Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Tänään on Jouluaatto, ja, kiitos kristillisteen perus-fasisti porvareiden, itse ja lapsetkin nälissään.

Kynttilän valossa aamukahvilla istun ja kuuntelen mukavia tarinoita ja joulumusiikkia radiosta. Ihanan kiireetöntä. Joulurauhaa.

Muistelen tuonilmaisiin siirtyneitä ja lähetän mielessäni terveisiä sinne ja tänne... Taivas korkealla

Vaik kaikki muu häviää, rakkaus meihin jää

Jouluaaton tervehdys Teille Kaikille

N64

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju oli mukava, kunnes tänne tuli mielensäosoittajat ja alanuolittajat herkin perustein. Pitäisi sitäkin ajatella miten omat toimet vaikuttaa toisiin. 

Suosittelen jokaisen ottavan vapaata tästä ketjusta ellei jopa palstalta, jotta kirjoitukset ja mielenlaatu parantuisi.

'Muutaman sanan lauseen' - "ihmeet" kannattaa jättää huomiotta. Trolleja ovat. Tulivat sotkemaan keskustelua ajankulukseen. Näitä näkyy muissakin keskusteluissa v*ttuilemassa toisten kommentteihin, ei mitään asiaa itse aloitukseen koskaan.

Erehdyt tuossa "muutaman sanan ihmeet" -tulkinnassasi. Olen aktiivinen kirjoittaja JA vastaan välillä lyhyesti.

Sama ;)

Niinhän se on joulu joutunut tänne luonnon keskellekin. Sumuisena aukesi järvimaisema tänä aamuna ja hieman vetinen keli. Minä olen jo laskeutunut rauhaan.

Puolison puolesta tänään hieman jännitän, hän kun sai luottamustehtäväksi toimia pienille sukulaislapsilleen tänään pukkina. Mitenkähän käy, onkohan pukki uskottava ja saako ääntään muutettua hieman matalammaksi, etteivät lapset tunnistaisi? 

Toivottavasti kaikki te, jotka sydämestänne toivotte kanssakirjoittajille kaikkea hyvää, jaksaisitte kirjoittaa jatkossakin yhä kuulumisianne! 

Kaikille teille ihanaa ja rauhallista joulun aikaa! 

50+ Mummeli 

Vierailija kirjoitti:

Kynttilän valossa aamukahvilla istun ja kuuntelen mukavia tarinoita ja joulumusiikkia radiosta. Ihanan kiireetöntä. Joulurauhaa.

Muistelen tuonilmaisiin siirtyneitä ja lähetän mielessäni terveisiä sinne ja tänne... Taivas korkealla

Vaik kaikki muu häviää, rakkaus meihin jää

Jouluaaton tervehdys Teille Kaikille

N64

Tuonilmaisiin siirtyneet = Finnairin koneessa matkalla Thaimaaseen?

Tosi huonosti nukuin viime yön. Aamusta sitten sikeämmin, heräsin kahvin tuoksuun kun mies sitä jo keitteli.

Illemmalla aikomus viedä kynttilät muualle haudattujen muistopaikalle.

Jotenkin tuntuu tosi arkiselta kun jokainen päivä on samanlainen näin eläkeläisenä. Ruoka vain erottaa tavallisista päivistä.

No hyvä kun saa olla kohtuullisen terve. Onhan ikääkin jo kohta 68 vuotta- tuntuu kyllä uskomattomalta!

Voi kun sais vaan nukkua koko päivän. Mutta bussille mars ja joulun viettoon 100 km päähän. En vaan jaksa!

Eilen kuitenkin sain hieman joulutunnelmaa, kun iltakävelyllä olin. En paljon, mutta edes jotain. Sen jälkeen sitten joulutorttujen leivonta. Tänään äitini on töissä ja tulee illalla sitten syömään luokseni ja käymme varmaan vielä kävelyllä. Meillä ei ole täällä kenenkään omaisten hautoja. Ne ovat kauempana ja isäni saa siellä suunnalla asuessaan sitten tehtävän viedä kynttilät. Myös koiralleni.

Mietin silti, että ehkä tämän kotijoulun olisi aika nyt loppua. Eihän tämä eroa arjesta juurikaan. Äitinikin kanssa voisi olla parempi viettää joulut muissa maisemissa niin olisi ainakin jotain katseltavaa ja keskusteltavaa. Asiaa rajoittaa äitini työ missä vapaita ei voi kukaan taata juuri toivottuna päivänä. Toinen syy on raha ja kyllähän joulun aika on kallista kaikissa kotimaan majoituspaikoissa. Tai sitten se fiilis ei siitä paranisi. Uskon, että saataisiin edes eroa arkeen tällä tavalla silti. Kai äitini otti viimein vakavasti tuon jalkansa tilanteen. Hän täyttää kohta 66 vuotta ja työelämässä käy.

Poika tuli aamulla, kävimme Prismassa ostoksilla, sain kaiken mitä tarvitsen. Rauhallista Joulunaikaa kaikille.  🎅

Riisipuuro haudutettu ja sitä  maisteltu - löytyi mantelikin!

Aaton ohjelmaamme kuuluu Lumiukko-ohjelman katsominen ja joulurauhan julistus Turusta.

lltapäivän hämärissä tapaamme sisareni perheineen; käymme yhdessä haudoilla.  Se on ollut perinne niin kauan kuin muistan.

Jouluateria, myöhemmin illalla joulusauna ja mukavaa yhdessäoloa mieheni kanssa.

Joulurauhaa!

Huonosti nukuttu yö takana. Nukahdin vasta puolen yön aikana, heräsin muutaman kerran ja aamulla viideltä en saanut enää uudelleen unta. Näköjään jostain alitajunnasta palasi taas tämä unettomuus, jos en laita kännykkää yöksi äänettömälle. Isä oli kuitenkin illalla sen verran huonossa kunnossa, että kehotin osittamaan, jos vointi menee huonommaksi. Ja siksi oli jätettävä kännykkään äänet päälle. Noh, isän yö oli mennyt oikein hyvin ja on paremmassa kunnossa jo. Mä sen sijaan olen ihan zombi :D

Sienisalaatti tehty, lanttulaatikko uuniin menoa vaille valmis ja muidenkin joulusapuskoiden alkuvalmistelut tehty. Taas kerran totesin, ettei tällaisen rivarineliön keittiö ole mikään suurtalouskeittiö. Vaikka meitä onkin tänä jouluna joulupöydässä vain 9 eikä vaikeimmat ruokarajoitteiset osallisti ja siskoni tekee oman osuutensa, niin silti tekee tila vähän tiukkaa. Olisikin edes vain aaton ruuat, mutta kun perinteisesti meillä on aina tehty kaikkiin kotitalouksiin koko joulun ruuat eli kolmeksi päiväksi. Ymmärrän kyllä, että "nuoriso" ottaa mieluusti kotiin lähtiessään sapuskoita rasioissa mukaan, niin ei tarvitse itse kokkailla, mutta mä vaan olen jo liian vanha ja väsynyt näihin sukujouluihin.  Noh, tämä on elämäni viimeinen sukujoulu, joten ei haitanne, vaikka vähän zombina meneekin. 

Rauhallista Joulua kaikille!

Te jotka rasitutte ja väsytte ylenmääräiseen ruoanlaittoon tai sukulaisissa vierailuun jouluna- olisiko aika ensi jouluna ottaa rennommin?

Viettää pyhät omassa kodissa ilman stressiä? Nyt on vuosi aikaa valmistella muita tuohon ajatukseen.

Minä mukavuudenhaluisena en halua mitään ylimääräistä touhua elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Te jotka rasitutte ja väsytte ylenmääräiseen ruoanlaittoon tai sukulaisissa vierailuun jouluna- olisiko aika ensi jouluna ottaa rennommin?

Viettää pyhät omassa kodissa ilman stressiä? Nyt on vuosi aikaa valmistella muita tuohon ajatukseen.

Minä mukavuudenhaluisena en halua mitään ylimääräistä touhua elämääni.

Näin mun oli tarkoituskin viettää tämä joulu. Viime jouluna olinkin yksin kotona ja mun vanhemmat olivat siskollani. Tarkoitus oli, että tänä jouluna äiti ja isä tulisivat mun luokseni, mutta koska äiti kuoli toukokuussa ja isällä siis ensimmäinen joulu 75:een vuoteen ilman ensimmäistä ja ainoaa rakkauttaan, joulu kahdestaan mun kanssa olisi voinut olla isälle vieläkin masentavampi kuin mitä se on isommassa porukassa. Siksi siis vielä kerran sukujoulu. Ensi vuonna kutsun isän meille ja seuraavana vuonna menee taas mun siskolleni. Näin jatketaan niin kauan, kun isä on elossa. 

Tänään on erityisen kivulias päivä sairauteni kanssa. Toivon, että saisin myöhäiseksi joululahjaksi osaavan lääkärin ja leikkausajan. Onneksi on aika uudelle lääkärille kahden viikon päästä. Toivon parasta, pelkään pahinta. 

Joulumieltä ei oikein ole tänä vuonna ollut. En jaksanut laittaa joulukoristeita, mutta asun yksin eikä siis ole paineita asian suhteen. 

Kohta tulee kyyti joulunviettopaikkaan perheeni luo. Toivon, että paha oloni ei pilaa muiden juhlaa. Olen hankkinut paljon lahjoja ja tykkään niiden antamisesta. 

Hyvää joulua kaikille teille! 

N27

Aamupala, riisipuuro ja graavilohi, sitten päiväkahvi, sitten jouluhartaus, sitten ruoka, sitten pukki, sitten kahvi,

Nyt on mietinnän paikka. En tiedä haluanko viettää jouluja enää kiukuttelevan ja uhriutuvan äitini kanssa.Todella raskas ja kulmikas persoona. Nyt sitten ollaan hiljaa kumpikin. Tekisi mieli lähteä kotiin. Alan väsyä itsekin tällaisiin jouluhin vuosi toisensa jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on mietinnän paikka. En tiedä haluanko viettää jouluja enää kiukuttelevan ja uhriutuvan äitini kanssa.Todella raskas ja kulmikas persoona. Nyt sitten ollaan hiljaa kumpikin. Tekisi mieli lähteä kotiin. Alan väsyä itsekin tällaisiin jouluhin vuosi toisensa jälkeen.

Mene hyvä ihminen omaan kotiisi!

Syö hyvin, lue hyvää kirjaa, rauhoitu omiin oloihisi. Et ole enää lapsi jonka on pakko olla äidin kanssa koko ajan.

Hyvää joulua sinullekin ja valoisaa ensi vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on mietinnän paikka. En tiedä haluanko viettää jouluja enää kiukuttelevan ja uhriutuvan äitini kanssa.Todella raskas ja kulmikas persoona. Nyt sitten ollaan hiljaa kumpikin. Tekisi mieli lähteä kotiin. Alan väsyä itsekin tällaisiin jouluhin vuosi toisensa jälkeen.

Joskus samat ajatukset. Kirjoitinkin jo itsekin kuinka äitini kanssa joulua vietämme ja tulee luokseni illalla syömään. Toisaalta äitini on mitä on ja meillä ihan hyviä hetkiä, enkä itsekään ole täydellinen. Meilläkin alkaa vaan melko hiljaista välillä. Puheenaiheet lopussa monesti. Äitini käy työasiat läpi ja puhuu kaiken siihen liittyen. Muuten ei hänellä sitten ole enää muuta puhuttavaa. Itse yritän kertoa jostain, mutta melko huonosti hän mitään kuuntelee. En minä hiljaisuutta pelkää, mutta surullista joskus se, ettei meillä oikein jutut enää riitä, enkä tiedä onko vuosiin riittänyt. Muistan kuinka koirani eläessä vuosia sitten oli jo sitä, että äitini kävi työasiat läpi alusta loppuun minun kuunnellessa. Jos pyydän, että puhutaan muusta niin sitten on melko hiljaista. 

Käy läpi kaiken aina kipeästä jalastaan ruokarajoituksiinsa asti. Ei ole esim kiva syödä jos toinen vaan hokee, etten voi syödä paljon sitä tai tätä. Tai kuinka hänen mahansa ei ole toiminut yms. Kyllähän siinä hieman arvostaisi erilaisia juttuja. Itsekin miettisin joskus jotain vähän "hienompaa" mieluummin. Miettisin syvällisempiä juttuja. Samalla tuntuu ikävältä valittaa ja ajattelin taas eilen, että olisin ilman äitiäni yksin ja kuitenkin tiedän sen, että myöhemmin vielä muistelen näitäkin jouluja hyvällä. En saa olla liian vaativa itsekään. Näin ajattelen.

Ajatusten purkua tätäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Tosi huonosti nukuin viime yön. Aamusta sitten sikeämmin, heräsin kahvin tuoksuun kun mies sitä jo keitteli.

Illemmalla aikomus viedä kynttilät muualle haudattujen muistopaikalle.

Jotenkin tuntuu tosi arkiselta kun jokainen päivä on samanlainen näin eläkeläisenä. Ruoka vain erottaa tavallisista päivistä.

No hyvä kun saa olla kohtuullisen terve. Onhan ikääkin jo kohta 68 vuotta- tuntuu kyllä uskomattomalta!

 

Itsestähän se riippuu,minkälainen päivä on.Voihan tehdä eri asioita eri päivinä ,niin päivät eivät ole samanlaisia.

Ulkopuolinen olo. Joululaulut rallattaa, mutta ei tartu. Ei tunnu joululta, milloin olisikaan viimeksi tuntunut? Miltä joulun pitää tuntua? Kun järjellään miettii, niin eihän tässä mitään tolkkua olekaan. Yhden illan, ehkä seuraavan päivän takia hirveä valmistautuminen, kaikkien odotukset. Sitten se onkin jo ohi, siivotaan ja pakataan pois. Sotii omaa sisäistä maailmaa vastaan. Ylenpalttista, liioiteltua. En kehtaa kyseenalaistaa läheisille tärkeää asiaa. On kuitenkin ne läheiset.