Osallistuuko teidän vanhemmat lastenlastensa elämään?
Eli onko teidän vanhempanne mukana/apuna lastenne elämässä? Meillä on 6 kk ikäinen lapsi ja meidän molempien vanhemmat ovat elossa ja hyväkuntoisia n. 60v. ihmisiä. Eipä ole paljon kiinnostusta lapsen elämään... Ei kysellä edes kuulumisia. Ihan järkyttävää. Minut kyllä äitini törkkäsi mummulaan lapsena hoitoon ihan vauvasta lähtien ja onkin ihania muistikuvia mummusta.
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Meillä minun molempien vanhempien alkoholismi paljastui vähän tuolla tavalla. Aina olin tiennyt, että heille maistuu viikonloppuisin viini ja saunaoluet ja ajattelin sen olevan ihan normaalia viikonlopun rentoutumista eikä ollut mitään viitteitä mistään ongelmista. Töissä kävivät ja harrastivat aktiivisesti kaikenlaista. Aloin odottamaan esikoistani (vanhempieni ensimmäinen lapsenlapsi) ja havahduin jotenkin siihen, ettei raskautumiseni ollutkaan niin iloinen yllätys vanhemmilleni, kuten olin kuvitellut... Olin aina nähnyt etenkin äitini sellaisena hyvin lapsirakkaana hössöttäjänä, mutta vastaanotto oli aika jähmeä ja vaisu. Ei siis kyselty juurikaan vointiani tai miten raskaus on sujunut tms.
Kun lapsi syntyi, niin ei muuttunut yhtään sen enempää kiinnostuneemmaksi. Aina oli kiire pois meidän luota. Sellaisia hermostuneita pikavisiittejä ja jotenkin viikonloput oli tosi paha, että mieluummin arkena. Isä jäi entistä enemmän pois ihme tekosyillä ja äiti tuli yksin. Ei kutsuttu heille etenkään viikonloppuisin. Sitten se pikkuhiljaa valkeni, kiire oli kotiin ryyppäämään.
Ehkä sinulla on noin, meillä ja tuttavilla isovanhemmat ottavat tosi harvoin, harvemmin kuin me. Älä siis yleistä.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat tykkäävät pikkulapsista, mutta kun lapselle kehittyy oma tahto niin heittävät luiskaan. Omat lapsensa ja lapsenlapsensa.
Menee vähän ohi.. Itse olen jo mummi kahdelle lapselle, mutta tänä päivänäkin muistan miten omaa isääni pidettiin erittäin lapsirakkaana. Olihan hän kun omat lapseni olivat vauvaikäisiä, mutta lasten varttuessa alkoi arvostelu ym. hyvinkin räikeästi. Onkohan tämä kovinkin yleinen tapa suhtautua lastenlapsiin? Kylmältä se ainakin tuntui! Pikkuveljeni (isäni lempilapsi) lapsien kanssa hän kyllä jaksoi vaikka olivat vanhempiakin. Valikoiva rakkaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Kun näitä olen joskus lueskellut, niin kovin itsekkäitä ja ilkeitä osa nykyvanhemmista on.
Nähdään kummankin vanhempia noin kerran kuussa, käydään kylässä tai he meillä. Mulle sopisi harvemminkin mutta tämä määrä vielä menettelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Et osaa lukea. Mitään tällaista siellä ei todellakaan sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Joo, olen huomannut. Ensin pitäisi hoitaa lapset ja sitten vielä lapsenlapsetkin, olematta koskaan saamapuolella, edes vanhana. Joskus jaksoin mainita jotain vastavuoroisuudesta, en enää. En myöskään ihmettele, miksei lapsia enää synny - kuka haluaisikaan elää koko elämänsä muille?
En ole isovanhempi, enkä tiedä kannattaako sitä erityisesti edes odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Tulkitsit ehkä vähän mustavalkoisesti. Onhan se itsekästä että halusi saada lapsia, mutta kuitenkaan ei halua lapsiaan auttaa jos nämä tarvitsevat apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Tulkitsit ehkä vähän mustavalkoisesti. Onhan se itsekästä että halusi saada lapsia, mutta kuitenkaan ei halua lapsiaan auttaa jos nämä tarvitsevat apua.
Tulkitsit ihan niinkuin minäkin. Itsekäs 80 v vanhus on itsekäs jos ei mene niitä kattokouruja puhdistamaan tai hoida iltatähteä. Mitäs siitti lapsia. Tai synnytti. Ja rupee velvollisuuksista laistamaan, itsekäs törkimys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Et osaa lukea. Mitään tällaista siellä ei todellakaan sanottu.
Juuri niin perusteltiin. Jos ollut itsekäs isoja ikäluokkia ja lapsia halunnut, hoitakoot lapsensa asiat ja lastenlapset kun kerta oli sika itsekäs ja hankki lapsia. Jotka joutuivat ilman kännnykkää olemaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Tulkitsit ehkä vähän mustavalkoisesti. Onhan se itsekästä että halusi saada lapsia, mutta kuitenkaan ei halua lapsiaan auttaa jos nämä tarvitsevat apua.
Tulkitsit ihan niinkuin minäkin. Itsekäs 80 v vanhus on itsekäs jos ei mene niitä kattokouruja puhdistamaan tai hoida iltatähteä. Mitäs siitti lapsia. Tai synnytti. Ja rupee velvollisuuksista laistamaan, itsekäs törkimys.
Ei. Mun mielestä 80v vanhuksen Ei tarvi kattokouruja puhdistaa. Sen sijaan hyväkuntoinen 60v vois vaikka lastaan auttaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat tykkäävät pikkulapsista, mutta kun lapselle kehittyy oma tahto niin heittävät luiskaan. Omat lapsensa ja lapsenlapsensa.
Menee vähän ohi.. Itse olen jo mummi kahdelle lapselle, mutta tänä päivänäkin muistan miten omaa isääni pidettiin erittäin lapsirakkaana. Olihan hän kun omat lapseni olivat vauvaikäisiä, mutta lasten varttuessa alkoi arvostelu ym. hyvinkin räikeästi. Onkohan tämä kovinkin yleinen tapa suhtautua lastenlapsiin? Kylmältä se ainakin tuntui! Pikkuveljeni (isäni lempilapsi) lapsien kanssa hän kyllä jaksoi vaikka olivat vanhempiakin. Valikoiva rakkaus.
Tai sinä jätit kasvattamatta lapsesi.. Äitini väsyi kahden sisareni lasten kanssa, molemmat jättivät lapset kasvattamatta, meno oli hirveää, meteliä jatkuvasti, lapsille ei mitään kuria. Eikö niitä olisi saanut kieltää.
Kannattaa ennen muitten haukkumista, miettiä omia tekemisiään ensin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Tulkitsit ehkä vähän mustavalkoisesti. Onhan se itsekästä että halusi saada lapsia, mutta kuitenkaan ei halua lapsiaan auttaa jos nämä tarvitsevat apua.
Tulkitsit ihan niinkuin minäkin. Itsekäs 80 v vanhus on itsekäs jos ei mene niitä kattokouruja puhdistamaan tai hoida iltatähteä. Mitäs siitti lapsia. Tai synnytti. Ja rupee velvollisuuksista laistamaan, itsekäs törkimys.
Ei. Mun mielestä 80v vanhuksen Ei tarvi kattokouruja puhdistaa. Sen sijaan hyväkuntoinen 60v vois vaikka lastaan auttaakin.
Ja toisinpäin, se nuoripari voisi joskus auttaa ja vaatia vasta sitten jatkuvaa apua, eikö vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Et osaa lukea. Mitään tällaista siellä ei todellakaan sanottu.
Juuri niin perusteltiin. Jos ollut itsekäs isoja ikäluokkia ja lapsia halunnut, hoitakoot lapsensa asiat ja lastenlapset kun kerta oli sika itsekäs ja hankki lapsia. Jotka joutuivat ilman kännnykkää olemaan lapsia.
Sä et nyt ymmärrä että on olemassa erikuntoisia isovanhempia. Ja kun kyse on niistä joiden syy on ettei halua hoitaa, koska ovat omansa jo hoitaneet. Mutta turha tätä sulle on selittää kun jauhat vaan ymmärtämättä pointtia.
Ovatko nuoret perheet itsekkäitä kun tahtovat lapsia?
Miksi se itsekkyys on ollut vain isoilla ikäluokilla ( vaikka syntyvyys oli vähäistä silloinkin).
Parjattuna ikäpolvena en muista kuin 1-2 lapsisia perheitä. Itsellä on kolme joka on yhtä enemmän kuin suvussa tai tutuilla on.
En siis asu missään raamattuvyöhykkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Tulkitsit ehkä vähän mustavalkoisesti. Onhan se itsekästä että halusi saada lapsia, mutta kuitenkaan ei halua lapsiaan auttaa jos nämä tarvitsevat apua.
Tulkitsit ihan niinkuin minäkin. Itsekäs 80 v vanhus on itsekäs jos ei mene niitä kattokouruja puhdistamaan tai hoida iltatähteä. Mitäs siitti lapsia. Tai synnytti. Ja rupee velvollisuuksista laistamaan, itsekäs törkimys.
Ei. Mun mielestä 80v vanhuksen Ei tarvi kattokouruja puhdistaa. Sen sijaan hyväkuntoinen 60v vois vaikka lastaan auttaakin.
No en kyllä lähtisi aikuisten lasteni kattokpurujs tyhjentämään
T mummo 59 v, pahalla lonkkakulumalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Et osaa lukea. Mitään tällaista siellä ei todellakaan sanottu.
Juuri niin perusteltiin. Jos ollut itsekäs isoja ikäluokkia ja lapsia halunnut, hoitakoot lapsensa asiat ja lastenlapset kun kerta oli sika itsekäs ja hankki lapsia. Jotka joutuivat ilman kännnykkää olemaan lapsia.
Ei perusteltu. Vaan sanottiin että lapsiperheen mahdollisuudet auttaa isovanhempia ovat rajallisesti joten se vastavuoroisuus ei onnistu tuossa elämänvaiheessa. Ja sellaista on myös oikeasti itsekästä vaatia.
Sen sijaan sanottiin että sitten kun lapset kasvaa, se vastavuoroisuuskin toimii taas.
Ja että normaali ketju toimii kyllä niin että vanhempi polvi auttaa aina seuraavaa (sitä jonka olemassaolon on itse päättänyt).
Vierailija kirjoitti:
Ovatko nuoret perheet itsekkäitä kun tahtovat lapsia?
Miksi se itsekkyys on ollut vain isoilla ikäluokilla ( vaikka syntyvyys oli vähäistä silloinkin).
Parjattuna ikäpolvena en muista kuin 1-2 lapsisia perheitä. Itsellä on kolme joka on yhtä enemmän kuin suvussa tai tutuilla on.
En siis asu missään raamattuvyöhykkeellä.
Tottakai lapsien hankkiminen on aina täysin itsekästä. Ei kukaan ole täällä muuta väittänytkään. Se että sun lähipiirissä on ollut 1-2 lasta ei tarkoita että se olisi ollut vakio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin vähän. Sen toisen sisaruksen lasten elämässä ovat kyllä hyvin intensiivisesti mukana. Tämäkin on hyvin tyypillistä. Nämä suuret ikäluokat ovat sellaisia, että he eivät hirveästi ajattele. Ainakin sellainen empatia usein puuttuu. Ovat yksinkertaisia sillä tavalla.
Ja taas odotat suurilta ikäluokilta 70 - 77 lastenhoitoapua.
On totta että autoin toista sisarusta jonka lapset on täysikäisyyden rajalla. Nyt 76 liikuntavammaisena en toisen sisaruksen (poikani 40) vauvaa ole voinut hoitaa. Semmosia me p...t ollaan.Minä niin ymmärrän sinua, olen 68 v ja minusta tuli mumma muutama vuosi sitten, nyt niitä on jo neljä. Enkä millään enää jaksaisi, selkä vaivaa ja eläkkeelle jäänti aiheutti masennuksen, mutta koko ajan odotetaan, että hoitaisin neljää vilkasta lasta. Lapseni on jo 40 v, jos hän olisi aloittanut lastenteon kuten me 24-vuotiaana, olisin kevyesti jaksanut viisikymppisenä hoitaa lapsia vaikka olinkin töissä.
Moni ystäväni sanoo samaa, nykyään lapset tehdään kun olla pitkästi yli kolmenkymmenen, ei me vanhukset enää jakseta mutta vaatimuksia kyllä on. Itsekkäitä ovat nykyvanhemmat.Lastenlasten elämään osallistuminen ei tarkoita lasten hoitamista. Aina tää menee tähän krempoista ruikuttamiseen.
Ai jaa, eli kun vanhemmat lähtee viikonlopuksi la-su pois, niin minä vain olen siellä, en hoida? En laita ruokaa, en vaihda vaippaa, en käytä pesulla, jne. Käsitinkö nyt oikein? Neuvopas sinä viisas!
En ole tuotolle vastaat, mutta kiinnostaa.No tuossahan tuon neiti näppärän ja näsäviisaan asenne tuli tosi hyvin selväksi, kun ei edes lukenut mihin vastattiin, eli juuri hoitamisestahan tässä on kyse!! ;D
Miten tuollainen suhtautuu omiin vanheneviin vanhempiinsa tai omiin isovanhempiinsa, kun ikäihmisten puhe on vain "krempoista valittamista"? Pelottavan korskeaa puhetta. Voi sairaus paukahtaa vaikka itselle päälle, ms-tauti jne. Hiljenee kummasti silloin. Auttaakohan joku?
Mun tytär ainakin kysyy joka kerran, kun soittaa, että miten sä voit. Koetan aina olla lyhytsanainen ja sanon vain, että särkee mutta eiköhän tämä tästä. Ja ei pyydä lastenhoitoapua, kun ei edes tarvitse.
Mistä näitä tunnekylmiä ihmisiä riittää... -sivusta minäkin
Lastenlasten elämään osallistuminen ei ole sitä että hoitaa lastenlapsia.
Vaan juurikin tuota että kysyy mitä kuuluu. On kiinnostunut lapsenlapsistaan - ja näiden vanhemmista.
Tarkoitatko, että kun miniä pyytää hoitamaan lapsia, kun on sitä ja tätä, niin vastaan, että mitäpä teille kuuluu? Lapset 4, 2 ja 1, sitten vastaavat? Vai miten? Ja mitenpä se kuulumisten kysely helpottaa siihen kun miniän pitäisi nyt just päästäkin tapaamaan kaveria ja ostoksille ja mihin milloinkin, aina tietysti silloin kun poikani on töissä.
Kyllähän minä tiedän, että miniä ei vaan jaksa yksin olla vastuussa lapsista ja teki niin mieleni heille sanoa kun kolmas niin pian tuli, että olisitte hiukan miettineet arjen pyörittämistä ja toimeentuloa. Mutta en tietysti sanonut.
Mutta ei ole minun velvollisuuteni nyt eläkkeellä jatkuvasti lapsia hoitaa!Ei todellakaan ole. Velvollisuudet ovat vanhemmilla.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..
Tulkitsit ehkä vähän mustavalkoisesti. Onhan se itsekästä että halusi saada lapsia, mutta kuitenkaan ei halua lapsiaan auttaa jos nämä tarvitsevat apua.
Tulkitsit ihan niinkuin minäkin. Itsekäs 80 v vanhus on itsekäs jos ei mene niitä kattokouruja puhdistamaan tai hoida iltatähteä. Mitäs siitti lapsia. Tai synnytti. Ja rupee velvollisuuksista laistamaan, itsekäs törkimys.
Ei. Mun mielestä 80v vanhuksen Ei tarvi kattokouruja puhdistaa. Sen sijaan hyväkuntoinen 60v vois vaikka lastaan auttaakin.
No en kyllä lähtisi aikuisten lasteni kattokpurujs tyhjentämään
T mummo 59 v, pahalla lonkkakulumalla
Tuliko lonkkamurtuman yhteydessä joku päävamma kun et ymmärrä että nyt ei siis puhuttu sinusta kun et selvästi ole hyvässä kunnossa eikä sinusta ole auttajaksi?
Huvipuistohullu kirjoitti:
Joo, hoitavat aina tarvittaessa veljien lapsia.
Meillä tämä sama. Antavat myös rahaa, ostavat tavaroita ja takaavat talolainat. Minut tyttärenä on ulkoistettu mieheni sukuun. Jos pyydän apua johonkin niin sanotaan että miksi miehesi ei auta, tai hänen vanhempansa. Miehen vanhemmat asuvat 100km päässä ja isällä on rappeumatauti, eli me autamme heitä. Meiltä myös pyydetään apua kun vanhempani tarvitsevat, veljet eivät voi auttaa koska he eivät ole mitään piikarenkejä.
Yhdessä keskustelussa tulkittiin vanhempien velvollisuus niin kun ovat kerran lapsia tehneet ja synnyttäneet heillä on velvollisuus auttaa aikuisia lapsiaan ikuisesti, ja vähintään hoitamalla heidän lapsiaan paljon..