Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22743)
Hyvää huomenta. Olen herännyt kello 4, aamukahvi, äsken söin kaurapuuron ja juon toiset kahvit. Pesin mikron. Myöhemmin käyn kaupassa ja vien äitille ostoksensa ja teen tarvittavat kotityönsä.
Sain eilen joulukortteja, mm. kahdelta henkilöltä, joista en ole kuullut aikoihin mitään. Toinen on koulukaverini nuoruusvuosilta, toinen edesmenneen ystäväni tytär.
Kirjoitin äsken heille uudenvuodenkirjeet ja kyselin kuulumisia ja kerroin omat kuulumiset.
Nyt keitän aamukahvit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona, kaveri kävi kahvilla. Äsken tein pyttipannun ja söin, kahvit join päälle.
Milläs herkuttelitte, vai oliko sen seitsemää sorttia?
Olen itse Etelä-Karjalasta ja täällä on tapana, että vieras ei lähde nälkäisenä kotiin.
Minäkin olen , aina tarjoan jotain suolaista ja makeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona, kaveri kävi kahvilla. Äsken tein pyttipannun ja söin, kahvit join päälle.
Milläs herkuttelitte, vai oliko sen seitsemää sorttia?
Olen itse Etelä-Karjalasta ja täällä on tapana, että vieras ei lähde nälkäisenä kotiin.
Minäkin kuulun tällaiseen sukuun, jossa vieras on tapana syöttää. Perinne jatkuu edelleen, tarjoan herkkuja ja vien kyläillessä tuliaisia.
Muualla pitkään asuneena olen kuitenkin huomannut, miten helppoa on, kun tällainen minimoidaan. Ystävä tarjoaa kupin kahvia ja vaikka kanelikorpun eikä minunkaan tarvi kattaa notkuvaa juhlapöytää. Keskitytään viihtymiseen ja yhdessäoloon. En silti pääse tavasta eroon, pelkään, että vaikutan epkohteliaalta.
Olipa outo päivä kun ei tarvinnut tehdä lumitöitä! Vähän aurinkokin pilkisti pilvien raosta ja kuutisen astetta pakkasta. Mukava kävelysää mennä kauppaan.
Alaselän ahtautumat vaivaa taas, ikävästi säteilee toiseen jalkaan. Jos voittaisin lotossa leikkauttaisin sen yksityisellä vaikka siinäkin on riskinsä. Onneksi ei kuitenkaan koko ajan kipuile.
Just kun kotiuduttiin kauppareissulta niin tuli kirjastosta ilmoitus varaamastani kirjasta. No onpa syy lähteä huomennakin ulos.
Kipeänä ollut viikonlopusta asti. Saanut nukuttua, kurkku kipeä, lämpöä oli aamulla. Sellaista viipyilevää oksetuksen tunnetta. Vähän kykeni valmispastaa syömään, muu ei maistunut. Kahvia join. En ole jaksanut jouluvalmisteluja tehdä nyt huonovointisena.
Toipumista sairaille, lohtua yksinäisille, kivaa keskiviikkoa Kaikille.
Olipa hauska syntymäpäivä, puoliso herätti laululla, 2 siskoa soitti, yks laittoi tekstiviestillä onnea, veli tuli illalla kaffelle. Ystäviltä kans onnitteluja ja tänään viel sain onnittelukirjeen.
Tstävät/sisarukset on siunaus
Kertokaahan joulutouhuistanne
N64
Joululoma alkoi!
Vielä himmailen töissä ruokapöydän äärellä. Kirjoitan tämän viestin ja sitten lähden. Valmiiksi ei saatu töitä, mutta ensivuonna työt jatkuu. Olen nyt onnellinen, kun voi nyt levätä.
🎶 Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo! Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo 🎶
Kaupassa käyty. Äitini tuli kanssani, kun häneltäkin puuttui tavaroita. Sovittiin, että aamulla lähdetään, mutta soittikin minulle jo melko aikaisin. Hänellä tänään iltavuoro joten alkoi hosumaan liikaakin. Näin jäi itsellä kyllä unet vähiin. Toisaalta jälkeenpäin ehkä hyvä, että mentiin ajoissa.
Ostettiin ruokaa ja suklaita. Liikaakin meni jo rahaa ja nyt pitäisi sitten pärjätä jo kaksi viikkoa näillä, kun itsekin kauhistuin sitä summaa. Harmittaa, kun välillä tulee ostettua liiankin paljon. Samalla asiaa pelastaa se jos en mene nyt kauppaan pitkään aikaan. Äitini kanssa kuitenkin syömme yhdessä joulun aikaan ja toisaalta tässä nyt kahdelle ruokaa. Muovikuusi oli halvin isommista, maksoi 40 euroa.
Vähän kyllästyttää äitini kohellus ja keskittymiskyvyn puute. Ei oikein kuuntele mitään ja saattaa kysyä hetken päästä asiosta mistä juuri puhuin. Jotenkin siinä menee itselläkin keskittyminen samalla. Sitten äitini stressaa niin paljon. Ei ihme, että tämä piirre itsellekin tullut. Välillä ärsyynnyn ja kadun sitten sitä. Olisi vaan kiva, että toinen olisi vähän enemmän kartalla esim siitä, kun ihmisjoukot jännittävät minua yms. Ei tarvisi aina esittää niin hyvin pärjäävää.
Kirppiksellä tavarat eivät oikein mene enää kaupaksi. Toisaalta myyntipaikka ei nyt enää kauaa ole ja summa kuitenkin hyvä. Väsynyt olo on ja tavallaan kaipaisin itsekin sitä, että saisin rauhallisen tunnelman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona, kaveri kävi kahvilla. Äsken tein pyttipannun ja söin, kahvit join päälle.
Milläs herkuttelitte, vai oliko sen seitsemää sorttia?
Karalanpiirakat ja pullavaa.
Korjaus, karjalanpiirakat.....
Olitko itse tehnyt alusta lähtien piirakat jos olet myös Etelä-Karjalasta ja joulu lähestyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona, kaveri kävi kahvilla. Äsken tein pyttipannun ja söin, kahvit join päälle.
Milläs herkuttelitte, vai oliko sen seitsemää sorttia?
Olen itse Etelä-Karjalasta ja täällä on tapana, että vieras ei lähde nälkäisenä kotiin.
Minäkin kuulun tällaiseen sukuun, jossa vieras on tapana syöttää. Perinne jatkuu edelleen, tarjoan herkkuja ja vien kyläillessä tuliaisia.
Muualla pitkään asuneena olen kuitenkin huomannut, miten helppoa on, kun tällainen minimoidaan. Ystävä tarjoaa kupin kahvia ja vaikka kanelikorpun eikä minunkaan tarvi kattaa notkuvaa juhlapöytää. Keskitytään viihtymiseen ja yhdessäoloon. En silti pääse tavasta eroon, pelkään, että vaikutan epkohteliaalta.
Minulla taas se ,että keittiönpöydän ääressä seurustellaan ja kahvitellaan. Sit myöhemmin saatetaan siirtyä olohuoneeseen. Olisipa enemmänkin näitä ihania hetkiä. Joulu saa haikeaksi, mutta yhteisiä hetkiä tulee kyllä pitkin vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona, kaveri kävi kahvilla. Äsken tein pyttipannun ja söin, kahvit join päälle.
Milläs herkuttelitte, vai oliko sen seitsemää sorttia?
Olen itse Etelä-Karjalasta ja täällä on tapana, että vieras ei lähde nälkäisenä kotiin.
Minäkin olen , aina tarjoan jotain suolaista ja makeaa.
Asutko edelleen Etelä-Karjalassa?
Vierailija kirjoitti:
Kaupassa käyty. Äitini tuli kanssani, kun häneltäkin puuttui tavaroita. Sovittiin, että aamulla lähdetään, mutta soittikin minulle jo melko aikaisin. Hänellä tänään iltavuoro joten alkoi hosumaan liikaakin. Näin jäi itsellä kyllä unet vähiin. Toisaalta jälkeenpäin ehkä hyvä, että mentiin ajoissa.
Ostettiin ruokaa ja suklaita. Liikaakin meni jo rahaa ja nyt pitäisi sitten pärjätä jo kaksi viikkoa näillä, kun itsekin kauhistuin sitä summaa. Harmittaa, kun välillä tulee ostettua liiankin paljon. Samalla asiaa pelastaa se jos en mene nyt kauppaan pitkään aikaan. Äitini kanssa kuitenkin syömme yhdessä joulun aikaan ja toisaalta tässä nyt kahdelle ruokaa. Muovikuusi oli halvin isommista, maksoi 40 euroa.
Vähän kyllästyttää äitini kohellus ja keskittymiskyvyn puute. Ei oikein kuuntele mitään ja saattaa kysyä hetken päästä asiosta mistä juuri puhuin. Jotenkin siinä menee itselläkin keskittyminen samalla. S
Saanko esittää veikkauksen iästäsi? Tai siis esitän joka tapauksessa: 35
Osuiko lähelle? Ei tarvitse tarkkaa ikää paljastaa, ellet tahdo. Mietin vaan siltä kantilta, että pikku hiljaa voisit ehkä luoda oman näköisen joulun, niinkuin itse haluat. Vanhempasi eivät ole täällä loputtomiin, eihän toki täältä siirrytä tuonilmaisiin ikäjärjestyksessä.
Itse vietin puolison kanssa jouluja vanhempieni luona lapsuuskodissani niin kauan kuin he eli, sittemmin luotu omia perinteitä.
Touhukasta joulun aikaa
N64
Jotkut alapeukuttaa, kun ovat eri mieltä kommentista
Täällä alapeukutetaan kommenttiin: Asutko Etelä-Karjalassa?
Miten tässä voi olla eri mieltä? Salli mun ihmetellä
No nyt sattuu rintaan. Muuten perusterve olen ollut. Vähän kylkeenkin niinku pistää.
"Saanko esittää veikkauksen iästäsi? Tai siis esitän joka tapauksessa: 35
Osuiko lähelle? Ei tarvitse tarkkaa ikää paljastaa, ellet tahdo. Mietin vaan siltä kantilta, että pikku hiljaa voisit ehkä luoda oman näköisen joulun, niinkuin itse haluat. Vanhempasi eivät ole täällä loputtomiin, eihän toki täältä siirrytä tuonilmaisiin ikäjärjestyksessä.
Itse vietin puolison kanssa jouluja vanhempieni luona lapsuuskodissani niin kauan kuin he eli, sittemmin luotu omia perinteitä.
Touhukasta joulun aikaa
N64"
Olen nuorempi kuin veikkasit. Sinänsä ymmärrän mitä tarkoitat. Se vaan tarkoittaa sitten yksinäistä joulua. Olen varmasti monesti maininnut, ettei ole ystäviä tai läheisiä sukulaisia. Joskus sukulaisista jotkut vähän läheisempiä, mutta vanhemmat heistä kuolleet. Nuorempiin yhteys ei ole säilynyt ja en kirjoita tästä nyt enempää. Näin minulla ei ole sitten ketään ja ei tämä tilanne nyt hetkessä muutu ainakaan omalla kohdallani. Samalla ei meillä ikinä ole ollut mitään ns sukujouluja. Kun isovanhemmat elivät niin he välillä viettivät joulua kanssamme. Muuten omillaan oltiin.
Samalla tämä ei ole mikään kaupunki missä on ehkä ohjelmaa jouluna. Pieni paikka missä rajalliset keinot viettää joulua. Ja totta kai ymmärrän sen, ettei ikävässä mielessä tiedä koskaan kuinka kauan aikaa täällä on jäljellä. Ymmärrän sen.
Silti jo isäni on minulle sen todennut, että tällä menolla olen vanhempieni jälkeen (en halua kirjoittaa kuolemasta) sitten ns ihan yksin täällä tällä menolla. Onhan se pysäyttävää, mutta totta. Silti en usko, että olen ainoa jolla tämä tilanne. Ehkä vähän liian nuori vielä kirjoittamaan niin, mutta totuus on hyvä myöntää.
Ei vanhemmillanikaan ole muuta kuin minut. Olemme siis tässä tilanteessa nyt. En ala suvustamme yms kirjoittaa, mutta emme me nyt mitään ilkeitä ole kenellekään olleet tai riitaa aiheuttaneet. Ehkä itseni on helpompi kestää vähän väsyttävääkin seuraa, kun on edes jotain. Muuten jos olen yksin niin päivät vaan toistavat toisiaan.
Pitkästi taas kerran, mutta sinänsä olen yrittänyt elää niin, etten pelästyisi totuutta. Se pitää vaan hyväksyä miten asiat ovat. En kirjoita nyt muutoksesta, koska kai moni tahtoisi eri jutuissa erilaisen elämän. En kiistä ettenkö itsekin tietyissä asioissa. Toivon myös, ettei muut alkaisi laittaa viestejä tähän liittyen, kun en halua ketjun keskittyvän itseeni. En, vaikka kirjoittaisin jo liikaakin.
Minä lähden Pohjois-Karjalaaan, Ou vou ou oooo,
vaihdan farkut verkkarihousuuuun,
kotiseudulle Pohjois-Karjalaaan Ou vou ou oooo,
juon kaljaa auringon nousuun.
Korjaus, karjalanpiirakat.....