P aska avioliitto, mutta ei voi erotakaan

Kyllä mä vaan luulen että yksikään lapsi ei kärsi pitkään vanhempien erosta jos vanhemmat hoitaa sen eron jälkeisen ajan kunnolla! Toisista puhutaan kunnioittavasti ja käyttäydytään hyvin lasten nähden. Järjestetään elo niin että lapsien on mukava tulla ja mennä. Kaksi rakastavaa kotia. Lasten ei tarvi aikuisen katkeraa puhetta kuunnella omasta vanhemmastaan.

Ap et ole vastuussa puolisosi päätöksestä lasten tapaamisista erotilanteessa. Voit päättää vain omasta toiminnastasi lasten suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua miksi ei voi erota. Kuoleeko jos eroaa? Mikä on pahinta mitä voi tapahtua jos eroaa? Kaikki asiat on järjestettävissä, aikuinen ihminen vaan järjestää ne.

Asiat ei ole noin mustavalkoisia. Tilanteeseen liittyy lapsia, ja yritän tehdä niin miten heidän kannalta parasta on. Ap

olisi kannattanut miettiä p-askaa avioliittoa ennen kun lisääntyy

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä vaan luulen että yksikään lapsi ei kärsi pitkään vanhempien erosta jos vanhemmat hoitaa sen eron jälkeisen ajan kunnolla! Toisista puhutaan kunnioittavasti ja käyttäydytään hyvin lasten nähden. Järjestetään elo niin että lapsien on mukava tulla ja mennä. Kaksi rakastavaa kotia. Lasten ei tarvi aikuisen katkeraa puhetta kuunnella omasta vanhemmastaan.

Tätä kun ei voi sen toisen vanhemman osalta luvata. En olisi ikinä uskonut, millaiseen katastrofiin oma eroni johtaa, nimenomaan lasten kannalta. Toinen vanhempi on manipuloinut heidät aivan raunioksi.

Siis jos aloittajan puolisolla on nyt töitä nykyisellä paikkakunnalla, niin mistä syystä pienten lasten vanhempana olisi muuttamassa sitten 500 km päähän?

Jos ap jää tuon vuoksi suhteeseen, niin sehän on sairasta. Ethän sinä voi joustamalla ja joustamalla kompensoida jos toinen on (anteeksi vain) paska vanhempi eikä välitä lapsistaan? Kyllä lapset sen vaistoavat eroamattakin.

Ja te, jotka sanotte että "eron jälkeen sitä ja tätä, romahduksia ja rampataan kapakoissa": Eihän se olekaan hyvä asia jos eron jälkeen vanhemmilta lähtee touhu käsistä, mutta ei se ole vertailukohta tähän. Oletus on, että on kaksi tervettä ja tasapainoista vanhempaa, ja mikäli heidän suhteensa ei toimi, on parempi erota. Mikäli toinen romahtaa/alkoholisoituu eron jälkeen/manipuloi ja kontrolloi niin eihän kyseessä ole terve ja tasapainoinen ihminen, ja tuskin on tätä sitten siinä parisuhteessakaan ja mallina lapsille. Jos eron jälkeen suistuu kuiluun, tulee hakea apua. Mutta se ei ole peruste oikeuttaa huonossa parisuhteessa jaksamista että toinen romahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap et ole vastuussa puolisosi päätöksestä lasten tapaamisista erotilanteessa. Voit päättää vain omasta toiminnastasi lasten suhteen.

Miten se ap voi toimia lasten suhteen jos äiti lähtee kostoksi lasten kanssa 500 km päähän ja ap ei voi muuttaa perässä koska sieltä ei löydy töitä?

Jos ap tyytyisi olemaa etäisä joka joskus tapaa lapsiaan, niin se olisi ok mutta ymmärsin että ap haluaa olla läheisesti tekemisissä lastensa kanssa.

Jos ap olisi vaimo joka saisi erossa lapset, ei kai se olisi mikään ongelma jos mies lähtisi kostoksi huitsin nevadaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi avioliitto on paska? Voisiko sille tehdä jotain yhdessä. Pitkään suhteeseen kuuluu ne kuopat ja huiput ja rakastaminen vaatii välillä töitä. Ei ole olemassa sellaista unelmasuhdetta, missä menee aina kaikki kivasti, hyvin ja ihanasti. Missä toinen on ihana ja itse on ihana. Missä ei riidellä tai olla erimieltä. Läheisyyttä on välillä enemmän ja välillä vähemmän. Avain kaikkeen on keskustelu ja turvallisen olon tekeminen molemmille. Ei kiristäminen rakkaudella tai suhteella, vaan luoda turvallinen olo ja kertoa, mikä mättää ja toivoisi, että sille voitaisiin yhdessä tehdä jotain.  Läheisyyttä on hyvä yrittää ylläpitää silloinkin kun se on vaikeaa. 

Nykyään erotaan aivan liian helposti. Lapset kärsivät eniten. Vanhemmat löytävät uuden tai uusia suhteita. Usein ne samat asiat tulevat eteen sielläkin. Ei sitä onnea löydä muualta. 

Eri asia jos suhteessa on pettämistä, luottamus menny, väkivaltaa jne

Älä viitsi. Ap:n puoliso jo uhkailee, joten ei ole mitään syytä parantaa suhdetta.

Itse olen eronnut. Ex - mies yksinkertaisesti vain päätti lopettaa kaiken yhdessä olemisen ja tekemisen ja alkoi nukkumaan sohvalla. Monet kerrat kysyin syytä ja vastaukseksi sain "mieti sitä" tai sitten vain ex käveli ovesta ulos.

Olin viimeiset vuodet avioliitosta vain äiti. Mies ei elämääni kuulunut. Tein ja huolehdin asiat yksin. Olin laskujen maksaja paremmalla palkallani. Koin kyllä olevani petetty. Riitoja meillä ei ollut. Ei juuri puhuttu. Ilmapiiri oli kylmääkin kylmempi.

Murrosikäinen esikoinen sitten kysyi, että miksi ette eroa. En osannut vastata. Kysyi sitten muutamien viikkojen päästä uudelleen. Siitä asiat lähti etenee. Ero oli helpotus.

Olet varakkaampi, nainen, eikä voi erota.

Kuulostaa siltä, että puolisosi saapui maahan 2015

Tämä on vain yksi puoli tarinaa. Suhteessa on aina kaksi. Olen työskennellyt kymmeniä vuosia miesten alalla ja tuo on aika normaali virsi.

Tuo aloita alusta on päivän turhake. Tässä elämässä kukaan ei voi aloittaa alusta, sillä vanhan elämä kulkee aina mukana. Ei siitä pääse ikinä eroon.

Parisuhde tuo jossain vaiheessa peräsuoliongelmia siksi ne kuulemma ei kanna eikä anna kuten reijori senijori tuolla kirjoitti.

Vierailija kirjoitti:

Siis jos aloittajan puolisolla on nyt töitä nykyisellä paikkakunnalla, niin mistä syystä pienten lasten vanhempana olisi muuttamassa sitten 500 km päähän?

Jos ap jää tuon vuoksi suhteeseen, niin sehän on sairasta. Ethän sinä voi joustamalla ja joustamalla kompensoida jos toinen on (anteeksi vain) paska vanhempi eikä välitä lapsistaan? Kyllä lapset sen vaistoavat eroamattakin.

Ja te, jotka sanotte että "eron jälkeen sitä ja tätä, romahduksia ja rampataan kapakoissa": Eihän se olekaan hyvä asia jos eron jälkeen vanhemmilta lähtee touhu käsistä, mutta ei se ole vertailukohta tähän. Oletus on, että on kaksi tervettä ja tasapainoista vanhempaa, ja mikäli heidän suhteensa ei toimi, on parempi erota. Mikäli toinen romahtaa/alkoholisoituu eron jälkeen/manipuloi ja kontrolloi niin eihän kyseessä ole terve ja tasapainoinen ihminen, ja tuskin on tätä sitten siinä parisuhteessakaan ja mallina lapsille. Jos eron jälkeen suistuu kuiluun, tulee hakea apua. Mutta se ei ole peruste oikeuttaa huonossa parisuhteessa jaksamista että toinen romahtaa.

Muuttouhkailija vie lapset mukanaan 500 km päähän jos ap eroaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä vaan luulen että yksikään lapsi ei kärsi pitkään vanhempien erosta jos vanhemmat hoitaa sen eron jälkeisen ajan kunnolla! Toisista puhutaan kunnioittavasti ja käyttäydytään hyvin lasten nähden. Järjestetään elo niin että lapsien on mukava tulla ja mennä. Kaksi rakastavaa kotia. Lasten ei tarvi aikuisen katkeraa puhetta kuunnella omasta vanhemmastaan.

Tätä kun ei voi sen toisen vanhemman osalta luvata. En olisi ikinä uskonut, millaiseen katastrofiin oma eroni johtaa, nimenomaan lasten kannalta. Toinen vanhempi on manipuloinut heidät aivan raunioksi.

Juuri tuo pelko taitaa ap:llakin olla, että exä vie lapset 500 km päähän ja ap ei näe lapsiaan ja exä manipuloi heidät ap:ta vastaan. Jos uhkaa kostoksi muuttaa 500 km päähän ettei lapset näe toista vanhempaa, kertoo jo siitä että melkoinen sekopää on kyseessä.