Mitkä näistä piirteistä verrattuna itseesi voisit hyväksyä miehessä?
Mies on sinua:
1. Lyhyempi
2. Hintelämpi
3. Olennaisesti pienempituloinen (ei väliaikainen tilanne)
4. Olennaisesti matalammin koulutettu (ei väliaikainen tilanne)
5. Tyhmempi
6. Vähemmän kunnianhimoinen ja määrätietoinen
7. Taitamattomampi käytännön töissä (rakentaminen, korjaaminen, ym)
8. Ujompi
9. Kokemattomampi ja vähemmän osaava sängyssä
10. Seksuaalisesti alistuvampi
Listaa ne jotka olisivat sinulle ok.
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pohjimmiltaan ymmärrä, miksi pienikokoisten miesten pitää kitistä siitä, etteivät kelpaa samankokoisille tai vähän pidemmille. Pienempiä naisia varmasti löytyy, joille kelpaavat. Miksi pitäisi kelvata ehdottomasti ihan kaikille? En minäkään naisena kaikille miehille kelpaa enkä siitä numeroa tee.
Käykö kaikille pienikokoisille naisille pienikokoinen mies?
Miksi ei, jos pienikokoisten miesten pitää tavoitella vain pienikokoisia naisia?
Minä olen 174cm mies ja pidän suurin piirtein itseni pituisista naisista eniten. Iso turn-off jos nainen haluaa olla pieni kainalossa tai katsella ylöspäin. Ei sytytä yhtään.
Ei se varmaan sytytä kun itsekin tiedät, että naiset jotka haluavat tuntea itsensä pieneksi miehen kainalossa, hakevat huomattavasti sinua isompia miehiä.
Minusta kiinnostuneet naiset ovat olleet lähes kaikki lyhyitä ja pulleita naisia jotka halusivat juuri tuota. Ja minun kanssani, kun minusta olivat kiinnostuneita.
Ehkä kertoo siitä etteivät he saaneet haluamaansa nallekarhumiestä niin piti tyytyä pienempään, joka sentään oli heitä pidempi.
172cm mies
Eli heille on ollut ihan sama minkä kokoinen mies on, kunhan on heitä isompi. Ei liene harvinainen toive.
Pienen miehen kannalta aika turn-off.
"Olet pieni mutta hei, muhun verrattuna isompi kuitenkin!"
Miehenä en ymmärrä tuota mies verrattuna naiseen-juttua, että se olisi jotenkin plussaa jos nainen pitää isommasta koostani verrattuna häneen (ja sekin vain pituuden osalta), vaikka tiedän olevani pienikokoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hintelämpää en huolisi. Painan itse 50kg.
Tuosta hintelämpää onkin vaikeampi löytää.
Ala-asteelta ehkä löytyy.
Hyi!
Tarkotin lähinnä, että tuommonen kriteeri miehelle ei ole mikään kriteeri, kun nuoret pojatkin painaa jo enemmän.
Yllä.
Mäkään en ymmärrä tuota.
"Hei olethan sä tosi ylipainoinen mutta muhun verrattuna pieni kun olen 180m/150kg".
Olisiko tuo naisille turn-on?
Itsekin pienenä miehenä toivoisin että sytyttävät asiat olisivat jotain muuta kuin se ainainen mies naista isompi-juttu. Tai vaikka että pieni koko ja ketteryys olisi sytyttävää. Mikä tahansa muu kuin isompi kokoni verrattuna naiseen kun kerran en ole iso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pohjimmiltaan ymmärrä, miksi pienikokoisten miesten pitää kitistä siitä, etteivät kelpaa samankokoisille tai vähän pidemmille. Pienempiä naisia varmasti löytyy, joille kelpaavat. Miksi pitäisi kelvata ehdottomasti ihan kaikille? En minäkään naisena kaikille miehille kelpaa enkä siitä numeroa tee.
Käykö kaikille pienikokoisille naisille pienikokoinen mies?
Miksi ei, jos pienikokoisten miesten pitää tavoitella vain pienikokoisia naisia?
Minä olen 174cm mies ja pidän suurin piirtein itseni pituisista naisista eniten. Iso turn-off jos nainen haluaa olla pieni kainalossa tai katsella ylöspäin. Ei sytytä yhtään.
Ei se varmaan sytytä kun itsekin tiedät, että naiset jotka haluavat tuntea itsensä pieneksi miehen kainalossa, hakevat huomattavasti sinua isompia miehiä.
Minusta kiinnostuneet naiset ovat olleet lähes kaikki lyhyitä ja pulleita naisia jotka halusivat juuri tuota. Ja minun kanssani, kun minusta olivat kiinnostuneita.
Ehkä kertoo siitä etteivät he saaneet haluamaansa nallekarhumiestä niin piti tyytyä pienempään, joka sentään oli heitä pidempi.
172cm mies
Eli heille on ollut ihan sama minkä kokoinen mies on, kunhan on heitä isompi. Ei liene harvinainen toive.
Pienen miehen kannalta aika turn-off.
"Olet pieni mutta hei, muhun verrattuna isompi kuitenkin!"
Miehenä en ymmärrä tuota mies verrattuna naiseen-juttua, että se olisi jotenkin plussaa jos nainen pitää isommasta koostani verrattuna häneen (ja sekin vain pituuden osalta), vaikka tiedän olevani pienikokoinen.
Se on naisen omaa epävarmuutta, että pitää olla miehen isompi. Kait tähän joku kivikautinen selitys olisi taas paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pohjimmiltaan ymmärrä, miksi pienikokoisten miesten pitää kitistä siitä, etteivät kelpaa samankokoisille tai vähän pidemmille. Pienempiä naisia varmasti löytyy, joille kelpaavat. Miksi pitäisi kelvata ehdottomasti ihan kaikille? En minäkään naisena kaikille miehille kelpaa enkä siitä numeroa tee.
Käykö kaikille pienikokoisille naisille pienikokoinen mies?
Miksi ei, jos pienikokoisten miesten pitää tavoitella vain pienikokoisia naisia?
Minä olen 174cm mies ja pidän suurin piirtein itseni pituisista naisista eniten. Iso turn-off jos nainen haluaa olla pieni kainalossa tai katsella ylöspäin. Ei sytytä yhtään.
Ei se varmaan sytytä kun itsekin tiedät, että naiset jotka haluavat tuntea itsensä pieneksi miehen kainalossa, hakevat huomattavasti sinua isompia miehiä.
Minusta kiinnostuneet naiset ovat olleet lähes kaikki lyhyitä ja pulleita naisia jotka halusivat juuri tuota. Ja minun kanssani, kun minusta olivat kiinnostuneita.
Ehkä kertoo siitä etteivät he saaneet haluamaansa nallekarhumiestä niin piti tyytyä pienempään, joka sentään oli heitä pidempi.
172cm mies
Eli heille on ollut ihan sama minkä kokoinen mies on, kunhan on heitä isompi. Ei liene harvinainen toive.
Pienen miehen kannalta aika turn-off.
"Olet pieni mutta hei, muhun verrattuna isompi kuitenkin!"
Miehenä en ymmärrä tuota mies verrattuna naiseen-juttua, että se olisi jotenkin plussaa jos nainen pitää isommasta koostani verrattuna häneen (ja sekin vain pituuden osalta), vaikka tiedän olevani pienikokoinen.
Se on naisen omaa epävarmuutta, että pitää olla miehen isompi. Kait tähän joku kivikautinen selitys olisi taas paikallaan.
Olen huomannut että kaikki asiat naisten miesmaussa selittyvät kivikaudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämähän on riippuvaisia siitä millainen nainen on. Naisiakin on monenlaisia ja jotta vastauksista saisi mitään irti, niin pitäisi tietää myös millainen vastaaja on.
Itse olen normimittainen ja iän myötä vähän tukevahko (tosin paino jojoilee), tienaan brutto 4500+/kk, AMK koulutus, analyyttinen ihan fiksu, en hirveän kunnianhimoinen, mutta sitäkin määrätietoisempi, en kovin taitava käytännön töissä, enkä suomalaiseksi mitenkään ujo, tähän ikään ihan normikokenut sängyssä ja en dominoiva/alistuva sängyssä.
Miehen kohdalla kaipaan:
- Itseäni pidempää (lähes kaikki suomalaiset miehet ovat minua pidempiä)
- Ei minua hintelämpää (saa olla miehinen habitus)
- Saa olla matalampi palkka (kunhan saa normipalkkaa)
- Voi olla alempi koulutus (kunhan on joku koulutus)
- Ei tarvitse olla fiksumpi (en kaipaa älyllisesti haastavan työn lisäksi vapaa-aikana jatkuvaa älyllistä haastetta, enkä koe että puolison pitää haastaa minua)
- Ei tarvitse olla kunnianhimoinenkaan, vaan mielummin perhekeskeinen normi määrätietoinen (normaaliin elämään tyytyvä ja haluaa elää minun kanssani, niin että arvostaa myös yhteistä aikaa)
- Arvostan jos mies on taitava käytännön töissä ja myös halukas tekemään niitä
- Voi olla tietyissä asioissa minua ujompi (aika moni on), mutta ei lähestymisyrityksissä minua kohtaan
- Jonkin verran on hyvä olla kokemusta ja osaamista sängyssä
- En missään nimessä halua seksuaalisesti alistuvampaa miestäErikoinen ajatus tuo tuollainen. Eihän älykkyys tarkoita mitään haastamista. Oma mies on superälykäs, nero (=hyvä kaikessa) eikä hän koskaan tuo sitä tuolla tavalla esille. Samaten isäni on superälykäs, hänellä sama juttu niin kuin myös eräällä toisella lähisukulaisella. He ovat hyviä ihan kaikessa, mikä voi altistaa heidät monenlaiselle pulmalle, mitä ei edes tulisi ajatelleeksi. Viimeinen asia on se, että he jotenkin haastaisivat muita, ylivoimaisuudessaan.
Hyvin älykkäiden ongelma on se, että muut eivät ymmärrä asioita kovin nopeasti, joten he joutuvat aina asettumaan toisen tasolle, mikä saattaa olla raskasta. Jos älykkyysero on suuri, ei parisuhteesta tule yhtään mitään, kun molemmat tuskaantuvat siihen, ettei kumpikaan hiffaa toistensa juttuja.
Mutta tätäkin asiaa on tutkittu ja todettu, että pariskuntien äo on yleensä suurin piirtein samaa tasoa.
Jäin miettimään mitä tarkoittaa hyvä kaikessa? Varmaankin Teoreettisessa mielessä vai osaako soveltaa sen myös käytäntöön. Taustalla lienee ainakin hyvä muisti ja päättelykyky, joka nousee esille varmasti keskusteluissa ja voi olla turhauttavaa jos joku muu ei ymmärrä asioita yhtä hyvin tai nopeasti.
Hyvä kaikessa termi minulle edustaa muutakin kuin päättelykykyä ja keskusteluissa esiin nousevaa älykkyyttä. Minusta ihminen voi olla hyvä myös liikunnassa, taiteessa, musiikissa, käsitöistä, ihmisten ja eläinten kanssa, sängyssä 😉, ihan samoin kuin matemaattisesti ml. hahmottamisessa tai kielissä. Täytyy myöntää, että en ole vielä tavannut ihmistä, joka olisi hyvä kaikessa.
Hyvä kaikessa tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että on hyvä kaikessa. Osaa kaiken, käden taidoista vaikeimpiin matemaattisiin tehtäviin, on musiikillisesti ja urheilussa lahjakas, osaa piirtää ja kirjoittaa - osaa noista tarvitsee myös töissään. On myös sosiaalisesti lahjakas ja työssään johtoasemassa ja erittäin näkyvällä, yhteiskunnallista merkitystäkin omaavalla paikalla.
Kun ihminen on ns. nero, hän on kaikkea tuota. Ellei ole, hänen äo:nsa voi olla korkea, mutta ei kuten ns. nerolla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nero olisi virheetön ihmisenä. Hänellä vain on helkkarin paljon paremmat eväät selviytyä mistä tahansa ongelmasta, kun löytyy taitoa joka lähtöön.
Suvussani on kaksi tälläistä henkilöä, tuollainen on puolisoni ja lapseni. Ymmärrän, että tuo on harvinaista, mutta kulkee kyllä suvussa, koska pohjautuu geeneihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämähän on riippuvaisia siitä millainen nainen on. Naisiakin on monenlaisia ja jotta vastauksista saisi mitään irti, niin pitäisi tietää myös millainen vastaaja on.
Itse olen normimittainen ja iän myötä vähän tukevahko (tosin paino jojoilee), tienaan brutto 4500+/kk, AMK koulutus, analyyttinen ihan fiksu, en hirveän kunnianhimoinen, mutta sitäkin määrätietoisempi, en kovin taitava käytännön töissä, enkä suomalaiseksi mitenkään ujo, tähän ikään ihan normikokenut sängyssä ja en dominoiva/alistuva sängyssä.
Miehen kohdalla kaipaan:
- Itseäni pidempää (lähes kaikki suomalaiset miehet ovat minua pidempiä)
- Ei minua hintelämpää (saa olla miehinen habitus)
- Saa olla matalampi palkka (kunhan saa normipalkkaa)
- Voi olla alempi koulutus (kunhan on joku koulutus)
- Ei tarvitse olla fiksumpi (en kaipaa älyllisesti haastavan työn lisäksi vapaa-aikana jatkuvaa älyllistä haastetta, enkä koe että puolison pitää haastaa minua)
- Ei tarvitse olla kunnianhimoinenkaan, vaan mielummin perhekeskeinen normi määrätietoinen (normaaliin elämään tyytyvä ja haluaa elää minun kanssani, niin että arvostaa myös yhteistä aikaa)
- Arvostan jos mies on taitava käytännön töissä ja myös halukas tekemään niitä
- Voi olla tietyissä asioissa minua ujompi (aika moni on), mutta ei lähestymisyrityksissä minua kohtaan
- Jonkin verran on hyvä olla kokemusta ja osaamista sängyssä
- En missään nimessä halua seksuaalisesti alistuvampaa miestäErikoinen ajatus tuo tuollainen. Eihän älykkyys tarkoita mitään haastamista. Oma mies on superälykäs, nero (=hyvä kaikessa) eikä hän koskaan tuo sitä tuolla tavalla esille. Samaten isäni on superälykäs, hänellä sama juttu niin kuin myös eräällä toisella lähisukulaisella. He ovat hyviä ihan kaikessa, mikä voi altistaa heidät monenlaiselle pulmalle, mitä ei edes tulisi ajatelleeksi. Viimeinen asia on se, että he jotenkin haastaisivat muita, ylivoimaisuudessaan.
Hyvin älykkäiden ongelma on se, että muut eivät ymmärrä asioita kovin nopeasti, joten he joutuvat aina asettumaan toisen tasolle, mikä saattaa olla raskasta. Jos älykkyysero on suuri, ei parisuhteesta tule yhtään mitään, kun molemmat tuskaantuvat siihen, ettei kumpikaan hiffaa toistensa juttuja.
Mutta tätäkin asiaa on tutkittu ja todettu, että pariskuntien äo on yleensä suurin piirtein samaa tasoa.
Jäin miettimään mitä tarkoittaa hyvä kaikessa? Varmaankin Teoreettisessa mielessä vai osaako soveltaa sen myös käytäntöön. Taustalla lienee ainakin hyvä muisti ja päättelykyky, joka nousee esille varmasti keskusteluissa ja voi olla turhauttavaa jos joku muu ei ymmärrä asioita yhtä hyvin tai nopeasti.
Hyvä kaikessa termi minulle edustaa muutakin kuin päättelykykyä ja keskusteluissa esiin nousevaa älykkyyttä. Minusta ihminen voi olla hyvä myös liikunnassa, taiteessa, musiikissa, käsitöistä, ihmisten ja eläinten kanssa, sängyssä 😉, ihan samoin kuin matemaattisesti ml. hahmottamisessa tai kielissä. Täytyy myöntää, että en ole vielä tavannut ihmistä, joka olisi hyvä kaikessa.
Hyvä kaikessa tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että on hyvä kaikessa. Osaa kaiken, käden taidoista vaikeimpiin matemaattisiin tehtäviin, on musiikillisesti ja urheilussa lahjakas, osaa piirtää ja kirjoittaa - osaa noista tarvitsee myös töissään. On myös sosiaalisesti lahjakas ja työssään johtoasemassa ja erittäin näkyvällä, yhteiskunnallista merkitystäkin omaavalla paikalla.
Kun ihminen on ns. nero, hän on kaikkea tuota. Ellei ole, hänen äo:nsa voi olla korkea, mutta ei kuten ns. nerolla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nero olisi virheetön ihmisenä. Hänellä vain on helkkarin paljon paremmat eväät selviytyä mistä tahansa ongelmasta, kun löytyy taitoa joka lähtöön.
Suvussani on kaksi tälläistä henkilöä, tuollainen on puolisoni ja lapseni. Ymmärrän, että tuo on harvinaista, mutta kulkee kyllä suvussa, koska pohjautuu geeneihin.
*Siis yhteensä neljä, kaksi omanpuoleisestani suvusta, molemmat miehiä ja lisäksi puolisoni ja oma lapseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämähän on riippuvaisia siitä millainen nainen on. Naisiakin on monenlaisia ja jotta vastauksista saisi mitään irti, niin pitäisi tietää myös millainen vastaaja on.
Itse olen normimittainen ja iän myötä vähän tukevahko (tosin paino jojoilee), tienaan brutto 4500+/kk, AMK koulutus, analyyttinen ihan fiksu, en hirveän kunnianhimoinen, mutta sitäkin määrätietoisempi, en kovin taitava käytännön töissä, enkä suomalaiseksi mitenkään ujo, tähän ikään ihan normikokenut sängyssä ja en dominoiva/alistuva sängyssä.
Miehen kohdalla kaipaan:
- Itseäni pidempää (lähes kaikki suomalaiset miehet ovat minua pidempiä)
- Ei minua hintelämpää (saa olla miehinen habitus)
- Saa olla matalampi palkka (kunhan saa normipalkkaa)
- Voi olla alempi koulutus (kunhan on joku koulutus)
- Ei tarvitse olla fiksumpi (en kaipaa älyllisesti haastavan työn lisäksi vapaa-aikana jatkuvaa älyllistä haastetta, enkä koe että puolison pitää haastaa minua)
- Ei tarvitse olla kunnianhimoinenkaan, vaan mielummin perhekeskeinen normi määrätietoinen (normaaliin elämään tyytyvä ja haluaa elää minun kanssani, niin että arvostaa myös yhteistä aikaa)
- Arvostan jos mies on taitava käytännön töissä ja myös halukas tekemään niitä
- Voi olla tietyissä asioissa minua ujompi (aika moni on), mutta ei lähestymisyrityksissä minua kohtaan
- Jonkin verran on hyvä olla kokemusta ja osaamista sängyssä
- En missään nimessä halua seksuaalisesti alistuvampaa miestäErikoinen ajatus tuo tuollainen. Eihän älykkyys tarkoita mitään haastamista. Oma mies on superälykäs, nero (=hyvä kaikessa) eikä hän koskaan tuo sitä tuolla tavalla esille. Samaten isäni on superälykäs, hänellä sama juttu niin kuin myös eräällä toisella lähisukulaisella. He ovat hyviä ihan kaikessa, mikä voi altistaa heidät monenlaiselle pulmalle, mitä ei edes tulisi ajatelleeksi. Viimeinen asia on se, että he jotenkin haastaisivat muita, ylivoimaisuudessaan.
Hyvin älykkäiden ongelma on se, että muut eivät ymmärrä asioita kovin nopeasti, joten he joutuvat aina asettumaan toisen tasolle, mikä saattaa olla raskasta. Jos älykkyysero on suuri, ei parisuhteesta tule yhtään mitään, kun molemmat tuskaantuvat siihen, ettei kumpikaan hiffaa toistensa juttuja.
Mutta tätäkin asiaa on tutkittu ja todettu, että pariskuntien äo on yleensä suurin piirtein samaa tasoa.
Olen tuo kirjoittaja ja olen samaa mieltä etten pidä haastamista älykkäänä, mutta oli tosiaan viittaus ketjussa aiemmin olleeseen kirjoitukseen, jossa joku kaipasi älykästä miestä juuri haastamaan itseään.
Veikkaan, että älykkyys ei tarkoita kaikille samaa asiaa. Älykäs voi olla eri osa-alueilla, tyypillisesti matemaattis-loogisessa päättelyssä, kolmiulotteisessa ajattelussa, kielellisessä lahjakkuudessa ja muistitoiminnoissa, joita eri älykkyystesteissä mitataan. Näitäkin ominaisuuksia voi myös harjoittaa. Toisaalta on tunnistettu myös sosiaalinen älykkyys, mutta tätä testataan harvemmin.
Älykkäästä ei välttämättä edes erota aina ulospäin, että on erityisen älykäs, jos ei keskustele sillä tasolla, että nuo asiat eri osa-alueilla tulisi esille. Normielämässä ulospäin näkyvä olisi supermuisti, mutta muut osa-alueet eivät nouse samoin esille, paitsi se sosiaalinen älykkyys. Ei muut välttämättä tiedä mitä hiljaisen neron päässä liikkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämähän on riippuvaisia siitä millainen nainen on. Naisiakin on monenlaisia ja jotta vastauksista saisi mitään irti, niin pitäisi tietää myös millainen vastaaja on.
Itse olen normimittainen ja iän myötä vähän tukevahko (tosin paino jojoilee), tienaan brutto 4500+/kk, AMK koulutus, analyyttinen ihan fiksu, en hirveän kunnianhimoinen, mutta sitäkin määrätietoisempi, en kovin taitava käytännön töissä, enkä suomalaiseksi mitenkään ujo, tähän ikään ihan normikokenut sängyssä ja en dominoiva/alistuva sängyssä.
Miehen kohdalla kaipaan:
- Itseäni pidempää (lähes kaikki suomalaiset miehet ovat minua pidempiä)
- Ei minua hintelämpää (saa olla miehinen habitus)
- Saa olla matalampi palkka (kunhan saa normipalkkaa)
- Voi olla alempi koulutus (kunhan on joku koulutus)
- Ei tarvitse olla fiksumpi (en kaipaa älyllisesti haastavan työn lisäksi vapaa-aikana jatkuvaa älyllistä haastetta, enkä koe että puolison pitää haastaa minua)
- Ei tarvitse olla kunnianhimoinenkaan, vaan mielummin perhekeskeinen normi määrätietoinen (normaaliin elämään tyytyvä ja haluaa elää minun kanssani, niin että arvostaa myös yhteistä aikaa)
- Arvostan jos mies on taitava käytännön töissä ja myös halukas tekemään niitä
- Voi olla tietyissä asioissa minua ujompi (aika moni on), mutta ei lähestymisyrityksissä minua kohtaan
- Jonkin verran on hyvä olla kokemusta ja osaamista sängyssä
- En missään nimessä halua seksuaalisesti alistuvampaa miestäErikoinen ajatus tuo tuollainen. Eihän älykkyys tarkoita mitään haastamista. Oma mies on superälykäs, nero (=hyvä kaikessa) eikä hän koskaan tuo sitä tuolla tavalla esille. Samaten isäni on superälykäs, hänellä sama juttu niin kuin myös eräällä toisella lähisukulaisella. He ovat hyviä ihan kaikessa, mikä voi altistaa heidät monenlaiselle pulmalle, mitä ei edes tulisi ajatelleeksi. Viimeinen asia on se, että he jotenkin haastaisivat muita, ylivoimaisuudessaan.
Hyvin älykkäiden ongelma on se, että muut eivät ymmärrä asioita kovin nopeasti, joten he joutuvat aina asettumaan toisen tasolle, mikä saattaa olla raskasta. Jos älykkyysero on suuri, ei parisuhteesta tule yhtään mitään, kun molemmat tuskaantuvat siihen, ettei kumpikaan hiffaa toistensa juttuja.
Mutta tätäkin asiaa on tutkittu ja todettu, että pariskuntien äo on yleensä suurin piirtein samaa tasoa.
Jäin miettimään mitä tarkoittaa hyvä kaikessa? Varmaankin Teoreettisessa mielessä vai osaako soveltaa sen myös käytäntöön. Taustalla lienee ainakin hyvä muisti ja päättelykyky, joka nousee esille varmasti keskusteluissa ja voi olla turhauttavaa jos joku muu ei ymmärrä asioita yhtä hyvin tai nopeasti.
Hyvä kaikessa termi minulle edustaa muutakin kuin päättelykykyä ja keskusteluissa esiin nousevaa älykkyyttä. Minusta ihminen voi olla hyvä myös liikunnassa, taiteessa, musiikissa, käsitöistä, ihmisten ja eläinten kanssa, sängyssä 😉, ihan samoin kuin matemaattisesti ml. hahmottamisessa tai kielissä. Täytyy myöntää, että en ole vielä tavannut ihmistä, joka olisi hyvä kaikessa.
Hyvä kaikessa tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että on hyvä kaikessa. Osaa kaiken, käden taidoista vaikeimpiin matemaattisiin tehtäviin, on musiikillisesti ja urheilussa lahjakas, osaa piirtää ja kirjoittaa - osaa noista tarvitsee myös töissään. On myös sosiaalisesti lahjakas ja työssään johtoasemassa ja erittäin näkyvällä, yhteiskunnallista merkitystäkin omaavalla paikalla.
Kun ihminen on ns. nero, hän on kaikkea tuota. Ellei ole, hänen äo:nsa voi olla korkea, mutta ei kuten ns. nerolla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nero olisi virheetön ihmisenä. Hänellä vain on helkkarin paljon paremmat eväät selviytyä mistä tahansa ongelmasta, kun löytyy taitoa joka lähtöön.
Suvussani on kaksi tälläistä henkilöä, tuollainen on puolisoni ja lapseni. Ymmärrän, että tuo on harvinaista, mutta kulkee kyllä suvussa, koska pohjautuu geeneihin.
En kyllä ole koskaan aiemmin kuullut sellaista neron määritelmää, jonka mukaan nerouteen vaaditaan lahjakkuutta aivan kaikessa mahdollisessa ja mahdottomassa, jopa urheilussa ja neron on oltava työssä yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa. Eipä maailmaan sitten kovin montaa neroa ole mahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pohjimmiltaan ymmärrä, miksi pienikokoisten miesten pitää kitistä siitä, etteivät kelpaa samankokoisille tai vähän pidemmille. Pienempiä naisia varmasti löytyy, joille kelpaavat. Miksi pitäisi kelvata ehdottomasti ihan kaikille? En minäkään naisena kaikille miehille kelpaa enkä siitä numeroa tee.
Käykö kaikille pienikokoisille naisille pienikokoinen mies?
Miksi ei, jos pienikokoisten miesten pitää tavoitella vain pienikokoisia naisia?
Minä olen 174cm mies ja pidän suurin piirtein itseni pituisista naisista eniten. Iso turn-off jos nainen haluaa olla pieni kainalossa tai katsella ylöspäin. Ei sytytä yhtään.
Ei se varmaan sytytä kun itsekin tiedät, että naiset jotka haluavat tuntea itsensä pieneksi miehen kainalossa, hakevat huomattavasti sinua isompia miehiä.
Minusta kiinnostuneet naiset ovat olleet lähes kaikki lyhyitä ja pulleita naisia jotka halusivat juuri tuota. Ja minun kanssani, kun minusta olivat kiinnostuneita.
Ehkä kertoo siitä etteivät he saaneet haluamaansa nallekarhumiestä niin piti tyytyä pienempään, joka sentään oli heitä pidempi.
172cm mies
Eli heille on ollut ihan sama minkä kokoinen mies on, kunhan on heitä isompi. Ei liene harvinainen toive.
Pienen miehen kannalta aika turn-off.
"Olet pieni mutta hei, muhun verrattuna isompi kuitenkin!"
Miehenä en ymmärrä tuota mies verrattuna naiseen-juttua, että se olisi jotenkin plussaa jos nainen pitää isommasta koostani verrattuna häneen (ja sekin vain pituuden osalta), vaikka tiedän olevani pienikokoinen.
Se on naisen omaa epävarmuutta, että pitää olla miehen isompi. Kait tähän joku kivikautinen selitys olisi taas paikallaan.
Useinmiten naisen raiskaa ja pahoinpitelee oma mies, joten pienikokoiset naiset ei todellakaan ole epävarmoja vaan hullunrohkeita eikä omaa mitään itsesuojeluvaistoa. Minä omaan enkä ota itseäni isokokoisempaa miestä, josta en voi olla varma ettenkö pärjää sille tappelussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämähän on riippuvaisia siitä millainen nainen on. Naisiakin on monenlaisia ja jotta vastauksista saisi mitään irti, niin pitäisi tietää myös millainen vastaaja on.
Itse olen normimittainen ja iän myötä vähän tukevahko (tosin paino jojoilee), tienaan brutto 4500+/kk, AMK koulutus, analyyttinen ihan fiksu, en hirveän kunnianhimoinen, mutta sitäkin määrätietoisempi, en kovin taitava käytännön töissä, enkä suomalaiseksi mitenkään ujo, tähän ikään ihan normikokenut sängyssä ja en dominoiva/alistuva sängyssä.
Miehen kohdalla kaipaan:
- Itseäni pidempää (lähes kaikki suomalaiset miehet ovat minua pidempiä)
- Ei minua hintelämpää (saa olla miehinen habitus)
- Saa olla matalampi palkka (kunhan saa normipalkkaa)
- Voi olla alempi koulutus (kunhan on joku koulutus)
- Ei tarvitse olla fiksumpi (en kaipaa älyllisesti haastavan työn lisäksi vapaa-aikana jatkuvaa älyllistä haastetta, enkä koe että puolison pitää haastaa minua)
- Ei tarvitse olla kunnianhimoinenkaan, vaan mielummin perhekeskeinen normi määrätietoinen (normaaliin elämään tyytyvä ja haluaa elää minun kanssani, niin että arvostaa myös yhteistä aikaa)
- Arvostan jos mies on taitava käytännön töissä ja myös halukas tekemään niitä
- Voi olla tietyissä asioissa minua ujompi (aika moni on), mutta ei lähestymisyrityksissä minua kohtaan
- Jonkin verran on hyvä olla kokemusta ja osaamista sängyssä
- En missään nimessä halua seksuaalisesti alistuvampaa miestäErikoinen ajatus tuo tuollainen. Eihän älykkyys tarkoita mitään haastamista. Oma mies on superälykäs, nero (=hyvä kaikessa) eikä hän koskaan tuo sitä tuolla tavalla esille. Samaten isäni on superälykäs, hänellä sama juttu niin kuin myös eräällä toisella lähisukulaisella. He ovat hyviä ihan kaikessa, mikä voi altistaa heidät monenlaiselle pulmalle, mitä ei edes tulisi ajatelleeksi. Viimeinen asia on se, että he jotenkin haastaisivat muita, ylivoimaisuudessaan.
Hyvin älykkäiden ongelma on se, että muut eivät ymmärrä asioita kovin nopeasti, joten he joutuvat aina asettumaan toisen tasolle, mikä saattaa olla raskasta. Jos älykkyysero on suuri, ei parisuhteesta tule yhtään mitään, kun molemmat tuskaantuvat siihen, ettei kumpikaan hiffaa toistensa juttuja.
Mutta tätäkin asiaa on tutkittu ja todettu, että pariskuntien äo on yleensä suurin piirtein samaa tasoa.
Jäin miettimään mitä tarkoittaa hyvä kaikessa? Varmaankin Teoreettisessa mielessä vai osaako soveltaa sen myös käytäntöön. Taustalla lienee ainakin hyvä muisti ja päättelykyky, joka nousee esille varmasti keskusteluissa ja voi olla turhauttavaa jos joku muu ei ymmärrä asioita yhtä hyvin tai nopeasti.
Hyvä kaikessa termi minulle edustaa muutakin kuin päättelykykyä ja keskusteluissa esiin nousevaa älykkyyttä. Minusta ihminen voi olla hyvä myös liikunnassa, taiteessa, musiikissa, käsitöistä, ihmisten ja eläinten kanssa, sängyssä 😉, ihan samoin kuin matemaattisesti ml. hahmottamisessa tai kielissä. Täytyy myöntää, että en ole vielä tavannut ihmistä, joka olisi hyvä kaikessa.
Hyvä kaikessa tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että on hyvä kaikessa. Osaa kaiken, käden taidoista vaikeimpiin matemaattisiin tehtäviin, on musiikillisesti ja urheilussa lahjakas, osaa piirtää ja kirjoittaa - osaa noista tarvitsee myös töissään. On myös sosiaalisesti lahjakas ja työssään johtoasemassa ja erittäin näkyvällä, yhteiskunnallista merkitystäkin omaavalla paikalla.
Kun ihminen on ns. nero, hän on kaikkea tuota. Ellei ole, hänen äo:nsa voi olla korkea, mutta ei kuten ns. nerolla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nero olisi virheetön ihmisenä. Hänellä vain on helkkarin paljon paremmat eväät selviytyä mistä tahansa ongelmasta, kun löytyy taitoa joka lähtöön.
Suvussani on kaksi tälläistä henkilöä, tuollainen on puolisoni ja lapseni. Ymmärrän, että tuo on harvinaista, mutta kulkee kyllä suvussa, koska pohjautuu geeneihin.
En kyllä ole koskaan aiemmin kuullut sellaista neron määritelmää, jonka mukaan nerouteen vaaditaan lahjakkuutta aivan kaikessa mahdollisessa ja mahdottomassa, jopa urheilussa ja neron on oltava työssä yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa. Eipä maailmaan sitten kovin montaa neroa ole mahtunut.
Neron virallista määritelmää ei ole olemassa, siksi kirjoitinkin ns. nero eli puhekielisesti. Nerolla viittaan ihmiseen, jolla on poikkeuksellisen korkea äo. Piirteet, jotka luettelin korkean äo:n yhteydessä eivät ole omaa keksintöäni, vaan tietoa jota meillä älykkyydestä on. Epätasainen kykyprofiili ei kerro korkeasta äo:sta, vaan lahjakkuudesta ja jos ratkaisee ongelmia hitaasti, ei äo voi olla poikkeuksellisen korkea. Se taas, että ns. nero on hyvä kaikessa on omaa havaintoani näistä ihmisistä. Se ei tarkoita, että harrastaisivat ihan kaikkea, vaan yhdellä heistä onkin ammattimainen ura kahdella vaativalla alalla (muusikko ja palkkatyö).
Nämä ihmiset eivät tuo sitä esille mitenkään, koska (kuten kommenttisi osoittaa), se herättää muissa negatiivisia tunteita. Kun on niin paljon parempi muita monessa asiassa, sellaista kokemusta on ehkä vaikea ymmärtää enkä itsekään väitä ymmärtäväni sitä täysin. Olen saanut näiden ihmisten elämää seurata hyvin läheltä, joten jotain ymmärrän.
Luonnonoikku, sitähän he ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämähän on riippuvaisia siitä millainen nainen on. Naisiakin on monenlaisia ja jotta vastauksista saisi mitään irti, niin pitäisi tietää myös millainen vastaaja on.
Itse olen normimittainen ja iän myötä vähän tukevahko (tosin paino jojoilee), tienaan brutto 4500+/kk, AMK koulutus, analyyttinen ihan fiksu, en hirveän kunnianhimoinen, mutta sitäkin määrätietoisempi, en kovin taitava käytännön töissä, enkä suomalaiseksi mitenkään ujo, tähän ikään ihan normikokenut sängyssä ja en dominoiva/alistuva sängyssä.
Miehen kohdalla kaipaan:
- Itseäni pidempää (lähes kaikki suomalaiset miehet ovat minua pidempiä)
- Ei minua hintelämpää (saa olla miehinen habitus)
- Saa olla matalampi palkka (kunhan saa normipalkkaa)
- Voi olla alempi koulutus (kunhan on joku koulutus)
- Ei tarvitse olla fiksumpi (en kaipaa älyllisesti haastavan työn lisäksi vapaa-aikana jatkuvaa älyllistä haastetta, enkä koe että puolison pitää haastaa minua)
- Ei tarvitse olla kunnianhimoinenkaan, vaan mielummin perhekeskeinen normi määrätietoinen (normaaliin elämään tyytyvä ja haluaa elää minun kanssani, niin että arvostaa myös yhteistä aikaa)
- Arvostan jos mies on taitava käytännön töissä ja myös halukas tekemään niitä
- Voi olla tietyissä asioissa minua ujompi (aika moni on), mutta ei lähestymisyrityksissä minua kohtaan
- Jonkin verran on hyvä olla kokemusta ja osaamista sängyssä
- En missään nimessä halua seksuaalisesti alistuvampaa miestäErikoinen ajatus tuo tuollainen. Eihän älykkyys tarkoita mitään haastamista. Oma mies on superälykäs, nero (=hyvä kaikessa) eikä hän koskaan tuo sitä tuolla tavalla esille. Samaten isäni on superälykäs, hänellä sama juttu niin kuin myös eräällä toisella lähisukulaisella. He ovat hyviä ihan kaikessa, mikä voi altistaa heidät monenlaiselle pulmalle, mitä ei edes tulisi ajatelleeksi. Viimeinen asia on se, että he jotenkin haastaisivat muita, ylivoimaisuudessaan.
Hyvin älykkäiden ongelma on se, että muut eivät ymmärrä asioita kovin nopeasti, joten he joutuvat aina asettumaan toisen tasolle, mikä saattaa olla raskasta. Jos älykkyysero on suuri, ei parisuhteesta tule yhtään mitään, kun molemmat tuskaantuvat siihen, ettei kumpikaan hiffaa toistensa juttuja.
Mutta tätäkin asiaa on tutkittu ja todettu, että pariskuntien äo on yleensä suurin piirtein samaa tasoa.
Jäin miettimään mitä tarkoittaa hyvä kaikessa? Varmaankin Teoreettisessa mielessä vai osaako soveltaa sen myös käytäntöön. Taustalla lienee ainakin hyvä muisti ja päättelykyky, joka nousee esille varmasti keskusteluissa ja voi olla turhauttavaa jos joku muu ei ymmärrä asioita yhtä hyvin tai nopeasti.
Hyvä kaikessa termi minulle edustaa muutakin kuin päättelykykyä ja keskusteluissa esiin nousevaa älykkyyttä. Minusta ihminen voi olla hyvä myös liikunnassa, taiteessa, musiikissa, käsitöistä, ihmisten ja eläinten kanssa, sängyssä 😉, ihan samoin kuin matemaattisesti ml. hahmottamisessa tai kielissä. Täytyy myöntää, että en ole vielä tavannut ihmistä, joka olisi hyvä kaikessa.
Hyvä kaikessa tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että on hyvä kaikessa. Osaa kaiken, käden taidoista vaikeimpiin matemaattisiin tehtäviin, on musiikillisesti ja urheilussa lahjakas, osaa piirtää ja kirjoittaa - osaa noista tarvitsee myös töissään. On myös sosiaalisesti lahjakas ja työssään johtoasemassa ja erittäin näkyvällä, yhteiskunnallista merkitystäkin omaavalla paikalla.
Kun ihminen on ns. nero, hän on kaikkea tuota. Ellei ole, hänen äo:nsa voi olla korkea, mutta ei kuten ns. nerolla.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nero olisi virheetön ihmisenä. Hänellä vain on helkkarin paljon paremmat eväät selviytyä mistä tahansa ongelmasta, kun löytyy taitoa joka lähtöön.
Suvussani on kaksi tälläistä henkilöä, tuollainen on puolisoni ja lapseni. Ymmärrän, että tuo on harvinaista, mutta kulkee kyllä suvussa, koska pohjautuu geeneihin.
En kyllä ole koskaan aiemmin kuullut sellaista neron määritelmää, jonka mukaan nerouteen vaaditaan lahjakkuutta aivan kaikessa mahdollisessa ja mahdottomassa, jopa urheilussa ja neron on oltava työssä yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa. Eipä maailmaan sitten kovin montaa neroa ole mahtunut.
Neron virallista määritelmää ei ole olemassa, siksi kirjoitinkin ns. nero eli puhekielisesti. Nerolla viittaan ihmiseen, jolla on poikkeuksellisen korkea äo. Piirteet, jotka luettelin korkean äo:n yhteydessä eivät ole omaa keksintöäni, vaan tietoa jota meillä älykkyydestä on. Epätasainen kykyprofiili ei kerro korkeasta äo:sta, vaan lahjakkuudesta ja jos ratkaisee ongelmia hitaasti, ei äo voi olla poikkeuksellisen korkea. Se taas, että ns. nero on hyvä kaikessa on omaa havaintoani näistä ihmisistä. Se ei tarkoita, että harrastaisivat ihan kaikkea, vaan yhdellä heistä onkin ammattimainen ura kahdella vaativalla alalla (muusikko ja palkkatyö).
Nämä ihmiset eivät tuo sitä esille mitenkään, koska (kuten kommenttisi osoittaa), se herättää muissa negatiivisia tunteita. Kun on niin paljon parempi muita monessa asiassa, sellaista kokemusta on ehkä vaikea ymmärtää enkä itsekään väitä ymmärtäväni sitä täysin. Olen saanut näiden ihmisten elämää seurata hyvin läheltä, joten jotain ymmärrän.
Luonnonoikku, sitähän he ovat.
*vaikka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pohjimmiltaan ymmärrä, miksi pienikokoisten miesten pitää kitistä siitä, etteivät kelpaa samankokoisille tai vähän pidemmille. Pienempiä naisia varmasti löytyy, joille kelpaavat. Miksi pitäisi kelvata ehdottomasti ihan kaikille? En minäkään naisena kaikille miehille kelpaa enkä siitä numeroa tee.
Käykö kaikille pienikokoisille naisille pienikokoinen mies?
Miksi ei, jos pienikokoisten miesten pitää tavoitella vain pienikokoisia naisia?
Minä olen 174cm mies ja pidän suurin piirtein itseni pituisista naisista eniten. Iso turn-off jos nainen haluaa olla pieni kainalossa tai katsella ylöspäin. Ei sytytä yhtään.
Ei se varmaan sytytä kun itsekin tiedät, että naiset jotka haluavat tuntea itsensä pieneksi miehen kainalossa, hakevat huomattavasti sinua isompia miehiä.
Minusta kiinnostuneet naiset ovat olleet lähes kaikki lyhyitä ja pulleita naisia jotka halusivat juuri tuota. Ja minun kanssani, kun minusta olivat kiinnostuneita.
Ehkä kertoo siitä etteivät he saaneet haluamaansa nallekarhumiestä niin piti tyytyä pienempään, joka sentään oli heitä pidempi.
172cm mies
Eli heille on ollut ihan sama minkä kokoinen mies on, kunhan on heitä isompi. Ei liene harvinainen toive.
Pienen miehen kannalta aika turn-off.
"Olet pieni mutta hei, muhun verrattuna isompi kuitenkin!"
Miehenä en ymmärrä tuota mies verrattuna naiseen-juttua, että se olisi jotenkin plussaa jos nainen pitää isommasta koostani verrattuna häneen (ja sekin vain pituuden osalta), vaikka tiedän olevani pienikokoinen.
Se on naisen omaa epävarmuutta, että pitää olla miehen isompi. Kait tähän joku kivikautinen selitys olisi taas paikallaan.
Olen huomannut että kaikki asiat naisten miesmaussa selittyvät kivikaudella.
Jep. Erityisesti se akateemisen koulutuksen vaatiminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pohjimmiltaan ymmärrä, miksi pienikokoisten miesten pitää kitistä siitä, etteivät kelpaa samankokoisille tai vähän pidemmille. Pienempiä naisia varmasti löytyy, joille kelpaavat. Miksi pitäisi kelvata ehdottomasti ihan kaikille? En minäkään naisena kaikille miehille kelpaa enkä siitä numeroa tee.
Käykö kaikille pienikokoisille naisille pienikokoinen mies?
Miksi ei, jos pienikokoisten miesten pitää tavoitella vain pienikokoisia naisia?
Minä olen 174cm mies ja pidän suurin piirtein itseni pituisista naisista eniten. Iso turn-off jos nainen haluaa olla pieni kainalossa tai katsella ylöspäin. Ei sytytä yhtään.
Ei se varmaan sytytä kun itsekin tiedät, että naiset jotka haluavat tuntea itsensä pieneksi miehen kainalossa, hakevat huomattavasti sinua isompia miehiä.
Minusta kiinnostuneet naiset ovat olleet lähes kaikki lyhyitä ja pulleita naisia jotka halusivat juuri tuota. Ja minun kanssani, kun minusta olivat kiinnostuneita.
Ehkä kertoo siitä etteivät he saaneet haluamaansa nallekarhumiestä niin piti tyytyä pienempään, joka sentään oli heitä pidempi.
172cm mies
Eli heille on ollut ihan sama minkä kokoinen mies on, kunhan on heitä isompi. Ei liene harvinainen toive.
Pienen miehen kannalta aika turn-off.
"Olet pieni mutta hei, muhun verrattuna isompi kuitenkin!"
Miehenä en ymmärrä tuota mies verrattuna naiseen-juttua, että se olisi jotenkin plussaa jos nainen pitää isommasta koostani verrattuna häneen (ja sekin vain pituuden osalta), vaikka tiedän olevani pienikokoinen.
Se on naisen omaa epävarmuutta, että pitää olla miehen isompi. Kait tähän joku kivikautinen selitys olisi taas paikallaan.
Useinmiten naisen raiskaa ja pahoinpitelee oma mies, joten pienikokoiset naiset ei todellakaan ole epävarmoja vaan hullunrohkeita eikä omaa mitään itsesuojeluvaistoa. Minä omaan enkä ota itseäni isokokoisempaa miestä, josta en voi olla varma ettenkö pärjää sille tappelussa.
Ei se sitä sinulle ole, mutta väittäisin, että joillekin naisille näin on. Hehän kuvailevat, että saa olla turvassa miehen kainalossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pohjimmiltaan ymmärrä, miksi pienikokoisten miesten pitää kitistä siitä, etteivät kelpaa samankokoisille tai vähän pidemmille. Pienempiä naisia varmasti löytyy, joille kelpaavat. Miksi pitäisi kelvata ehdottomasti ihan kaikille? En minäkään naisena kaikille miehille kelpaa enkä siitä numeroa tee.
Käykö kaikille pienikokoisille naisille pienikokoinen mies?
Miksi ei, jos pienikokoisten miesten pitää tavoitella vain pienikokoisia naisia?
Minä olen 174cm mies ja pidän suurin piirtein itseni pituisista naisista eniten. Iso turn-off jos nainen haluaa olla pieni kainalossa tai katsella ylöspäin. Ei sytytä yhtään.
Ei se varmaan sytytä kun itsekin tiedät, että naiset jotka haluavat tuntea itsensä pieneksi miehen kainalossa, hakevat huomattavasti sinua isompia miehiä.
Minusta kiinnostuneet naiset ovat olleet lähes kaikki lyhyitä ja pulleita naisia jotka halusivat juuri tuota. Ja minun kanssani, kun minusta olivat kiinnostuneita.
Ehkä kertoo siitä etteivät he saaneet haluamaansa nallekarhumiestä niin piti tyytyä pienempään, joka sentään oli heitä pidempi.
172cm mies
Eli heille on ollut ihan sama minkä kokoinen mies on, kunhan on heitä isompi. Ei liene harvinainen toive.
Pienen miehen kannalta aika turn-off.
"Olet pieni mutta hei, muhun verrattuna isompi kuitenkin!"
Miehenä en ymmärrä tuota mies verrattuna naiseen-juttua, että se olisi jotenkin plussaa jos nainen pitää isommasta koostani verrattuna häneen (ja sekin vain pituuden osalta), vaikka tiedän olevani pienikokoinen.
Se on naisen omaa epävarmuutta, että pitää olla miehen isompi. Kait tähän joku kivikautinen selitys olisi taas paikallaan.
Useinmiten naisen raiskaa ja pahoinpitelee oma mies, joten pienikokoiset naiset ei todellakaan ole epävarmoja vaan hullunrohkeita eikä omaa mitään itsesuojeluvaistoa. Minä omaan enkä ota itseäni isokokoisempaa miestä, josta en voi olla varma ettenkö pärjää sille tappelussa.
Saa sitten olla todella paljon naista pienempi mies, jos meinaa miehelle tappelussa pärjätä. Pienelläkin miehellä voi olla yllättävän paljon voimaa. Isokokoiset miehet ovat yleensä rauhallisempia ja siksi myös turvallisempia. Pienissä sitten on enemmän näitä impulsiivisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pohjimmiltaan ymmärrä, miksi pienikokoisten miesten pitää kitistä siitä, etteivät kelpaa samankokoisille tai vähän pidemmille. Pienempiä naisia varmasti löytyy, joille kelpaavat. Miksi pitäisi kelvata ehdottomasti ihan kaikille? En minäkään naisena kaikille miehille kelpaa enkä siitä numeroa tee.
Käykö kaikille pienikokoisille naisille pienikokoinen mies?
Miksi ei, jos pienikokoisten miesten pitää tavoitella vain pienikokoisia naisia?
Minä olen 174cm mies ja pidän suurin piirtein itseni pituisista naisista eniten. Iso turn-off jos nainen haluaa olla pieni kainalossa tai katsella ylöspäin. Ei sytytä yhtään.
Ei se varmaan sytytä kun itsekin tiedät, että naiset jotka haluavat tuntea itsensä pieneksi miehen kainalossa, hakevat huomattavasti sinua isompia miehiä.
Minusta kiinnostuneet naiset ovat olleet lähes kaikki lyhyitä ja pulleita naisia jotka halusivat juuri tuota. Ja minun kanssani, kun minusta olivat kiinnostuneita.
Ehkä kertoo siitä etteivät he saaneet haluamaansa nallekarhumiestä niin piti tyytyä pienempään, joka sentään oli heitä pidempi.
172cm mies
Eli heille on ollut ihan sama minkä kokoinen mies on, kunhan on heitä isompi. Ei liene harvinainen toive.
Pienen miehen kannalta aika turn-off.
"Olet pieni mutta hei, muhun verrattuna isompi kuitenkin!"
Miehenä en ymmärrä tuota mies verrattuna naiseen-juttua, että se olisi jotenkin plussaa jos nainen pitää isommasta koostani verrattuna häneen (ja sekin vain pituuden osalta), vaikka tiedän olevani pienikokoinen.
Se on naisen omaa epävarmuutta, että pitää olla miehen isompi. Kait tähän joku kivikautinen selitys olisi taas paikallaan.
Olen huomannut että kaikki asiat naisten miesmaussa selittyvät kivikaudella.
Jep. Erityisesti se akateemisen koulutuksen vaatiminen.
Kyllä.
Akateeminen koulutus liittyy miehen statukseen heimossa.
Ennen koulutettu saattoi olla shamaani tai shamaanin oppipoika, nyt vastaavia ovat professori ja maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pohjimmiltaan ymmärrä, miksi pienikokoisten miesten pitää kitistä siitä, etteivät kelpaa samankokoisille tai vähän pidemmille. Pienempiä naisia varmasti löytyy, joille kelpaavat. Miksi pitäisi kelvata ehdottomasti ihan kaikille? En minäkään naisena kaikille miehille kelpaa enkä siitä numeroa tee.
Käykö kaikille pienikokoisille naisille pienikokoinen mies?
Miksi ei, jos pienikokoisten miesten pitää tavoitella vain pienikokoisia naisia?
Minä olen 174cm mies ja pidän suurin piirtein itseni pituisista naisista eniten. Iso turn-off jos nainen haluaa olla pieni kainalossa tai katsella ylöspäin. Ei sytytä yhtään.
Ei se varmaan sytytä kun itsekin tiedät, että naiset jotka haluavat tuntea itsensä pieneksi miehen kainalossa, hakevat huomattavasti sinua isompia miehiä.
Minusta kiinnostuneet naiset ovat olleet lähes kaikki lyhyitä ja pulleita naisia jotka halusivat juuri tuota. Ja minun kanssani, kun minusta olivat kiinnostuneita.
Ehkä kertoo siitä etteivät he saaneet haluamaansa nallekarhumiestä niin piti tyytyä pienempään, joka sentään oli heitä pidempi.
172cm mies
Eli heille on ollut ihan sama minkä kokoinen mies on, kunhan on heitä isompi. Ei liene harvinainen toive.
Pienen miehen kannalta aika turn-off.
"Olet pieni mutta hei, muhun verrattuna isompi kuitenkin!"
Miehenä en ymmärrä tuota mies verrattuna naiseen-juttua, että se olisi jotenkin plussaa jos nainen pitää isommasta koostani verrattuna häneen (ja sekin vain pituuden osalta), vaikka tiedän olevani pienikokoinen.
Se on naisen omaa epävarmuutta, että pitää olla miehen isompi. Kait tähän joku kivikautinen selitys olisi taas paikallaan.
Useinmiten naisen raiskaa ja pahoinpitelee oma mies, joten pienikokoiset naiset ei todellakaan ole epävarmoja vaan hullunrohkeita eikä omaa mitään itsesuojeluvaistoa. Minä omaan enkä ota itseäni isokokoisempaa miestä, josta en voi olla varma ettenkö pärjää sille tappelussa.
Saa sitten olla todella paljon naista pienempi mies, jos meinaa miehelle tappelussa pärjätä. Pienelläkin miehellä voi olla yllättävän paljon voimaa. Isokokoiset miehet ovat yleensä rauhallisempia ja siksi myös turvallisempia. Pienissä sitten on enemmän näitä impulsiivisia.
Paitsi että tutkimukset osoittavat korrelaation testosteronitason, koon ja aggressiivisuuden välillä. Toisin sanottuna, korkeammat testoarvot ja iso koko lisäävät molemmat aggressiivisuuden todennäköisyyttä.
Mutta totta kai naisena liität kaikki negatiiviset ominaisuudet miehiin joita pidät rumina, kun taas komeisiin miehiin liität vain positiivisia ominaisuuksia. Tämäkin on tutkittua.
While an important degree of variability can be observed with respect to gender, race/ethnicity, and exposure to child maltreatment, results indicate that, in general, physically larger individuals are more likely than their relatively smaller counterparts to be violent.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25535251/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt pohjimmiltaan ymmärrä, miksi pienikokoisten miesten pitää kitistä siitä, etteivät kelpaa samankokoisille tai vähän pidemmille. Pienempiä naisia varmasti löytyy, joille kelpaavat. Miksi pitäisi kelvata ehdottomasti ihan kaikille? En minäkään naisena kaikille miehille kelpaa enkä siitä numeroa tee.
Käykö kaikille pienikokoisille naisille pienikokoinen mies?
Miksi ei, jos pienikokoisten miesten pitää tavoitella vain pienikokoisia naisia?
Minä olen 174cm mies ja pidän suurin piirtein itseni pituisista naisista eniten. Iso turn-off jos nainen haluaa olla pieni kainalossa tai katsella ylöspäin. Ei sytytä yhtään.
Ei se varmaan sytytä kun itsekin tiedät, että naiset jotka haluavat tuntea itsensä pieneksi miehen kainalossa, hakevat huomattavasti sinua isompia miehiä.
Minusta kiinnostuneet naiset ovat olleet lähes kaikki lyhyitä ja pulleita naisia jotka halusivat juuri tuota. Ja minun kanssani, kun minusta olivat kiinnostuneita.
Ehkä kertoo siitä etteivät he saaneet haluamaansa nallekarhumiestä niin piti tyytyä pienempään, joka sentään oli heitä pidempi.
172cm mies
Eli heille on ollut ihan sama minkä kokoinen mies on, kunhan on heitä isompi. Ei liene harvinainen toive.
Pienen miehen kannalta aika turn-off.
"Olet pieni mutta hei, muhun verrattuna isompi kuitenkin!"
Miehenä en ymmärrä tuota mies verrattuna naiseen-juttua, että se olisi jotenkin plussaa jos nainen pitää isommasta koostani verrattuna häneen (ja sekin vain pituuden osalta), vaikka tiedän olevani pienikokoinen.
Se on naisen omaa epävarmuutta, että pitää olla miehen isompi. Kait tähän joku kivikautinen selitys olisi taas paikallaan.
Olen huomannut että kaikki asiat naisten miesmaussa selittyvät kivikaudella.
Jep. Erityisesti se akateemisen koulutuksen vaatiminen.
Kyllä.
Akateeminen koulutus liittyy miehen statukseen heimossa.
Ennen koulutettu saattoi olla shamaani tai shamaanin oppipoika, nyt vastaavia ovat professori ja maisteri.
Yritätkö nyt oikeati väittää, että muinaiset shamaanit olivat akateemisesti koulutettuja?
Eli heille on ollut ihan sama minkä kokoinen mies on, kunhan on heitä isompi. Ei liene harvinainen toive.