Miksi alemminkoulutetut tuntuvat luulevansa osaavansa tehdä akateemisten työt itse

Tittelinkipeiden naisten kilpailua se on aina.

t.vaativan alan erikoisasiantuntija.

Akateemiset tekevät duunarihommia, kuten siivousta, postinjakelua ja tehdastyötä, opintojensa ohella. Duunarit eivät tee opintojensa ohella akateemisia töitä, kuten lentokoneiden tai ydinvoimaloiden suunnittelua.

Vain toisella ryhmällä on kokemusta molemmista.

mulla ihan perus-amis ja en kyllä ole huomannut tietäväni luulevansa että..miten se menikään?

Kyllähän sitä matematiikkaa voi osata opettaa opettaja ja amitsu kummatkin. On vaan hyvin erilainen lopputulos.

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa aikuinen voi olla ala asteen ope ei siihen koulutusta tarvita

Onnistuuko sinulta virkkaus ja ompeleminen? Mm. Nämä opettaa yleensä luokanopettaja. Pystytkö laulamaan luokan edessä musiikkitunneilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-monessa koulussa tekee esim lähihoitaja just nyt sijaisuutta opettajana, ja varmasti ei kerro tätä vanhemmille. Ja sama juttu päiväkodeissa.

Varmaan tekeekin. Ja monessa autossa istuu tälläkin hetkellä humalainen kuski. 

Rehtorin vastuulla on huolehtia, että lapsilla on pätevä opettaja. Siksi kannattaa tarttua tilanteeseen, mikäli saa selville, että lasta ei opeta pätevä opettaja.

Ei ole kenellekään eduksi, jos opettaja ei ole pätevä opettaja.

Pätevistä opettajista tulee vielä pula. Ruotsissa joutuvat jo sulkemaan kouluja siksi, ettei löydy opettajia.

Suomi tulee perässä. Meidänkin koulumme taso romahtaa silmissä, ja opettajat eivät viihdy eivätkä jaksa työssään.

Ratkaisu ei kuitenkaan ole siinä, että se koulun vaksi alkaa opettamaan historiaa ja differentiaalimatematiikkaa.

Kokoomus hommaa Suomeen jostain vinkuintiasta kielitaidottomia tyyppejä kouluihin opettamaan halvalla. Pätevyyden nämä todistavat väärennetyillä papereilla, mutta mitäs pienistä, kun halvalla saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No esim koulunkäynnin avustajat tekee välillä opettajan sijaisuuksia, varsinkin pidempään työskennelleet. Kuten myös esim lähihoitajat vanhustentaloilla tekee about samaa työtä kun sairaanhoitajat, ja pari vuotta sitten vasut päiväkodeissa teki kaikki, sitten tuli lakimuutos että vain opettaja tekee ne, niin tottakai lastenhoitajat on silleen et "kiva, oon tehnyt niitä 30 vuotta ja nyt en muka enää saa tehdä, vaikka osaisin", koska jos OSAA. :D Toki joukossa on todella yksinkertaisia ihmisiä jotka eivät olisi kykeneväisiä johonkin töihin, mutta aika moni on.

Lääkäri tottakai erikseen, niillä on kuitenkin niin pitkä koulutus, mutta esim lasten puolella on nyt turhaa jakoa joka on johtamassa todella kovaan työvoimapulaan ym. Lastenhoitajat ei pidä puoliaan samalla lailla kun esim opettajat pitää, mikä tosi huono.

Opetusvastuu koulussa on aina opettajalla, ei millään avustajalla, vaikka hätätapauksessa voi vahtia luokkaa itsekseen hetken. Ja mitä tulee päivähoitoon, niin lainmuutoksen idea oli nostaa niiden vasujenkin tasoa sillä, että niitä tekee akateeminen eikä hoitaja. Voihan se hoitaja osata tehdä sellaisen hoitajan tekemän vasun, mutta kun halutaan, että ne perustuu akateemiseen arvioon, niin silloin ne tekee opettaja.

Hiljattain tutkittiin vasujen laatua ja ilmeni, että perhepäivähoidon vasut (perhepäivähoitajien tekemät) ohittivat kirkkaasti päiväkotien vasut. Ei se koulutustaso ole ainoa asia, joka vaikuttaa. Monella voi myös olla takana aiempia opintoja, vaikka työskentelisikin "alemmissa tehtävissä". Rehellinen tosiasia on se, että niissäkin korkeakoulutuksen läpäisseissä on ihmisiä, jotka eivät sovellu tehtäviinsä, ja osa matalammin koulutetuista hoitajista tuntee pedagogiikan aivan yhtä hyvin tai paremminkin. Ja toki on toisinkin päin, mutta aina ei voi pelkän koulutuksen perusteella tehdä paremmuusoletuksia. Paljon riippuu siitä, miten sen koulutuksensa on sisäistänyt ja osaako soveltaa sitä käytäntöönkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska usein osaavat. Koululaitos ei ole enää ainoa paikka mistä tietoa/osaamista/taitoa voi hakea.

Tuntuu, että vaikka kuinka tiedostetaan digiaika ja sen mukanaan tuomat hyödyt, hierarkia pysyy samana, kuin 1970 -luvulla. Eihän akateemiset halua luopua saavutetuista eduista ja yhteiskunta haluaa säilyttää tietyn "kastijaon" perustellen sitä paperilla, jolla ei nykyään ole enää läheskään sitä arvoa, kuin ennen vanhaan.

Kerro esimerkkiä mitä osaavat akateemisten työkavereittensa töistä.

Ei tarvitse olla välttämättä työtoverikaan. Kun on aito innostus, halu ja tarve oppia, ihminen voi

pystyä täysin vastaaviin suorituksiin, kuin koulutettukin. Siihen ei koululaitosta tarvita.

En työskentele alalla, josta kerron esimerkin, mutta se todistaa sinulle ja muille akateemisille väitteeni.

Koirani sairastui, etsin tietoa ja selvitin diagnoosin. Soitin paikalliselle eläinlääkärille ja hän totesi diagnoosini oikeaksi ja lähetti reseptin suoraan apteekkiin, koska sitä en ilman paperia voinut tehdä. Näin ei käynyt vain kerran, eikä kahdesti vaan monta kertaa. 

Monet ihmislääkäritkin turvautuvat ja hakevat tietoa netin syövereistä.  Potilaalla voi olla paljon paremmat lähtötiedot omasta sairaudestaan, silti lääkäri monesti kuvittelee tietävänsä paremmin, kuin ihminen, joka on elänyt esim. pitkäaikais sairaudensa kanssa vuosia. Perustellen tätä parempaa tietämystään koulusta saamalla paperillaan ja kun hän nyt on lääkäri.  Useimpien akateemisten ongelma onkin se, etteivät he pysty ymmärtämään, että hekään eivät papereistaan huolimatta ole kaikki voipia ja jollain toisella ihmisellä voi olla paremmat tiedot, kuin hänellä itsellään.

Joten en yhtään epäile, etteikö alemman koulutuksen saanut lastenhoitaja, kouluavustaja tms. osaisi samoja asioita, kuin akateemisesti koulutettukin, kaikki riippuu ihmisestä ja hänen motivaatiostaan kehittää itseään ammatillisesti.

 

Koira oli sinun ja halusit ottaa riskin, että teet väärän arvion sen sijaan, että lääkäri olisi asian tutkinut. Kukaanhan ei pakota viemään sitä koiraa muutenkaan eläinlääkäriin. Itselläni on ollut astma 30 vuotta. Ymmärrän sen mekaniikan ja ymmärrän koska on menossa vaikeampi vaihe ja koska parempi. En määrää itselleni lääkityksiä, vaan kysyn asiaa alan ammattilaiselta eli keuhkolääkäriltäni. Siihen astmaani on olemassa iso valikoima erilaisia lääkityksiä, joista en ymmärrä ja haluan olla varma miten ne sopivat yhteen muiden terveydellisten ongelmieni kanssa.

Ymmärrän, että epävarma ihminen turvautuu mieluummin koulutettuun henkilöön, koska omat tiedot ja taidot eivät riitä.  Se on täysin ymmärrettävää.  Olemme kaikki erilaisia ja eri lähtökohdilla varustettuja yksilöitä. Tarkoitus oli ainoastaan osoittaa, että on täysin mahdollista pystyä samaan, kuin akateeminenkin.

Lähtökohtaisesti en haluaisi ottaa meidän lapsiemme kanssa samanlaisia riskejä kuin sinä otat koirasi kanssa. Haluan, että lapsiani opettaa asianmukaisen koulutuksen saaneet opettajat ja heidän hoidostaan vastaavat pätevät lääkärit. Voithan sinä suonikohjusikin leikata itse halutessasi, en kylläkään suosittele.

Se, että osoitan nykyajan mahdollistavan suuren tietomäärän hankinnan ilman koululaitosta, ei tarkoita sitä, että kieltäisin sinua tai muitakaan luottamasta ko. akateemisen koulutuksen saaneisiin ihmisiin.  Aloituksessa oli kyse samalla alalla työskentelevistä ihmisistä, joista toiset ovat käyneet pitemmän koulutuksen, kuin toiset.

 Esimerkkini tarkoitus oli osoittaa, että jos minäkin eläinlääketiede alaa täysin tuntematta kykenen samalle tasolle akateemisen ihmisen kanssa, lukemalla ja etsimällä tietoa, siihen kykenee myös lyhyemmän koulutuksen saanut henkilö, joka työskentelee akateemisen kanssa samalla alalla ja työpaikalla.  Heillä kummallakin, kun on jo olemassa perustiedot työstään.  Puuttuvat tiedot/taidot pystyy niin halutessaan hankkimaan/omaksumaan muutakin kautta, kuin opettajan johdolla tapahtuvasta yliopistokoulutuksesta. Siksi en lähtökohtaisesti pidä monen akateemisen asenteesta kuvitella olevansa alemman koulutuksen saaneen yläpuolella ja aliarvioida heidän osaamistaan tuijottamalla pelkästään papereita.  Lainsäädäntö kuitenkin määrittelee, kuka voi tehdä ja mitä, mutta se ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että myös alemmalla koulutuksella voi pystyä ihan samaan, kuin akateemisellakin koulutuksella.

Minulla ei ole suonikohjuja, kiitos vain huolenpidosta.

 

Vuosikymmeniä on vasta ylioppilaaksi päässeet tehneet aineopettajan sijaisuuksia, eli kyllä kouluttamaton todellakin voi opettaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska usein osaavat. Koululaitos ei ole enää ainoa paikka mistä tietoa/osaamista/taitoa voi hakea.

Tuntuu, että vaikka kuinka tiedostetaan digiaika ja sen mukanaan tuomat hyödyt, hierarkia pysyy samana, kuin 1970 -luvulla. Eihän akateemiset halua luopua saavutetuista eduista ja yhteiskunta haluaa säilyttää tietyn "kastijaon" perustellen sitä paperilla, jolla ei nykyään ole enää läheskään sitä arvoa, kuin ennen vanhaan.

Kerro esimerkkiä mitä osaavat akateemisten työkavereittensa töistä.

Ei tarvitse olla välttämättä työtoverikaan. Kun on aito innostus, halu ja tarve oppia, ihminen voi

pystyä täysin vastaaviin suorituksiin, kuin koulutettukin. Siihen ei koululaitosta tarvita.

En työskentele alalla, josta kerron esimerkin, mutta se todistaa sinulle ja muille akateemisille väitteeni.

Koirani sairastui, etsin tietoa ja selvitin diagnoosin. Soitin paikalliselle eläinlääkärille ja hän totesi diagnoosini oikeaksi ja lähetti reseptin suoraan apteekkiin, koska sitä en ilman paperia voinut tehdä. Näin ei käynyt vain kerran, eikä kahdesti vaan monta kertaa. 

Monet ihmislääkäritkin turvautuvat ja hakevat tietoa netin syövereistä.  Potilaalla voi olla paljon paremmat lähtötiedot omasta sairaudestaan, silti lääkäri monesti kuvittelee tietävänsä paremmin, kuin ihminen, joka on elänyt esim. pitkäaikais sairaudensa kanssa vuosia. Perustellen tätä parempaa tietämystään koulusta saamalla paperillaan ja kun hän nyt on lääkäri.  Useimpien akateemisten ongelma onkin se, etteivät he pysty ymmärtämään, että hekään eivät papereistaan huolimatta ole kaikki voipia ja jollain toisella ihmisellä voi olla paremmat tiedot, kuin hänellä itsellään.

Joten en yhtään epäile, etteikö alemman koulutuksen saanut lastenhoitaja, kouluavustaja tms. osaisi samoja asioita, kuin akateemisesti koulutettukin, kaikki riippuu ihmisestä ja hänen motivaatiostaan kehittää itseään ammatillisesti.

 

Koira oli sinun ja halusit ottaa riskin, että teet väärän arvion sen sijaan, että lääkäri olisi asian tutkinut. Kukaanhan ei pakota viemään sitä koiraa muutenkaan eläinlääkäriin. Itselläni on ollut astma 30 vuotta. Ymmärrän sen mekaniikan ja ymmärrän koska on menossa vaikeampi vaihe ja koska parempi. En määrää itselleni lääkityksiä, vaan kysyn asiaa alan ammattilaiselta eli keuhkolääkäriltäni. Siihen astmaani on olemassa iso valikoima erilaisia lääkityksiä, joista en ymmärrä ja haluan olla varma miten ne sopivat yhteen muiden terveydellisten ongelmieni kanssa.

Ymmärrän, että epävarma ihminen turvautuu mieluummin koulutettuun henkilöön, koska omat tiedot ja taidot eivät riitä.  Se on täysin ymmärrettävää.  Olemme kaikki erilaisia ja eri lähtökohdilla varustettuja yksilöitä. Tarkoitus oli ainoastaan osoittaa, että on täysin mahdollista pystyä samaan, kuin akateeminenkin.

Lähtökohtaisesti en haluaisi ottaa meidän lapsiemme kanssa samanlaisia riskejä kuin sinä otat koirasi kanssa. Haluan, että lapsiani opettaa asianmukaisen koulutuksen saaneet opettajat ja heidän hoidostaan vastaavat pätevät lääkärit. Voithan sinä suonikohjusikin leikata itse halutessasi, en kylläkään suosittele.

Se, että osoitan nykyajan mahdollistavan suuren tietomäärän hankinnan ilman koululaitosta, ei tarkoita sitä, että kieltäisin sinua tai muitakaan luottamasta ko. akateemisen koulutuksen saaneisiin ihmisiin.  Aloituksessa oli kyse samalla alalla työskentelevistä ihmisistä, joista toiset ovat käyneet pitemmän koulutuksen, kuin toiset.

 Esimerkkini tarkoitus oli osoittaa, että jos minäkin eläinlääketiede alaa täysin tuntematta kykenen samalle tasolle akateemisen ihmisen kanssa, lukemalla ja etsimällä tietoa, siihen kykenee myös lyhyemmän koulutuksen saanut henkilö, joka työskentelee akateemisen kanssa samalla alalla ja työpaikalla.  Heillä kummallakin, kun on jo olemassa perustiedot työstään.  Puuttuvat tiedot/taidot pystyy niin halutessaan hankkimaan/omaksumaan muutakin kautta, kuin opettajan johdolla tapahtuvasta yliopistokoulutuksesta. Siksi en lähtökohtaisesti pidä monen akateemisen asenteesta kuvitella olevansa alemman koulutuksen saaneen yläpuolella ja aliarvioida heidän osaamistaan tuijottamalla pelkästään papereita.  Lainsäädäntö kuitenkin määrittelee, kuka voi tehdä ja mitä, mutta se ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että myös alemmalla koulutuksella voi pystyä ihan samaan, kuin akateemisellakin koulutuksella.

Minulla ei ole suonikohjuja, kiitos vain huolenpidosta.

 

Akateemisen koulutuksen piirre on, että se harjaannuttaa analyyttiseen ajatteluun ja laajojen asiakokonaisuuksien hallintaan. Se opettaa myös suhtettamaan oman osaamisen suhteessa maailmassa tai edes siinä omassa oppiaineessa olevaan äärimmäisen laajaan tietomäärään. Se on se iso koherentti pohja, jolle sitten yksittäiset ammattitaidon osoitukset pohjautuvat. Kana voi päättömänäkin löytää jyvän, mutta ymmärrys siitä kehittyy ammattimaisen koulutuksen lopputulemana. Itse oppineiden harha on osata jotain aidosti. Itse oppii hajanaisia murusia sieltä täältä, mutta itse perus tieteellistä pohjaa siten ei opita.

Jollakin näyttää olevan pakkomielle väheksyä akateemisen koulutuksen arvoa. Ihan älytöntä väittää, että joku kouluttamaton olisi "yhtä hyvä" kuin koulutettu. 

Taitaa olla puheena olevalla tyypillä itsellään koulut käymättä. Ja sitten itketään, että happamia...

Vierailija kirjoitti:

Vuosikymmeniä on vasta ylioppilaaksi päässeet tehneet aineopettajan sijaisuuksia, eli kyllä kouluttamaton todellakin voi opettaa. 

Voi opettaa, ja kännissäkin voi ajaa autoa. Moni on ajanut kännissä ja ihan on turvallisesti perille päässyt.

Jos kerran osaatte akateemisten työt, niin sitten varmasti opinnotkin sujuvat leikiten. Niitä samoja asioitahan siellä opiskellaan. Eli ei muuta kuin virallista pätevyyttä hakemaan. Sillähän sinä todistat, että osaat.

Mitä suurempi on tiedon meri, sitä pidempi on tietämättömyyden rantaviiva.

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran osaatte akateemisten työt, niin sitten varmasti opinnotkin sujuvat leikiten. Niitä samoja asioitahan siellä opiskellaan. Eli ei muuta kuin virallista pätevyyttä hakemaan. Sillähän sinä todistat, että osaat.

Tätä minäkin ihmettelen. Ihan turhaan siellä murennetaan työhyvinvointia ja ilmapiiriä kateudella murusiksi, kun ihan voisi itse tehdä ne tutkinnot mitä tarvitsee niihin töihin, mihin haluaa. Ei tarvitse kadehtia kaveria eikä dissata hänen osaamistaan.

Vierailija kirjoitti:

Jollakin näyttää olevan pakkomielle väheksyä akateemisen koulutuksen arvoa. Ihan älytöntä väittää, että joku kouluttamaton olisi "yhtä hyvä" kuin koulutettu. 

Taitaa olla puheena olevalla tyypillä itsellään koulut käymättä. Ja sitten itketään, että happamia...

Olen seurannut tätä keskustelua eri asteella koulutettujen niin akateemikkojen, amk kuin amiksenkin välillä.

Väheksyntää olen nähnyt kaikkialla, mikä luo arvottomuutta itsessään.

Sinällään meistä harva kykenee moneen erilaiseen tehtävään ja kaikki opiskelleet taas eivät sovellut kyseisellä alalla toimimaan, mihin ovat valmistuneet. Heitä löytyy kaikilta koulutustasoilta.

Tällainen epäarvostus toisen ihmisen osaamista kohtaan koulutustaustasta huolimatta ei tee hyvää sille yhteiskunnalle, joka vuosikymmenien aikana on rakennettu.

Joskus voi myös pohtia, että onko itse mahdollistamassa ulkoapäin tulevaa eripuran luomista kansalaisten välille aikana, ns. refleksiivisen kontrollin välineenä.

Näinhän se käytännössä aina menee, jos ei ole tarkempaa syventymistä kyseiseen tehtävään. Duunarit ajattelee, että pomon hommat on jalat pöydällä istuskelua ja pomot/toimihenkilöt ajattelee duunarien hommien olevan niin helppoja, että ihan sujuvasti voi ottaa vaikka leipurin suoraan koneistajaksi jne.

Suurin osa luultavasti haluaa ajatella oman työnsä jotenkin erityiseksi tms, tuskin siinä sen ihmeellisempää syytä on.

Eivät vakaopet mitään akateemisia ole. Kolme vuotta opiskellaan leikkiä ja saadaan kandin paperit, mikä on muuten saman tasoinen tutkinto kuin sosionomikin.

Vierailija kirjoitti:

Eivät vakaopet mitään akateemisia ole. Kolme vuotta opiskellaan leikkiä ja saadaan kandin paperit, mikä on muuten saman tasoinen tutkinto kuin sosionomikin.

Kyllä he ovat akateemisia. Heillä on alempi akateeminen loppututkinto, sitä ei ole sosionomilla.

Laajempien kokonaisuuksien hallinta ja arviointi usein vaatii siihen koulutuksen ja perehtymisen. Vastuut sen mukaisia. Yksittäisiä työtehtäviä voivat monet sopivat ihmiset tehdä.