Liian tasainen ja särmätön nainen
Tällainen kuulemma olen.
Joskus aiemminkin mut on jätetty, yks sanoi saatesanoiksi, että hän syttyy siitä kun nainen on oikukas ja haastava (jota minä en ole),
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
Miehet kyllä ihastuvat minuun helposti, olen iloinen ja ystävällinen ja ihan ok näköinen, mutta sitten tulen dumbatuksi kun olen niin tylsä. En haasta riitaa, mielialani ei juuri heittele, olen rauhallinen, elämäni on sujuvaa ja mutkatonta, tykkään työstäni, harrastuksistani, talous ja mielenterveys on kunnossa.
Noh, miestä ei tahdo löytyä, mutta eipä kai kaikkea voi saada...
Kommentit (744)
"toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä)."
Mies kun on tuollainen, niin hän on palstan naisten mukaan "perässävedettävä tossukka". Laimean mielipiteetön kuulostaa aika noh laimealta verrattuna miesversioon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author=AP]
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
Ehkä tuollaisessa tilanteessa kannattaisi sanoa että: "en juurikaan tunne viinejä, joten valitse sinä koska sinä tunnet" sen sijaan, että sanoo: "ihan sama", sillä siitä saa helposti sen kuvan että et arvosta/sinua ei kiinnosta. Jos itse näkisin vaivaa valitsessani ravintolaa ja tutkiessani ruoka- ja viinilistoja niin että sieltä löytyy hienoja vaihtoehtoja, ja toinen sanoisi että ihan sama, niin se ei motivoisi kauheasti. Seuraavalla kerralla mentäisiin sitten ketjupitseriaan tai hampurilaisjointtiin.
No voi hyvänen aika! Täysin samaahan tuolla kuitenkin tarkoitetaan, eli muotoilu pitää vaan tehdä Teidän Korkeudellenne sopivaksi, ettei Teidän Korkeutenne loukkaannu. Voi vaan kuvitella mitä munankuorilla kävelyä olisi elämä tuollaisen kanssa. Puistattaa ajatuskin. Aattelepa jos joku ei suostukaan juomaan sitä viiniä ollenkaan, vaikka olet listoja tutkinut miten...! Eikö sekin olisi ihan yhtä kamalaa?
Sanavalinnoilla on paljonkin väliä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Jos itse näet vaivaa valmistaessasi jollekin hyvää ateriaa ja teet kaksi vaihtoehtoa, ja mies vastaa sinulle että ihan sama, niin sekö ei tuntuisi lainkaan epäkunnioittavalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author=AP]
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
Ehkä tuollaisessa tilanteessa kannattaisi sanoa että: "en juurikaan tunne viinejä, joten valitse sinä koska sinä tunnet" sen sijaan, että sanoo: "ihan sama", sillä siitä saa helposti sen kuvan että et arvosta/sinua ei kiinnosta. Jos itse näkisin vaivaa valitsessani ravintolaa ja tutkiessani ruoka- ja viinilistoja niin että sieltä löytyy hienoja vaihtoehtoja, ja toinen sanoisi että ihan sama, niin se ei motivoisi kauheasti. Seuraavalla kerralla mentäisiin sitten ketjupitseriaan tai hampurilaisjointtiin.
No voi hyvänen aika! Täysin samaahan tuolla kuitenkin tarkoitetaan, eli muotoilu pitää vaan tehdä Teidän Korkeudellenne sopivaksi, ettei Teidän Korkeutenne loukkaannu. Voi vaan kuvitella mitä munankuorilla kävelyä olisi elämä tuollaisen kanssa. Puistattaa ajatuskin. Aattelepa jos joku ei suostukaan juomaan sitä viiniä ollenkaan, vaikka olet listoja tutkinut miten...! Eikö sekin olisi ihan yhtä kamalaa?
Sanavalinnoilla on paljonkin väliä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Jos itse näet vaivaa valmistaessasi jollekin hyvää ateriaa ja teet kaksi vaihtoehtoa, ja mies vastaa sinulle että ihan sama, niin sekö ei tuntuisi lainkaan epäkunnioittavalta?
Mutta entä jos sama mies kieltäytyisi KOKONAAN syömästä? Kaikkihan ei juo viiniä ollenkaan. Miksei siitä loukkannuta verisesti?
En minä halua olla ihminen joka pakottaa toisesta vastauksen "käytöstapojen nimissä". Arvostan rehellisyyttä. Mielummin otan itse rehellisen "ihan sama"- vastauksen, kuin pakotetun muka-mielipiteen, siksi etten minä vaan loukkaannu. En halua olla ihminen, jonka seurassa täytyy miettiä mistä sanavalinnoista milloinkin loukkaannun. Kokisin epäonnistuneeni, jos joku ajattelisi seurassani noin.
Ja sama toisinpäin, tarkoitan mitä sanon ja siihen voivat muut luottaa aina 100 % Minun "ihan sama" ei ole loukkaus sinua kohtaan, ei tylytystä, vaan aito toteamus, että vaihtoehdot ovat mielestäni yhtä hyviä ja varteeenotettavia.
Minusta oma tapani on kohteliaampi kuin sinun. Jätän päätäntävallan niille, joilla on asiasta mielipide. Jossain toisessa asiassa sitten toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author=AP]
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
Ehkä tuollaisessa tilanteessa kannattaisi sanoa että: "en juurikaan tunne viinejä, joten valitse sinä koska sinä tunnet" sen sijaan, että sanoo: "ihan sama", sillä siitä saa helposti sen kuvan että et arvosta/sinua ei kiinnosta. Jos itse näkisin vaivaa valitsessani ravintolaa ja tutkiessani ruoka- ja viinilistoja niin että sieltä löytyy hienoja vaihtoehtoja, ja toinen sanoisi että ihan sama, niin se ei motivoisi kauheasti. Seuraavalla kerralla mentäisiin sitten ketjupitseriaan tai hampurilaisjointtiin.
No voi hyvänen aika! Täysin samaahan tuolla kuitenkin tarkoitetaan, eli muotoilu pitää vaan tehdä Teidän Korkeudellenne sopivaksi, ettei Teidän Korkeutenne loukkaannu. Voi vaan kuvitella mitä munankuorilla kävelyä olisi elämä tuollaisen kanssa. Puistattaa ajatuskin. Aattelepa jos joku ei suostukaan juomaan sitä viiniä ollenkaan, vaikka olet listoja tutkinut miten...! Eikö sekin olisi ihan yhtä kamalaa?
Sanavalinnoilla on paljonkin väliä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Jos itse näet vaivaa valmistaessasi jollekin hyvää ateriaa ja teet kaksi vaihtoehtoa, ja mies vastaa sinulle että ihan sama, niin sekö ei tuntuisi lainkaan epäkunnioittavalta?
Ei. Jos tietäisin, että vaihtoehdot ovat yhtä hyviä miehen mielestä ja tietäisin myös sen, että mies on miettinyt asiaa nimenomaan minun näkökulmastani, että jättää minulle harkinnanvallan mm sen mukaan kumpi olisi itselleni mieluisempaa valmistaa, niin miksi ihmeessä loukkaantuisin? Sehän on toisen huomioimista kauniilla tavalla.
Voiko ap enempää olla malliesimerkki naisesta, joka itse kiinnostuu vain jännä miehistä?
Näin naisenakin viihdyn kyllä paremmin eloisien/puhuvien naisten/miesten seurassa. Eihän sitä tarvitse mikään moottoriturpa olla, mutta kyllä pitää mielipiteitä ulos kertoa. Se on keskustelua! Ja uskon, että pienellä harjoittelulla hiljaisempikin löytää äänensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan uskomatonta miten tärkeitä ihmisille vaikuttaa olevan jotkut hiton mielipiteet. Pitää olla mielipiteitä, mielipiteitä, mielipiteitä. Mutta miksi? Mitä ihmeen väliä sillä on mitä mieltä joku on jostakin. Yleensä se mielipide on jonkun täysin mutun varassa tehty, mutta silti on jotenkin mahtavaa mitä enemmän kerkiää sellaisia päässään muodostaa.
Mä voin suoraan sanoa että mulla ei ole enää mielipiteitä juuri mistään. En ehdi perehtyä asioihin niin syvällisesti mitä vaatisi muodostaa mielipide vaikkapa jostain päivänpolitiikan kuumimmasta uutisesta. Uskon että meillä on ihmisiä jotka työkseen tutkivat noita asioita joten luotan heihin, miksi minulla pitäisi olla joku mielipide.
Jos joku kysyy haluanko espanjalaista vai italialaista viiniä niin todellinen vastaukseni on että ihan sama. Sillä ei ole minulle mitään väliä. En silti sano ääneen, että "ihan sama" koska se tosiaan vaikuttaisi epäkohteliaalta. Sanon jomman kumman ja samalla ihmettelen miksi moista edes piti kysyä. Miksi ei vain itse avaa jompaa kumpaa jotta päästään tylsästä viininvalinta-aiheesta eteenpäin oikeasti kiinnostaviin keskustelunaiheisiin.
Itse asiassa on mahdollista, että olet lukenut tämän ketjun keskustelua vähän väärin ja että lopulta olet samaa mieltä kuin suurin osa muistakin: että sosiaalisessa tilanteessa kannattaa ennemmin olla kohtelias kuin epäkohtelias ja että käydään kiinnostavia keskusteluja kiinnostavista keskustelunaiheista.
Tuo sana "mielipide" sotkee tässä asiaa jonkun verran, kun jokainen assosioi sen merkitsemään eri asioita. "Mielipiteen" määritelmään sisältyy myös se, jos sanoo siinä kiinnostavan keskustelun lomassa, että en ole ehtinyt perehtyä asiaan mutta olen sitä mieltä että tv:ssä asiantuntijana esiintynyt Mika puhuu fiksusti ja hänellä tuntuvat olevan hyvät perustelut.
Se, miksi tämä "mielipide"-asia on noussut niin kovasti esille on se, että keskustelun alussa tuotiin esille, miten on "ihan sama" asia a, asia b ja asia c. Aiemmilla keskustelijoilla on ollut tai ei ole ollut kokemusta siitä, miten "ihan sama"-vastaukset tai kykenemättömyys/haluttomuus käydä kiinnostavia keskusteluja saattavat olla joillekin ihmisille ns. turn offeja. Siksi tätä keskustelua käydään tuon vähän harhaanjohtavan "mielipide"-termin alla.
Varmaan tässä eroaa myös se, mikä on kenenkin mielestä kiinnostava keskustelunaihe. Jonkun viiniharrastajan mielestä viinin valinta varmasti onkin sitä. Minun mielestäni ei ole. Olen lukemattomat kerrat istunut jossain päivällisillä tylsistyen kun puhutaan siitä mikä on kenenkin mielipide kustakin ruokalajista. Samalla odottaen että päästäisiin oikeisiin keskustelunaiheisiin, puhumaan vaikkapa elämästä, rakkaudesta, katumuksesta, vanhenemisesta, kuolemasta sun muusta mistä on hankalaa muodostaa mielipidettä mutta keskusteluina ne ovat ainakin itselleni antoisimpia.
Mä olen sitten varmaan epätyypillinen nainen (ja niin ovat lähimmät ystävänikin), kun meitä ei kiinnosta yhtään puhua vaikka vanhenemisesta. Saatetaan vaikka keskustella keskiajan kuninkaallisten pukeutumisesta, maailmankaikkeuden synnystä, ihmisen psykologisesta elinkaaresta, sotastrategioista tai talouspolitiikasta. :D Ja joo, yleensä pelotan miehet pois älykkyydelläni.
Minusta siinä että on opetellut asioita ulkoa ei ole mitään älykästä. Noissa keskusteluissa olisi minulle paljon sellaista mitä en jaksa.
Nuo ovat aiheita, joista ei tarvitse tietää mitään ja niistä voi silti keskustella. Se miten uskottavasti noista aiheista puhuu, kielii mielestäni juuri älykkyydestä ja ehkä vielä enemmän tietopohjasta, mutta sen tiedon ei ole pakko liittyä juuri noihin aiheisiin. Jos on paljon tietoa, niin sitä voi yhdistellä monin eri tavoin eri aiheita pohtiessa.
Useimmille nautinnollisinta seuraa on kuitenkin ihminen, joka on hyvä small talkissa ja tilannehuumorissa, joka pystyy myös kuitenkin tarvittaessa ottamaan osaa vakavaan keskusteluun. Esimerkiksi Ricky Gervais. Suomessahan tällaisia ihmisiä ei juuri ole, ainakaan julkisuudessa esiintyvissä. Kari Enqvist tulee ensimmäisenä mieleen, mutta aika paljon vakavaan painottuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan uskomatonta miten tärkeitä ihmisille vaikuttaa olevan jotkut hiton mielipiteet. Pitää olla mielipiteitä, mielipiteitä, mielipiteitä. Mutta miksi? Mitä ihmeen väliä sillä on mitä mieltä joku on jostakin. Yleensä se mielipide on jonkun täysin mutun varassa tehty, mutta silti on jotenkin mahtavaa mitä enemmän kerkiää sellaisia päässään muodostaa.
Mä voin suoraan sanoa että mulla ei ole enää mielipiteitä juuri mistään. En ehdi perehtyä asioihin niin syvällisesti mitä vaatisi muodostaa mielipide vaikkapa jostain päivänpolitiikan kuumimmasta uutisesta. Uskon että meillä on ihmisiä jotka työkseen tutkivat noita asioita joten luotan heihin, miksi minulla pitäisi olla joku mielipide.
Jos joku kysyy haluanko espanjalaista vai italialaista viiniä niin todellinen vastaukseni on että ihan sama. Sillä ei ole minulle mitään väliä. En silti sano ääneen, että "ihan sama" koska se tosiaan vaikuttaisi epäkohteliaalta. Sanon jomman kumman ja samalla ihmettelen miksi moista edes piti kysyä. Miksi ei vain itse avaa jompaa kumpaa jotta päästään tylsästä viininvalinta-aiheesta eteenpäin oikeasti kiinnostaviin keskustelunaiheisiin.
Itse asiassa on mahdollista, että olet lukenut tämän ketjun keskustelua vähän väärin ja että lopulta olet samaa mieltä kuin suurin osa muistakin: että sosiaalisessa tilanteessa kannattaa ennemmin olla kohtelias kuin epäkohtelias ja että käydään kiinnostavia keskusteluja kiinnostavista keskustelunaiheista.
Tuo sana "mielipide" sotkee tässä asiaa jonkun verran, kun jokainen assosioi sen merkitsemään eri asioita. "Mielipiteen" määritelmään sisältyy myös se, jos sanoo siinä kiinnostavan keskustelun lomassa, että en ole ehtinyt perehtyä asiaan mutta olen sitä mieltä että tv:ssä asiantuntijana esiintynyt Mika puhuu fiksusti ja hänellä tuntuvat olevan hyvät perustelut.
Se, miksi tämä "mielipide"-asia on noussut niin kovasti esille on se, että keskustelun alussa tuotiin esille, miten on "ihan sama" asia a, asia b ja asia c. Aiemmilla keskustelijoilla on ollut tai ei ole ollut kokemusta siitä, miten "ihan sama"-vastaukset tai kykenemättömyys/haluttomuus käydä kiinnostavia keskusteluja saattavat olla joillekin ihmisille ns. turn offeja. Siksi tätä keskustelua käydään tuon vähän harhaanjohtavan "mielipide"-termin alla.
Varmaan tässä eroaa myös se, mikä on kenenkin mielestä kiinnostava keskustelunaihe. Jonkun viiniharrastajan mielestä viinin valinta varmasti onkin sitä. Minun mielestäni ei ole. Olen lukemattomat kerrat istunut jossain päivällisillä tylsistyen kun puhutaan siitä mikä on kenenkin mielipide kustakin ruokalajista. Samalla odottaen että päästäisiin oikeisiin keskustelunaiheisiin, puhumaan vaikkapa elämästä, rakkaudesta, katumuksesta, vanhenemisesta, kuolemasta sun muusta mistä on hankalaa muodostaa mielipidettä mutta keskusteluina ne ovat ainakin itselleni antoisimpia.
Mä olen sitten varmaan epätyypillinen nainen (ja niin ovat lähimmät ystävänikin), kun meitä ei kiinnosta yhtään puhua vaikka vanhenemisesta. Saatetaan vaikka keskustella keskiajan kuninkaallisten pukeutumisesta, maailmankaikkeuden synnystä, ihmisen psykologisesta elinkaaresta, sotastrategioista tai talouspolitiikasta. :D Ja joo, yleensä pelotan miehet pois älykkyydelläni.
Minusta siinä että on opetellut asioita ulkoa ei ole mitään älykästä. Noissa keskusteluissa olisi minulle paljon sellaista mitä en jaksa.
Niin, koska et tiedä asiasta tarpeeksi keskustellaksesi niistä. Et jaksa, koska tietovarantosi on liian pieni, jotta ymmärtäisit, mistä kulloinkin keskustellaan. Se on vähän kuin että kaverisi puhuvat läsnäollessasi saksaa, jota sinä et ymmärrä. Tylsäähän se voi olla, kun ei osaa. (Paitsi jos on älykäs ihminen, silloin alkaa havainnoida kuulemaansa kieltä, etsiä siitä johdonmukaisuuksia, sanalla sanoen oppia.)
Ne ihmiset, jotka väittävät älykkäämmän tekemisen tai keskustelun olevan lähtökohtaisesti tylsää, paljastavat vain oman tietämättömyytensä ja laiskuutensa. Kaikki on tylsää, kun ei osaa mitään. Ulkoaoppimista haukutaan, mutta faktisesti kaikki muistiinpainaminen on viime kädessä ulkoaoppimista. Sekin, missä kohtaa tv:n kaukosäätimessä on äänenvoimakkuusnappula. Senkin tiedon olet oppinut ulkoa.
Toistan vielä, jotta viestini menee perille: kaikki on tylsää, kun et osaa mitään.
Kiitos kun oikein alleviivasit viestini ;) Ja sen jonkun toisenkin viestin joka sanoi sinua ikäväksi ihmiseksi.
Ole hyvä. :-) En huomannut, että joku olisi sanonut minua ikäväksi ihmiseksi, mutta kiitos kun nostit tuonkin huomion esiin. Pitääpä kysyä kaikilta niiltä perheenjäseniltä, ystäviltä, tuttavilta ja kollegoilta, joiden kanssa keskustelen, olenko pätemisenhaluinen besserwisseri sellaisissa keskusteluissa, joita olen tänne kuvaillut. Se, että samat ihmiset toistuvasti hakeutuvat seuraani keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia, kertoo varmaankin siitä, että noilla ihmisillä ei ole parempaa seuraa saatavilla. Sinä varmaankin tunnet myötätuntoa heitä kohtaan. Se kertoo siitä, että olet hyvä ihminen. Minä taas en ole, koska nostin esiin sen, että usein asian tylsäksi leimaaminen viime kädessä kertoo ihmisen tietämättömyydestä ja haluttomuudesta kehittyä. Joku taisi mainita koiran ja kalikan, minä siteeraan nyt tässä sitä kommenttia.
Kyllä sinä olet äärimmäisen raskas ja rasittava ihminen!
Ohis, joka ei ole kertaakaan vielä näihin teidän juttuinut tähän mennessä kommentoinut mitään.
Kiitos, kun avasit toimintaani uudesta näkökulmasta. En haluaisi jankata, mutta minulta puuttuu ilmiselvästi kyky vastata jankkaajalle riittävän selkeällä tavalla. Otan tämän yhdeksi kehityskohteekseni. Ikävää tässä keskusteltaessa on se, että esittämääni ajatusta (tylsyys=tietämättömyys) ei ole kommentoitu. Mutta en yritä enempää.
Otan palautteesi kiitollisuudella vastaan ja mietin, miten voisin olla jatkossa jotakin muuta kuin "äärimmäisen raskas ja rasittava ihminen". Ehkä yksi askel olisi pitäytyä vain illalliskeskusteluissa, eikä yrittää kirjoittamalla täällä.
Olen eri ja olen kommentoinut. Mielestäni eivät ole sama asia. Älykäs voi olla tylsä ja tyhmempi mielenkiintoinen.
Tuo keskustelutaito on myös vain yksi tulokulma tylsyyteen. Eksäni kaipasi sitä, ettei nainen saa olla hänelle itsestäänselvyys. Kaipasi siis draamaa ja räiskettä, turvatonta ja epätervettä suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Älyllinen keskustelu ei tarkoita pelkästään tv:stä kuullun apinointia. (Jos näin, sittenhän keskustelu Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta olisi älykästä keskustelua, mitä se ei ole.)
Ei keskusteluaiheen tarvitse olla älykkäältä vaikuttava, että siitä voi keskustella älykkäästi. Ihan mistä vaan voi, vaikka Johanna Tukiaisen ulosteen väristä. Jos et pysty pitämään tuosta aiheesta spontaanisti 5 minuutin uskottavaa puhetta, niin et ole kummoinenkaan puhuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[quote author=AP]
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
Ehkä tuollaisessa tilanteessa kannattaisi sanoa että: "en juurikaan tunne viinejä, joten valitse sinä koska sinä tunnet" sen sijaan, että sanoo: "ihan sama", sillä siitä saa helposti sen kuvan että et arvosta/sinua ei kiinnosta. Jos itse näkisin vaivaa valitsessani ravintolaa ja tutkiessani ruoka- ja viinilistoja niin että sieltä löytyy hienoja vaihtoehtoja, ja toinen sanoisi että ihan sama, niin se ei motivoisi kauheasti. Seuraavalla kerralla mentäisiin sitten ketjupitseriaan tai hampurilaisjointtiin.
No voi hyvänen aika! Täysin samaahan tuolla kuitenkin tarkoitetaan, eli muotoilu pitää vaan tehdä Teidän Korkeudellenne sopivaksi, ettei Teidän Korkeutenne loukkaannu. Voi vaan kuvitella mitä munankuorilla kävelyä olisi elämä tuollaisen kanssa. Puistattaa ajatuskin. Aattelepa jos joku ei suostukaan juomaan sitä viiniä ollenkaan, vaikka olet listoja tutkinut miten...! Eikö sekin olisi ihan yhtä kamalaa?
Sanavalinnoilla on paljonkin väliä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Jos itse näet vaivaa valmistaessasi jollekin hyvää ateriaa ja teet kaksi vaihtoehtoa, ja mies vastaa sinulle että ihan sama, niin sekö ei tuntuisi lainkaan epäkunnioittavalta?
Ei voi mitään, mutta tulee vähän sellaset marttyyri-naisen vibat tällaisesta. Mies ei osaa sanoa oikeita asioita, sanoo vaan mitä ajattelee ja nainen vetää pultit "ei se arvosta!!!!!!"
Miksi mies ei voi olla sitä mieltä, että molemmat vaihtoehdot ovat täysin yhtä miellyttävät ja miksi ei voi arvostaa sinun työpanostasi ihan täysimääräisesti, vaikka vastaus olisi itse ruokalajin valintaan "ihan sama"? Kai sen arvostuksen voi osoittaa muulla tavalla sitten kun ruokalajin päätös on tehty? Esim kiittämällä kauniisti ja kehumalla?
Sori, mut on tuokin vähän itsekeskeistä, että päättää yksinomaan toisen olevan "epäkohtelias ja epäkunnioittava" jos hän tekee asian toisin. Miksei voi yrittää sen sijaan ymmärtää, että ei se toinen välttämättä ajattele asiaa samalla tavalla kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen tasainen, rauhallinen ja superuskollinen, mikä on mielestäni itsestään selvä asia. Miehen exät olleet niitä jänniä, muiden kanssa flirttailevia ja pettäviä. Mies on varma, että minäkin olen, mutta salaan sen todella taitavasti. Koittaa keksiä, mikä on se mun synkkä salaisuus tms. En kohta enää jaksa tätä, että ei usko, että oikeasti olen just se miten käyttäydyn, enkä salaa mitään.
Sun mies on mustasukkainen kontrolloija. Selittelyt eksistä ei ehkä aivan pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Monikohan tekee tyhjästä draamaa kun näkee, että odotetaan "särmää"?
Jatkuva draaman hakeminen ja riehuminen käy tylsäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen nykyisellä Ensitreffit alttarilla, kun muilla pareilla menee hyvin, mutta kauniilla Sallalla, joka on rauhallinen, fiksu ja tasainen, ei kovin suurieleinen tai eläytyvä, niin mies sanoo, että "Ei oo oikein kemiaa, kyllä kaipais tähän suhteeseen jotain potkua, nyt on liian rauhallista."
Se muuten kertoo jotain tästäkin keskustelusta ja tarpeesta siihen, että keskusteluun osallistuu ihmisiä, jotka katsovat Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa. Ikävä kyllä. Ehkä tämä on rumasti sanottu ja pyydän sitä anteeksi, mutta se, mitä tv:stä katsoo, voi olla yksi keskeinen osa sitä ongelmaa, josta tässä keskustellaan.
Paskat. Mä haluan välillä katsoa aivot narikkaan -hömppää ihan vaihteen vuoksi. Se ei sulje pois sitä, ettenkö voisi katsoa myös asiaohjelmia. Varsinkin tässä maailmantilanteessa on ihan hyvä välillä irrottautua ahdistavista uutisista.
Kukin tekee tavallaan, mutta miksi ei katsoisi ammattilaiskäsikirjoittajien kirjoittamaa, hyvintuotettua draamaa, jos eskapismia haluaa? Enkä ole kieltämässä keneltäkään tosi-tv:n katselua, kunhan totean vain, omana mielipiteenäni, että ihmisen aika ja myös vastaanottokyky on rajallista ja kannattaa miettiä, mitä omaan itseensä haluaa laittaa. Vaihtoehtoja on paljon. Itse olen onnellinen siitä, että en ole elämässäni niin väsynyt enkä ahdistunut, että katsoisin tosi-tv-ohjelmia. Ja olen onnellinen siitä, että kukaan lähipiirissänikään (kukaan, kenen kanssa oikeassani elämässäni puhun) ei katso niitä myöskään. Meillä ihmisillä on erilaiset onnenlähteet. :-)
Minä olen hyvin herkkä ja päästäkseni irti ikävistä ajatuksista en missään nimessä katso laatudraamaa. Ne ovat aivan liian kauheita minulle. Mieluummin katson täyttä hömppää ja yritän unohtaa pahan maailman. Draamasarjoissa se paha maailma tulee jälleen esiin, tosin käsikirjoitettuna, mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan uskomatonta miten tärkeitä ihmisille vaikuttaa olevan jotkut hiton mielipiteet. Pitää olla mielipiteitä, mielipiteitä, mielipiteitä. Mutta miksi? Mitä ihmeen väliä sillä on mitä mieltä joku on jostakin. Yleensä se mielipide on jonkun täysin mutun varassa tehty, mutta silti on jotenkin mahtavaa mitä enemmän kerkiää sellaisia päässään muodostaa.
Mä voin suoraan sanoa että mulla ei ole enää mielipiteitä juuri mistään. En ehdi perehtyä asioihin niin syvällisesti mitä vaatisi muodostaa mielipide vaikkapa jostain päivänpolitiikan kuumimmasta uutisesta. Uskon että meillä on ihmisiä jotka työkseen tutkivat noita asioita joten luotan heihin, miksi minulla pitäisi olla joku mielipide.
Jos joku kysyy haluanko espanjalaista vai italialaista viiniä niin todellinen vastaukseni on että ihan sama. Sillä ei ole minulle mitään väliä. En silti sano ääneen, että "ihan sama" koska se tosiaan vaikuttaisi epäkohteliaalta. Sanon jomman kumman ja samalla ihmettelen miksi moista edes piti kysyä. Miksi ei vain itse avaa jompaa kumpaa jotta päästään tylsästä viininvalinta-aiheesta eteenpäin oikeasti kiinnostaviin keskustelunaiheisiin.
Itse asiassa on mahdollista, että olet lukenut tämän ketjun keskustelua vähän väärin ja että lopulta olet samaa mieltä kuin suurin osa muistakin: että sosiaalisessa tilanteessa kannattaa ennemmin olla kohtelias kuin epäkohtelias ja että käydään kiinnostavia keskusteluja kiinnostavista keskustelunaiheista.
Tuo sana "mielipide" sotkee tässä asiaa jonkun verran, kun jokainen assosioi sen merkitsemään eri asioita. "Mielipiteen" määritelmään sisältyy myös se, jos sanoo siinä kiinnostavan keskustelun lomassa, että en ole ehtinyt perehtyä asiaan mutta olen sitä mieltä että tv:ssä asiantuntijana esiintynyt Mika puhuu fiksusti ja hänellä tuntuvat olevan hyvät perustelut.
Se, miksi tämä "mielipide"-asia on noussut niin kovasti esille on se, että keskustelun alussa tuotiin esille, miten on "ihan sama" asia a, asia b ja asia c. Aiemmilla keskustelijoilla on ollut tai ei ole ollut kokemusta siitä, miten "ihan sama"-vastaukset tai kykenemättömyys/haluttomuus käydä kiinnostavia keskusteluja saattavat olla joillekin ihmisille ns. turn offeja. Siksi tätä keskustelua käydään tuon vähän harhaanjohtavan "mielipide"-termin alla.
Varmaan tässä eroaa myös se, mikä on kenenkin mielestä kiinnostava keskustelunaihe. Jonkun viiniharrastajan mielestä viinin valinta varmasti onkin sitä. Minun mielestäni ei ole. Olen lukemattomat kerrat istunut jossain päivällisillä tylsistyen kun puhutaan siitä mikä on kenenkin mielipide kustakin ruokalajista. Samalla odottaen että päästäisiin oikeisiin keskustelunaiheisiin, puhumaan vaikkapa elämästä, rakkaudesta, katumuksesta, vanhenemisesta, kuolemasta sun muusta mistä on hankalaa muodostaa mielipidettä mutta keskusteluina ne ovat ainakin itselleni antoisimpia.
Mä olen sitten varmaan epätyypillinen nainen (ja niin ovat lähimmät ystävänikin), kun meitä ei kiinnosta yhtään puhua vaikka vanhenemisesta. Saatetaan vaikka keskustella keskiajan kuninkaallisten pukeutumisesta, maailmankaikkeuden synnystä, ihmisen psykologisesta elinkaaresta, sotastrategioista tai talouspolitiikasta. :D Ja joo, yleensä pelotan miehet pois älykkyydelläni.
Minusta siinä että on opetellut asioita ulkoa ei ole mitään älykästä. Noissa keskusteluissa olisi minulle paljon sellaista mitä en jaksa.
Niin, koska et tiedä asiasta tarpeeksi keskustellaksesi niistä. Et jaksa, koska tietovarantosi on liian pieni, jotta ymmärtäisit, mistä kulloinkin keskustellaan. Se on vähän kuin että kaverisi puhuvat läsnäollessasi saksaa, jota sinä et ymmärrä. Tylsäähän se voi olla, kun ei osaa. (Paitsi jos on älykäs ihminen, silloin alkaa havainnoida kuulemaansa kieltä, etsiä siitä johdonmukaisuuksia, sanalla sanoen oppia.)
Ne ihmiset, jotka väittävät älykkäämmän tekemisen tai keskustelun olevan lähtökohtaisesti tylsää, paljastavat vain oman tietämättömyytensä ja laiskuutensa. Kaikki on tylsää, kun ei osaa mitään. Ulkoaoppimista haukutaan, mutta faktisesti kaikki muistiinpainaminen on viime kädessä ulkoaoppimista. Sekin, missä kohtaa tv:n kaukosäätimessä on äänenvoimakkuusnappula. Senkin tiedon olet oppinut ulkoa.
Toistan vielä, jotta viestini menee perille: kaikki on tylsää, kun et osaa mitään.
Kiitos kun oikein alleviivasit viestini ;) Ja sen jonkun toisenkin viestin joka sanoi sinua ikäväksi ihmiseksi.
Ole hyvä. :-) En huomannut, että joku olisi sanonut minua ikäväksi ihmiseksi, mutta kiitos kun nostit tuonkin huomion esiin. Pitääpä kysyä kaikilta niiltä perheenjäseniltä, ystäviltä, tuttavilta ja kollegoilta, joiden kanssa keskustelen, olenko pätemisenhaluinen besserwisseri sellaisissa keskusteluissa, joita olen tänne kuvaillut. Se, että samat ihmiset toistuvasti hakeutuvat seuraani keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia, kertoo varmaankin siitä, että noilla ihmisillä ei ole parempaa seuraa saatavilla. Sinä varmaankin tunnet myötätuntoa heitä kohtaan. Se kertoo siitä, että olet hyvä ihminen. Minä taas en ole, koska nostin esiin sen, että usein asian tylsäksi leimaaminen viime kädessä kertoo ihmisen tietämättömyydestä ja haluttomuudesta kehittyä. Joku taisi mainita koiran ja kalikan, minä siteeraan nyt tässä sitä kommenttia.
Kyllä sinä olet äärimmäisen raskas ja rasittava ihminen!
Ohis, joka ei ole kertaakaan vielä näihin teidän juttuinut tähän mennessä kommentoinut mitään.
Kiitos, kun avasit toimintaani uudesta näkökulmasta. En haluaisi jankata, mutta minulta puuttuu ilmiselvästi kyky vastata jankkaajalle riittävän selkeällä tavalla. Otan tämän yhdeksi kehityskohteekseni. Ikävää tässä keskusteltaessa on se, että esittämääni ajatusta (tylsyys=tietämättömyys) ei ole kommentoitu. Mutta en yritä enempää.
Otan palautteesi kiitollisuudella vastaan ja mietin, miten voisin olla jatkossa jotakin muuta kuin "äärimmäisen raskas ja rasittava ihminen". Ehkä yksi askel olisi pitäytyä vain illalliskeskusteluissa, eikä yrittää kirjoittamalla täällä.
Olen eri ja olen kommentoinut. Mielestäni eivät ole sama asia. Älykäs voi olla tylsä ja tyhmempi mielenkiintoinen.
Tuo keskustelutaito on myös vain yksi tulokulma tylsyyteen. Eksäni kaipasi sitä, ettei nainen saa olla hänelle itsestäänselvyys. Kaipasi siis draamaa ja räiskettä, turvatonta ja epätervettä suhdetta.
Tuossa älykkyys-tylsyys keskustelussa taisi olla pointtina se, että moni pitää tylsänä asiaa, josta ei tiedä tarpeeksi. Että kun joku aihe leimataan "tylsäksi" niin se vaan kertoo siitä, että ihminen ei tiedä asiasta tarpeeksi, jotta ymmärtäisi sen olevan kiinnostava. Tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kukaan sanonut tuollaista, vaikka tuollainen olen. Ehkä mun seuraan hakeutuu ja minäkin haen niitä, jotka ei kaipaa draamaa. Nykyinen seurustelukumppani on jopa rauhallisempi kuin minä, vaikka luulin, ettei se olisi edes mahdollista.
Just yhdellä foorumilla yksi hyvännäköinen mies sanoi, että draamattomuus olis hänelle hyve naisessa."Just yhdellä foorumilla yksi hyvännäköinen mies sanoi, että draamattomuus olis hänelle hyve naisessa."
Tää on sama, kun miehet sanoo, että ne haluaa luonnollisen ja meikittömän naisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissain asioissa olisi hyvä olla mielipiteitä ja omia ajatuksia.
Ehkä sinulle on sama mitä syödään tai minkä väriset sohvatyynyt ostetaan. Se olisi minulle aika lailla fine, koska en ole nirso ruuasta eikä sisustaminen ole minun juttuni. Ei ole väliä silläkään mitä punaviiniä ostetaan tai mihin mennään kahville.
Mutta sitten on melkoinen määrä asioita joista minulle on mielipide. Politiikka, musiikki, luonnonsuojelu, ajanvietto kavereiden kanssa eikä aina vain kaksin, rahankäyttö, jne.
Joillekin naisille olisin kenties tylsimys koska minusta ei saa kaveria metasäätämiseen, kulinaristiksi tai kotipesän pikkutarkaksi rakentajaksi. Jollekin muulle hyvä keskustelukumppani jonka kanssa juttua riittää yöhön saakka.
Minä olen ikävä kyllä törmännyt naisiin jotka ovat lapasia aivan kaikessa. Minun on johdettava keskustelua, päätettävä kaikesta, kuljettava kaikkialle edellä, hoidettava kaikki pulmatilanteet. Yhteinen kaveripiiri on minun kaveripiirini koska naisella on kaksi kaveria jotka viihtyvät kotona, harrastukset minun harrastuksiani tai yhteisiä jos nainen innostuu lähtemään minun harrastuksiini mukaan. Asuinpaikka on minun koska nainen ei ole tyytyväinen omaansa vaan haaveilee alueesta jolla asun. Jos seksiin päästään, osaatte ehkä arvata kumman pitää olla akviinen osapuoli.
Ja minähän tykkäisin suorasanaisesta ja vähän dominoivastakin naisesta, sellaisesta poikatytöstä. Mutta hekin tuntuvat haluavan että mies on kovempi luu jota haastetaan, mutta sitten mies karjahtaa ja nainen alistuu miehen turvalliseen syliin.
Muut ovatkin jo toistaneet moneen kertaan että joko ap tavoittelee maskuliinisia saalistajamiehiä jotka haluavat haastavan saaliin, tai oikeasti ap on yksinkertaisesti tylsä kuin harmaa tiiliseinä. Tasaisuus ja rauhallisuus eivät ole ongelma kunhan etsii oikeanlaisen miehen, se on jos mikään ei kiinnosta ja kaikki on "ihan sama".
Vaikutat sopivalta subiksi. Ne on just tuollaisia jotka kokevat joutuvansa olla aina ohjaksissa, vaikka tosiasiassa haluaisivat vain olla välillä piiskattavina ilman sanavaltaa.
Suurin osa naisista kuitenkin haluaa domin. Koska näin se vain yeensä heteroilla menee.
Keskivertoihminen ei halua olla sub eikä dom. Tommoset hommat ei vaan kiinnosta eikä etenkään niillä ole mitään seksuaalista merkitystä.
Ei tuossa kontekstissa (bdsm, piiskaamiset ja muut).
Mutta se kumpi on enemmän ohjaksissa onkin eri asia. Ja lähes aina sen halutaan olevan mies, ainakin seksissä.
Vastaatte ehkä tähän ei, mutta kun kysyn miltä kuulostaa jos nainen on se joka vie, vastaatte että ei kiitos sellaista miestä minulle.
Lisäätte tähän että normaalissa parisuhteessa molemmat vievät, mutta kun kysyn kaipaatteko ohjaksissa olemiseen liittyviä miestyypillisiä piirteitä (kuten määrätietoiset otteet) joita itsessänne on vähemmän, vastaatte että totta kai koska olette heteroita ja haluatte miehen.
Eli mies on se dominoivampi osapuoli, asiaa ei vain haluta kuvata niin.
Toi on niin roskaa, enemmistö ei ajattele seksiä lainkaan siltä kannalta että toinen alistaa ja toinen alistuu, nämä on jotakin kieroutuneen mielen tulkintoja. Hyvään tasaveroiseen seksiin noi ei kuulu, siinä on kyse rakkaudesta ja sen osoittamisesta eikä kisasta, kuka pissii pisimmälle.
Mutta aiheeseen, liian tylsä ja varma ei kannata olla. Eikä ole sukupuolikysymys, siinä kohtaa kun ihminen on epätoivoinen ja suostuu mihin vaan ettei toinen jätä, lakkaa se toinen arvostamasta.
Minä en jaksaisi tyyppiä jota ei kiinnosta mikään, he eivät ole kilttejä vaan tylsiä ja usein huonoitsetuntoisia.
Ei ajattelekaan, mutta toimii silti niin ihan vaistonvaraisesti ;)
Hyi miten limainen tyyppi. Ei ihme ettei löydy Justiinaa.
Olen heteronainen, joten en ole kiinnostunut justiinoista ;) Naimisissa olen ollut mieheni kanssa 12 vuotta ;)
En osaa sanoa onko asia tosiaan niin että liian tasainen ja tylsä nainen ei saa seuraa. Itse olen äkkipikainen, temperamenttinen, varsin älykäs ja nopea liikkeissäni ja mulla on aina ollut seuraa. En anna miesten kävellä ylitse ja osaan pitää puoliani. Olen silti naisellinen, hauska ja ei nätistä naamasta ja hoikasta varrestakaan ole koskaan ollut haittaa. Mutta joo saatan olla haastava kumppani, sitä en kiellä.
Älykäs ihminen keksii kyllä jonkun kohteliaan sanamuodon.
"Ihan sama" käy johinkin tilanteeseen. Mutta pitää olla hiukan sosiaalista älyä ja tilannetajua milloin kannattaa muotoilla sama asia hiukan toisin.
Itselle on ainakin silloin hiukan väliä millaisen kuvan minusta saa ja mieluummin antaisin fiksun, kohteliaan, erilaisista asioista kiinnostuneen ja asioista edes jonkin verran tietävän ihmiskuvan.
Koska olen sellainen ihan todellisuudessakin.
Miksi antaa itsestään huonompi kuva kuin on?
Viineistä puheenollen. Oletan, että jokaisella aikuisella ihmisellä on edes jonkinlainen mielipide erilaisista viineistä. Erottaa ainakin eron puna- ja valkoviinin suhteen.
Vaikka olisikin ihan sama, niin olisi kohteliasta sanoa, että vaikka pidän molemmista niin otan nyt tällä kertaa punaviiniä.
Toisen ei tarvitse arpoa ja miettiä valitsiko kuitenkin väärän viinin.
Kun on tutustumassa mielenkiintoiseen ihmiseen niin silloin kannattaa miettiä mitä suustaan päästää. Jos toinen ei ole samantekevä niin ei kannata tokaista samantekeviä lauseita.
"Ihan sama" käy ennestään jo tuttujen kesken ja tilanteessa jossa ei ole mitään vaaraa esimerkiksi sysätä valinnan vastuuta toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä yksi alistumishullu pilasi tämänkin keskustelun. Menisi jonnekin seksipalstalle jankkaamaan.
Naisten mielestä keskustelu on pilalla aina kun miehet sanovat jotain mistä naiset eivät pidä, tai jos annetaan ymmärtää etei syypää olekaan mies.
Tuo alistumisjuttu on hyvä huomio. Pääosa naisista on enemmän tai vähemmän alistuvia.
Kyllä, ei biologia muutu sillä että joku ajattelee jotain. Sen sijaan tämä koskee vain petipuuhia, turha kuvitella että naiset haluavat, tai edes aikoisivat alistua miehelle muuten.
Tänne taisi tulla uusi "ohis" ns. keskustelemaan, joka ei tiedä/ymmärrä, kuka keskustelussa on sanonut mitäkin ja mitä ylipäätään on keskusteltu.