Lue keskustelun säännöt.
Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?
Eli mitä haluaisitte sanoa, neuvo tai mielipide, josta teille aivan varmasti suututtaisiin ja katkaistaisiin välit? Minulla on ystävä jolla on kolme suurta koiraa, eikä niitä lenkitetä ollenkaan. Tekee pahaa eläinten puolesta ja niiden jätöksiä on milloin missäkin. Olen monesti vihjannut, että mennäänkö vaikka yhdessä lenkille, mutta ei. Inhottavaa, teen kohta elsun.
Kommentit (2721)
Älä luota liikaa miehesi, ihmiset harvoin muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun harvoin saamme aikataulut osumaan yksiin niin, että näemme kasvotusten, voisimmeko tavata ilman lastasi? Lapsella on ihana, huolehtiva isä joka voisi pitää lapsesta huolta tapaamisemme ajan. Pienen lapsen läsnäollessa et pysty keskittymään kunnolla muuhun kuin lapseen.
Lisäksi, toivon että olisit kiinnostuneempi minun elämästäni, vaikkei minulla olekaan lapsia ja vaikka minun elämäni tärkeät asiat eivät ole sinulle tuttuja.
Tämä! On se vaan niin kumma, että jotkut aikuiset eivät ymmärrä tätä. Lapsi on aina ns. kapulana rattaissa aikuisten ystävyydessä. Ei ole ihme jos ja kun välit viilenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun harvoin saamme aikataulut osumaan yksiin niin, että näemme kasvotusten, voisimmeko tavata ilman lastasi? Lapsella on ihana, huolehtiva isä joka voisi pitää lapsesta huolta tapaamisemme ajan. Pienen lapsen läsnäollessa et pysty keskittymään kunnolla muuhun kuin lapseen.
Lisäksi, toivon että olisit kiinnostuneempi minun elämästäni, vaikkei minulla olekaan lapsia ja vaikka minun elämäni tärkeät asiat eivät ole sinulle tuttuja.
Tämä! On se vaan niin kumma, että jotkut aikuiset eivät ymmärrä tätä. Lapsi on aina ns. kapulana rattaissa aikuisten ystävyydessä. Ei ole ihme jos ja kun välit viilenee.
Mun kaveri raahasi teiniään mukaan tapaamisiin niin kyllä ne siitä sitten jäivät kokonaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun harvoin saamme aikataulut osumaan yksiin niin, että näemme kasvotusten, voisimmeko tavata ilman lastasi? Lapsella on ihana, huolehtiva isä joka voisi pitää lapsesta huolta tapaamisemme ajan. Pienen lapsen läsnäollessa et pysty keskittymään kunnolla muuhun kuin lapseen.
Lisäksi, toivon että olisit kiinnostuneempi minun elämästäni, vaikkei minulla olekaan lapsia ja vaikka minun elämäni tärkeät asiat eivät ole sinulle tuttuja.
Tämä! On se vaan niin kumma, että jotkut aikuiset eivät ymmärrä tätä. Lapsi on aina ns. kapulana rattaissa aikuisten ystävyydessä. Ei ole ihme jos ja kun välit viilenee.
Mun kaveri raahasi teiniään mukaan tapaamisiin niin kyllä ne siitä sitten jäivät kokonaan
Itseäni ei ole haitannut, vaikka ystäväni on tullut lapsensa kanssa ja myöhemmin teinin kanssa tapaamiseen, koska tämä lapsi/teini/nykyään aikuinen on kummilapseni.
sanoisin että hyvä että katosit ja ghoustasit.
Olit niin itsekäs räpsy valehtelija. Kelaa vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin lapsuudesta saakka tuntemalleni ihmiselle, että kun olemme yhteyksissä muutamia kertoja vuodesta, jutun aiheeme käsittelee 90% sinua ja sinun lähipiirin asioita. Etkö huomaa tuota suhdelukua ollenkaan? Aina sama kaava.
Yhden kerran, siis huom yhden kerran kun tapasimme kasvokkain, oli minulla akuutti asia mielen päällä josta halusin purkautua ja keskustella, josta ihan tietoisesti otin ensin puheenvuoron enkä antanut keskustelun lipsahtaa sinun asioihisi. Oikein äänen sannoit kohta että jospa sinä nyt kerrot sinun asioita. Minä en koskaan sano noin vaikka ajattelenkin että kumpa johonkin kohtaan saisin suunvuoron. Eli pistit merkille sen että SINÄ JOUDUIT KESKUSTELEMAAN MINUN ASIOISTA ensin etkä SINÄ päässyt heti alkuun kertomaan omistasi. Huom jouduit keskittymään minuun ensin. Ja sekös oli sinulle dominoivalle päällepäsmäriluonteelle vaikeaa. Kyllä sä itsesi tunnet.
Myös se että kerrot (kehut) seikkaperäisesti jo aikuisten lastesi asioita asumisjärjestelyitä, työmenestyksiä tms ei kiinnosta pätkääkään minua. En halua käyttää vähäisiä jututuokioitamme (jotka koen kaikesta huolimatta ihan muuten mukaviksi) siihen että kuuntelen sinun kertomuksia lapsistasi joita en edes juurikaan tunne, enhän minä ole koskaan ollut heidän kanssaan missään tekemisissä.
Sinulla on myös hiukan ärsyttävä tyyli leveillä kaikenmaailman jutuilla asioilla, miten ihmeellä sinusta on tullut noin heikkoitsetuntoinen suhteessa minuun? Vai koetko jotain alemmuudentunnetta vai oletko kenties ihan vaan vähän katellinen jostain? Vai mikä on se tekijä joka laukaisee sinussa, suhteessa minuun, sen että koet jatkuvaa tarvetta todistella paremmuuttasi, varallisuuttasi, onnellisuuttasi ym? En oikein ymmärrä enkä osaa ehkä tulkita oikein tuota tarvettasi kehuskella milloin milläkin. Olet fiksu ja analyyttinen ihminen joka pohtii paljon ihmisten käyttäytymistä joten mieleni tekisi kysyä sinulta miksi teet jatkuvasti tuota "leveilyä", mihin sä tarvitset sitä, teetkö sitä kaikille vai vain minulle? Jos vain minulle, mikä minussa laukaisee tuon tarpeen sinussa?
Nyt kun tuon asian kirjoitin tänne, taidan kuitenkin ymmärtää miksi teet tuota ainakin minulle....
Vaikka kuinka yrität päteä muille yksityisyrittäjä urallasi ja korostat miten olette yrittäjäpariskunta, kehuskelet toistuvasti (joka kerta) elitistisellä elämäntyylilläsi, miten teette hurjasti töitä ja miten teillä on varaa siihen ja tähän ja tuohon jne, niin huomaan ettei sulla ole oikeasti mitään tajua nykypäivän suuryrirysten busineskiemuroista, siitä kuinka haastavaa ja paineistettua työ minunkin tasollani oikeasti on, miten valtavia rahasummia esim minä yrityksen keskijohdossa pyörittelen vuositasolla. Et tajua yhtään että oma yrityksesi on todellakin pienenpiskuista ja todella vaatimatonta puuhastelua siihen nähden mitä minun työni on. Minun, jota olet aina hiukan alaspäin katsonut, pyrkinyt määräilemään ja dominoimaan. On suorastaan huvittavaa miten kerrot jälkikasvusi päässeen johtajan rooliin. Huokaus ja naurun pyrskähdys, tämäkin on juuri se mistä huomaa ettei sulla ole mitään tajua oikeasta businessmaailmasta kuten minulla. Lapsellasi on kourallinen työntekijäalaisia eikä edes mitään taloudellista tulosvastuuta, hänhän on vain vastuussa yhden, huom yhden kohteen operatiivisesta toiminnasta. Se on esihenkilötaso, ei mikään oikea johtajataso, ei edes päällikkötaso, pösilö. Joten kuuleppa, älä tule leveilemään mulle, olen oikeasti näissä asioissa sinua niin paljon kokeneempi ja pätevämpi, sinut tuntien ymmärrän hyvin että et voi sietää tätä asetelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo vuosikymmeniä sitten tehnyt sinulle ihan tietoisesti sitä, että en tottele sinua, en taivu siihen mitä yrität määräillä. Olet muuten ihan hauska vanha tuttu, mutta en ole ikinä sietänyt sinussa tuota piirrettä joka näyttää nostan vanhemmiten taas päätän.
Käytät toistuvasti, ihan pikkujutuissakin syyllistämisdefenssiä (googleta mikä se on jos et ymmärrä), jotta saat haluamasi asian tai tahtotilan menemään niin kuin sinä haluat. Oletkohan koskaan ajatellut omaa elämääsi ja sitä miten hirvittävän hallitseva, suorastaan dominoiva, määräävä ja jääräpää olet. Et osaa oikeasti, syvällä sisimmässäsi, ottaa huomioon muiden tahtotiloja ja tapaa tehdä asioita, vaikka suustasi tulee kyllä jotain hyveellisyys psykologiaa kiitollisuudesta ja armollisuudesta ja eri persoonien ymmärtämisetä. Kaiken pitää olla aina niin kuin sinä haluat ja määräät, suorastaa nniin että sinua pitää totella. En ymmärrä yhtään miten nykyinen miehesi jaksaa loputtomiin myötäillä sinua kiltisti ja esitäte niin onnellista "kiitollista" pariskuntaa. En yhtään ihmettele että hänen edeltäjä lähti ja hänen omien sanojensa mukaan on onnellinen vapaana, vaikka sinä luulit (kuvittelit) ihan jotain muuta. Koita hillitä tuota dominoivaa piirrettä itsessäsi ja arvosta muita vaikka he eivät tee asioita kuten sinä määräät. Tiedätkö että kukaan ei pidä siitä piirteestä sinussa, ei kukaan.
Olet itse syypää moniin nepsylapsesi kehitysviivästymiin, koska et ole tärkeissä kasvuvaiheissa jaksanut hoitaa vaikeita tilanteita. Oli helpompaa työntää lasta rattaissa kun et jaksanut pitää huolta vilkkaasta lapsesta, oli helpompaa antaa lapsen pitää vaippoja kun et jaksanut öisiä vahinkoja ja lakanapyykkejä, oli helpompaa jättää kynnet leikkaamatta ja hampaat pesemättä kun et jaksanut olla johdonmukainen ja rauhallinen. Lapsesi on kohta ylä-asteikäinen eikä osaa edelleen tehdä edes välipalaa itselleen, tai muista käydä vessassa kun on hätä, eikä etene koukunkäynnissä, koska sinä et jaksanut opettaa hänelle asioita kun oli sulle liian vaikeaa. Lapsesi tulevaisuuden kannalta olisi parempi jos hänet otettaisiin huostaan. Sinulle tärkeämpää on nykyään white trash kuviot, nykyisen alkoholisti miehesi kanssa ja lähiön baarissa roikkuminen kun se että panostaisit oman lapsesi tulevaisuuteen. Sinusta ei olisi koskaan pitänyt tulla äitiä, sinusta ei ole siihen.
Ja kyllä, olen ollut lastensuojeluun yhteydessä koskien tämän perheen tilannetta, mutta eivät koe että asialle voisi enempää tehdä koska lapsi ei ole välittömässä vaarassa. Todella turhauttavaa että täytyy vaan sivusta seurata kun toinen pilaa oman jälkikasvunsa kaikki mahdollisuudet kasvaa itsenäiseksi omat asiansa hoitamaan kykeneväksi aikuiseksi. Ei voi muuta kun sinnitellä osana ystävän elämää jotta lapsella olisi edes yksi turvallinen aikuinen läsnä osana hänen kasvumatkaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin sanoa, että sen jälkeen kun exäsi lähti, sinusta on tullut turhamainen egoisti ja prassailet ihmeellisillä asioilla päteäksesi ja nostaaksesi statustasi.
Me entiset ystävät pidämme sinun sisimmästä, emme siitä egoaan pönkittävästä keski-iän kriiseilevästä setämiehestä.
Lähinnä säälittää kuinka kerjäät huomiota somessa tatuoinneilla, raha-asioilla, itseäsi nuoremmilla muovinaisilla ym.
Kysy rakas ystävä itseltäsi, mitä SINÄ oikeasti haluat? Onko tämä sitä?
Sinut pitkältä ajalta tunteneena vaikuttaa siltä, että olet yli 10 vuotta eron jälkeenkin vielä hukassa itsesi kanssa. Mihin itsetuntosi katosi? Olet mukava tyyppi silloin kun et yritä esittää muita parempaa.
Rakas työkaveri: Olet todella dominoiva ja muiden mielipiteet jyräävä henkilö. Asioiden on aina mentävä niin kuin sinä haluat ja jos muut on toista mieltä jankkaat niin kauan että muut antavat periksi. Itse olen luovuttanut vuosia sitten, tehdään niin kuin sinä haluat. Seurassasi on muuten mukavaa ja olet luotettava työkaveri, mutta kun tulee esim. lounasravintolan valita esiin, on turha ehdottaa uutta paikkaa kun haluat aina samaan vanhaan.
Nyt naurattaa, kun tyttösi on kasvanut isommaksi ja hänestä on tullut kopio sinusta. On hauska kuunnella valitustasi kun sinulla menee hermot siihen kun tyttö ei anna missään periksi ja haluaa aina saada oman tahtonsa läpi. Saa nähdä ymmärrätkö missään vaiheessa katsovasi peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin sanoa hyvälle ystävälleni, ettei ole normaalia jos aviomies kieltäytyy jatkuvasti hoitamasta omia pieniä lapsiaan viikonloppuna, vain koska hän haluaa "palautua työviikosta." Mies työskentelee etänä kotona, ei ole lasten kanssa paljon tekemisissä edes arkena samassa talossa, vaimo on taaperon kanssa kotona äitiyslomalla ja huolehtii lähes kaikesta yksin.
Jos ystäväni haluaa nähdä kavereitaan kaupungilla tai auttaa kaveria muutossa lauantaina, mies toteaa irvistellen "No mene sitten, mut siel menee kuitenki koko hiton päivä, en koe kovin reiluksi tätä ideaa" ööö, onko liikaa pyydetty hoitamaan aamupäivästä alkuiltaan omia lapsiaan??
Tämä on ihana ketju. Ajattelen joka viestin kohdalla, että haluaakohan joku sanoa minullekin noin? Ainakin kolmanneksen asioista varmasti haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäväpariskunnalla on ollut tosi vaikeaa saada lapsia ja on ollut useampia keskenmenoja. Tekisi mieli sanoa, että ehkä heidän geeninsä eivät vain ole hyvä yhdistelmä ja heidän ei kannattaisi hankkia lapsia ollenkaan. Ainakaan keskenään. Mutta eihän niin voi sanoa.
Ehkä sulle pitäis sanoa, että ota edes joskus selvää asioista.
Tuollaista geenien yhteensopimattomuutta ei ole olemassakaan.
Lapsettomuus johtuu muista asioista.
Hi r veä ihminen olet.
Ei mitään pahaa sanottavaa
kenellekään ex-työkaverille.
Yleisesti en pitänyt sote-työmaasta, sen
hiertävästä tunnelmasta
naisten juoruilukyräilyn ja
sairaalan hiljaisen hierarkiamiljöön
johdosta, mutta tämä vain yleisenä
energiana, ei henkilökohtaisesti ketään
yksilöä vastaan.
'Ystäväpariskunnalla on ollut tosi vaikeaa saada lapsia ja on ollut useampia keskenmenoja. Tekisi mieli sanoa, että ehkä heidän geeninsä eivät vain ole hyvä yhdistelmä ja heidän ei kannattaisi hankkia lapsia ollenkaan. Ainakaan keskenään. Mutta eihän niin voi sanoa.'
'Ehkä sulle pitäis sanoa, että ota edes joskus selvää asioista.
Tuollaista geenien yhteensopimattomuutta ei ole olemassakaan.
Lapsettomuus johtuu muista asioista.
Hi r veä ihminen olet.'
Ei minulta kumpikaan.
Vierasmaalaisen geenit tuottavat
päinvastoin terveempää
jälkipolvea geenipoolin
väljentyessä ja > kansallisten
perinnöllisten sairauksien
ilmenemistodennäköisyyden
näin pienentyessä
huomattavasti.
Pitkän parisuhteen aikana on joskus ollut
joku tietty kaveripariskunta, jonka kanssa
kirmailtu yhdessä elokuviin, grillifesteihin,
veneilemään tai vastaavaa. Nämä kontaktit
ovat kuivuneet kasaan vähitellen eron
jälkeen. Näin ainakin minulla.
He olivat sellaista kepeää jutusteluseuraa, ei
varsinaisesti ystäviä. [Kaveri, tuttava]. Ei sen
syvempiä teemoja tai keskusteluja jaettu.
Ihan hauskoja iltoja kuitenkin. Kiitollinen
muistoista. 🤍
En ymmärtänyt tarvettasi kommentoida ulkonäköäni ja vaatteitani, kotimme rakenteita ja "sisustusongelmia" (en tiennyt, että oli ongelma, ennen kuin kerroit).
Pahinta oli kuitenkin parisuhteeni arviointi ja huippua lasteni vertaaminen sinun lapsiisi.
Anteeksi vain, mutta kaikista mukavista puolistasi huolimatta lakkasin tuntemasta ystävyyttä. Otan kaiken vastuun ystävyyden hiipumisesta, kunhan ei enää tarvitse tavata.
En voi käsittää, miten ja miksi kukaan
anonyyminäkään arvostelee toisen
painoa tai yhtään mitään ulkonäköön
liittyvää ja vieläpä jatkuvasti..
(Tämän ilmiön olemassaolon
todennamme Vauvalla. Armoton naisten
kehon ja pärstän syynääminen 🧐).
En mielelläni kommentoi kenenkään
ulkonäköä, ellen sitten voi ystävänaista
tavatessamme kehaista. Annan mielelläni
kehun kaupan somalle kassaneidollekin.
Miksi ei? Ei kehun sana tiliäni veloita.
Toisen perheen/sinkun kodinsisustuksen
arvostelut [ja esim.lapsen kasvatusmetodit]
ovat myös absolutely no minun friendship
koodistossani.
Haluaisin pyytää lopettamaan doomscrollaamisen ja poistamaan tietyt sosiaaliset mediat. Ihana empaattinen ystävä muuttuu vihaiseksi maailman pahuuden puhujaksi vietettyään liikaa aikaa seuraamalla amerikkalaisia sisällöntuottajia, eikä yhtään ymmärrä suodattaa, että ovatko nämä hänen netistä toistamansa asiat a) totta, b) oikeasti niin pahoja, ja c) vaikuttamassa suoraan meidän suomalaisten arkipäivään. Onhan se hyvä olla perillä maailman tapahtumista, mutta päivästä toiseen suuttuminen asioille joille ei voi mitään koska ne tapahtuvat toisella mantereella ja itseä 600 kertaa rikkaampien ihmisten toimesta on vain huonoksi mielenterveydelle.
Siinä kohtaa pysäytin ääneen ja palauttelin maan pinnalle kun alkoi puhua näitä incelien toistamia lauseita kuinka naiset haluaa vain rikkaan miehen jne. Haloo! Sinä olet meistä kahdesta se joka on naimisissa, ja vaimosi on rakastava työssä käyvä tavallinen tallaaja kuten sinäkin. Nyt se netti pois päältä!