Lapsi teini-ikäinen, kadun edelleen että lähdin tähän
Jotkut ikävaiheet ovat olleet toista helpoimpia mutta missään vaiheessa ei ole ollut erityisen mukavaa tai antoisaa. Jokapäivän väsyttäviä ongelmia on 100x enemmän. Yksi iso tekijä on, että rahaa ei ole missään vaiheessa ollut tarpeeksi ja sehän olisi helpottanut elämää suuresti. Rahanmenoa ja rahasta tulevaa stressiä enemmän harmittaa kuitenkin omat unelmat. Tajusin liian myöhään mitä kaikkea olisin halunnut tehdä sen sijaan että olen kotona, komennan, siivoan, kokkaan, hoidan vaatteita, flunssia ja kaiken maailman hammaslääkäreitä ja asioita koulun ja kavereiden kanssa. Jotenkin olen selviytynyt ja se vaivan palkka on ihan hyvin voiva lapsi mutta itselleni en ole saanut tästä paljon mitään hyviä kokemuksia, sillä lapselta tai keltään muualtakaan ei toki tule kiitosta mistään. Jos olisin valinnut toisenlaisen polun olisin mahdollisesti päässyt jo pitkälle ja olisin rikkaampi, terveempi ja onnellisempi. Olen yrittänyt tavoitella niitä unelmia nyt myöhemmin mutta edellytykset eivät ole läheskään samat kuin niillä, joilla on aika puolellaan ja kaikki voimavarat käytettävissä itseensä. Mikään ei tietenkään lapsen vika ja sillekään ei mitään voi, että hetkellä jolloin lapsi on tehty ei minulla ole ollut riittävää itsetuntemusta ja elämänkokemusta. Jotenkin epäuskoinen olo silti siitä, että missään vaiheessa asiat eivät ole alkaneet tuntua siltä, että olihan tämä ihan hyvä juttu.
Kommentit (620)
Ihminen on siitä jännä otus, että aika helposti kokee tyytymättömyyttä elämässään oli valinnat mitä hyvänsä. Olen itse lapsellisen kaverin kanssa jutellut, että kannattaa muistaa, että ei se ole helppoa aina lapsettomillakaan, tarkoitan siis että esim. univaikeuksia voi olla ilman pieniä lapsiakin ja kun ei ole niitä lapsia ja vilkasta perhe-elämää niin työasiat on sitten se, mikä ainakin mulla meinaa ottaa ihan liikaa valtaa ajatuksissa: Etenkin jos yhtään mikään asia töissä vituttaa.
Työkavereista joilla on pienehköjä lapsia niin huomaan, että ei he jaksa ärsyyntyä sellaisista työasioista joista itse ärsyynnyn, vaikka olisivatkin kanssani samaa mieltä: Kun menevät kotiin on siellä niin paljon elämää, että ei ehdi työasioita miettiä. Toisin on mulla, paljon aikaa ajatella ja valitettavasti aina ei tule ajateltua sellaisia mukavia ja kiinnostavia ja voimaannuttavia asioita.
Elämässä voi monikin valinta olla väärä, hyvinkin paljon elämään vaikuttavat asiat, muutkin kuin se lapsi. Tällä tarkoitan nyt sanoa, ettei tuo lapsentekemisen katuminen ole niin maatakaatavaa vaan normaalia elämää ja ihan luonnollista että joskus ottaa päähän ja kunnolla ja kyllästyttääkkin: Toisilla ne voi olla vaan sitten muut asiat jotka niin tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Olen todella surullinen niiden lasten puolesta joiden vanhemmat katuvat lastensa syntymää. Lapset vaistoavat vanhempiensa tunteet...hyvin. Eivät pienenä osaa sanoittaa tuntemuksiaan mutta isompina kyllä. Jokaisen vanhemmaksi aikovan olisi hyvä olla päiväkodissa muutaman viikon töissä.
Samaa mieltä. Kyllähän puolisokin tajuavat, jos heistä ei pidetä, niin miksi lapsi ei muka tajuaisi, että hänestä ei pidetä.
Eihän sitäkään pidetä normaalina ihmissuhteensa, jos ei pidä puolisostaan, mutta ns. hoitaa sen eli ruokkii tai pyykkää.Ei se mitenkään automaattisesti tarkoita ettei lapsesta pidetä, jos vanhempi/vanhemmat miettivät että toisenlainen ratkaisu elämässä olisi ollut parempi. Ihminen on sopeutuvainen eläin, ja kiintymys ja hoivavietti omaa lasta kohtaan on biologian sanelemaa.
Aika paljon on huostaanottoja verrattuna siihen, jos hoivavietti on vain biologian sanelemaa.
Toisilla sanelee, toisilla ei. Ei muuta pointtia miksikään. Uskallan väittää että useimmat huolehtivat lapsistaan vaikka ajattelisivatkin olleensa onnellisempia lapsettomina.
Tilastot kertovat toisin. Se on enemmän kuin yhden ihmisen mielipide.
Linkittäisitkö jonkun tällaisen tilaston?
En
Eli puhuit pelkkää p*skaa, kuten oletinkin.
-eri-
Ei, vaan jätän tiedon löytämisen haasteen sinulle.
P.s, on muuten helppo löytää. Kerro, jos et onnistunut, niin autamme sinua.En ole se jolle vastaat, mutta minä en ainakaan löytänyt. Voitko vinkata vaikka hakusanoja millä etsiä? Vanhempi-onnellisempi-lapsettomana-mutta-huolehtii-lapsestaan-asianmukaisesti-tilasto [and/or]?
Mitä hakusanoja ehdotat? Annan vinkin, että kahdella löytyy. Kai sinäkin koulutettuna ihmisenä löydät!
Ehdotin noita mitkä tuossa kommentissani lukee, mutta ei löytynyt mitään. Voitko nyt vihdoin kertoa niin päästään eteenpäin?
No, kaksi minuuttia ei maailmassa aina riitä sivistymiseen.
Kyllä saat nyt purra pähkinän itse. Ei se niin vaikea ole.Niin. Tai ehkä lopetamme sonnanjauhamisen ja hyväksymme sen faktan ettei tällaista tilastoa ole olemassakaan. Mutta kiva siihen on vedota kun haluaa kuvitella olevansa oikeassa.
Niin, tai et osaa etsiä, osaat vain soittaa suutasi.
Etsi vaan, se kannattaa.
Lukeminen kannattaa aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Olen todella surullinen niiden lasten puolesta joiden vanhemmat katuvat lastensa syntymää. Lapset vaistoavat vanhempiensa tunteet...hyvin. Eivät pienenä osaa sanoittaa tuntemuksiaan mutta isompina kyllä. Jokaisen vanhemmaksi aikovan olisi hyvä olla päiväkodissa muutaman viikon töissä.
Samaa mieltä. Kyllähän puolisokin tajuavat, jos heistä ei pidetä, niin miksi lapsi ei muka tajuaisi, että hänestä ei pidetä.
Eihän sitäkään pidetä normaalina ihmissuhteensa, jos ei pidä puolisostaan, mutta ns. hoitaa sen eli ruokkii tai pyykkää.Ei se mitenkään automaattisesti tarkoita ettei lapsesta pidetä, jos vanhempi/vanhemmat miettivät että toisenlainen ratkaisu elämässä olisi ollut parempi. Ihminen on sopeutuvainen eläin, ja kiintymys ja hoivavietti omaa lasta kohtaan on biologian sanelemaa.
Aika paljon on huostaanottoja verrattuna siihen, jos hoivavietti on vain biologian sanelemaa.
Toisilla sanelee, toisilla ei. Ei muuta pointtia miksikään. Uskallan väittää että useimmat huolehtivat lapsistaan vaikka ajattelisivatkin olleensa onnellisempia lapsettomina.
Tilastot kertovat toisin. Se on enemmän kuin yhden ihmisen mielipide.
Linkittäisitkö jonkun tällaisen tilaston?
En
Eli puhuit pelkkää p*skaa, kuten oletinkin.
-eri-
Ei, vaan jätän tiedon löytämisen haasteen sinulle.
P.s, on muuten helppo löytää. Kerro, jos et onnistunut, niin autamme sinua.En ole se jolle vastaat, mutta minä en ainakaan löytänyt. Voitko vinkata vaikka hakusanoja millä etsiä? Vanhempi-onnellisempi-lapsettomana-mutta-huolehtii-lapsestaan-asianmukaisesti-tilasto [and/or]?
Mitä hakusanoja ehdotat? Annan vinkin, että kahdella löytyy. Kai sinäkin koulutettuna ihmisenä löydät!
Ehdotin noita mitkä tuossa kommentissani lukee, mutta ei löytynyt mitään. Voitko nyt vihdoin kertoa niin päästään eteenpäin?
No, kaksi minuuttia ei maailmassa aina riitä sivistymiseen.
Kyllä saat nyt purra pähkinän itse. Ei se niin vaikea ole.Niin. Tai ehkä lopetamme sonnanjauhamisen ja hyväksymme sen faktan ettei tällaista tilastoa ole olemassakaan. Mutta kiva siihen on vedota kun haluaa kuvitella olevansa oikeassa.
Niin, tai et osaa etsiä, osaat vain soittaa suutasi.
Etsi vaan, se kannattaa.
Lukeminen kannattaa aina.
Luen tilastoja mielelläni sellaisista asioista joita on tutkittu. Tätä ei ole, mutta sen nyt tajuaa lapsikin. Vai onko anonyymina haastateltu ihmisiä jotka sanovat katuvansa lapsiaan, ja sitten tehty havainnointitutkimusta heidän tavoistaan hoitaa niitä? :D Tuollainen tutkimus olisi sen verran klassikko että siitä olisivat varmasti kuulleet muutkin kuin sinä.
En tiedä miksi jankkaan jonkun tyhjäpään kanssa mutta eipä tässä nyt ole muutakaan tekemistä.
Niin, sun pitää keksiä ensin, mitä etsiä, sitten ne hakusanat ja ainakin kahdella sun oletettavasti osaamalla kielellä löydät hyvää materiaalia.
Saat jättää tähän, jos tarkoituksesi on vain uho ja suunsoitto. Niin kuin alunperin oletinkin.
Vierailija kirjoitti:
Niin, sun pitää keksiä ensin, mitä etsiä, sitten ne hakusanat ja ainakin kahdella sun oletettavasti osaamalla kielellä löydät hyvää materiaalia.
Saat jättää tähän, jos tarkoituksesi on vain uho ja suunsoitto. Niin kuin alunperin oletinkin.
Laita nyt vaan linkki. :D
Odottelen kärsivällisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sun pitää keksiä ensin, mitä etsiä, sitten ne hakusanat ja ainakin kahdella sun oletettavasti osaamalla kielellä löydät hyvää materiaalia.
Saat jättää tähän, jos tarkoituksesi on vain uho ja suunsoitto. Niin kuin alunperin oletinkin.Laita nyt vaan linkki. :D
Odottelen kärsivällisesti.[/quo
Etsi ihan itse, nyt oma-aloitteisuutta, ainakin uhoa löytyy.
voimavaroja sinulla on tutkiskeluun. Aikaakin kerroit olevan, että ei ole muuta tekemistä. joskus se oma-aloitteisuuden kynnys on ylitettävä puskista huutelijankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sun pitää keksiä ensin, mitä etsiä, sitten ne hakusanat ja ainakin kahdella sun oletettavasti osaamalla kielellä löydät hyvää materiaalia.
Saat jättää tähän, jos tarkoituksesi on vain uho ja suunsoitto. Niin kuin alunperin oletinkin.Laita nyt vaan linkki. :D
Odottelen kärsivällisesti.
A ja o on oikeat hakusanat, sen ymmärrätkin!
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että olet vain suorittanut lapsesi vanhemmuutta etkä ole oikein koskaan pysähtynyt kokemaan sitä miltä se lapsen kanssa olo oikeasti tuntuu.
En ole ap, mutta aloitus voisi olla minun kirjoittamani, niin samanlainen kokemus on itselläni. Ja et voisi olla enempää väärässä. Olen pysähtynyt kokemaan ja kysymään itseltäni lukemattomia kertoja, miltä minusta nyt juuri tuntuu, ja vastaus on poikkeuksetta ollut se, että tuntuisi paremmalta ilman lasta. Tästä on ihan hirveä syyllisyys jo valmiiksi, joten tuollaiset väärät olettamukset ei ainakaan auta asiaa.
Ei, ei, ei. Huomaatko nyt? Et koe asiaa sellaisena kuin se on vaan ARVOTAT kokemustasi. Laske irti kaikesta arvottamisesta ja vertailusta ja huomaat ettei elämässäsi ole minkäänlaista vikaa. Tunne ja koe. Siinä kaikki. Sinulle ei ole mitään elämää jonka pitäisi olla jossain täydellisenä ilman lasta. Elämäsi on tämä mikä se on ja olet vapaa kokemaan sen jokaisena hetkenä. Mutta itse pilaat asiat kun ajattelet että merkkilaukku tai loma-asunto lämpimässä tai unelmaura tai loputtomat ihmissuhdekiemurat tai laskuvarjohyppely tekisi kokemuksestasi äärimmäisesti parempaa. Ei se tekisi ja arvaatko jo miksi? Koska et silloinkaan kokisi, arvottaisit vain.
Huomaan että kirjoitin huonosti, kun tulkitsit noin väärin. Ensinnäkin minulla on ihan hyvä ura, eli siinä mielessä historiani poikkeaa ap:stä, toisin kuin väitin aluksi. En kuvittele, että minulle olisi jossain täydellinen elämä ilman lasta, enkä todellakaan havittele mitään merkkilaukkuja, ihmissuhdekiemuroita tai laskuvarjohyppyjä. Pärjään taloudellisesti ihan ok, ja olen edelleen yhdessä lapseni isän kanssa. Olet ihan oikeassa siinä, ettei elämässäni ole varsinaisesti mitään vikaa.
Kyse on pelkästään siitä, että kun ajattelen ihan arkisia tilanteita, niin ne tilanteet muuten täsmälleen samanlaisina, mutta ilman lasta olisivat minusta mukavampia. Inhoan kyllä kaikkia lapsenhoitoon liittyviä pakollisia töitä, mutta niinäkin hetkinä kun sellaisia ei tarvitse hoitaa, olen huomannut ajattelevani, että pelkkä lapsen läsnäolo vähentää viihtyvyyttäni.
Ja syyllistäjille tiedoksi: lapsi on jo kouluikäinen, ihan fiksu ja tavallinen, normaalisti kehittynyt. Ei ole ongelmia koulussa tai kotona. Tämä siltä varalta, että joku luulee lapsen elämän menevän pilalle katumuksestani. Ja todellakin varon tarkasti, etten ikinä ilmaise lapselle itselleen tuntemuksiani väärästä valinnastani.
Vaikuttaa siis siltä, että et pidä lapsestasi, sillä et viihdy hänen kanssaan. Voiko olla niin, että kiintymyksen kanssa on ollut ongelmia? Mikä taas voi vaikuttaa lapsen kiintymyssuhteeseen ja aiheuttaa vanhempana hänelle ongelmia.
Millaisia nämä tulevat ongelmat todennäköisesti olisivat?
Se voi tulla esille vaikkapa elämän muutostilanteissa ja miten ne vaikuttavat itseen. Hänellä voi olla esim. vaikea luoda (hyviä) ihmissuhteita muiden kanssa kuten puolison tai omien lapsien. Hän voi kärsiä masennuksesta, ahdistuksesta tai uupumuksesta.
Voit ottaa selvää kiintymyssuhdeteoriasta.
Normaalissa (turvallisessa) kiintymyssuhteessa vanhempi ei hoivaa lastaan pelkästä velvollisuudesta.
Ok, luin terveyskirjastosta kohdan "Kiintymyssuhdemallit". Siellä ei mainittu missään kohtaa, että pelkästä velvollisuudesta lastaan hoitava vanhempi tarjoaisi turvattoman kiintymyssuhdemallin.
No se lapsi tarvitsee myös rakkautta. Kiintymyksen syntymisessä.
No ei tarvi. Se lapsi voi kiintyä vaikka sieppaajansa, hyväksikäyttäjäänsä tai ties minkälaiseen hirviöön.
Nimenomaan näin. Jos kykenee hillitsemään itsensä, niin ei ne negatiiviset tunteet lasta kohtaan itsessään mitään aiheuta.
Kuka hillitsee todelliset tunteensa täydellisesti... lapset vaistoaa valheelliset tunteet ,ilmeet ja eleet.
Olihan tässäkin ketjussa eräskin vela, joka väitti päiväkodin tms. paikan lasten suorastaan rakastuneen häneen, vaikka hän ei pidä lapsista. Ja sanoi, että lapsia on todella helppo huijata...
Työuraa takana lasten parissa liki kolmekymmentä vuotta ja lapset vaistoaa paljon enemmän kuin pystytte kuvittelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sun pitää keksiä ensin, mitä etsiä, sitten ne hakusanat ja ainakin kahdella sun oletettavasti osaamalla kielellä löydät hyvää materiaalia.
Saat jättää tähän, jos tarkoituksesi on vain uho ja suunsoitto. Niin kuin alunperin oletinkin.Laita nyt vaan linkki. :D
Odottelen kärsivällisesti.[/quo
Etsi ihan itse, nyt oma-aloitteisuutta, ainakin uhoa löytyy.
voimavaroja sinulla on tutkiskeluun. Aikaakin kerroit olevan, että ei ole muuta tekemistä. joskus se oma-aloitteisuuden kynnys on ylitettävä puskista huutelijankin.Ei tässä kenenkään uhota tarvitse, ikävää jos koet sellaisen tarpeelliseksi. Todistustaakka on sinulla kun väität mielipidettäsi tieteelliseksi tutkimukseksi. En minä ala sinun mielikuvitustilastojasi sen enempää turhaan etsimään, sen varmaan jo tiesitkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sun pitää keksiä ensin, mitä etsiä, sitten ne hakusanat ja ainakin kahdella sun oletettavasti osaamalla kielellä löydät hyvää materiaalia.
Saat jättää tähän, jos tarkoituksesi on vain uho ja suunsoitto. Niin kuin alunperin oletinkin.Laita nyt vaan linkki. :D
Odottelen kärsivällisesti.[/quo
Etsi ihan itse, nyt oma-aloitteisuutta, ainakin uhoa löytyy.
voimavaroja sinulla on tutkiskeluun. Aikaakin kerroit olevan, että ei ole muuta tekemistä. joskus se oma-aloitteisuuden kynnys on ylitettävä puskista huutelijankin.Ei tässä kenenkään uhota tarvitse, ikävää jos koet sellaisen tarpeelliseksi. Todistustaakka on sinulla kun väität mielipidettäsi tieteelliseksi tutkimukseksi. En minä ala sinun mielikuvitustilastojasi sen enempää turhaan etsimään, sen varmaan jo tiesitkin.
Sanoin jo, esitit väitteen vääräksi, joudut itse perustelemaan. Uhoa rauhassa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, sun pitää keksiä ensin, mitä etsiä, sitten ne hakusanat ja ainakin kahdella sun oletettavasti osaamalla kielellä löydät hyvää materiaalia.
Saat jättää tähän, jos tarkoituksesi on vain uho ja suunsoitto. Niin kuin alunperin oletinkin.Laita nyt vaan linkki. :D
Odottelen kärsivällisesti.[/quo
Etsi ihan itse, nyt oma-aloitteisuutta, ainakin uhoa löytyy.
voimavaroja sinulla on tutkiskeluun. Aikaakin kerroit olevan, että ei ole muuta tekemistä. joskus se oma-aloitteisuuden kynnys on ylitettävä puskista huutelijankin.Ei tässä kenenkään uhota tarvitse, ikävää jos koet sellaisen tarpeelliseksi. Todistustaakka on sinulla kun väität mielipidettäsi tieteelliseksi tutkimukseksi. En minä ala sinun mielikuvitustilastojasi sen enempää turhaan etsimään, sen varmaan jo tiesitkin.
Sanoin jo, esitit väitteen vääräksi, joudut itse perustelemaan. Uhoa rauhassa....
Heh. :D En minä ole esittänyt mitään vääräksi vaan toivonut lähteitä väitteellesi joka sinun sanojesi mukaan perustuu tutkimukseen. Lainaatko vielä minun kommenttiani jossa uhoan?
Voitteko te kaksi ottaa tilastonne ja häipyä pilaamasta hyvää ketjua.
Tuo että kaltoinkohdeltu lapsi takertuu jokaiseen oljenkorteen (eli ihmiseen joka ei kohtele huonosti) ei tarkoita ettei lapsi viimeistään aikuisena erottaisi kuka hänestä oikeasti piti, ja kuka vaan sieti pakosta. Jos se sietäjä on oma vanhempi, niin jonkinlainen trauma siitä seuraa, josta sitten selvitään vaihtelevasti.
Jos on epävarma haluaako lapsia, ei kannata tehdä. Tiedän monta jotka on syntyneet siksi ettei äiti ole halunnut tehdä aborttia (muttei ole halunnut lastakaan), eikä niissä yhdessäkään ole käynyt kovin hyvin, siis lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Voitteko te kaksi ottaa tilastonne ja häipyä pilaamasta hyvää ketjua.
Tuo että kaltoinkohdeltu lapsi takertuu jokaiseen oljenkorteen (eli ihmiseen joka ei kohtele huonosti) ei tarkoita ettei lapsi viimeistään aikuisena erottaisi kuka hänestä oikeasti piti, ja kuka vaan sieti pakosta. Jos se sietäjä on oma vanhempi, niin jonkinlainen trauma siitä seuraa, josta sitten selvitään vaihtelevasti.
Jos on epävarma haluaako lapsia, ei kannata tehdä. Tiedän monta jotka on syntyneet siksi ettei äiti ole halunnut tehdä aborttia (muttei ole halunnut lastakaan), eikä niissä yhdessäkään ole käynyt kovin hyvin, siis lapselle.
Ja abortinvastustajat vaatimalla vaativat maailmaan lisää epätoivottuja lapsia.
Miksi niin moni vanhempi ottaa hyökkäyksenä velojen ihan täysin asiallisetkin kommentit? Mikä siinä on niin vaikea paikka ettei joku muu halua lapsia?
Entäs tämä "lapset eivät saisi kuulua tai näkyä" missään? Miksi pitäisi sen enempää kuin muidenkaan ikäisten ihmisten?
Ja mitä on tuo höpöhöpö että lapset kyllä vaistoavat sitä tätä ja tuota? Ihan kuin heillä olisi joku maaginen kuudes aisti millä sitten aistivat milloin mitäkin. Ne lapsetkin on ihan vaan tavallisia ihmisiä eivätkä mitään vaistoa sen paremmin kuin aikuinenkaan ja itseasiassa jopa huonommin tajuavat tykkääkö joku vai ei kun eivät vielä ymmärrä esim ihmisten elekieltä ja osaa siitä päätellä yhtään mitään toisin kuin aikuinen jo tajuaa että okei tuo ei ilmeestä päätellen ole nyt tyytyväinen kun olen tässä.
Jotkut hönöt luulevat ihan tosissaan vain lasten näkevän kummituksiakin kun ovat niiiin aistit auki mutta se onkin jo eri juttu.
Lapset ovat ihan vaan ihmisiä ja just siitä sun tuhisevasta pikku nyytistäsi voi kasvaa se halveksittu pervopena tai viinabasso irmeli joka pyörii päivät pitkät p*rse paljaana pitkin kyliä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin moni vanhempi ottaa hyökkäyksenä velojen ihan täysin asiallisetkin kommentit? Mikä siinä on niin vaikea paikka ettei joku muu halua lapsia?
Entäs tämä "lapset eivät saisi kuulua tai näkyä" missään? Miksi pitäisi sen enempää kuin muidenkaan ikäisten ihmisten?
Ja mitä on tuo höpöhöpö että lapset kyllä vaistoavat sitä tätä ja tuota? Ihan kuin heillä olisi joku maaginen kuudes aisti millä sitten aistivat milloin mitäkin. Ne lapsetkin on ihan vaan tavallisia ihmisiä eivätkä mitään vaistoa sen paremmin kuin aikuinenkaan ja itseasiassa jopa huonommin tajuavat tykkääkö joku vai ei kun eivät vielä ymmärrä esim ihmisten elekieltä ja osaa siitä päätellä yhtään mitään toisin kuin aikuinen jo tajuaa että okei tuo ei ilmeestä päätellen ole nyt tyytyväinen kun olen tässä.
Jotkut hönöt luulevat ihan tosissaan vain lasten näkevän kummituksiakin kun ovat niiiin aistit auki mutta se onkin jo eri juttu.
Lapset ovat ihan vaan ihmisiä ja just siitä sun tuhisevasta pikku nyytistäsi voi kasvaa se halveksittu pervopena tai viinabasso irmeli joka pyörii päivät pitkät p*rse paljaana pitkin kyliä.
Just niin! Oikeastihan lapset on vielä yleensä tosi itsekeskeisiä, eli ei ne todellakaan käytä aikaa miettimällä ympäröivien aikuisten salattuja motiiveja tai mielialoja. Niin kauan kuin äiti ja isä on läsnä ja huolehtii lapsen tarpeista, on ihan sama mitä nämä sisimmässään lapsesta ajattelevat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin moni vanhempi ottaa hyökkäyksenä velojen ihan täysin asiallisetkin kommentit? Mikä siinä on niin vaikea paikka ettei joku muu halua lapsia?
Entäs tämä "lapset eivät saisi kuulua tai näkyä" missään? Miksi pitäisi sen enempää kuin muidenkaan ikäisten ihmisten?
Ja mitä on tuo höpöhöpö että lapset kyllä vaistoavat sitä tätä ja tuota? Ihan kuin heillä olisi joku maaginen kuudes aisti millä sitten aistivat milloin mitäkin. Ne lapsetkin on ihan vaan tavallisia ihmisiä eivätkä mitään vaistoa sen paremmin kuin aikuinenkaan ja itseasiassa jopa huonommin tajuavat tykkääkö joku vai ei kun eivät vielä ymmärrä esim ihmisten elekieltä ja osaa siitä päätellä yhtään mitään toisin kuin aikuinen jo tajuaa että okei tuo ei ilmeestä päätellen ole nyt tyytyväinen kun olen tässä.
Jotkut hönöt luulevat ihan tosissaan vain lasten näkevän kummituksiakin kun ovat niiiin aistit auki mutta se onkin jo eri juttu.
Lapset ovat ihan vaan ihmisiä ja just siitä sun tuhisevasta pikku nyytistäsi voi kasvaa se halveksittu pervopena tai viinabasso irmeli joka pyörii päivät pitkät p*rse paljaana pitkin kyliä.
Kommentisi oli asiallinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin moni vanhempi ottaa hyökkäyksenä velojen ihan täysin asiallisetkin kommentit? Mikä siinä on niin vaikea paikka ettei joku muu halua lapsia?
Entäs tämä "lapset eivät saisi kuulua tai näkyä" missään? Miksi pitäisi sen enempää kuin muidenkaan ikäisten ihmisten?
Ja mitä on tuo höpöhöpö että lapset kyllä vaistoavat sitä tätä ja tuota? Ihan kuin heillä olisi joku maaginen kuudes aisti millä sitten aistivat milloin mitäkin. Ne lapsetkin on ihan vaan tavallisia ihmisiä eivätkä mitään vaistoa sen paremmin kuin aikuinenkaan ja itseasiassa jopa huonommin tajuavat tykkääkö joku vai ei kun eivät vielä ymmärrä esim ihmisten elekieltä ja osaa siitä päätellä yhtään mitään toisin kuin aikuinen jo tajuaa että okei tuo ei ilmeestä päätellen ole nyt tyytyväinen kun olen tässä.
Jotkut hönöt luulevat ihan tosissaan vain lasten näkevän kummituksiakin kun ovat niiiin aistit auki mutta se onkin jo eri juttu.
Lapset ovat ihan vaan ihmisiä ja just siitä sun tuhisevasta pikku nyytistäsi voi kasvaa se halveksittu pervopena tai viinabasso irmeli joka pyörii päivät pitkät p*rse paljaana pitkin kyliä.
Kommentisi oli asiallinen?
Mitä asiatonta tuossa mielestäsi on? Lapsetkin ovat ihan vain ihmisiä eivätkä yhtään mitään sen ihmeellisempää ja se sun lapses on sen Irmelin kanssa ihan yhtä vieras ja vain ihminen muiden silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin moni vanhempi ottaa hyökkäyksenä velojen ihan täysin asiallisetkin kommentit? Mikä siinä on niin vaikea paikka ettei joku muu halua lapsia?
Entäs tämä "lapset eivät saisi kuulua tai näkyä" missään? Miksi pitäisi sen enempää kuin muidenkaan ikäisten ihmisten?
Ja mitä on tuo höpöhöpö että lapset kyllä vaistoavat sitä tätä ja tuota? Ihan kuin heillä olisi joku maaginen kuudes aisti millä sitten aistivat milloin mitäkin. Ne lapsetkin on ihan vaan tavallisia ihmisiä eivätkä mitään vaistoa sen paremmin kuin aikuinenkaan ja itseasiassa jopa huonommin tajuavat tykkääkö joku vai ei kun eivät vielä ymmärrä esim ihmisten elekieltä ja osaa siitä päätellä yhtään mitään toisin kuin aikuinen jo tajuaa että okei tuo ei ilmeestä päätellen ole nyt tyytyväinen kun olen tässä.
Jotkut hönöt luulevat ihan tosissaan vain lasten näkevän kummituksiakin kun ovat niiiin aistit auki mutta se onkin jo eri juttu.
Lapset ovat ihan vaan ihmisiä ja just siitä sun tuhisevasta pikku nyytistäsi voi kasvaa se halveksittu pervopena tai viinabasso irmeli joka pyörii päivät pitkät p*rse paljaana pitkin kyliä.
Just niin! Oikeastihan lapset on vielä yleensä tosi itsekeskeisiä, eli ei ne todellakaan käytä aikaa miettimällä ympäröivien aikuisten salattuja motiiveja tai mielialoja. Niin kauan kuin äiti ja isä on läsnä ja huolehtii lapsen tarpeista, on ihan sama mitä nämä sisimmässään lapsesta ajattelevat.
Jaa, en tiedä yhtään ihmistä jolle olisi "ihan sama" rakastaako heitä heidän vanhempansa, vai ei. Aikuisena viimeistään lapsi kyllä huomaa, jos häntä on hädintuskin siedetty, eikä oikeasti haluttu ja rakastettu. Yleensä jo viimeistään murrosiässä jolloin on muutoinkin vaikeaa, ja soppa on valmis.
Kun kaikista ei maagisisesti lapsen tultua kuoriudu mallivanhempia. Jos lapsi ei alunalkaenkaan ole ollut toivottu, paljon todennäköisemmin vanhempi lähinnä sietää ja odottaa vaan, koska pääsisi eroon. Nämä lapset sitten päätyvät hyvässä lykyssä lastensuojeluun, ja huonossa tapauksessa vaan kärsivät kunnes aikuistuvat ja sitä kautta pääsevät eroon vanhemmasta, joka koko ajan on ollut huono vanhempi. Osa selviytyy onnella ja ympäristön tuella, isompi osa ei selviydy ja elää onnettoman elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niin moni vanhempi ottaa hyökkäyksenä velojen ihan täysin asiallisetkin kommentit? Mikä siinä on niin vaikea paikka ettei joku muu halua lapsia?
Entäs tämä "lapset eivät saisi kuulua tai näkyä" missään? Miksi pitäisi sen enempää kuin muidenkaan ikäisten ihmisten?
Ja mitä on tuo höpöhöpö että lapset kyllä vaistoavat sitä tätä ja tuota? Ihan kuin heillä olisi joku maaginen kuudes aisti millä sitten aistivat milloin mitäkin. Ne lapsetkin on ihan vaan tavallisia ihmisiä eivätkä mitään vaistoa sen paremmin kuin aikuinenkaan ja itseasiassa jopa huonommin tajuavat tykkääkö joku vai ei kun eivät vielä ymmärrä esim ihmisten elekieltä ja osaa siitä päätellä yhtään mitään toisin kuin aikuinen jo tajuaa että okei tuo ei ilmeestä päätellen ole nyt tyytyväinen kun olen tässä.
Jotkut hönöt luulevat ihan tosissaan vain lasten näkevän kummituksiakin kun ovat niiiin aistit auki mutta se onkin jo eri juttu.
Lapset ovat ihan vaan ihmisiä ja just siitä sun tuhisevasta pikku nyytistäsi voi kasvaa se halveksittu pervopena tai viinabasso irmeli joka pyörii päivät pitkät p*rse paljaana pitkin kyliä.
Just niin! Oikeastihan lapset on vielä yleensä tosi itsekeskeisiä, eli ei ne todellakaan käytä aikaa miettimällä ympäröivien aikuisten salattuja motiiveja tai mielialoja. Niin kauan kuin äiti ja isä on läsnä ja huolehtii lapsen tarpeista, on ihan sama mitä nämä sisimmässään lapsesta ajattelevat.
Jaa, en tiedä yhtään ihmistä jolle olisi "ihan sama" rakastaako heitä heidän vanhempansa, vai ei. Aikuisena viimeistään lapsi kyllä huomaa, jos häntä on hädintuskin siedetty, eikä oikeasti haluttu ja rakastettu. Yleensä jo viimeistään murrosiässä jolloin on muutoinkin vaikeaa, ja soppa on valmis.
Kun kaikista ei maagisisesti lapsen tultua kuoriudu mallivanhempia. Jos lapsi ei alunalkaenkaan ole ollut toivottu, paljon todennäköisemmin vanhempi lähinnä sietää ja odottaa vaan, koska pääsisi eroon. Nämä lapset sitten päätyvät hyvässä lykyssä lastensuojeluun, ja huonossa tapauksessa vaan kärsivät kunnes aikuistuvat ja sitä kautta pääsevät eroon vanhemmasta, joka koko ajan on ollut huono vanhempi. Osa selviytyy onnella ja ympäristön tuella, isompi osa ei selviydy ja elää onnettoman elämän.
Tuo lopputulos voi yhtä hyvin tulla myös vaikka lapsi olisi kuinka haluttu ja rakastettu. Syyt vain ovat erilaiset miksi tuollaiseen tilanteeseen päädytään.
Niin. Tai ehkä lopetamme sonnanjauhamisen ja hyväksymme sen faktan ettei tällaista tilastoa ole olemassakaan. Mutta kiva siihen on vedota kun haluaa kuvitella olevansa oikeassa.