkis

Voimisia sinulle, onpa ollut vaikeaa.

Huomaat, ettei vakkareita haittaa pitkät kirjoitukset, joku törppö puuttuu kirjoituksiin. Täällä myötä eletään :)

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä missä on Lammas?

Niinpä, hän kuitenkin hetki sitten kirjoitti... onkohan isänsä kunnossa? Lammas suunnitteli eläkepäiviään, mut joku kiinnostava projekti tuli, kunpa ei olis nielaissu häntä kokonaa

Bää! Täällähän minä :D Päivystysviikko, joten pitää - yhh - olla töissä myös maanantaina ja tiistaina. Onneksi vain joka 8. viikko on päivystys. Se projekti taitaa tosiaan tulla, mutta ei se onneksi koko elämää vie. Niin ja isäkin on ihan kunnossa.

Just laitoin ruokaa ja söin. Osui silmiin ohje sitruunaisesta kana-gnocchipannusta. Olipas hyvää, mutta nyt niin ähky, että tekisi mieli vaan mennä masunsa viereen makaamaan. Parin tunnin päästä on kuitenkin vielä vietävä koira ulos, joten jos siihen asti jaksaisi olla. Tässä sen ruuan ohje:

https://www.meillakotona.fi/reseptit/sit

Ok ihana kun kommentoit. Oot täällä niin usein, jotta jo kaivattiin sua, ihanaa :)

Hyvä kun äidillesi löytyi diagnoosi ja saa hoitoa.

Jospa nyt omakin elämäsi pääsisi uusille raiteille, Pitkis.

Täällä just on monesti huomattu, miten välitetään, halutaan olla mukana, elossa tekemisessä. Jos joku pitkästi kirjoittaa, ei haittaa. Jokahinen kirjoittaa tyylillään 

Siskoni oli tänään leikkauksessa. Onneksi kaikki meni hyvin ja nyt on heräämössä. Viime yönä en nukkunut, kun jännitin hänen puolestaan. On se hassua, miten minun valvomiseni muka auttaa kirurgin kättä. Mutta ainoa rakas sisko, pelkäsin menettäväni hänet. Nyt kiitollinen olo. Ehkä ensi yönä nukun.

Vierailija kirjoitti:

Keppana kellaria veikkaan mysteeri paikaksi. Karkkilan ja Forssan välissä Liesjärvellä. Erikoinen paikka keskellä ei mitään.

KIITOS! Isolla ja huutaen ;) Tsekkasin ja tutulta näytti. Täytyy ihan mökki varat pikku lomaselle kunhan aukeaa.

Vierailija kirjoitti:

Siskoni oli tänään leikkauksessa. Onneksi kaikki meni hyvin ja nyt on heräämössä. Viime yönä en nukkunut, kun jännitin hänen puolestaan. On se hassua, miten minun valvomiseni muka auttaa kirurgin kättä. Mutta ainoa rakas sisko, pelkäsin menettäväni hänet. Nyt kiitollinen olo. Ehkä ensi yönä nukun.

No nytten niiiin iso myötätunto Sulle. 

Ap pitkästä aikaa

Oi terveisiä voimisia terveisiä

Vierailija kirjoitti:

Siskoni oli tänään leikkauksessa. Onneksi kaikki meni hyvin ja nyt on heräämössä. Viime yönä en nukkunut, kun jännitin hänen puolestaan. On se hassua, miten minun valvomiseni muka auttaa kirurgin kättä. Mutta ainoa rakas sisko, pelkäsin menettäväni hänet. Nyt kiitollinen olo. Ehkä ensi yönä nukun.

Vähän hassua, mutta toivon että minäkin voisin sanoa: ainoa, rakas siskoni.

Ei olla oltu yhteyksissä 21:een vuoteen. Perintöriita ja hänen kamala käytöksensä perittävää kohtaan.

Minä kauhistuin niin paljon kun vainaja eläessään minulle kertoi, että en enää uskaltanut olla yhteyksissä. Hän kyllä on yrittänyt ottaa yhteyttä. Aina oli muutenkin sortamassa mua, jo ihan lapsena ja se, että mulla on kaksi poikaa ja hänellä yksi olikin aivan hirveää hänelle. Olisi kai pitänyt pyytää lupa häneltä.

Vierailija kirjoitti:

Ap pitkästä aikaa

Oi terveisiä voimisia terveisiä

Ei oo oikea ap 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoni oli tänään leikkauksessa. Onneksi kaikki meni hyvin ja nyt on heräämössä. Viime yönä en nukkunut, kun jännitin hänen puolestaan. On se hassua, miten minun valvomiseni muka auttaa kirurgin kättä. Mutta ainoa rakas sisko, pelkäsin menettäväni hänet. Nyt kiitollinen olo. Ehkä ensi yönä nukun.

Vähän hassua, mutta toivon että minäkin voisin sanoa: ainoa, rakas siskoni.

Ei olla oltu yhteyksissä 21:een vuoteen. Perintöriita ja hänen kamala käytöksensä perittävää kohtaan.

Minä kauhistuin niin paljon kun vainaja eläessään minulle kertoi, että en enää uskaltanut olla yhteyksissä. Hän kyllä on yrittänyt ottaa yhteyttä. Aina oli muutenkin sortamassa mua, jo ihan lapsena ja se, että mulla on kaksi poikaa ja hänellä yksi olikin aivan hirveää hänelle. Olisi kai pitänyt pyytää lupa häneltä.

 

Oletko varma, että perittävä kertoi puhtaan totuuden eikä värittänyt sitä? Oma perittäväni puhui kaikille meille eri tavoin, aiheutti tahallaan riitaa lastensa välille. Onneksi näimme sen läpi ja meillä on hyvät välit hänestä huolimatta. Olisiko mahdotonta kuulla siskoasi vielä ja tehdä sopu? Riita syö sinuakin ja ehkä se on täysin turhaa, ainakin nyt vuosikymmenten jälkeen. Mieti rauhassa.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keppana kellaria veikkaan mysteeri paikaksi. Karkkilan ja Forssan välissä Liesjärvellä. Erikoinen paikka keskellä ei mitään.

KIITOS! Isolla ja huutaen ;) Tsekkasin ja tutulta näytti. Täytyy ihan mökki varat pikku lomaselle kunhan aukeaa.

 

Tämä on todella mielenkiintoinen paikka, yritän mahduttaa ensi kesän ohjelmaan :)