Lue keskustelun säännöt.
P aska avioliitto, mutta ei voi erotakaan
05.10.2022 |
En varmaan ole ainoa tällaisessa tilanteessa. Ihan p aska avioliitto, mutta eri syistä johtuen ei voi erotakaan. Ja trollaajille tiedoksi, kyse ei ole rahasta, olen se liiton varakkaampi osapuoli ja avioehto on. Miten te muut jaksatte huonoa parisuhdetta vuodesta toiseen sinnittelemällä? Meinaa pää hajota tässä.
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua miksi ei voi erota. Kuoleeko jos eroaa? Mikä on pahinta mitä voi tapahtua jos eroaa? Kaikki asiat on järjestettävissä, aikuinen ihminen vaan järjestää ne.
Asiat ei ole noin mustavalkoisia. Tilanteeseen liittyy lapsia, ja yritän tehdä niin miten heidän kannalta parasta on. Ap
Lapset kärsii ja saa huonon parisuhde mallin teiltä. Sekö on hyvä juttu? Erotkaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
ApMoni täällä on sitä mieltä, että lapsi ei kärsi erosta niin paljoa kuin vanhempien kylmästä suhteesta. En itse pysty uskomaan tuohon, vaikka omakohtaista kokemusta eroista ei olekaan. Meillä myös on pieni lapsi, ja kumpikin vanhemmista on lapselle yhtä tärkeä ja läheinen. Erotilanteessa olisi todella vaikeaa tietää, kuinka vahingollinen muutos se lapselle voi olla, että yhtäkkiä toinen on lähivanhempi ja toinen etävanhempi. Meilläkin vanhempien keskinäinen suhde on kylmä ja ongelmallinen, mutta kuitenkin pystymme hoitamaan arjen askareet, juttelemme toisillemme ihan ystävällisesti ja voimme yhdessä puuhailla lapsen kanssa. Tuskin lapsi kovasti kärsii, vaikka suhde onkin tällainen kämppissuhde.
Siihen kuitenkin voivat vaikuttaa ne eroavat vanhemmat todella paljon. On ihan heistä kiinni että pitävätkö je tiukasti kiinni jostain joustamattomista tapaamisajoista ja muuttavatko hakalan matkan päähän toisistaan. On myös eroja joissa se lapsi liikkuu sujuvasti kahden kodin välillä ja voi mennä ihan milloin haluaa sen vanhemman luo käymään jonka luona ei asu jos tulee asiaa tai ikävä.
Ne eron ongelmat eivät siis johdu useimmiten itse erosta vaan niistä eroajista jotka eivät osaa hoitaa asiaa lapsen näkökulmasta vaan ajattelevat vain omia loukattuja tunteitaan.
No AP on kuvannut heidän tilanteen. Lapset ihan pieniä, ja eron jälkeen välimatkaa on 500 km. Miten heidän pitäisi hoitaa asiat niin, että lapset ei tuossa kärsi?
Aloittaja ei ole kertonut mitään siitä miksi hän ei voisi muutta ainakin huomattavasti lähemmäs lapsiaan vaikka ei ihan samalle paikkakunnalle menisi.
Ja toinen pointti on se että jos erossa toinen puoliso tietoisesti haluaa viedä lapset pois toisen vanhemman läheltä niin sellainen henkilö on kyllä varsin itsekäs ja toksinen myös siinä avioliitossakin.
Aloittaja kertoi, että toinen heistä varmasti muuttaa kauas toiselle puolelle Suomea, ja toinen jää nykyiseen asuinpaikkaan, koska siellä toisella puolella Suomea ei ole hänelle töitä. Aloittaja ei tainnut sanoa kumpi hän on.
Aloittaja sanoi toisessa viestissä että nyt molemmilla on töitä joten hänen pitää olla se jonka työt ovat vain nykyisellä paikalla ja toinen muuttaa. Tuskin toinen muuttaisi paikkaan jossa hänellä ei ole mitään töitä.
Minkä logiikan mukaan näin? Mistä tiedät kummalla noista olisi töitä siellä toisella paikkakunnalla?
No ainakaan aloittajalla ei omien sanojensa mukaan olisi joten olisi loogista että sillä toisella sitten kuitenkin olisi.
Missä kohtaa muka sanoo itsestään noin? Ei sano.
Hän vastasi kun kysyin että miksi hän ei voi muuttaa myös tuonne toisella puolelle Suomea että siellä ei ole töitä hänelle.
Eihän vastannut, vaan vastasi että toisella heistä ei olisi siellä töitä. Lues uudestaan.
No jos se olisi aloittaja jolla olisi töitä siellä niin silloinhan mitään ongelmaa ei olisi vaan hän voisi myös muuttaa sinne.
Sinun logiikallasi siis se puoliso muuttaisi työttömäksi toiselle puolelle Suomea ja aloittaja ei muuttaisi perässä vaikka hän sieltä töitä saisi.
Et selvästi ymmärrä lukemaasi. Ei ap ole sanonut, että kukaan muuttaisi työttömäksi. Vaan että molemmilla on nyt töitä nykyisellä asuinpaikkakunnalla, ja että toisella ei olisi töitä siellä 500 km. päässä. Emme tiedä kumpi muuttaa. Voi hyvin olla, että ap muuttaa ja hän saa työpaikan sieltä 500 km päästä, mutta tuleva ex-puoliso ei aio muuttaa perässä, koska hän ei saisi sieltä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
ApMoni täällä on sitä mieltä, että lapsi ei kärsi erosta niin paljoa kuin vanhempien kylmästä suhteesta. En itse pysty uskomaan tuohon, vaikka omakohtaista kokemusta eroista ei olekaan. Meillä myös on pieni lapsi, ja kumpikin vanhemmista on lapselle yhtä tärkeä ja läheinen. Erotilanteessa olisi todella vaikeaa tietää, kuinka vahingollinen muutos se lapselle voi olla, että yhtäkkiä toinen on lähivanhempi ja toinen etävanhempi. Meilläkin vanhempien keskinäinen suhde on kylmä ja ongelmallinen, mutta kuitenkin pystymme hoitamaan arjen askareet, juttelemme toisillemme ihan ystävällisesti ja voimme yhdessä puuhailla lapsen kanssa. Tuskin lapsi kovasti kärsii, vaikka suhde onkin tällainen kämppissuhde.
Siihen kuitenkin voivat vaikuttaa ne eroavat vanhemmat todella paljon. On ihan heistä kiinni että pitävätkö je tiukasti kiinni jostain joustamattomista tapaamisajoista ja muuttavatko hakalan matkan päähän toisistaan. On myös eroja joissa se lapsi liikkuu sujuvasti kahden kodin välillä ja voi mennä ihan milloin haluaa sen vanhemman luo käymään jonka luona ei asu jos tulee asiaa tai ikävä.
Ne eron ongelmat eivät siis johdu useimmiten itse erosta vaan niistä eroajista jotka eivät osaa hoitaa asiaa lapsen näkökulmasta vaan ajattelevat vain omia loukattuja tunteitaan.
No AP on kuvannut heidän tilanteen. Lapset ihan pieniä, ja eron jälkeen välimatkaa on 500 km. Miten heidän pitäisi hoitaa asiat niin, että lapset ei tuossa kärsi?
Aloittaja ei ole kertonut mitään siitä miksi hän ei voisi muutta ainakin huomattavasti lähemmäs lapsiaan vaikka ei ihan samalle paikkakunnalle menisi.
Ja toinen pointti on se että jos erossa toinen puoliso tietoisesti haluaa viedä lapset pois toisen vanhemman läheltä niin sellainen henkilö on kyllä varsin itsekäs ja toksinen myös siinä avioliitossakin.
Aloittaja kertoi, että toinen heistä varmasti muuttaa kauas toiselle puolelle Suomea, ja toinen jää nykyiseen asuinpaikkaan, koska siellä toisella puolella Suomea ei ole hänelle töitä. Aloittaja ei tainnut sanoa kumpi hän on.
Aloittaja sanoi toisessa viestissä että nyt molemmilla on töitä joten hänen pitää olla se jonka työt ovat vain nykyisellä paikalla ja toinen muuttaa. Tuskin toinen muuttaisi paikkaan jossa hänellä ei ole mitään töitä.
Minkä logiikan mukaan näin? Mistä tiedät kummalla noista olisi töitä siellä toisella paikkakunnalla?
No ainakaan aloittajalla ei omien sanojensa mukaan olisi joten olisi loogista että sillä toisella sitten kuitenkin olisi.
Missä kohtaa muka sanoo itsestään noin? Ei sano.
Hän vastasi kun kysyin että miksi hän ei voi muuttaa myös tuonne toisella puolelle Suomea että siellä ei ole töitä hänelle.
Eihän vastannut, vaan vastasi että toisella heistä ei olisi siellä töitä. Lues uudestaan.
No jos se olisi aloittaja jolla olisi töitä siellä niin silloinhan mitään ongelmaa ei olisi vaan hän voisi myös muuttaa sinne.
Sinun logiikallasi siis se puoliso muuttaisi työttömäksi toiselle puolelle Suomea ja aloittaja ei muuttaisi perässä vaikka hän sieltä töitä saisi.
Et selvästi ymmärrä lukemaasi. Ei ap ole sanonut, että kukaan muuttaisi työttömäksi. Vaan että molemmilla on nyt töitä nykyisellä asuinpaikkakunnalla, ja että toisella ei olisi töitä siellä 500 km. päässä. Emme tiedä kumpi muuttaa. Voi hyvin olla, että ap muuttaa ja hän saa työpaikan sieltä 500 km päästä, mutta tuleva ex-puoliso ei aio muuttaa perässä, koska hän ei saisi sieltä töitä.
Ähh. Miksi Apn olisi sitten pakko muuttaa? On muuttamatta niin saa eronsa ilman että lasten on tarve matkustaa satoja kilometrejä tai kummankaan olla työttömänä. Hänhän sanooo, että kaikki turvaverkotkin on nykyisellä paikkakunnalla. Duh.
Tehkää nyt ensin kaikkemme, ettei tarvitsisikaan erota. Menkää parisuhdeneuvojalle, perheneuvolaan, kaikkiin mahdollisiin terapioihin, avioliittoleireille tai mitä ikinä. Rukoile avioliittoa puolesta, jos sinussa on sinapinsiemenenkään verran uskoa.
Miksi heti vain erota, kun asialle voi yrittää ensin tehdä paljon? Juuri niiden lasten takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
ApMoni täällä on sitä mieltä, että lapsi ei kärsi erosta niin paljoa kuin vanhempien kylmästä suhteesta. En itse pysty uskomaan tuohon, vaikka omakohtaista kokemusta eroista ei olekaan. Meillä myös on pieni lapsi, ja kumpikin vanhemmista on lapselle yhtä tärkeä ja läheinen. Erotilanteessa olisi todella vaikeaa tietää, kuinka vahingollinen muutos se lapselle voi olla, että yhtäkkiä toinen on lähivanhempi ja toinen etävanhempi. Meilläkin vanhempien keskinäinen suhde on kylmä ja ongelmallinen, mutta kuitenkin pystymme hoitamaan arjen askareet, juttelemme toisillemme ihan ystävällisesti ja voimme yhdessä puuhailla lapsen kanssa. Tuskin lapsi kovasti kärsii, vaikka suhde onkin tällainen kämppissuhde.
Siihen kuitenkin voivat vaikuttaa ne eroavat vanhemmat todella paljon. On ihan heistä kiinni että pitävätkö je tiukasti kiinni jostain joustamattomista tapaamisajoista ja muuttavatko hakalan matkan päähän toisistaan. On myös eroja joissa se lapsi liikkuu sujuvasti kahden kodin välillä ja voi mennä ihan milloin haluaa sen vanhemman luo käymään jonka luona ei asu jos tulee asiaa tai ikävä.
Ne eron ongelmat eivät siis johdu useimmiten itse erosta vaan niistä eroajista jotka eivät osaa hoitaa asiaa lapsen näkökulmasta vaan ajattelevat vain omia loukattuja tunteitaan.
No AP on kuvannut heidän tilanteen. Lapset ihan pieniä, ja eron jälkeen välimatkaa on 500 km. Miten heidän pitäisi hoitaa asiat niin, että lapset ei tuossa kärsi?
Aloittaja ei ole kertonut mitään siitä miksi hän ei voisi muutta ainakin huomattavasti lähemmäs lapsiaan vaikka ei ihan samalle paikkakunnalle menisi.
Ja toinen pointti on se että jos erossa toinen puoliso tietoisesti haluaa viedä lapset pois toisen vanhemman läheltä niin sellainen henkilö on kyllä varsin itsekäs ja toksinen myös siinä avioliitossakin.
Aloittaja kertoi, että toinen heistä varmasti muuttaa kauas toiselle puolelle Suomea, ja toinen jää nykyiseen asuinpaikkaan, koska siellä toisella puolella Suomea ei ole hänelle töitä. Aloittaja ei tainnut sanoa kumpi hän on.
Aloittaja sanoi toisessa viestissä että nyt molemmilla on töitä joten hänen pitää olla se jonka työt ovat vain nykyisellä paikalla ja toinen muuttaa. Tuskin toinen muuttaisi paikkaan jossa hänellä ei ole mitään töitä.
Minkä logiikan mukaan näin? Mistä tiedät kummalla noista olisi töitä siellä toisella paikkakunnalla?
No ainakaan aloittajalla ei omien sanojensa mukaan olisi joten olisi loogista että sillä toisella sitten kuitenkin olisi.
Missä kohtaa muka sanoo itsestään noin? Ei sano.
Hän vastasi kun kysyin että miksi hän ei voi muuttaa myös tuonne toisella puolelle Suomea että siellä ei ole töitä hänelle.
Eihän vastannut, vaan vastasi että toisella heistä ei olisi siellä töitä. Lues uudestaan.
No jos se olisi aloittaja jolla olisi töitä siellä niin silloinhan mitään ongelmaa ei olisi vaan hän voisi myös muuttaa sinne.
Sinun logiikallasi siis se puoliso muuttaisi työttömäksi toiselle puolelle Suomea ja aloittaja ei muuttaisi perässä vaikka hän sieltä töitä saisi.
Et selvästi ymmärrä lukemaasi. Ei ap ole sanonut, että kukaan muuttaisi työttömäksi. Vaan että molemmilla on nyt töitä nykyisellä asuinpaikkakunnalla, ja että toisella ei olisi töitä siellä 500 km. päässä. Emme tiedä kumpi muuttaa. Voi hyvin olla, että ap muuttaa ja hän saa työpaikan sieltä 500 km päästä, mutta tuleva ex-puoliso ei aio muuttaa perässä, koska hän ei saisi sieltä töitä.
Ähh. Miksi Apn olisi sitten pakko muuttaa? On muuttamatta niin saa eronsa ilman että lasten on tarve matkustaa satoja kilometrejä tai kummankaan olla työttömänä. Hänhän sanooo, että kaikki turvaverkotkin on nykyisellä paikkakunnalla. Duh.
Käsitin, että kummankaan ei ole pakko muuttaa, vaan toinen heistä haluaa muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
ApMoni täällä on sitä mieltä, että lapsi ei kärsi erosta niin paljoa kuin vanhempien kylmästä suhteesta. En itse pysty uskomaan tuohon, vaikka omakohtaista kokemusta eroista ei olekaan. Meillä myös on pieni lapsi, ja kumpikin vanhemmista on lapselle yhtä tärkeä ja läheinen. Erotilanteessa olisi todella vaikeaa tietää, kuinka vahingollinen muutos se lapselle voi olla, että yhtäkkiä toinen on lähivanhempi ja toinen etävanhempi. Meilläkin vanhempien keskinäinen suhde on kylmä ja ongelmallinen, mutta kuitenkin pystymme hoitamaan arjen askareet, juttelemme toisillemme ihan ystävällisesti ja voimme yhdessä puuhailla lapsen kanssa. Tuskin lapsi kovasti kärsii, vaikka suhde onkin tällainen kämppissuhde.
Siihen kuitenkin voivat vaikuttaa ne eroavat vanhemmat todella paljon. On ihan heistä kiinni että pitävätkö je tiukasti kiinni jostain joustamattomista tapaamisajoista ja muuttavatko hakalan matkan päähän toisistaan. On myös eroja joissa se lapsi liikkuu sujuvasti kahden kodin välillä ja voi mennä ihan milloin haluaa sen vanhemman luo käymään jonka luona ei asu jos tulee asiaa tai ikävä.
Ne eron ongelmat eivät siis johdu useimmiten itse erosta vaan niistä eroajista jotka eivät osaa hoitaa asiaa lapsen näkökulmasta vaan ajattelevat vain omia loukattuja tunteitaan.
No AP on kuvannut heidän tilanteen. Lapset ihan pieniä, ja eron jälkeen välimatkaa on 500 km. Miten heidän pitäisi hoitaa asiat niin, että lapset ei tuossa kärsi?
Aloittaja ei ole kertonut mitään siitä miksi hän ei voisi muutta ainakin huomattavasti lähemmäs lapsiaan vaikka ei ihan samalle paikkakunnalle menisi.
Ja toinen pointti on se että jos erossa toinen puoliso tietoisesti haluaa viedä lapset pois toisen vanhemman läheltä niin sellainen henkilö on kyllä varsin itsekäs ja toksinen myös siinä avioliitossakin.
Aloittaja kertoi, että toinen heistä varmasti muuttaa kauas toiselle puolelle Suomea, ja toinen jää nykyiseen asuinpaikkaan, koska siellä toisella puolella Suomea ei ole hänelle töitä. Aloittaja ei tainnut sanoa kumpi hän on.
Aloittaja sanoi toisessa viestissä että nyt molemmilla on töitä joten hänen pitää olla se jonka työt ovat vain nykyisellä paikalla ja toinen muuttaa. Tuskin toinen muuttaisi paikkaan jossa hänellä ei ole mitään töitä.
Minkä logiikan mukaan näin? Mistä tiedät kummalla noista olisi töitä siellä toisella paikkakunnalla?
No ainakaan aloittajalla ei omien sanojensa mukaan olisi joten olisi loogista että sillä toisella sitten kuitenkin olisi.
Missä kohtaa muka sanoo itsestään noin? Ei sano.
Hän vastasi kun kysyin että miksi hän ei voi muuttaa myös tuonne toisella puolelle Suomea että siellä ei ole töitä hänelle.
Eihän vastannut, vaan vastasi että toisella heistä ei olisi siellä töitä. Lues uudestaan.
No jos se olisi aloittaja jolla olisi töitä siellä niin silloinhan mitään ongelmaa ei olisi vaan hän voisi myös muuttaa sinne.
Sinun logiikallasi siis se puoliso muuttaisi työttömäksi toiselle puolelle Suomea ja aloittaja ei muuttaisi perässä vaikka hän sieltä töitä saisi.
Et selvästi ymmärrä lukemaasi. Ei ap ole sanonut, että kukaan muuttaisi työttömäksi. Vaan että molemmilla on nyt töitä nykyisellä asuinpaikkakunnalla, ja että toisella ei olisi töitä siellä 500 km. päässä. Emme tiedä kumpi muuttaa. Voi hyvin olla, että ap muuttaa ja hän saa työpaikan sieltä 500 km päästä, mutta tuleva ex-puoliso ei aio muuttaa perässä, koska hän ei saisi sieltä töitä.
Ähh. Miksi Apn olisi sitten pakko muuttaa? On muuttamatta niin saa eronsa ilman että lasten on tarve matkustaa satoja kilometrejä tai kummankaan olla työttömänä. Hänhän sanooo, että kaikki turvaverkotkin on nykyisellä paikkakunnalla. Duh.
Käsitin, että kummankaan ei ole pakko muuttaa, vaan toinen heistä haluaa muuttaa.
No miksi se haluaja olisi AP jos AP:n ongelma on juuri se että välimatka erottaa hänet lapsistaan?
Keksit vaan tekosyitä miksi ei tarvitsisi erota kun et vaan jaksa hoitaa erosta koituvia asioita. Siinä sitten kärvistelet ja katkeroidut ja samalla myrkytät lasten olon. Lapset kyllä aistii ja tietää että te ette rakasta toisianne. Heillä tulee olemaan sitten vaikeuksia parisuhteissa teidän takianne ja voi olla että eivät halua edes omia lapsia hankkia myöskään. Varaudu siihen jos kerta "ei voi erota". Huomiotako haluat kun olet jo päättänyt että asia on niin vai miksi kirjoittaa tänne?? Olette huonoja vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua miksi ei voi erota. Kuoleeko jos eroaa? Mikä on pahinta mitä voi tapahtua jos eroaa? Kaikki asiat on järjestettävissä, aikuinen ihminen vaan järjestää ne.
Asiat ei ole noin mustavalkoisia. Tilanteeseen liittyy lapsia, ja yritän tehdä niin miten heidän kannalta parasta on. Ap
P a s k a puhetta. Teet karhunpalveluksen lapsille jäämällä. Näyttämällä mallin huonosta parisuhteesta ja mahdollisesti huonosta kohtelusta ja että sitä pitää sietää. Siinä lapsille mallia tulevaisuuteen. Lapset sitäpaitsi tuppaavat syyttämään itseään jos vanhemmat jatkuvasti vaikka riitelee keskenään. Pienentää itsensä jotta ei aiheuttaisi enempää pahaa oloa ja riitaa.
Aina voi erota, asiat kyllä järjestyy.
Tee mitä haluat, sinun elämästäsi tässä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kenenkään ei kannata tällaiseen neuvonpitoon osallistua. Vie aikaa omasta elämästäsi. Aikuinen ihminen tekee omat päätöksensä ja kukaan toinen ei voi oikeasti neuvoa, kun ei tiedä kuin toisen mielipiteen. Mitähän AP:n puoliso sanoisi, jos sellainen on olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei kannata tällaiseen neuvonpitoon osallistua. Vie aikaa omasta elämästäsi. Aikuinen ihminen tekee omat päätöksensä ja kukaan toinen ei voi oikeasti neuvoa, kun ei tiedä kuin toisen mielipiteen. Mitähän AP:n puoliso sanoisi, jos sellainen on olemassa?
Ilmeisesti ovat puhuneet erosta paljonkin, ja puoliso on tehnyt selväksi, että jos ap ottaa eron, niin puoliso muuttaa 500 km päähän eikä juuri tapaa lapsia, jotka ovat vielä pieniä. Ja siksi ap epäröi eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika surullista, että joku haaskaa ainoan elämänsä kalliita vuosia eläen huonossa suhteessa, ja vielä "lasten takia".
Noh, kukin elää tavallaan.
Itse en tuollaiseen kykenisi.
Eli toinen kiristää että jos ero tulee niin muuttaa. Tervettä.
En ymmärrä miten ihmiset on noin s a a k e l i n yksinkertaisia että kuvittelevat, ettei kylmät, huonot välit ja kämppissuhde muka näy tai vaikuta lapsiin? Olen kasvanut sellaisessa perheessä, ja en osaa muodostaa hyvää tervettä parisuhdetta, sillä olen oppinut, että kaikki huono kohtelu ja pettäminen pitää sietää, ja luulen et kaikki on mun syytä, tai että se on normaalia, ja hakeudun alitajuisesti kaltoinkohtelevien ihmisten kanssa suhteisiin. Ja kyllä, käyn terapiassa.
Joutunut kuuntelemaan ja sivusta seuraamaan lapsena liikaa sitä aikuisten toisilleen niskoittelua, kiukuttelua ja valtapeliä ja näpäyttelyä, muka lapsien katseilta ja korvilta piilossa, ja kuunnellut niitä öisiä riitoja (kuiskuttelua ja huutoa vuorotellen) kun me lapset muka nukutaan. Ei luo varsinaisesti turvallisuudentunnetta. Että jatkakaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voit! Kaikki keksimäsi "erinäiset syyt" ovat tekosyitä. Lapset eivät ainakaan arvosta jos heidän vuokseen kärsitte, ajat vain pois.
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
Ap
Aivan ehdottomasti kylmästä ja etäisestä parisuhteesta.
Ap:lle vois olla helpotus jos mies löytäisi toisen. Ei tarvis enää itkeä.
Vierailija kirjoitti:
Eli toinen kiristää että jos ero tulee niin muuttaa. Tervettä.
En ymmärrä miten ihmiset on noin s a a k e l i n yksinkertaisia että kuvittelevat, ettei kylmät, huonot välit ja kämppissuhde muka näy tai vaikuta lapsiin? Olen kasvanut sellaisessa perheessä, ja en osaa muodostaa hyvää tervettä parisuhdetta, sillä olen oppinut, että kaikki huono kohtelu ja pettäminen pitää sietää, ja luulen et kaikki on mun syytä, tai että se on normaalia, ja hakeudun alitajuisesti kaltoinkohtelevien ihmisten kanssa suhteisiin. Ja kyllä, käyn terapiassa.
Joutunut kuuntelemaan ja sivusta seuraamaan lapsena liikaa sitä aikuisten toisilleen niskoittelua, kiukuttelua ja valtapeliä ja näpäyttelyä, muka lapsien katseilta ja korvilta piilossa, ja kuunnellut niitä öisiä riitoja (kuiskuttelua ja huutoa vuorotellen) kun me lapset muka nukutaan. Ei luo varsinaisesti turvallisuudentunnetta. Että jatkakaa.
Meillä taas oli hyvin vähän halailua tai nättiä puhetta; tunteiden osoittamista; kiitoksia; anteeksipyyntöjä kun aihetta jne. Vähän just sellaista valtapeliä tyyliin: 'koska sinä olet sitä ja tätä niin minä en vahingossakaan anna sulle mitään myönteistä huomiota'. En edes usko ettei rakkautta olisi ollut, oli vaan liikaa loukkauksia ja painolastia selvittämättä.
Seurauksena mulle on todella ollut opettelun takana puhua tunteista, osoittaa lämpöä, ja ennen kaikkea pyytää anteeksi ja selvittää erimielisyyksiä.
Lapsuus oli kuitenkin ihan onnellinen. Lapset sopeutuu. Mutta huonoja käytösmalleja jää sitten tulevaisuuden harmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään ei kannata tällaiseen neuvonpitoon osallistua. Vie aikaa omasta elämästäsi. Aikuinen ihminen tekee omat päätöksensä ja kukaan toinen ei voi oikeasti neuvoa, kun ei tiedä kuin toisen mielipiteen. Mitähän AP:n puoliso sanoisi, jos sellainen on olemassa?
Ilmeisesti ovat puhuneet erosta paljonkin, ja puoliso on tehnyt selväksi, että jos ap ottaa eron, niin puoliso muuttaa 500 km päähän eikä juuri tapaa lapsia, jotka ovat vielä pieniä. Ja siksi ap epäröi eroa.
Tässähän korostuu puolison lapsellinen ja kypsymätön asenne. Millainen vanhempi tällainen on lapselle ja miksi tällaista ihmistä täytyy suojella sillä hinnalla että itse ja lapset voivat huonosti?
Ero voi tehdä tosi hyvää, nythän puoliso ei usko että ero tulee koska on saanut kiristettyä sillä aloittajaa, eikä hänen tarvitse tehdä henkistä työtä kohdatakseen oman vanhemmuutensa ja vajavaisuutensa. Aloittajan myös pitäisi ymmärtää, ettei voi koskaan olla lapselle se puuttuva vanhempi, mutta voi olla erinomainen yksi vanhempi, joka osoittaa, että on itse rakkauden arvoinen ja lähtee parempaan elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voit! Kaikki keksimäsi "erinäiset syyt" ovat tekosyitä. Lapset eivät ainakaan arvosta jos heidän vuokseen kärsitte, ajat vain pois.
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
Ap
Etäisestä kylmästä parisuhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli toinen kiristää että jos ero tulee niin muuttaa. Tervettä.
En ymmärrä miten ihmiset on noin s a a k e l i n yksinkertaisia että kuvittelevat, ettei kylmät, huonot välit ja kämppissuhde muka näy tai vaikuta lapsiin? Olen kasvanut sellaisessa perheessä, ja en osaa muodostaa hyvää tervettä parisuhdetta, sillä olen oppinut, että kaikki huono kohtelu ja pettäminen pitää sietää, ja luulen et kaikki on mun syytä, tai että se on normaalia, ja hakeudun alitajuisesti kaltoinkohtelevien ihmisten kanssa suhteisiin. Ja kyllä, käyn terapiassa.
Joutunut kuuntelemaan ja sivusta seuraamaan lapsena liikaa sitä aikuisten toisilleen niskoittelua, kiukuttelua ja valtapeliä ja näpäyttelyä, muka lapsien katseilta ja korvilta piilossa, ja kuunnellut niitä öisiä riitoja (kuiskuttelua ja huutoa vuorotellen) kun me lapset muka nukutaan. Ei luo varsinaisesti turvallisuudentunnetta. Että jatkakaa.
Meillä taas oli hyvin vähän halailua tai nättiä puhetta; tunteiden osoittamista; kiitoksia; anteeksipyyntöjä kun aihetta jne. Vähän just sellaista valtapeliä tyyliin: 'koska sinä olet sitä ja tätä niin minä en vahingossakaan anna sulle mitään myönteistä huomiota'. En edes usko ettei rakkautta olisi ollut, oli vaan liikaa loukkauksia ja painolastia selvittämättä.
Seurauksena mulle on todella ollut opettelun takana puhua tunteista, osoittaa lämpöä, ja ennen kaikkea pyytää anteeksi ja selvittää erimielisyyksiä.
Lapsuus oli kuitenkin ihan onnellinen. Lapset sopeutuu. Mutta huonoja käytösmalleja jää sitten tulevaisuuden harmiksi.
Ei eron jälkeen asiat välttämättä parane yhtään mitä tulee siihen vanhempian antamaan parisuhdemalliin. Voi olla, että toinen ei ryhdy parisuhteeseen enää ollenkaan, eli ei anna mitään mallia parisuhteesta. Ja toinen löytää uuden parisuhteen, joka on yhtä myrkyllinen tunnelmaltaan kuin se edellinen avioliitto.
No silloin hän voisi perua asian ja jäädä lastensa lähelle. Mikä pakko hänen on muuttaa?