Liian tasainen ja särmätön nainen
Tällainen kuulemma olen.
Joskus aiemminkin mut on jätetty, yks sanoi saatesanoiksi, että hän syttyy siitä kun nainen on oikukas ja haastava (jota minä en ole),
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
Miehet kyllä ihastuvat minuun helposti, olen iloinen ja ystävällinen ja ihan ok näköinen, mutta sitten tulen dumbatuksi kun olen niin tylsä. En haasta riitaa, mielialani ei juuri heittele, olen rauhallinen, elämäni on sujuvaa ja mutkatonta, tykkään työstäni, harrastuksistani, talous ja mielenterveys on kunnossa.
Noh, miestä ei tahdo löytyä, mutta eipä kai kaikkea voi saada...
Kommentit (744)
Herrajumala nyt taas näitä ketjuja! En kestänyt lukea edes ensimmäistä sivua loppuun ja kaikki kommentit saaneet satoja yläpeukkuja...
Voi kun saisikin tasaisen tylsän, turvallisen naisen, mutta ei. Aina paljastuvat tasaisessa elämässä tylsistyjiksi ja jättävät minut alkuihastuksen jälkeen. Ei minua ole enää varaa rikkoa ja olenkin jo luovuttanut.
M42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author=AP]
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
Ehkä tuollaisessa tilanteessa kannattaisi sanoa että: "en juurikaan tunne viinejä, joten valitse sinä koska sinä tunnet" sen sijaan, että sanoo: "ihan sama", sillä siitä saa helposti sen kuvan että et arvosta/sinua ei kiinnosta. Jos itse näkisin vaivaa valitsessani ravintolaa ja tutkiessani ruoka- ja viinilistoja niin että sieltä löytyy hienoja vaihtoehtoja, ja toinen sanoisi että ihan sama, niin se ei motivoisi kauheasti. Seuraavalla kerralla mentäisiin sitten ketjupitseriaan tai hampurilaisjointtiin.
No voi hyvänen aika! Täysin samaahan tuolla kuitenkin tarkoitetaan, eli muotoilu pitää vaan tehdä Teidän Korkeudellenne sopivaksi, ettei Teidän Korkeutenne loukkaannu. Voi vaan kuvitella mitä munankuorilla kävelyä olisi elämä tuollaisen kanssa. Puistattaa ajatuskin. Aattelepa jos joku ei suostukaan juomaan sitä viiniä ollenkaan, vaikka olet listoja tutkinut miten...! Eikö sekin olisi ihan yhtä kamalaa?
Sanavalinnoilla on paljonkin väliä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Jos itse näet vaivaa valmistaessasi jollekin hyvää ateriaa ja teet kaksi vaihtoehtoa, ja mies vastaa sinulle että ihan sama, niin sekö ei tuntuisi lainkaan epäkunnioittavalta?
Mutta entä jos sama mies kieltäytyisi KOKONAAN syömästä? Kaikkihan ei juo viiniä ollenkaan. Miksei siitä loukkannuta verisesti?
En minä halua olla ihminen joka pakottaa toisesta vastauksen "käytöstapojen nimissä". Arvostan rehellisyyttä. Mielummin otan itse rehellisen "ihan sama"- vastauksen, kuin pakotetun muka-mielipiteen, siksi etten minä vaan loukkaannu. En halua olla ihminen, jonka seurassa täytyy miettiä mistä sanavalinnoista milloinkin loukkaannun. Kokisin epäonnistuneeni, jos joku ajattelisi seurassani noin.
Ja sama toisinpäin, tarkoitan mitä sanon ja siihen voivat muut luottaa aina 100 % Minun "ihan sama" ei ole loukkaus sinua kohtaan, ei tylytystä, vaan aito toteamus, että vaihtoehdot ovat mielestäni yhtä hyviä ja varteeenotettavia.
Minusta oma tapani on kohteliaampi kuin sinun. Jätän päätäntävallan niille, joilla on asiasta mielipide. Jossain toisessa asiassa sitten toisinpäin.
Sinä ja sinun tapasi. Minusta sinä olet mäntti, mutta se ei olekaa loukkaus vaan kohteliaisuus, kun minulla on oikeus uudellenmääritellä mitä mäntti tarkoittaa koska minä lumihiutale voin antaa sanoille uusia sisältöjä. Tätäkö tarkoitit? Kun jos sinulla on oikeus, kaikilla on.
"Ihan sama" normaalikielellä on sellaista teineilyä, silloin kaikki oli 'ihan sama'. Mutta aikuiset ei sano noin ellei tarkoitus ole vähätellä, aikuinen osaa sanoa saman kohteliaasti "kumpikin käy".
Alunperin kyse oli ihmisistä joilla ei ole mitään mielipidettä mihinkään, ja he kyllä ovat raskaita olmeja. Kun yleensä se mielipide sitten löytyy kun kylliksi kaivetaan. Ja ellei kaiveta, loukkaannutaan. Mulla on tämmöinen työkaveri, ja se on tosi raskas ja hyvin katkera kun hänen mielipiteenä aina sivuutetaan (koska niiltä ei häneltä saada ilman kolmannen asteen kuuustelua).
Ihan samat kierrän kaukaa.
Kyllä se välillä oikeasti tuntuu siltä, että ihmiset pakenevat juuri niitä asioita joita väittävät tarvitsevansa ja haluavansa. Itselläni oli myös juttua miehen kanssa, jolla oli tällainen ns. klassinen hullu ex joka aiheutti hänelle roppakaupalla ailahtelevaisuudellaan ongelmia, ahdistusta, riittämättömyyttä ja muuta mukavaa. Halusin olla hänelle luotettava kumppani ja välittää hänestä sellaisenaan, kuin on mutta eihän se hänelle kelvannut vaan lipettiin pitikin lähteä.
Että ei ilmeisesti ollutkaan se välitys sitten oikeasti sitä mitä halusi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen keksii kyllä jonkun kohteliaan sanamuodon.
"Ihan sama" käy johinkin tilanteeseen. Mutta pitää olla hiukan sosiaalista älyä ja tilannetajua milloin kannattaa muotoilla sama asia hiukan toisin.
Itselle on ainakin silloin hiukan väliä millaisen kuvan minusta saa ja mieluummin antaisin fiksun, kohteliaan, erilaisista asioista kiinnostuneen ja asioista edes jonkin verran tietävän ihmiskuvan.
Koska olen sellainen ihan todellisuudessakin.
Miksi antaa itsestään huonompi kuva kuin on?
Viineistä puheenollen. Oletan, että jokaisella aikuisella ihmisellä on edes jonkinlainen mielipide erilaisista viineistä. Erottaa ainakin eron puna- ja valkoviinin suhteen.
Vaikka olisikin ihan sama, niin olisi kohteliasta sanoa, että vaikka pidän molemmista niin otan nyt tällä kertaa punaviiniä.
Toisen ei tarvitse arpoa ja miettiä valitsiko kuitenkin väärän viinin.Kun on tutustumassa mielenkiintoiseen ihmiseen niin silloin kannattaa miettiä mitä suustaan päästää. Jos toinen ei ole samantekevä niin ei kannata tokaista samantekeviä lauseita.
"Ihan sama" käy ennestään jo tuttujen kesken ja tilanteessa jossa ei ole mitään vaaraa esimerkiksi sysätä valinnan vastuuta toiselle.Mikä tässä on niin ylivoimaista ymmärtää, että ihmisillä voi olla erilaisia käsityksiä siitä, mikä on kohteliasta ja mikä ei? Tuo on ylimielistä ja itsekeskeistä ajatella, että kaikki näkevät samoin ja se oma tapa toimia on se ainoa oikea.
Jos joku jää elämästäni tuollaisen vuoksi, jääköön. Ei voi olla kummoinen menetys.
Olen tähän päivään saakka luullut, että on olemassa ns yleiset kohteliaisuussäännöt. Ne ovat ikäänkuin kirjoittamattomia, jotka aikuinen ihminen osapuilleen hallitsee. Tai pitäisi hallita.
Ei ole ylivoimaista ymmärtää, ilmeisesti muille kuin sinulle, että vaikka on olemassa erilaisia käsityksiä mikä on kohteliasta ja mikä ei, niin töksäyttely ja parin sanan lauseet eivät ole kohteliaisuutta.
Varsinkaan jos on vasta tutustumassa ihmiseen. Mieluummin silloin on kohtelias kuin epäkohtelias ja jättää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa siihen, että toinen loukkaantuu, tuntee itsensä samantekeväksi tai uusi tuttavuus joutuu tekemään valintoja toisen puolesta. Tai oletuksia, jotka sitten ehkä osoittautuvat vääriksi.
Miten voit myöskään luulla, että jollain uudella tuttavuudella tai vanhoillakin on juuri sama käsitys kohteliaisuudesta kuin itselläsi??? Sehän on jutun juju, ei sinun omat käsityksesi ole ne ainoat ja oikeat.
Pitää osata asettua toisen ihmisen asemaan. Silloin on viisasta pitäytyä mahdollisimman kohteliaana itse.Omista valinnoista ja mielipiteistä ääneen sanominen on kohteliasta eikä ole kohteliasta heti alusta saakka sysätä vastuuta omasta osuudestaan toiselle.
Se on laiskaa, itsekästä ja välinpitämätöntä.
Tai kertoo, että sysääjällä ei ole oikein mitään tietoa, sanottavaa tai mielipidettä asioista.
Tai kaikkia näitä.
Miksi antaa itsestään huonompi kuva kuin on?
Tätä en vaan ymmärrä.Näihin "yleisiin kohteliaisuuskäsityksiin" kuuluu mm. se että sanoo toiselle että olipa kiva nähdä, tule käymään luonani joku päivä kahvilla, tai käydään yhdessä shoppailemassa, vaikka hän ei tätä tarkoita, ei aio koskaan juoda niitä kahveja tämän tyypin kanssa eikä käydä shoppailemassa.
Monelle meistä tällainen valehtelu ja pazkanpuhuminen ei ole kohteliasta vaan päinvastoin hyvin epäkohteliasta.
Teille autisteille normaalit kanssakäymisen säännöt on liian vaikeita, tiedetään. Mutta ei maailma pyöri teidän lumihiutaleiden ympärillä, onneksi.
Tässä hyvä esimerkki käytöstavoista :D
Ohis
Ei ole, tuo oli mielipide. Annat vaan sanoille omia merkityksiäsi, etkä kiinnosta ketään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen keksii kyllä jonkun kohteliaan sanamuodon.
"Ihan sama" käy johinkin tilanteeseen. Mutta pitää olla hiukan sosiaalista älyä ja tilannetajua milloin kannattaa muotoilla sama asia hiukan toisin.
Itselle on ainakin silloin hiukan väliä millaisen kuvan minusta saa ja mieluummin antaisin fiksun, kohteliaan, erilaisista asioista kiinnostuneen ja asioista edes jonkin verran tietävän ihmiskuvan.
Koska olen sellainen ihan todellisuudessakin.
Miksi antaa itsestään huonompi kuva kuin on?
Viineistä puheenollen. Oletan, että jokaisella aikuisella ihmisellä on edes jonkinlainen mielipide erilaisista viineistä. Erottaa ainakin eron puna- ja valkoviinin suhteen.
Vaikka olisikin ihan sama, niin olisi kohteliasta sanoa, että vaikka pidän molemmista niin otan nyt tällä kertaa punaviiniä.
Toisen ei tarvitse arpoa ja miettiä valitsiko kuitenkin väärän viinin.Kun on tutustumassa mielenkiintoiseen ihmiseen niin silloin kannattaa miettiä mitä suustaan päästää. Jos toinen ei ole samantekevä niin ei kannata tokaista samantekeviä lauseita.
"Ihan sama" käy ennestään jo tuttujen kesken ja tilanteessa jossa ei ole mitään vaaraa esimerkiksi sysätä valinnan vastuuta toiselle.Mikä tässä on niin ylivoimaista ymmärtää, että ihmisillä voi olla erilaisia käsityksiä siitä, mikä on kohteliasta ja mikä ei? Tuo on ylimielistä ja itsekeskeistä ajatella, että kaikki näkevät samoin ja se oma tapa toimia on se ainoa oikea.
Jos joku jää elämästäni tuollaisen vuoksi, jääköön. Ei voi olla kummoinen menetys.
Olin tulossa kiittämään "Älykäs ihminen keksii kyllä jonkun kohteliaan sanamuodon"-virkkeellä aloittanutta kommentoijaa erittäin hyvästä puheenvuorosta ja leppoisasta otteesta.
Sitten onkin joku vetänyt kunnon skitsot juuri tuosta erinomaisesta ja rauhallisesta, asiallisesta kommentista. Skitsoilija skitsoilee nyt ihan eri asiasta kuin mistä kommentoija puhui.
Skitsoilijalle kertoisin, että ihan riippumatta siitä, mitä sinä ajattelet, tunnet ja räyhäät, valtaosalla meistä muista ihmisistä on tietyt standardit, joiden mukaan me toimimme sosiaalisissa tilanteissa, sekä tietyt preferenssit, milloin toimitaan mitenkin. Juuri näitä kommentoija kommentoi erityisen hyvin.
Sinun ei tarvitse toimia tietenkään samalla tavalla kuin esim. kommentoija ja tämän kirjoittaja, mutta sitten ei kannata ihmetellä, kun näet kadulla kävellessäsi ravintolan ikkunasta kommentoijan, tämän kirjoittajan tai jonkun muun viettämässä hauskaa ja älyllisesti antoisaa iltaa, josta kuka tahansa ulkopuolinen näkee, että nuo ihmiset viihtyvät.
Kommentoija, tämän kirjoittaja ja muut samankaltaiset ihmiset saamme kutsuja ja itse kutsuessamme saamme vieraita haluamiimme tilaisuuksiin. Niihin tilaisuuksiin sinä et saa kutsuja. Sinulle se on varmasti ihan se ja sama, joten voit olla tyytyväinen, ja kommentoija, tämän kirjoittaja ja meidän kaltaisemme ihmiset olemme iloisia ja tyytyväisiä siitä, että emme joudu kohtaamaan sinun kaltaistasi ihmistä koskaan in real life.
Tai jos kohtaamme, esitämme kohteliasta ja käännämme päämme pian pois.
Taidat leikkiä kanssani, senkin velmu ;) Ettet vaan provoilisi nyt...?
Sun kaikki uskottavuus karisi tuossa, kun alat tekemään johtopäätöksiä jostain "skitsoilusta" ym. Olisit nyt hetken malttanut kuitenkin. Eihän järkevä ihminen tee tuollaisia hätäisiä johtopäätelmiä saati rakenna argumentaatiotaan sen varaan.
Minun kaikki merkitykselliset ihmissuhteeni ovat vuosikymmeniä kestäneitä, mukaan lukien oma koko aikuiselämäni kestänyt parisuhteeni, joten ei hätää, en todellakaan ihmettele. Olen onnellinen näin. Ei minulla ole tapana muutenkaan kyttäillä toisia. Jos tuollaisen näyn kohtaisin, luultavasti vaan hymyilisin, että onpa kivaa kun ihmiset viihtyvät.
Minulla ja miehelläni on yliopistotutkinnot arvostetuilta aloilta, joten sieltä kautta (ja toki työelämästä) tulee tietynlaisia kontakteja, mutta tunnemme ihan kaikenlaisia ihmisiä, monipuolisine taustoineen, jopa läheisestikin ja jokaisen kanssa onnistumme keskustelemaan. Jos joku sanoo "ihan sama", en tuomitse sen perusteella, en käännytä pois.
Kääntäkää siis vaan päänne pois, ei se minua haittaa. Minä en pahastu siitä. Toisaalta olen aina avoin keskustelemaan teidänkin kanssa.
Jokainen voi miettiä kumpaa meistä pitää kohteliaampana.
Kiitos kommentistasi, ja pyydän anteeksi epäkohteliaisuuttani. Asiaa hetken mietittyäni tajusin, että ei noin saa ihmisille puhua (kirjoittaa). Reagoin tunteella, kun haukuit kommentoijaa, että tälle on "ylivoimaista ymmärtää" ja että tämä on itsekeskeinen ja ylimielinen. (Ja ei, en ole tosiaan se kommentoija itse vaan eri ihminen.) Koin sen jonkinlaiseksi raivokohtaukseksi ja näin "sieluni silmin", että siellä eetterin toisessa päässä joku tosiaan veti käsittämättömät kilarit. Oltuani hetken poissa ruudun ääreltä palasin normaalimmaksi itsekseni ja kauhistuin, miten puhuin toiselle ihmiselle - vieläpä sellaiselle, jonka luulin voivan huonosti. Ihan koulukiusaajan tasolle taannuin. Sillä, että sinulla on akateeminen koulutus, ei ole merkitystä sen kannalta, että minä käyttäydyin huonosti. Pyydän sitä oikeasti anteeksi.
Sen verran korjaisin, että henkilöön en mennyt, arvostelin käytöstä. Ja joo, ehkä liian provokatiivisesti kuitenkin.
Mutta asia minun puoleltani ok. Täällä tulee kyllä herkästi provosoiduttua itse kukin.
Kiitos. Tämä palsta ei tosiaan tuo ainakaan minusta sitä ns. parastani esille. Asia myös minun puoleltani ok, kiitos kun vastasit.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se välillä oikeasti tuntuu siltä, että ihmiset pakenevat juuri niitä asioita joita väittävät tarvitsevansa ja haluavansa. Itselläni oli myös juttua miehen kanssa, jolla oli tällainen ns. klassinen hullu ex joka aiheutti hänelle roppakaupalla ailahtelevaisuudellaan ongelmia, ahdistusta, riittämättömyyttä ja muuta mukavaa. Halusin olla hänelle luotettava kumppani ja välittää hänestä sellaisenaan, kuin on mutta eihän se hänelle kelvannut vaan lipettiin pitikin lähteä.
Että ei ilmeisesti ollutkaan se välitys sitten oikeasti sitä mitä halusi.
Minäkin tunnen tuollaisen miehen, hän ei voi hyvin ellei parisuhde ole jatkuvaa vuoristorataa. Onneksi ovat vähemmistö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se välillä oikeasti tuntuu siltä, että ihmiset pakenevat juuri niitä asioita joita väittävät tarvitsevansa ja haluavansa. Itselläni oli myös juttua miehen kanssa, jolla oli tällainen ns. klassinen hullu ex joka aiheutti hänelle roppakaupalla ailahtelevaisuudellaan ongelmia, ahdistusta, riittämättömyyttä ja muuta mukavaa. Halusin olla hänelle luotettava kumppani ja välittää hänestä sellaisenaan, kuin on mutta eihän se hänelle kelvannut vaan lipettiin pitikin lähteä.
Että ei ilmeisesti ollutkaan se välitys sitten oikeasti sitä mitä halusi.
Minäkin tunnen tuollaisen miehen, hän ei voi hyvin ellei parisuhde ole jatkuvaa vuoristorataa. Onneksi ovat vähemmistö.
Narsistin parisuhdesykli.
Vierailija kirjoitti:
Herrajumala nyt taas näitä ketjuja! En kestänyt lukea edes ensimmäistä sivua loppuun ja kaikki kommentit saaneet satoja yläpeukkuja...
Voi kun saisikin tasaisen tylsän, turvallisen naisen, mutta ei. Aina paljastuvat tasaisessa elämässä tylsistyjiksi ja jättävät minut alkuihastuksen jälkeen. Ei minua ole enää varaa rikkoa ja olenkin jo luovuttanut.
M42
Onko lapsuudenkodissa ongelmatausta?' Ehdit vielä korjata itsesi tunnistamaan paremmat naiset ja elää hyvänkin parisuhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se välillä oikeasti tuntuu siltä, että ihmiset pakenevat juuri niitä asioita joita väittävät tarvitsevansa ja haluavansa. Itselläni oli myös juttua miehen kanssa, jolla oli tällainen ns. klassinen hullu ex joka aiheutti hänelle roppakaupalla ailahtelevaisuudellaan ongelmia, ahdistusta, riittämättömyyttä ja muuta mukavaa. Halusin olla hänelle luotettava kumppani ja välittää hänestä sellaisenaan, kuin on mutta eihän se hänelle kelvannut vaan lipettiin pitikin lähteä.
Että ei ilmeisesti ollutkaan se välitys sitten oikeasti sitä mitä halusi.
Minäkin tunnen tuollaisen miehen, hän ei voi hyvin ellei parisuhde ole jatkuvaa vuoristorataa. Onneksi ovat vähemmistö.
Narsistin parisuhdesykli.
Ei ole kyseessä todellakaan narsisti, vaan rikkinäinen ihminen.
No perhana, ei se kuulkaas ole helppoa toisenlaisenakaan. Sitten olet aina liikaa jotain, sinuun kyllä ihastutaan koska vaikutat eloisalta, hauskalta ja kiihkeältä mutta lopulta olet kuitenkin liikaa. Elämä on vaikeaa :/
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on aina ollut parisuhteissa teini-ikäisestä lähtien, vaikka on oikutteleva, haastaa riitaa, lokkeilee ja hankala luonteeltaan. Ehkä miehet sitten tykkäävät näistä ns. oman elämänsä haistattelevista Pikku Myy -tyylisistä naisista?
Ei, vaan moni mies lähtee suhteeseen tällaisen naisen kanssa, koska nainen antaa vihreää valoa. On siis helppo. Vaatimuksia omaavat naiset nirsoilevat ja heidän kanssaan ei suhteeseen noin vain pääse. En minäkään saa sellaista jonka haluaisin, joten päädyn aina yhteen mielenterveysongelmaisten naisten kanssa, koska he lämpenevät minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herrajumala nyt taas näitä ketjuja! En kestänyt lukea edes ensimmäistä sivua loppuun ja kaikki kommentit saaneet satoja yläpeukkuja...
Voi kun saisikin tasaisen tylsän, turvallisen naisen, mutta ei. Aina paljastuvat tasaisessa elämässä tylsistyjiksi ja jättävät minut alkuihastuksen jälkeen. Ei minua ole enää varaa rikkoa ja olenkin jo luovuttanut.
M42
Onko lapsuudenkodissa ongelmatausta?' Ehdit vielä korjata itsesi tunnistamaan paremmat naiset ja elää hyvänkin parisuhteen.
Nainen valitsee. Mies joko tyytyy tai on ilman. Tasaisen tylsällä miehellä ei ainakaan ole vara valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on aina ollut parisuhteissa teini-ikäisestä lähtien, vaikka on oikutteleva, haastaa riitaa, lokkeilee ja hankala luonteeltaan. Ehkä miehet sitten tykkäävät näistä ns. oman elämänsä haistattelevista Pikku Myy -tyylisistä naisista?
Ei, vaan moni mies lähtee suhteeseen tällaisen naisen kanssa, koska nainen antaa vihreää valoa. On siis helppo. Vaatimuksia omaavat naiset nirsoilevat ja heidän kanssaan ei suhteeseen noin vain pääse. En minäkään saa sellaista jonka haluaisin, joten päädyn aina yhteen mielenterveysongelmaisten naisten kanssa, koska he lämpenevät minulle.
Se on kyllä varmasti totta, että tällaisten naisten kanssa pääsee helpommin jutuille ja kai varmaan sitten ottavat sen ensimmäisen halukkaan kun koko ajan on joku käsipuolessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author=AP]
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
Ehkä tuollaisessa tilanteessa kannattaisi sanoa että: "en juurikaan tunne viinejä, joten valitse sinä koska sinä tunnet" sen sijaan, että sanoo: "ihan sama", sillä siitä saa helposti sen kuvan että et arvosta/sinua ei kiinnosta. Jos itse näkisin vaivaa valitsessani ravintolaa ja tutkiessani ruoka- ja viinilistoja niin että sieltä löytyy hienoja vaihtoehtoja, ja toinen sanoisi että ihan sama, niin se ei motivoisi kauheasti. Seuraavalla kerralla mentäisiin sitten ketjupitseriaan tai hampurilaisjointtiin.
No voi hyvänen aika! Täysin samaahan tuolla kuitenkin tarkoitetaan, eli muotoilu pitää vaan tehdä Teidän Korkeudellenne sopivaksi, ettei Teidän Korkeutenne loukkaannu. Voi vaan kuvitella mitä munankuorilla kävelyä olisi elämä tuollaisen kanssa. Puistattaa ajatuskin. Aattelepa jos joku ei suostukaan juomaan sitä viiniä ollenkaan, vaikka olet listoja tutkinut miten...! Eikö sekin olisi ihan yhtä kamalaa?
Sanavalinnoilla on paljonkin väliä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Jos itse näet vaivaa valmistaessasi jollekin hyvää ateriaa ja teet kaksi vaihtoehtoa, ja mies vastaa sinulle että ihan sama, niin sekö ei tuntuisi lainkaan epäkunnioittavalta?
Mutta entä jos sama mies kieltäytyisi KOKONAAN syömästä? Kaikkihan ei juo viiniä ollenkaan. Miksei siitä loukkannuta verisesti?
En minä halua olla ihminen joka pakottaa toisesta vastauksen "käytöstapojen nimissä". Arvostan rehellisyyttä. Mielummin otan itse rehellisen "ihan sama"- vastauksen, kuin pakotetun muka-mielipiteen, siksi etten minä vaan loukkaannu. En halua olla ihminen, jonka seurassa täytyy miettiä mistä sanavalinnoista milloinkin loukkaannun. Kokisin epäonnistuneeni, jos joku ajattelisi seurassani noin.
Ja sama toisinpäin, tarkoitan mitä sanon ja siihen voivat muut luottaa aina 100 % Minun "ihan sama" ei ole loukkaus sinua kohtaan, ei tylytystä, vaan aito toteamus, että vaihtoehdot ovat mielestäni yhtä hyviä ja varteeenotettavia.
Minusta oma tapani on kohteliaampi kuin sinun. Jätän päätäntävallan niille, joilla on asiasta mielipide. Jossain toisessa asiassa sitten toisinpäin."Ihan sama." ei ole kohtelias vastaus. Vastauksena "ihan sama" merkitsee sitä, että "ei voisi vähempää kiinnostaa, minua ei kiinnosta satsata tähän iltaan enempää". Kuvittele eteesi tilanne, jossa voisit juoda jotain ja pöydällä on kaksi pulloa ja vain sinä olet yksin tilanteessa. Jossain vaiheessa otat toisesta pullosta juomaa. Kun nyt olet tilanteessa, jossa toinen kysyy vaikka, että otetaanko punaviiniä vai valkoviiniä, niin sinä sitten teet sen valinnan, kun se toinen sinulta kohtelaisuussääntöjen mukaan kysyy, että kumpaa haluat nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on aina ollut parisuhteissa teini-ikäisestä lähtien, vaikka on oikutteleva, haastaa riitaa, lokkeilee ja hankala luonteeltaan. Ehkä miehet sitten tykkäävät näistä ns. oman elämänsä haistattelevista Pikku Myy -tyylisistä naisista?
Ei, vaan moni mies lähtee suhteeseen tällaisen naisen kanssa, koska nainen antaa vihreää valoa. On siis helppo. Vaatimuksia omaavat naiset nirsoilevat ja heidän kanssaan ei suhteeseen noin vain pääse. En minäkään saa sellaista jonka haluaisin, joten päädyn aina yhteen mielenterveysongelmaisten naisten kanssa, koska he lämpenevät minulle.
Mikä estää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se välillä oikeasti tuntuu siltä, että ihmiset pakenevat juuri niitä asioita joita väittävät tarvitsevansa ja haluavansa. Itselläni oli myös juttua miehen kanssa, jolla oli tällainen ns. klassinen hullu ex joka aiheutti hänelle roppakaupalla ailahtelevaisuudellaan ongelmia, ahdistusta, riittämättömyyttä ja muuta mukavaa. Halusin olla hänelle luotettava kumppani ja välittää hänestä sellaisenaan, kuin on mutta eihän se hänelle kelvannut vaan lipettiin pitikin lähteä.
Että ei ilmeisesti ollutkaan se välitys sitten oikeasti sitä mitä halusi.
Minäkin tunnen tuollaisen miehen, hän ei voi hyvin ellei parisuhde ole jatkuvaa vuoristorataa. Onneksi ovat vähemmistö.
Narsistin parisuhdesykli.
Ei ole kyseessä todellakaan narsisti, vaan rikkinäinen ihminen.
Kuka on rikkinäisempi ihminen kuin narsisti. Ei kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ihminen keksii kyllä jonkun kohteliaan sanamuodon.
"Ihan sama" käy johinkin tilanteeseen. Mutta pitää olla hiukan sosiaalista älyä ja tilannetajua milloin kannattaa muotoilla sama asia hiukan toisin.
Itselle on ainakin silloin hiukan väliä millaisen kuvan minusta saa ja mieluummin antaisin fiksun, kohteliaan, erilaisista asioista kiinnostuneen ja asioista edes jonkin verran tietävän ihmiskuvan.
Koska olen sellainen ihan todellisuudessakin.
Miksi antaa itsestään huonompi kuva kuin on?
Viineistä puheenollen. Oletan, että jokaisella aikuisella ihmisellä on edes jonkinlainen mielipide erilaisista viineistä. Erottaa ainakin eron puna- ja valkoviinin suhteen.
Vaikka olisikin ihan sama, niin olisi kohteliasta sanoa, että vaikka pidän molemmista niin otan nyt tällä kertaa punaviiniä.
Toisen ei tarvitse arpoa ja miettiä valitsiko kuitenkin väärän viinin.Kun on tutustumassa mielenkiintoiseen ihmiseen niin silloin kannattaa miettiä mitä suustaan päästää. Jos toinen ei ole samantekevä niin ei kannata tokaista samantekeviä lauseita.
"Ihan sama" käy ennestään jo tuttujen kesken ja tilanteessa jossa ei ole mitään vaaraa esimerkiksi sysätä valinnan vastuuta toiselle.Tää voi tulla tollaselle mustavalkoiselle ihmiselle, shokkina, mut kaikki aikuiset ei käytä viiniä ollenkaan, eikä tiedä niistä yhtään mitään. Eikä niitä kiinnosta sinun vuoksesi niitä opetella, vaikka sulle tulisikin paha mieli ja sun tunnelma siitä droppais. Yritä kestää nyt sellaisiakin.
Tää viinikeskustelu lähti ihan tuosta ap:n aloituksesta. Viinikeskustelu koskee vain niitä ihmisiä, jotka ovat (toistuvasti) tilanteissa, joissa juodaan viiniä, ja jotka itse juovat viiniä. Tämä ei koske ihmisiä, jotka "ei käytä viiniä ollenkaan eikä tiedä niistä yhtään mitään". Puheena ovat käytöstavat sekä se, miten fiksu ihminen sopeuttaa toimintaansa kulloiseenkin sosiaaliseen tilanteeseen. Jos et käy tilaisuuksissa, jossa sinun odotetaan vastaavan kysymykseen viinistä, ole iloinen. Mutta tämä keskustelu ei ole sinua varten.
Eihän, koska ap sanoi nimen omaan ettei tunne viinejä.
Silloinkaan ei vastata "ihan sama", vaan viedään keskustelua eteenpäin, esimerkiksi vastaamalla, että "en tunne lainkaan viinejä, joten minulle käy kumpi vain". Tästä mies voi sitten ottaa kopin, tehdä valinnan ja vaikka kertoa deitilleen miksi valitsi tämän viinin ja ehkä lauseella tai korkeintaan kahdella sitten jotain perustietoa viineistä. Näin se "ihan sama" tyyppi sivistyy vähän ja jos häntä ei sitten viinikeskustelu enempää nappaa, hän voi sen miehen tietoiskun jälkeen vaikka vaihtaa puheenaihetta.
Kun vastaa kysymykseen teiniangstisella "ihansamalla", niin se samalla tyrehdyttää kätevästi jatkokeskustelunkin.
et kertonut kodin hoito ruuan laitto kyvystäsi jos nua hoituvat olet sopiva patja ehkäisi pitää kuitenkin varmistaa TODELLA.
Sama juttu. Miesystävä jätti, koska en ollut tarpeeksi riidanhaluinen. Minulla on kyllä paljonkin mielipiteitä ja perustelut niille, mutta olisi kuulemma pitänyt mieluummin riidellä rajusti, kuin väitellä kunnioittavasti. Miksi lennättäisin lautasia, jos olen tottunut työelämässäkin ilmaisemaan mielipiteeni ja perustella sen tavalla, jolla toista ei loukata eikä astiat helise?
Tässä hyvä esimerkki käytöstavoista :D
Ohis