Lue keskustelun säännöt.
Miksi alemminkoulutetut tuntuvat luulevansa osaavansa tehdä akateemisten työt itse
02.10.2022 |
Ellei paremminkin. Esim. sairaanhoitajat dissaavat aivan tolkuttomasti lääkärin työtä ja osaamista ja haluaisivat määrätä reseptejä ja saikkuja. Lastenhoitajat dissaavat vakaopettajia ja haluaisivat heidät sieltä kokonaan pois. Sosionomit pyrkivät sosiaalityöntekijöiksi jne. Joka koulunkäynnin avustajat puhuvat opettavansa luokkia.
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jani Sievinen joka ei kertomansa mukaan ole lukenut yhtään kirjaa on tehnyt opettajan töitä vuosia
Ehkä se pystyy viemään lapset uimahalliin liikuntatunnilla. Mitään muuta Sievisen ei pidä antaa koulussa tehdä.
Toimii resurssiopettajana eli kiertää poissaolijoita tuuraamassa lyhytaikaisissa poissaoloissa. Kaikki opetusvastuu on oikealla opettajalla.
Minä tekisin valituksen, jos minun lastani opettaisi joku muu kuin pätevä opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monensa tuntevansa luulevansa osaavansa koskansa hesänsä eivätsänsä tiedänsä kaikkeansa.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ole toisinpäin kaikissa mainituissa tapauksissa. "Ylemmät" väheksyvät alempia ja yrittävät estää heitä saamasta kertomiasi töitä. Jos sairaanhoitaja saisi määrätä sairauslomaa, keltä se olisi pois? Ei varmaan tunnistaisi jos potilaalla olisi joku tauti, mutta jos vaan kuittaisi lapun, että saa olla muutaman päivän pois. Sama lastenhoitajilla jos välillä tuuraisivat.
Siltä potilaaltahan se olisi pois, jos hänen vaivaansa katsoo pelkkä sairaanhoitaja, joka ei edes älyä mistä on kyse. Laittaa saikulle, kun tilanne voi vaatia ihan oikeaa hoitoa ja lääkityksiä. Tai siltä lapselta, joka vaatisi kohdennettua pedagogiikkaa tuekseen, mutta muidu vaan laulaa muumilaulua.
Mun kokemuksen mukaan opettajat on eniten järkyttyneitä päiväkotilasten "tasosta", paljon enemmän kuin hoitajat, jotka ovat suvaitsevaisempia. Lapsia on erilaisista taustoista ja suvaitsevainen ihminen ymmärtää sen ja eri ihmisillä on erilaista osaamista esim. sairauksista ja kielitaidoista, esim. lähihoitaja opiskelee sairauksia ja tauteja opinnoissaan, enemmän mitä opettaja, ja kieliä on opiskellut kaikki aikuiset suomessa ja kielitaidon arviointiin perehdytetään työpaikalla, jokainen kielitaitoinen pystyy arvioimaan kielen kehitystä.
Minä tekisin valituksen, jos minun lastani opettaisi joku muu kuin pätevä opettaja.
-monessa koulussa tekee esim lähihoitaja just nyt sijaisuutta opettajana, ja varmasti ei kerro tätä vanhemmille. Ja sama juttu päiväkodeissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun kokemuksen mukaan opettajat on eniten järkyttyneitä päiväkotilasten "tasosta", paljon enemmän kuin hoitajat, jotka ovat suvaitsevaisempia. Lapsia on erilaisista taustoista ja suvaitsevainen ihminen ymmärtää sen ja eri ihmisillä on erilaista osaamista esim. sairauksista ja kielitaidoista, esim. lähihoitaja opiskelee sairauksia ja tauteja opinnoissaan, enemmän mitä opettaja, ja kieliä on opiskellut kaikki aikuiset suomessa ja kielitaidon arviointiin perehdytetään työpaikalla, jokainen kielitaitoinen pystyy arvioimaan kielen kehitystä.
Niin se hoitajien suvaitsevaisuus tarkoittaa sitä, että ne lapset, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea, eivät sitä saa. Pikkulasten puheenviivästymisen diagnostiikkaa ei opettele jokainen aikuinen Suomessa eikä siihen perhedytetä työpaikalla.
Opettajissa ei nykyään pidä paikkaansa. Sijaisopettajilla ei välttämättä ole mtään alan koulutusta, mutta niin vain suunnittelevat koulupäivät ja opettavat luokkia. Ero menee siinä, että saa pienempää palkkaa ja lähtö tulee heti kun opettajan paperilla joku saa paikan.
Että teet samat työt, mutta et kuitenkaan virallisesti tee, koska puuttuu koulutus.
Tällaista Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin se hoitajien suvaitsevaisuus tarkoittaa sitä, että ne lapset, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea, eivät sitä saa. Pikkulasten puheenviivästymisen diagnostiikkaa ei opettele jokainen aikuinen Suomessa eikä siihen perhedytetä työpaikalla.
Miten niin? Toi on ihan pomosta kiinni, että miten perehdyttää työntekijät puuttumaan ja mihinkin. Pomon vastuulla on antaa yhteystiedot jatkotutkimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Niin se hoitajien suvaitsevaisuus tarkoittaa sitä, että ne lapset, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea, eivät sitä saa. Pikkulasten puheenviivästymisen diagnostiikkaa ei opettele jokainen aikuinen Suomessa eikä siihen perhedytetä työpaikalla.
Miten niin? Toi on ihan pomosta kiinni, että miten perehdyttää työntekijät puuttumaan ja mihinkin. Pomon vastuulla on antaa yhteystiedot jatkotutkimuksiin.
Ei se nyt jumalauta päiväkodin johtaja kandidaatin tutkinntoa ala kenellekään perhedyttämään. Sen tasoiset taidot tuohon vaaditaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska usein osaavat. Koululaitos ei ole enää ainoa paikka mistä tietoa/osaamista/taitoa voi hakea.
Tuntuu, että vaikka kuinka tiedostetaan digiaika ja sen mukanaan tuomat hyödyt, hierarkia pysyy samana, kuin 1970 -luvulla. Eihän akateemiset halua luopua saavutetuista eduista ja yhteiskunta haluaa säilyttää tietyn "kastijaon" perustellen sitä paperilla, jolla ei nykyään ole enää läheskään sitä arvoa, kuin ennen vanhaan.Kerro esimerkkiä mitä osaavat akateemisten työkavereittensa töistä.
Ei tarvitse olla välttämättä työtoverikaan. Kun on aito innostus, halu ja tarve oppia, ihminen voi
pystyä täysin vastaaviin suorituksiin, kuin koulutettukin. Siihen ei koululaitosta tarvita.
En työskentele alalla, josta kerron esimerkin, mutta se todistaa sinulle ja muille akateemisille väitteeni.
Koirani sairastui, etsin tietoa ja selvitin diagnoosin. Soitin paikalliselle eläinlääkärille ja hän totesi diagnoosini oikeaksi ja lähetti reseptin suoraan apteekkiin, koska sitä en ilman paperia voinut tehdä. Näin ei käynyt vain kerran, eikä kahdesti vaan monta kertaa.
Monet ihmislääkäritkin turvautuvat ja hakevat tietoa netin syövereistä. Potilaalla voi olla paljon paremmat lähtötiedot omasta sairaudestaan, silti lääkäri monesti kuvittelee tietävänsä paremmin, kuin ihminen, joka on elänyt esim. pitkäaikais sairaudensa kanssa vuosia. Perustellen tätä parempaa tietämystään koulusta saamalla paperillaan ja kun hän nyt on lääkäri. Useimpien akateemisten ongelma onkin se, etteivät he pysty ymmärtämään, että hekään eivät papereistaan huolimatta ole kaikki voipia ja jollain toisella ihmisellä voi olla paremmat tiedot, kuin hänellä itsellään.
Joten en yhtään epäile, etteikö alemman koulutuksen saanut lastenhoitaja, kouluavustaja tms. osaisi samoja asioita, kuin akateemisesti koulutettukin, kaikki riippuu ihmisestä ja hänen motivaatiostaan kehittää itseään ammatillisesti.
Vierailija kirjoitti:
-monessa koulussa tekee esim lähihoitaja just nyt sijaisuutta opettajana, ja varmasti ei kerro tätä vanhemmille. Ja sama juttu päiväkodeissa.
Varmaan tekeekin. Ja monessa autossa istuu tälläkin hetkellä humalainen kuski.
Rehtorin vastuulla on huolehtia, että lapsilla on pätevä opettaja. Siksi kannattaa tarttua tilanteeseen, mikäli saa selville, että lasta ei opeta pätevä opettaja.
Ei ole kenellekään eduksi, jos opettaja ei ole pätevä opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska usein osaavat. Koululaitos ei ole enää ainoa paikka mistä tietoa/osaamista/taitoa voi hakea.
Tuntuu, että vaikka kuinka tiedostetaan digiaika ja sen mukanaan tuomat hyödyt, hierarkia pysyy samana, kuin 1970 -luvulla. Eihän akateemiset halua luopua saavutetuista eduista ja yhteiskunta haluaa säilyttää tietyn "kastijaon" perustellen sitä paperilla, jolla ei nykyään ole enää läheskään sitä arvoa, kuin ennen vanhaan.Kerro esimerkkiä mitä osaavat akateemisten työkavereittensa töistä.
Ei tarvitse olla välttämättä työtoverikaan. Kun on aito innostus, halu ja tarve oppia, ihminen voi
pystyä täysin vastaaviin suorituksiin, kuin koulutettukin. Siihen ei koululaitosta tarvita.
En työskentele alalla, josta kerron esimerkin, mutta se todistaa sinulle ja muille akateemisille väitteeni.
Koirani sairastui, etsin tietoa ja selvitin diagnoosin. Soitin paikalliselle eläinlääkärille ja hän totesi diagnoosini oikeaksi ja lähetti reseptin suoraan apteekkiin, koska sitä en ilman paperia voinut tehdä. Näin ei käynyt vain kerran, eikä kahdesti vaan monta kertaa.
Monet ihmislääkäritkin turvautuvat ja hakevat tietoa netin syövereistä. Potilaalla voi olla paljon paremmat lähtötiedot omasta sairaudestaan, silti lääkäri monesti kuvittelee tietävänsä paremmin, kuin ihminen, joka on elänyt esim. pitkäaikais sairaudensa kanssa vuosia. Perustellen tätä parempaa tietämystään koulusta saamalla paperillaan ja kun hän nyt on lääkäri. Useimpien akateemisten ongelma onkin se, etteivät he pysty ymmärtämään, että hekään eivät papereistaan huolimatta ole kaikki voipia ja jollain toisella ihmisellä voi olla paremmat tiedot, kuin hänellä itsellään.
Joten en yhtään epäile, etteikö alemman koulutuksen saanut lastenhoitaja, kouluavustaja tms. osaisi samoja asioita, kuin akateemisesti koulutettukin, kaikki riippuu ihmisestä ja hänen motivaatiostaan kehittää itseään ammatillisesti.
Koira oli sinun ja halusit ottaa riskin, että teet väärän arvion sen sijaan, että lääkäri olisi asian tutkinut. Kukaanhan ei pakota viemään sitä koiraa muutenkaan eläinlääkäriin. Itselläni on ollut astma 30 vuotta. Ymmärrän sen mekaniikan ja ymmärrän koska on menossa vaikeampi vaihe ja koska parempi. En määrää itselleni lääkityksiä, vaan kysyn asiaa alan ammattilaiselta eli keuhkolääkäriltäni. Siihen astmaani on olemassa iso valikoima erilaisia lääkityksiä, joista en ymmärrä ja haluan olla varma miten ne sopivat yhteen muiden terveydellisten ongelmieni kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska usein osaavat. Koululaitos ei ole enää ainoa paikka mistä tietoa/osaamista/taitoa voi hakea.
Tuntuu, että vaikka kuinka tiedostetaan digiaika ja sen mukanaan tuomat hyödyt, hierarkia pysyy samana, kuin 1970 -luvulla. Eihän akateemiset halua luopua saavutetuista eduista ja yhteiskunta haluaa säilyttää tietyn "kastijaon" perustellen sitä paperilla, jolla ei nykyään ole enää läheskään sitä arvoa, kuin ennen vanhaan.Kerro esimerkkiä mitä osaavat akateemisten työkavereittensa töistä.
Ei tarvitse olla välttämättä työtoverikaan. Kun on aito innostus, halu ja tarve oppia, ihminen voi
pystyä täysin vastaaviin suorituksiin, kuin koulutettukin. Siihen ei koululaitosta tarvita.
En työskentele alalla, josta kerron esimerkin, mutta se todistaa sinulle ja muille akateemisille väitteeni.
Koirani sairastui, etsin tietoa ja selvitin diagnoosin. Soitin paikalliselle eläinlääkärille ja hän totesi diagnoosini oikeaksi ja lähetti reseptin suoraan apteekkiin, koska sitä en ilman paperia voinut tehdä. Näin ei käynyt vain kerran, eikä kahdesti vaan monta kertaa.
Monet ihmislääkäritkin turvautuvat ja hakevat tietoa netin syövereistä. Potilaalla voi olla paljon paremmat lähtötiedot omasta sairaudestaan, silti lääkäri monesti kuvittelee tietävänsä paremmin, kuin ihminen, joka on elänyt esim. pitkäaikais sairaudensa kanssa vuosia. Perustellen tätä parempaa tietämystään koulusta saamalla paperillaan ja kun hän nyt on lääkäri. Useimpien akateemisten ongelma onkin se, etteivät he pysty ymmärtämään, että hekään eivät papereistaan huolimatta ole kaikki voipia ja jollain toisella ihmisellä voi olla paremmat tiedot, kuin hänellä itsellään.
Joten en yhtään epäile, etteikö alemman koulutuksen saanut lastenhoitaja, kouluavustaja tms. osaisi samoja asioita, kuin akateemisesti koulutettukin, kaikki riippuu ihmisestä ja hänen motivaatiostaan kehittää itseään ammatillisesti.
Koira oli sinun ja halusit ottaa riskin, että teet väärän arvion sen sijaan, että lääkäri olisi asian tutkinut. Kukaanhan ei pakota viemään sitä koiraa muutenkaan eläinlääkäriin. Itselläni on ollut astma 30 vuotta. Ymmärrän sen mekaniikan ja ymmärrän koska on menossa vaikeampi vaihe ja koska parempi. En määrää itselleni lääkityksiä, vaan kysyn asiaa alan ammattilaiselta eli keuhkolääkäriltäni. Siihen astmaani on olemassa iso valikoima erilaisia lääkityksiä, joista en ymmärrä ja haluan olla varma miten ne sopivat yhteen muiden terveydellisten ongelmieni kanssa.
Ymmärrän, että epävarma ihminen turvautuu mieluummin koulutettuun henkilöön, koska omat tiedot ja taidot eivät riitä. Se on täysin ymmärrettävää. Olemme kaikki erilaisia ja eri lähtökohdilla varustettuja yksilöitä. Tarkoitus oli ainoastaan osoittaa, että on täysin mahdollista pystyä samaan, kuin akateeminenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska usein osaavat. Koululaitos ei ole enää ainoa paikka mistä tietoa/osaamista/taitoa voi hakea.
Tuntuu, että vaikka kuinka tiedostetaan digiaika ja sen mukanaan tuomat hyödyt, hierarkia pysyy samana, kuin 1970 -luvulla. Eihän akateemiset halua luopua saavutetuista eduista ja yhteiskunta haluaa säilyttää tietyn "kastijaon" perustellen sitä paperilla, jolla ei nykyään ole enää läheskään sitä arvoa, kuin ennen vanhaan.Kerro esimerkkiä mitä osaavat akateemisten työkavereittensa töistä.
Ei tarvitse olla välttämättä työtoverikaan. Kun on aito innostus, halu ja tarve oppia, ihminen voi
pystyä täysin vastaaviin suorituksiin, kuin koulutettukin. Siihen ei koululaitosta tarvita.
En työskentele alalla, josta kerron esimerkin, mutta se todistaa sinulle ja muille akateemisille väitteeni.
Koirani sairastui, etsin tietoa ja selvitin diagnoosin. Soitin paikalliselle eläinlääkärille ja hän totesi diagnoosini oikeaksi ja lähetti reseptin suoraan apteekkiin, koska sitä en ilman paperia voinut tehdä. Näin ei käynyt vain kerran, eikä kahdesti vaan monta kertaa.
Monet ihmislääkäritkin turvautuvat ja hakevat tietoa netin syövereistä. Potilaalla voi olla paljon paremmat lähtötiedot omasta sairaudestaan, silti lääkäri monesti kuvittelee tietävänsä paremmin, kuin ihminen, joka on elänyt esim. pitkäaikais sairaudensa kanssa vuosia. Perustellen tätä parempaa tietämystään koulusta saamalla paperillaan ja kun hän nyt on lääkäri. Useimpien akateemisten ongelma onkin se, etteivät he pysty ymmärtämään, että hekään eivät papereistaan huolimatta ole kaikki voipia ja jollain toisella ihmisellä voi olla paremmat tiedot, kuin hänellä itsellään.
Joten en yhtään epäile, etteikö alemman koulutuksen saanut lastenhoitaja, kouluavustaja tms. osaisi samoja asioita, kuin akateemisesti koulutettukin, kaikki riippuu ihmisestä ja hänen motivaatiostaan kehittää itseään ammatillisesti.
Koira oli sinun ja halusit ottaa riskin, että teet väärän arvion sen sijaan, että lääkäri olisi asian tutkinut. Kukaanhan ei pakota viemään sitä koiraa muutenkaan eläinlääkäriin. Itselläni on ollut astma 30 vuotta. Ymmärrän sen mekaniikan ja ymmärrän koska on menossa vaikeampi vaihe ja koska parempi. En määrää itselleni lääkityksiä, vaan kysyn asiaa alan ammattilaiselta eli keuhkolääkäriltäni. Siihen astmaani on olemassa iso valikoima erilaisia lääkityksiä, joista en ymmärrä ja haluan olla varma miten ne sopivat yhteen muiden terveydellisten ongelmieni kanssa.
Ymmärrän, että epävarma ihminen turvautuu mieluummin koulutettuun henkilöön, koska omat tiedot ja taidot eivät riitä. Se on täysin ymmärrettävää. Olemme kaikki erilaisia ja eri lähtökohdilla varustettuja yksilöitä. Tarkoitus oli ainoastaan osoittaa, että on täysin mahdollista pystyä samaan, kuin akateeminenkin.
Lähtökohtaisesti en haluaisi ottaa meidän lapsiemme kanssa samanlaisia riskejä kuin sinä otat koirasi kanssa. Haluan, että lapsiani opettaa asianmukaisen koulutuksen saaneet opettajat ja heidän hoidostaan vastaavat pätevät lääkärit. Voithan sinä suonikohjusikin leikata itse halutessasi, en kylläkään suosittele.
meillä on kai niin tyhmä ja paska kultuuri. varsinkin työ-sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-monessa koulussa tekee esim lähihoitaja just nyt sijaisuutta opettajana, ja varmasti ei kerro tätä vanhemmille. Ja sama juttu päiväkodeissa.
Varmaan tekeekin. Ja monessa autossa istuu tälläkin hetkellä humalainen kuski.
Rehtorin vastuulla on huolehtia, että lapsilla on pätevä opettaja. Siksi kannattaa tarttua tilanteeseen, mikäli saa selville, että lasta ei opeta pätevä opettaja.
Ei ole kenellekään eduksi, jos opettaja ei ole pätevä opettaja.
Pätevistä opettajista tulee vielä pula. Ruotsissa joutuvat jo sulkemaan kouluja siksi, ettei löydy opettajia.
Suomi tulee perässä. Meidänkin koulumme taso romahtaa silmissä, ja opettajat eivät viihdy eivätkä jaksa työssään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-monessa koulussa tekee esim lähihoitaja just nyt sijaisuutta opettajana, ja varmasti ei kerro tätä vanhemmille. Ja sama juttu päiväkodeissa.
Varmaan tekeekin. Ja monessa autossa istuu tälläkin hetkellä humalainen kuski.
Rehtorin vastuulla on huolehtia, että lapsilla on pätevä opettaja. Siksi kannattaa tarttua tilanteeseen, mikäli saa selville, että lasta ei opeta pätevä opettaja.
Ei ole kenellekään eduksi, jos opettaja ei ole pätevä opettaja.
Pätevistä opettajista tulee vielä pula. Ruotsissa joutuvat jo sulkemaan kouluja siksi, ettei löydy opettajia.
Suomi tulee perässä. Meidänkin koulumme taso romahtaa silmissä, ja opettajat eivät viihdy eivätkä jaksa työssään.
Ratkaisu ei kuitenkaan ole siinä, että se koulun vaksi alkaa opettamaan historiaa ja differentiaalimatematiikkaa.
Tutkintoja saa nykyään niin monenlaista porukkaa ja kun pulaa henkilöstöstä on, heitä on myös kentällä laidasta laitaan.
Käytännössä on hyvin usein niin, että pitkän työkokemuksen omaavat alemman koulutustason työntekijät ovat yhteisölle paljon arvokkaampia kuin tiuhaan vaihtuvat korkeasti koulutetut noviisit.
Koulutus on tärkeää ja vaatimukset aina perusteltuja, mutta kyllä se käytännössä aina tiukan paikan tullen nähdään, että se pitkänlinjan ammattilainen on ratkaisija lähes poikkeuksetta, jos tämän esimies on noviisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-monessa koulussa tekee esim lähihoitaja just nyt sijaisuutta opettajana, ja varmasti ei kerro tätä vanhemmille. Ja sama juttu päiväkodeissa.
Varmaan tekeekin. Ja monessa autossa istuu tälläkin hetkellä humalainen kuski.
Rehtorin vastuulla on huolehtia, että lapsilla on pätevä opettaja. Siksi kannattaa tarttua tilanteeseen, mikäli saa selville, että lasta ei opeta pätevä opettaja.
Ei ole kenellekään eduksi, jos opettaja ei ole pätevä opettaja.
Pätevistä opettajista tulee vielä pula. Ruotsissa joutuvat jo sulkemaan kouluja siksi, ettei löydy opettajia.
Suomi tulee perässä. Meidänkin koulumme taso romahtaa silmissä, ja opettajat eivät viihdy eivätkä jaksa työssään.
Ratkaisu ei kuitenkaan ole siinä, että se koulun vaksi alkaa opettamaan historiaa ja differentiaalimatematiikkaa.
Jos hän osaa kyseiset alat hyvin ja kykenee sen jakamaan, parempi hänen on niitä opettaa kuin että ei opettaisi ollenkaan
Eiköhän ole toisinpäin kaikissa mainituissa tapauksissa. "Ylemmät" väheksyvät alempia ja yrittävät estää heitä saamasta kertomiasi töitä. Jos sairaanhoitaja saisi määrätä sairauslomaa, keltä se olisi pois? Ei varmaan tunnistaisi jos potilaalla olisi joku tauti, mutta jos vaan kuittaisi lapun, että saa olla muutaman päivän pois. Sama lastenhoitajilla jos välillä tuuraisivat.