Opettajat avautuvat: näin koulut tuhottiin muutamassa vuodessa
Suomen ennen niin ylistetty koulujärjestelmä on muutettu hirviöksi. Nyt ääneen pääsevät opettajat. He kertovat karulla tavalla siitä, miten järjettömäksi työ on muuttunut.
Sen piti olla unelmien ammatti. Opettaja.
Niin se olikin lähes 20 vuoden ajan. Mutta nyt suomalainen koululaitos on syvässä ja nopeassa syöksykierteessä. Seuraukset ovat kohtalokkaat.
Opettajana yritän kovasti, että kaikilla oppilailla olisi hyvä olla, mutta nykyään se alkaa olla mahdotonta. Joudun tekemään koko ajan arvovalintoja oppilaiden kustannuksella, helsinkiläisopettaja sanoo suoraan.
Opetushallitus, opetusministeriö tai -ministeri voisi vihdoinkin ottaa vastuun niistä kaikista perceelleen menneistä ns. uudistuksista ja korjata asiat takaisin ennalleen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ec1c170d-2e0f-4648-9c6e-5ad89153255a
Kommentit (700)
Tätä alusta asti ihmettelin. Lapset eivät ole pieniä aikuisia ja lapset tarvitsevat vielä aikuisen ohjausta ja oppimista. Annetaan edes ala-asteen ajaksi oppimisrauha ja hiljalleen opetellaan kohti itseohjautuvampaa opiskelua kuudennen keväällä tutustuen rauhassa siihen oppimistapaan. Ei ole ihme, että pisapisteet ropisee alas eikä enää seuraava sukupolvi enää loista älykkyysosamäärää mitattaessa. Surullista, että hyvä koulujärjestelmä romutettiin eikä opettajia tai perheitä kuunneltu. Toivottavasti saadaan korjattua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pisa tulokset alkoivat tippumaan 2009. Mitä tapahtui silloin?
Ehkä muut maat myös löysivat "jyvän" samalla kun Suomi polki paikallaan tai meni alaspäin. Kävi kuten Nokialle, muut jyräsi ohi.
Viro kopioi suomalaisesta koulumallista käytäntöjä ja Suomi alkoi kehittämään omaa koulutusmalliaan.
Tämän jälkeen Viro viiletti Suomen ohi pisa-pisteissä ja Suomen pisteet lähtivät laskuun.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008208639.html
Siitä voisi helposti vetää sellaisen johtopäätöksen, että Suomessa alettiin korjaamaan jotain mikä ei ollut rikki. Vaan voidaanko hienoista muutoksista luopua, jos huomataan että niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perimä heikkenee mikä näkyy älykkyyden laskuna. Älykkyys periytyy ja Suomessa eniten lapsia saavat. Joko vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta ovat tai amiksen käyneet naiset. Suomessa samoihin sosiekonomisiin luokkiin kuuluvat pariutuvat pääosin keskenään. Roskakuskin tai rakennekynsi-insinöörin lapsista ei vain tule perimän vuoksi akateemisia. Alemmissa luokissa on myös paljon nepsy ym geenimutaatioiden aiheuttamia ongelmia. Aikaisemmin näiden määrää rajasi raadollisesti korkea lapsikuolleisuus.
Afrikassa mustien keskimääräinen älykkyys on alhaisempi kuin valkoisten koska elämä siellä ei ole ollut samanlaista selviytymistaistelua kuin pohjoisessa. Pohjoisessa asuminen on aina vaatinut enemmän älyllistä toimitaa kun on pitänyt suunnitella miten selvitä talvesta. Afrikassa on aina jotain ravintokasvia kypsänä ja riistaa/kalaa riittää. Tai riittiin silloin kun asukkaita olis mantereella muutamia satoja miljoonia.
Kohonnut elintaso on tekemessä Suomesta Afrikan älykkyyden suhteen. Ruotsalainen kansankodin arkkitehti Gunnar Myrdal piti rotuhygieniaa tärkeänä kansankodin rakentamisessa jotta epäkelvon elätettävän aineksen määrä ei vie kaikkia voimavaroja. Nyt kun projekti on valmis Suomessakin jossa on omaksutta ruotsalainen ajattelu tarvittaisiin vielä kipeämmin rotuyginiaa. Viimeistään raskauden aikaisiin tutkimuksiin pitäisi kuulua älykkyystestit joissa päädetään steriloidaanko nainen ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kiinassa ylempiin luokkiin kuuluville älykkyydeltään korkeaa tasoa edustaville sallitaan useampi lapsi ja suorastaan kannustetaan siihen.
No hohhoijjaa taas. Olen akateeminen äiti, akateemisen isän ja korkeakoulutetun äidin jälkeläinen. Tuloni ovat hyvin pian korkeimmassa desiilissä. Lapsen isä on korkeakoulutettu, pian työn ohessa valmistunut DI ja toimii asiantuntijatehtävissä. Lapseni on nepsy-häiriöisenä ilmeisesti poiminut sitten jostain hengityilmasta tälllaisen epäkelvon aineksen geenimutaation, mutta kuinka olit ajatellut, että hänet olisi voinut sikiövaiheessa karsia pois?
BTW onko sulla joku erityinen syykin esittää miksi ka alemman älykkyysosamäärän henkilöt tulisi steriloida? Tyhmä minä, mutta kuvittelisin silloin, että kansa kokisi muutamassa sukupolvessa sukupuuton -kas kun noin 50% on aina keskimääräistä vähemmän älykästä. Oletko lisäksi sitä mieltä, ettei tulevaisuudessa roskakuskia tai muita turhiksi laskemiasi ihmisiä tarvita? Ajattelitko sinä itse sitten briliantista älystäsi huolimatta huolehtia meidän muiden jätteistä -syöt se nimittäin sinäkin, tuotat roskaa ja teet leivästä p*aa.
Ei tietysti ole poissuljettua ettei geneettinen mutaatio joka aiheuttaa nepsyn lapsellesi ole syntynyt kun olit raskaana. Mutta todennäköisempää on sen hypääminen parin sukupolven yli kun jollakin esivanhemmistasi on ollut heikkolaatuisempaa perimää. Etelä-Afrikassa on syntynyt valkoihoisille vanhemmille mulattilapsia kun esiesiesi-isä joka tuli uudisraivaajaksi osti paikalliselta alkuasukasheimolta naisen vaimokseen kun valkoisia naisia ei tuolloin ollut saatavissa kaikille.
Ihan vaan tiedoksi, että ADHD yms. eivät vaikuta älykkyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Siitähän tämä alkoi, kun useana vuonna tehtiin kyselytutkimuksia, joiden perusteella lapset, erityisesti pojat, eivät viihtyneet koulussa. No, sitten lähdettiin tälle uudistusten tielle - ja metsään meni.
Pitääkö viihtyä? Tytär ei viihtynyt yhtään, silti numerot 9-10. Mikäli koulusta tehdään huvipuisto, niin ihan kaikki häviävät.
Tuntuu olevan niin, että Suomessa ei uskalleta tehdä asioita vanhanaikaisella tavalla. Pakko olla modernein ja trendikkäin kaikessa - tai siis useimpien päättäjien mielestä. Joku suomalainen itsetunto- ja turvallisuuskysymys varmaan, haetaan siitä moderniudesta kai taetta parhaalle elintasolle?
Onnistuu kuitenkin eteläisen EU:n monissa vanhoissa maissa esim. pitää kiinni auktoriteetista, palvelupisteistä. Suomalaiset jotenkin luopuvat asioista kovin helpolla, kovin vietävissä tämä maa...
Onneksi peruskoulu jäi taakse jo 1988. Meinaan jos isäukkovainaa olisi nykyajassa kasvattamassa meitä poikiaan, niin täytyisi koulu käydä jonkun ihan ihme erikoisjärjestelyn avulla, koska Digi olisi isäukolle kirosana. Paskaakaan ei tulisi koulunkäynnistä, koska ei meillä olisi nettiä, tietokonetta, älypuhelinta, mitään. Kaikki välttämättömyydet olisi isäukon mielestä turrrrrhuutta.
Meillä katsottaisi kuvaputkitelkkaria ja veehooässää, ja pyyeltäisi naapureilta kännykkää lainaan, kun johonkin soittaa tarttis.
Yhtä helvettiä olisi elämä, jos kaikki meidän perheen jäsenet olisivat syntyneet 40 vuotta myöhemmin kuin mitä tänne synnyttiin ja samoilla päillä mentäisi nyt kuin mitä silloin 40 vuotta sitten. Jos kaikki meidän perheeseen liittyvät tapahtumat olisivat peruuntuneet ja siirtyneet alkuperäisistä neljällä kymmenellä vuodella eteenpäin, jotenkin.😆
On kyllä todella huolestuttavaa. Nyt olisi viho viimeinen aika lyödä kädet pystyyn virheen merkiksi ja tehdä korjaavat toimenpiteet. Vai annetaanko pas-kan levitä laariin vuosikymmenten ajan, kun kerta ralli on alkanut? Ja ylipäätään miten koko yhteiskunta on saatu näin huonoon jamaan 10-20 vuodessa? Terveydenhuolto ei toimi, infra ei toimi, turvallisuus ei toimi, koulutus ei toimi, oikeuslaitos ei toimi. Mistä me siis niin kuin tarkalleen ottaen maksetaan itsemme veroilla kuoliaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Kantsii asua mm Lauttasaaressa, Pakilassa jne
Ja opiskella Kauttasaaressa ilman oppikirjaa, kun kirjoihin ei ole varaa? jusjust
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?
Muutama yksityiskohta:
- liian suuret opetusryhmät
- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät
- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi
- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen
- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää
- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.
Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.
Tässä on lueteltu juuri ne typerät tekosyyt, ainoa todellinen syy on heikot ja häiriköivät oppilaat ja tätä ongelmaa ei vielä 20 vuotta sitten ollut, en ymmärrä miten joku voi vieläkin väittää, että näitä tarvitaan?
Ennen oli tarkkisluokat. Nyt häiriköt on siirretty normaalien koululaisten joukkoon pilaamaan oppitunnin.
Meidän luokkaa 4 poikaa terrorisoi opetusta 5 luokasta alkaen. Siirrettiin vihdoin ja viimein tarkkikselle ysiluokalla. Suurin motiivi ei ollut muiden oppilaiden hyvinvointi ja vaan, etteivät he olisi saaneet päästötodistusta.
kannattaa lapsi laittaa yläasteella painotetulle, Hgissä riittää valinnanvaraa, toki on kokeet.
Mitäs se painotus siihen auttaa, ihan samoja ongelmia painotuksissa esiintyy
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?
Muuttamisen vuoksi, että olisi suunnittelijoilla töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?
Olisiko esimerkiksi käsin kirjoittamisen vähentäminen digipelleilyn takia, puhelinten selaaminen tunnilla jatkuvasti, inkluusio, itseohjautuvuus, luokkahuoneista luopuminen, opettajien auktoriteetin katoaminen ym. ideologinen sekoilu. Ei ihme, että Viro mennyt Suomesta ohi.
Mitä tarkoittaa inkluusio tässä yhteydessä? Kuinka pienet lapset itseohjautuvat? Tekevät siis sitä mikä on kivaa?! Miksi kirjoja ei käytetä, miksi käsin ei kirjoiteta?? Missä ne lapset ovat, jos eivät luokissa? Miksi niitä puhelimia pitää räplätä päivisin, onko siellä itseohjautuvaa materiaalia?
Onneksi minulla ei ole lapsia...
Inkluusio tarkoittaa, että heikompi aines saa tuntea normiluokasssa, että he eivät ole kuin muut.
Kiitos luoja, jumalatar ja kaikki muut mahdolliset voimat siitä, etten enää ole koulussa. Kiitos että saan tehdä etätöitä kotoa, ettei tarvitse istua avokonttorissa ja ennen kaikkea siitä, ettei tarvitse istua KOULUN avokonttorissa. Amen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?
Muutama yksityiskohta:
- liian suuret opetusryhmät
- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät
- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi
- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen
- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää
- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.
Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.
Ja syy on rahoituksen leikkaaminen koulutuksesta. Kuka lupasi ettei koulutuksesta leikata?
Taisi olla veli Sipilä tämänkin katteettoman lupauksen antaja.
No seuraava lama on ovella. Eiköhän se laita lopun koko tälle hulluudelle. Koulussakin palataan takaisin perusasioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?
Muutama yksityiskohta:
- liian suuret opetusryhmät
- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät
- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi
- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen
- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää
- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.
Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.
Ja syy on rahoituksen leikkaaminen koulutuksesta. Kuka lupasi ettei koulutuksesta leikata?
Taisi olla veli Sipilä tämänkin katteettoman lupauksen antaja.
Kiva läppä jolla voi vihata Sipilää, mutta tilastot näyttävät toista
https://www.stat.fi/til/kotal/2019/kotal_2019_2021-05-07_tie_001_fi.html
Vierailija kirjoitti:
No seuraava lama on ovella. Eiköhän se laita lopun koko tälle hulluudelle. Koulussakin palataan takaisin perusasioihin.
Tuskin. Opetus todennäköisesti vähenee, mutta humppa säilyy samana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?
Muutama yksityiskohta:
- liian suuret opetusryhmät
- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät
- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi
- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen
- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää
- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.
Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.
Ja syy on rahoituksen leikkaaminen koulutuksesta. Kuka lupasi ettei koulutuksesta leikata?
Taisi olla veli Sipilä tämänkin katteettoman lupauksen antaja.
Kiva läppä jolla voi vihata Sipilää, mutta tilastot näyttävät toista
https://www.stat.fi/til/kotal/2019/kotal_2019_2021-05-07_tie_001_fi.html
Rahaa ei ole ollut koskaan niin paljon koulutukseen, kuin 2009, jolloin tulokset lähtivät jo syöksyyn. Eli raha ei ole ongelmien juurisyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?
Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.
Ryhmäkokoja olen aina ihmetellyt, miten pieniä ne pitäisi olla, jotta opettajat olisivat tyytyväisiä?
Oma lapseni aloitti peruskoulun Helsingissä 2000-luvun alussa ja ryhmäkoko oli 34 oppilasta, joka oli poikkeuksellisen suuri. Ja nykyään se taitaa olla 20-25 oppilasta.
Lapsellani ei ollut mitään ongelmia, tosin opettajakin oli superhyvä ja piti huolen, että lapset oppivat.
Ja mikä parasta, lapsen kanssa ei tarvinnut tehdä iltoja läksyjä, vaan sen sai käyttää ulkoiluun, harrastuksiin jne.
Läksyt tehtiin koulussa ja opettajalta lapset sai apua kun tarvitsi, koska opettaja jäi oppituntien jälkeen tekemään omia töitään koululle.
Miesopettaja kantoi vastuun omasta työstään eli opetuksesta. Ja mikä parasta, lapseni mestyi koulussa erinomaisesti, joka antoi pohjan opiskeluun.Ja taas kuopuksen koulun kanssa oli jatkuvasti ongelmia ja usein tuntui, että opetus on siirretty kotiin ja vanhemmille, vaikka ryhmäkoko oli n. 22 oppilasta.
Ei tässä tyytyväisyydellä ole mitään tekemistä asian kanssa, vaan sen, että voiko opettaja tehdä työtänsä eli opettaa ja saavatko oppilaat oikeuden opiskeluun. Luokassaa voi olla vaikka 40 oppilasta (lukioryhmä), koska kukaan ei juokse siellä pitkin seiniä, mene pöydän alle piiloon, soita tiktokia kännykästä ja muuten vain ulvo.
Yritäpä opettaa yksin tai edes kaksin avustajan 10 oppilaan erityisluokkaa, joista puolella on käytösongelmia. Ja toinen puoli haluaisi opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?
Toimi jopa niin hyvin, että muista maista käytiin tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään, joka nykyään on lähinnä kaaos.
Ilmiöopitaan ja opettaja valmentaa itseohjautuvaa lapsia. Tämän suunnitelman laatijoille ei ilmeisesti ole ollut pitkään aikaan mitään yhteyttä koulun arkeen.On yritetty tuoda aikuisille sopivaa oppimistyyliä, mutta se ei sovi lapsille, eikä kyllä monille aikuisillekaan. Jos lapsi saa valita, hän katsoo vain piirrettyjä tai tekee oppimiseen kuulumatonta. Ei lapset useinkaan ole itseohjautuvia, eikä heille pidä edes antaa liikaa valtaa päättää asioista tai he ahdistuvat monien valintojen äärellä.
Tuossa on järkeä. Juuri tuossa, että on annettu liikaa valtaa lapsille valita. Otin vuosia sitten esille tuon kun keskustelin erään rehtorin kanssa nykymenosta. Itsellä ei ole ollut vuosiin kouluakäyviä lapsia, mutta luen ongelmista aika ajoin. Nykyinen lastenkasvatus on mennyt siihen, että lapsi saa valita pienestä pitäen mitä syö, mitä vaatteita laitetaan päälle, mitä tehdään milloinkin, minne mennään jne..
Jokainen, joka on käynyt koulunsa aikaan, jolloin istuttiin kiltisti pulpetissa, viitattiin kun tiedettiin kysytystä ja kotona syötiin sitä mitä tarjottiin, näkee erot. Onko saatu aikaan itsekkäitä lapsia nykymenolla? He määräävät.Sori, mutta milloin tämä aikakausi on ollut Suomessa
"Jokainen, joka on käynyt koulunsa aikaan, jolloin istuttiin kiltisti pulpetissa, viitattiin kun tiedettiin kysytystä ja kotona syötiin sitä mitä tarjottiin, näkee erot."Itse en muista tuollaista aikakautta, jolloin laoset olisivat olleet noin kilttejä ja alistettuja, en edes 50-luvulla, kun kävin itse kansakoulua.
Muistan niiltä ajoilta, kuinka jotkut pojat hyppäsi tunnilla ikkunasta, nastoja laitettiin opettajan tuolille ja tehtiin jekkuja jne.
Minä olen käynyt peruskoulun 80-90 luvulla alakoulussa istuttiin hiljaan, viitattiin.. Käsityötunneilla yms. jonotettiin jonossa opettajan pöydän luokse kukin vuorollaan tarkostuttamaan työtä Yläkoulussa sitten yksi jos toinen luokalta lennätettiin tarkkikselle yks kaks, mutta rauhallista se yläkoulukin oli nykyiseen verrattuna. Niitä tarkkiksia kun ei ole, se oppilas ulvoo siellä luokassa koko päivän muiden rasitteena
"Inkluusion käsite on kuitenkin muuttumassa ja esimerkiksi Unesco (2005) näkee inkluusion prosessina, jolla kiinnitetään huomiota ja vastataan kaikkien oppijoiden erilaisiin tarpeisiin lisäämällä opetukseen, koulutukseen, kulttuuriin ja yhteisöön osallistumista. Samalla vähennetään syrjäytymistä sekä koulutuksessa että koulutuksesta. Tällä tavoin määriteltynä inkluusio edellyttää rakenteiden, strategioiden, sisältöjen ja menetelmien muuttamista siten, että keskeisenä tavoitteena on kaikkien lasten mahdollisuus saada koulutuksensa tavallisessa koulussa."