Lue keskustelun säännöt.
Liian tasainen ja särmätön nainen
22.09.2022 |
Tällainen kuulemma olen.
Joskus aiemminkin mut on jätetty, yks sanoi saatesanoiksi, että hän syttyy siitä kun nainen on oikukas ja haastava (jota minä en ole),
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
Miehet kyllä ihastuvat minuun helposti, olen iloinen ja ystävällinen ja ihan ok näköinen, mutta sitten tulen dumbatuksi kun olen niin tylsä. En haasta riitaa, mielialani ei juuri heittele, olen rauhallinen, elämäni on sujuvaa ja mutkatonta, tykkään työstäni, harrastuksistani, talous ja mielenterveys on kunnossa.
Noh, miestä ei tahdo löytyä, mutta eipä kai kaikkea voi saada...
Kommentit (744)
Mä olen luova, taiteellinen ja boheemi innostuja, joka hääräilee jatkuvasti jonkun projektin kimpussa, ja mulle on todella tärkeää, että mulla on parisuhteessakin tietynlainen vapaus. Mun mies on tosi rauhallinen, ja hän aina sanoo, että saa virtaa itse siitä, kun mä uskallan toteuttaa mitä erikoisempia visioitani. Ei se varmaan aina oo niin helppoa hänelläkään, kun saatan yhtäkkiä ilmoittaa lähteväni huomenna vaikka kavereiden kanssa Norjaan vaeltamaan tai Lappiin maalaamaan tauluja. Mutta hän siis tykkää siitä innostuksen energiasta, eli ei siis mistään draamasta. Hän voisi varmaan olla naimisissa myös jonkun hajuttoman ja värittömän persoonan kanssa ihan onnellisesti, mutta jostain syystä on valinnut vähän haastavamman tien, mun onneksi tietysti 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan uskomatonta miten tärkeitä ihmisille vaikuttaa olevan jotkut hiton mielipiteet. Pitää olla mielipiteitä, mielipiteitä, mielipiteitä. Mutta miksi? Mitä ihmeen väliä sillä on mitä mieltä joku on jostakin. Yleensä se mielipide on jonkun täysin mutun varassa tehty, mutta silti on jotenkin mahtavaa mitä enemmän kerkiää sellaisia päässään muodostaa.
Mä voin suoraan sanoa että mulla ei ole enää mielipiteitä juuri mistään. En ehdi perehtyä asioihin niin syvällisesti mitä vaatisi muodostaa mielipide vaikkapa jostain päivänpolitiikan kuumimmasta uutisesta. Uskon että meillä on ihmisiä jotka työkseen tutkivat noita asioita joten luotan heihin, miksi minulla pitäisi olla joku mielipide.
Jos joku kysyy haluanko espanjalaista vai italialaista viiniä niin todellinen vastaukseni on että ihan sama. Sillä ei ole minulle mitään väliä. En silti sano ääneen, että "ihan sama" koska se tosiaan vaikuttaisi epäkohteliaalta. Sanon jomman kumman ja samalla ihmettelen miksi moista edes piti kysyä. Miksi ei vain itse avaa jompaa kumpaa jotta päästään tylsästä viininvalinta-aiheesta eteenpäin oikeasti kiinnostaviin keskustelunaiheisiin.
Itse asiassa on mahdollista, että olet lukenut tämän ketjun keskustelua vähän väärin ja että lopulta olet samaa mieltä kuin suurin osa muistakin: että sosiaalisessa tilanteessa kannattaa ennemmin olla kohtelias kuin epäkohtelias ja että käydään kiinnostavia keskusteluja kiinnostavista keskustelunaiheista.
Tuo sana "mielipide" sotkee tässä asiaa jonkun verran, kun jokainen assosioi sen merkitsemään eri asioita. "Mielipiteen" määritelmään sisältyy myös se, jos sanoo siinä kiinnostavan keskustelun lomassa, että en ole ehtinyt perehtyä asiaan mutta olen sitä mieltä että tv:ssä asiantuntijana esiintynyt Mika puhuu fiksusti ja hänellä tuntuvat olevan hyvät perustelut.
Se, miksi tämä "mielipide"-asia on noussut niin kovasti esille on se, että keskustelun alussa tuotiin esille, miten on "ihan sama" asia a, asia b ja asia c. Aiemmilla keskustelijoilla on ollut tai ei ole ollut kokemusta siitä, miten "ihan sama"-vastaukset tai kykenemättömyys/haluttomuus käydä kiinnostavia keskusteluja saattavat olla joillekin ihmisille ns. turn offeja. Siksi tätä keskustelua käydään tuon vähän harhaanjohtavan "mielipide"-termin alla.
Varmaan tässä eroaa myös se, mikä on kenenkin mielestä kiinnostava keskustelunaihe. Jonkun viiniharrastajan mielestä viinin valinta varmasti onkin sitä. Minun mielestäni ei ole. Olen lukemattomat kerrat istunut jossain päivällisillä tylsistyen kun puhutaan siitä mikä on kenenkin mielipide kustakin ruokalajista. Samalla odottaen että päästäisiin oikeisiin keskustelunaiheisiin, puhumaan vaikkapa elämästä, rakkaudesta, katumuksesta, vanhenemisesta, kuolemasta sun muusta mistä on hankalaa muodostaa mielipidettä mutta keskusteluina ne ovat ainakin itselleni antoisimpia.
Mä olen sitten varmaan epätyypillinen nainen (ja niin ovat lähimmät ystävänikin), kun meitä ei kiinnosta yhtään puhua vaikka vanhenemisesta. Saatetaan vaikka keskustella keskiajan kuninkaallisten pukeutumisesta, maailmankaikkeuden synnystä, ihmisen psykologisesta elinkaaresta, sotastrategioista tai talouspolitiikasta. :D Ja joo, yleensä pelotan miehet pois älykkyydelläni.
Minusta siinä että on opetellut asioita ulkoa ei ole mitään älykästä. Noissa keskusteluissa olisi minulle paljon sellaista mitä en jaksa.
Niin, koska et tiedä asiasta tarpeeksi keskustellaksesi niistä. Et jaksa, koska tietovarantosi on liian pieni, jotta ymmärtäisit, mistä kulloinkin keskustellaan. Se on vähän kuin että kaverisi puhuvat läsnäollessasi saksaa, jota sinä et ymmärrä. Tylsäähän se voi olla, kun ei osaa. (Paitsi jos on älykäs ihminen, silloin alkaa havainnoida kuulemaansa kieltä, etsiä siitä johdonmukaisuuksia, sanalla sanoen oppia.)
Ne ihmiset, jotka väittävät älykkäämmän tekemisen tai keskustelun olevan lähtökohtaisesti tylsää, paljastavat vain oman tietämättömyytensä ja laiskuutensa. Kaikki on tylsää, kun ei osaa mitään. Ulkoaoppimista haukutaan, mutta faktisesti kaikki muistiinpainaminen on viime kädessä ulkoaoppimista. Sekin, missä kohtaa tv:n kaukosäätimessä on äänenvoimakkuusnappula. Senkin tiedon olet oppinut ulkoa.
Toistan vielä, jotta viestini menee perille: kaikki on tylsää, kun et osaa mitään.
Joopa. Olen eri. Ällän paperit suurin piirtein lukematta. Mensan jäsenyys joskus jne. Inhian tekoälyllisyyttä yhtä paljon kuin tekotaiteellisuutta. Hyviä keskusteluja, mielenkiintoisia ja antoisia voi olla paljon itseä tyhmempien kanssa. Uskon tunteen olevan molemminpuolinen.
Uskon, että olet oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissain asioissa olisi hyvä olla mielipiteitä ja omia ajatuksia.
Ehkä sinulle on sama mitä syödään tai minkä väriset sohvatyynyt ostetaan. Se olisi minulle aika lailla fine, koska en ole nirso ruuasta eikä sisustaminen ole minun juttuni. Ei ole väliä silläkään mitä punaviiniä ostetaan tai mihin mennään kahville.
Mutta sitten on melkoinen määrä asioita joista minulle on mielipide. Politiikka, musiikki, luonnonsuojelu, ajanvietto kavereiden kanssa eikä aina vain kaksin, rahankäyttö, jne.
Joillekin naisille olisin kenties tylsimys koska minusta ei saa kaveria metasäätämiseen, kulinaristiksi tai kotipesän pikkutarkaksi rakentajaksi. Jollekin muulle hyvä keskustelukumppani jonka kanssa juttua riittää yöhön saakka.
Minä olen ikävä kyllä törmännyt naisiin jotka ovat lapasia aivan kaikessa. Minun on johdettava keskustelua, päätettävä kaikesta, kuljettava kaikkialle edellä, hoidettava kaikki pulmatilanteet. Yhteinen kaveripiiri on minun kaveripiirini koska naisella on kaksi kaveria jotka viihtyvät kotona, harrastukset minun harrastuksiani tai yhteisiä jos nainen innostuu lähtemään minun harrastuksiini mukaan. Asuinpaikka on minun koska nainen ei ole tyytyväinen omaansa vaan haaveilee alueesta jolla asun. Jos seksiin päästään, osaatte ehkä arvata kumman pitää olla akviinen osapuoli.
Ja minähän tykkäisin suorasanaisesta ja vähän dominoivastakin naisesta, sellaisesta poikatytöstä. Mutta hekin tuntuvat haluavan että mies on kovempi luu jota haastetaan, mutta sitten mies karjahtaa ja nainen alistuu miehen turvalliseen syliin.
Muut ovatkin jo toistaneet moneen kertaan että joko ap tavoittelee maskuliinisia saalistajamiehiä jotka haluavat haastavan saaliin, tai oikeasti ap on yksinkertaisesti tylsä kuin harmaa tiiliseinä. Tasaisuus ja rauhallisuus eivät ole ongelma kunhan etsii oikeanlaisen miehen, se on jos mikään ei kiinnosta ja kaikki on "ihan sama".
Vaikutat sopivalta subiksi. Ne on just tuollaisia jotka kokevat joutuvansa olla aina ohjaksissa, vaikka tosiasiassa haluaisivat vain olla välillä piiskattavina ilman sanavaltaa.
Suurin osa naisista kuitenkin haluaa domin. Koska näin se vain yeensä heteroilla menee.
Keskivertoihminen ei halua olla sub eikä dom. Tommoset hommat ei vaan kiinnosta eikä etenkään niillä ole mitään seksuaalista merkitystä.
Ei tuossa kontekstissa (bdsm, piiskaamiset ja muut).
Mutta se kumpi on enemmän ohjaksissa onkin eri asia. Ja lähes aina sen halutaan olevan mies, ainakin seksissä.
Vastaatte ehkä tähän ei, mutta kun kysyn miltä kuulostaa jos nainen on se joka vie, vastaatte että ei kiitos sellaista miestä minulle.
Lisäätte tähän että normaalissa parisuhteessa molemmat vievät, mutta kun kysyn kaipaatteko ohjaksissa olemiseen liittyviä miestyypillisiä piirteitä (kuten määrätietoiset otteet) joita itsessänne on vähemmän, vastaatte että totta kai koska olette heteroita ja haluatte miehen.
Eli mies on se dominoivampi osapuoli, asiaa ei vain haluta kuvata niin.
Mitä dominoivampi henkilö noin muuten, sitä suurempi todennäköisyys haluun alistua. Alistuminen kun on vastapainoa sille kaikelle muulle. Ei kukaan jaksa olla koko ajan päättämässä.
Tästä syystä ne on aina niitä toimitusjohtajia jotka jää kiinni housut kintuissa pakarat punaisina.
Minä olen se joka päättää asiat, hoitaa kaiken ja tietää kaiken. Tämä vetää puoleensa tissiposkimiehiä, koska on kiva kun ei tarvitse itse tehdä mitään. He kuitenkin ovat minulle vääriä, koska heistä ei ole sängyn puolella mihinkään. Sielläkin vain lekottelisivat kädet niskan takana maaten.
Nykyinen mies on just hyvä. Ja iän, ja pitkän, vakaan parisuhteen myötä roolitkin ovat lientyneet, eli nykyään mieskin hoitaa asioita ja minä annan hoitaa. Tämä tasaa myös sänkyhommia.
Yksi hassu juttu tuossa on.
Pomonaiset haluavat vastapainona alistua.
Mutta tällä logiikalla hissukkanaiset muuttuisivat sängyssä kunnon dominoiksi. Ja eivät muuten muutu, vaan ovat alistuvia, kuten pomonaisetkin. Itse asiassa vielä useammin.
Nainen alistuu/ jäätyy/ passivoituu ihan siksikin, että se on turvallisinta. Mies on kuitenkin vahvempi. Ja jos seksi on huonoa, tapahtuu sama ilmiö. Nainen jaksaa hetken herätellä miehestä himoa, mutta jos sitä ei tapahdu, nainen passivoituu.
Miten tämä yksi alistumishullu pilasi tämänkin keskustelun. Menisi jonnekin seksipalstalle jankkaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan uskomatonta miten tärkeitä ihmisille vaikuttaa olevan jotkut hiton mielipiteet. Pitää olla mielipiteitä, mielipiteitä, mielipiteitä. Mutta miksi? Mitä ihmeen väliä sillä on mitä mieltä joku on jostakin. Yleensä se mielipide on jonkun täysin mutun varassa tehty, mutta silti on jotenkin mahtavaa mitä enemmän kerkiää sellaisia päässään muodostaa.
Mä voin suoraan sanoa että mulla ei ole enää mielipiteitä juuri mistään. En ehdi perehtyä asioihin niin syvällisesti mitä vaatisi muodostaa mielipide vaikkapa jostain päivänpolitiikan kuumimmasta uutisesta. Uskon että meillä on ihmisiä jotka työkseen tutkivat noita asioita joten luotan heihin, miksi minulla pitäisi olla joku mielipide.
Jos joku kysyy haluanko espanjalaista vai italialaista viiniä niin todellinen vastaukseni on että ihan sama. Sillä ei ole minulle mitään väliä. En silti sano ääneen, että "ihan sama" koska se tosiaan vaikuttaisi epäkohteliaalta. Sanon jomman kumman ja samalla ihmettelen miksi moista edes piti kysyä. Miksi ei vain itse avaa jompaa kumpaa jotta päästään tylsästä viininvalinta-aiheesta eteenpäin oikeasti kiinnostaviin keskustelunaiheisiin.
Itse asiassa on mahdollista, että olet lukenut tämän ketjun keskustelua vähän väärin ja että lopulta olet samaa mieltä kuin suurin osa muistakin: että sosiaalisessa tilanteessa kannattaa ennemmin olla kohtelias kuin epäkohtelias ja että käydään kiinnostavia keskusteluja kiinnostavista keskustelunaiheista.
Tuo sana "mielipide" sotkee tässä asiaa jonkun verran, kun jokainen assosioi sen merkitsemään eri asioita. "Mielipiteen" määritelmään sisältyy myös se, jos sanoo siinä kiinnostavan keskustelun lomassa, että en ole ehtinyt perehtyä asiaan mutta olen sitä mieltä että tv:ssä asiantuntijana esiintynyt Mika puhuu fiksusti ja hänellä tuntuvat olevan hyvät perustelut.
Se, miksi tämä "mielipide"-asia on noussut niin kovasti esille on se, että keskustelun alussa tuotiin esille, miten on "ihan sama" asia a, asia b ja asia c. Aiemmilla keskustelijoilla on ollut tai ei ole ollut kokemusta siitä, miten "ihan sama"-vastaukset tai kykenemättömyys/haluttomuus käydä kiinnostavia keskusteluja saattavat olla joillekin ihmisille ns. turn offeja. Siksi tätä keskustelua käydään tuon vähän harhaanjohtavan "mielipide"-termin alla.
Varmaan tässä eroaa myös se, mikä on kenenkin mielestä kiinnostava keskustelunaihe. Jonkun viiniharrastajan mielestä viinin valinta varmasti onkin sitä. Minun mielestäni ei ole. Olen lukemattomat kerrat istunut jossain päivällisillä tylsistyen kun puhutaan siitä mikä on kenenkin mielipide kustakin ruokalajista. Samalla odottaen että päästäisiin oikeisiin keskustelunaiheisiin, puhumaan vaikkapa elämästä, rakkaudesta, katumuksesta, vanhenemisesta, kuolemasta sun muusta mistä on hankalaa muodostaa mielipidettä mutta keskusteluina ne ovat ainakin itselleni antoisimpia.
Mä olen sitten varmaan epätyypillinen nainen (ja niin ovat lähimmät ystävänikin), kun meitä ei kiinnosta yhtään puhua vaikka vanhenemisesta. Saatetaan vaikka keskustella keskiajan kuninkaallisten pukeutumisesta, maailmankaikkeuden synnystä, ihmisen psykologisesta elinkaaresta, sotastrategioista tai talouspolitiikasta. :D Ja joo, yleensä pelotan miehet pois älykkyydelläni.
Minusta siinä että on opetellut asioita ulkoa ei ole mitään älykästä. Noissa keskusteluissa olisi minulle paljon sellaista mitä en jaksa.
Niin, koska et tiedä asiasta tarpeeksi keskustellaksesi niistä. Et jaksa, koska tietovarantosi on liian pieni, jotta ymmärtäisit, mistä kulloinkin keskustellaan. Se on vähän kuin että kaverisi puhuvat läsnäollessasi saksaa, jota sinä et ymmärrä. Tylsäähän se voi olla, kun ei osaa. (Paitsi jos on älykäs ihminen, silloin alkaa havainnoida kuulemaansa kieltä, etsiä siitä johdonmukaisuuksia, sanalla sanoen oppia.)
Ne ihmiset, jotka väittävät älykkäämmän tekemisen tai keskustelun olevan lähtökohtaisesti tylsää, paljastavat vain oman tietämättömyytensä ja laiskuutensa. Kaikki on tylsää, kun ei osaa mitään. Ulkoaoppimista haukutaan, mutta faktisesti kaikki muistiinpainaminen on viime kädessä ulkoaoppimista. Sekin, missä kohtaa tv:n kaukosäätimessä on äänenvoimakkuusnappula. Senkin tiedon olet oppinut ulkoa.
Toistan vielä, jotta viestini menee perille: kaikki on tylsää, kun et osaa mitään.
Kiitos kun oikein alleviivasit viestini ;) Ja sen jonkun toisenkin viestin joka sanoi sinua ikäväksi ihmiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissain asioissa olisi hyvä olla mielipiteitä ja omia ajatuksia.
Ehkä sinulle on sama mitä syödään tai minkä väriset sohvatyynyt ostetaan. Se olisi minulle aika lailla fine, koska en ole nirso ruuasta eikä sisustaminen ole minun juttuni. Ei ole väliä silläkään mitä punaviiniä ostetaan tai mihin mennään kahville.
Mutta sitten on melkoinen määrä asioita joista minulle on mielipide. Politiikka, musiikki, luonnonsuojelu, ajanvietto kavereiden kanssa eikä aina vain kaksin, rahankäyttö, jne.
Joillekin naisille olisin kenties tylsimys koska minusta ei saa kaveria metasäätämiseen, kulinaristiksi tai kotipesän pikkutarkaksi rakentajaksi. Jollekin muulle hyvä keskustelukumppani jonka kanssa juttua riittää yöhön saakka.
Minä olen ikävä kyllä törmännyt naisiin jotka ovat lapasia aivan kaikessa. Minun on johdettava keskustelua, päätettävä kaikesta, kuljettava kaikkialle edellä, hoidettava kaikki pulmatilanteet. Yhteinen kaveripiiri on minun kaveripiirini koska naisella on kaksi kaveria jotka viihtyvät kotona, harrastukset minun harrastuksiani tai yhteisiä jos nainen innostuu lähtemään minun harrastuksiini mukaan. Asuinpaikka on minun koska nainen ei ole tyytyväinen omaansa vaan haaveilee alueesta jolla asun. Jos seksiin päästään, osaatte ehkä arvata kumman pitää olla akviinen osapuoli.
Ja minähän tykkäisin suorasanaisesta ja vähän dominoivastakin naisesta, sellaisesta poikatytöstä. Mutta hekin tuntuvat haluavan että mies on kovempi luu jota haastetaan, mutta sitten mies karjahtaa ja nainen alistuu miehen turvalliseen syliin.
Muut ovatkin jo toistaneet moneen kertaan että joko ap tavoittelee maskuliinisia saalistajamiehiä jotka haluavat haastavan saaliin, tai oikeasti ap on yksinkertaisesti tylsä kuin harmaa tiiliseinä. Tasaisuus ja rauhallisuus eivät ole ongelma kunhan etsii oikeanlaisen miehen, se on jos mikään ei kiinnosta ja kaikki on "ihan sama".
Vaikutat sopivalta subiksi. Ne on just tuollaisia jotka kokevat joutuvansa olla aina ohjaksissa, vaikka tosiasiassa haluaisivat vain olla välillä piiskattavina ilman sanavaltaa.
Suurin osa naisista kuitenkin haluaa domin. Koska näin se vain yeensä heteroilla menee.
Keskivertoihminen ei halua olla sub eikä dom. Tommoset hommat ei vaan kiinnosta eikä etenkään niillä ole mitään seksuaalista merkitystä.
Ei tuossa kontekstissa (bdsm, piiskaamiset ja muut).
Mutta se kumpi on enemmän ohjaksissa onkin eri asia. Ja lähes aina sen halutaan olevan mies, ainakin seksissä.
Vastaatte ehkä tähän ei, mutta kun kysyn miltä kuulostaa jos nainen on se joka vie, vastaatte että ei kiitos sellaista miestä minulle.
Lisäätte tähän että normaalissa parisuhteessa molemmat vievät, mutta kun kysyn kaipaatteko ohjaksissa olemiseen liittyviä miestyypillisiä piirteitä (kuten määrätietoiset otteet) joita itsessänne on vähemmän, vastaatte että totta kai koska olette heteroita ja haluatte miehen.
Eli mies on se dominoivampi osapuoli, asiaa ei vain haluta kuvata niin.
Toi on niin roskaa, enemmistö ei ajattele seksiä lainkaan siltä kannalta että toinen alistaa ja toinen alistuu, nämä on jotakin kieroutuneen mielen tulkintoja. Hyvään tasaveroiseen seksiin noi ei kuulu, siinä on kyse rakkaudesta ja sen osoittamisesta eikä kisasta, kuka pissii pisimmälle.
Mutta aiheeseen, liian tylsä ja varma ei kannata olla. Eikä ole sukupuolikysymys, siinä kohtaa kun ihminen on epätoivoinen ja suostuu mihin vaan ettei toinen jätä, lakkaa se toinen arvostamasta.
Minä en jaksaisi tyyppiä jota ei kiinnosta mikään, he eivät ole kilttejä vaan tylsiä ja usein huonoitsetuntoisia.
Ei ajattelekaan, mutta toimii silti niin ihan vaistonvaraisesti ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen luova, taiteellinen ja boheemi innostuja, joka hääräilee jatkuvasti jonkun projektin kimpussa, ja mulle on todella tärkeää, että mulla on parisuhteessakin tietynlainen vapaus. Mun mies on tosi rauhallinen, ja hän aina sanoo, että saa virtaa itse siitä, kun mä uskallan toteuttaa mitä erikoisempia visioitani. Ei se varmaan aina oo niin helppoa hänelläkään, kun saatan yhtäkkiä ilmoittaa lähteväni huomenna vaikka kavereiden kanssa Norjaan vaeltamaan tai Lappiin maalaamaan tauluja. Mutta hän siis tykkää siitä innostuksen energiasta, eli ei siis mistään draamasta. Hän voisi varmaan olla naimisissa myös jonkun hajuttoman ja värittömän persoonan kanssa ihan onnellisesti, mutta jostain syystä on valinnut vähän haastavamman tien, mun onneksi tietysti 😄
Vai että "hajuttoman ja värittömän". No sinä et varmasti ole hajuton, pystyn tuon itsekeskeisyyden ja ylimielisyyden tänne oikein haistamaan.
Aika epämiellyttävä tapa suhtautua muihin ihmisiin. Ole ylpeä siitä, mitä olet, mutta älä samalla suhtaudu muihin tuolla tavalla. Se antaa susta ruman kuvan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tykkään rauhallisista naisista joiden kanssa voi käydä oikeasti älyllistä keskustelua. En näe mielipiteiden epävarmuutta heikkouden merkkinä, vaan älykkyyden osoituksena - kaikkea ei voi tietää ja asioita voi tarkkailla monelta kantilta. Oma suhteeni maailmaan on tutkijan asenne ja pidän polveilevista, mielenkiintoisista keskusteluista.
Draamailevat naiset ovat parisuhdemarkkinoiden kuraa, joille pitäisi tatuoida varoitusmerkki otsaan.
Anna mä arvaan, "oikeasti älyllinen" keskustelu on (maailman)politiikasta jauhamista niillä tiedoin mitä media kertoo?
Yleensä tämä on aina vastaus kun tarkoitetaan polveilevaa ja älykästä keskustelua. Minusta on äärimmäisen epä-älykästä ja tylsää puhua asiosita jotka joku muu on minulle sanonut.
Älyllinen keskustelu ei tarkoita pelkästään tv:stä kuullun apinointia. (Jos näin, sittenhän keskustelu Ensitreffit alttarilla -ohjelmasta olisi älykästä keskustelua, mitä se ei ole.) Älykäs ihminen seuraa useampaa eri mediaa, lukee kirjoja ja katsoo myös televisiota saadakseen sieltä jotakin älyllistä stimulaatiota; niin vaikeaa kun se voi jollekin tämän lukijalle ollakin ymmärtää, joillekin ihmisille A-Studiot ja tiededokumentit ovat nimenomaan viihdettä, ei mitään "oppimisaineistoa". Kun tietää maailmasta ja sen eri ilmiöistä riittävästi, pystyy näkemänsä ja kuulemansa ja myös päivän uutiset suhteuttamaan siihen aiempaan tietoonsa. Tällöin Mikään ei ole tylsää, ja lähtökohta kaikkeen on kriittinen (ei merkityksessä negatiivinen). Älykäs ihminen keskustelee niin, että hän tietää, mistä minkäkin tiedon on saanut, ja osaa itse vertailla tuon tiedon luotettavuutta. Tämä antaa ihan arkisessakin keskustelussa älykkäälle ihmiselle sellaista arvovaltaa, jota muut älykkäät keskustelijat arvostavat.
Ja niin. Kaikkien ihmisten ei tarvitsekaan olla älykkäitä, eikä kaikkien älykkäidenkään tarvitse koko aikaa käydä älykkäitä keskusteluja. Jos toisaalta jollakulla on käsitys siitä, että älykäs keskustelu merkitsisi "(maailman)politiikasta jauhamista", suosittelisin ajattelemaan uudelleen.
Tuo ei ole älykkyyttä, vaan pätemisen ja hyväksytyksitulemisen tarvetta.
Voihan se olla noinkin, mutta ainakin on mielenkiintoista, kun päivittäin saa keskustella fiksujen ja "lukeneiden" ihmisten kanssa. Ja kyse ei ole edes koulutustasosta; tällaisia keskusteluja saan käydä myös kouluttamattomista duunariammateista eläkkeelle päässeiden ja amk-tason sairaanhoitajien kanssa, joitakin mainitakseni. Älykkyys ja älykkäät keskustelut eivät ole varattuja vain yliopistotason suorittaneille. Utelias elämäntapa ja itsensä haastaminen joka päivä ovat minun tapani elää. Joillakuilla on sitten toisenlaiset elintavat - sekä kuvitelmat siitä, että älykäs keskustelu merkitsee "(maailman)politiikasta jauhamista". Sitä lähdin korjaamaan, varsinkin kun noin kommentoinut taustoitti kysymyksensä "anna mä arvaan". Kerroinpahan vain, että arvasi väärin.
Näyttää siltä että arvasi kyllä ihan oikein :D Koirat ja kalikat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissain asioissa olisi hyvä olla mielipiteitä ja omia ajatuksia.
Ehkä sinulle on sama mitä syödään tai minkä väriset sohvatyynyt ostetaan. Se olisi minulle aika lailla fine, koska en ole nirso ruuasta eikä sisustaminen ole minun juttuni. Ei ole väliä silläkään mitä punaviiniä ostetaan tai mihin mennään kahville.
Mutta sitten on melkoinen määrä asioita joista minulle on mielipide. Politiikka, musiikki, luonnonsuojelu, ajanvietto kavereiden kanssa eikä aina vain kaksin, rahankäyttö, jne.
Joillekin naisille olisin kenties tylsimys koska minusta ei saa kaveria metasäätämiseen, kulinaristiksi tai kotipesän pikkutarkaksi rakentajaksi. Jollekin muulle hyvä keskustelukumppani jonka kanssa juttua riittää yöhön saakka.
Minä olen ikävä kyllä törmännyt naisiin jotka ovat lapasia aivan kaikessa. Minun on johdettava keskustelua, päätettävä kaikesta, kuljettava kaikkialle edellä, hoidettava kaikki pulmatilanteet. Yhteinen kaveripiiri on minun kaveripiirini koska naisella on kaksi kaveria jotka viihtyvät kotona, harrastukset minun harrastuksiani tai yhteisiä jos nainen innostuu lähtemään minun harrastuksiini mukaan. Asuinpaikka on minun koska nainen ei ole tyytyväinen omaansa vaan haaveilee alueesta jolla asun. Jos seksiin päästään, osaatte ehkä arvata kumman pitää olla akviinen osapuoli.
Ja minähän tykkäisin suorasanaisesta ja vähän dominoivastakin naisesta, sellaisesta poikatytöstä. Mutta hekin tuntuvat haluavan että mies on kovempi luu jota haastetaan, mutta sitten mies karjahtaa ja nainen alistuu miehen turvalliseen syliin.
Muut ovatkin jo toistaneet moneen kertaan että joko ap tavoittelee maskuliinisia saalistajamiehiä jotka haluavat haastavan saaliin, tai oikeasti ap on yksinkertaisesti tylsä kuin harmaa tiiliseinä. Tasaisuus ja rauhallisuus eivät ole ongelma kunhan etsii oikeanlaisen miehen, se on jos mikään ei kiinnosta ja kaikki on "ihan sama".
Vaikutat sopivalta subiksi. Ne on just tuollaisia jotka kokevat joutuvansa olla aina ohjaksissa, vaikka tosiasiassa haluaisivat vain olla välillä piiskattavina ilman sanavaltaa.
Suurin osa naisista kuitenkin haluaa domin. Koska näin se vain yeensä heteroilla menee.
Keskivertoihminen ei halua olla sub eikä dom. Tommoset hommat ei vaan kiinnosta eikä etenkään niillä ole mitään seksuaalista merkitystä.
Ei tuossa kontekstissa (bdsm, piiskaamiset ja muut).
Mutta se kumpi on enemmän ohjaksissa onkin eri asia. Ja lähes aina sen halutaan olevan mies, ainakin seksissä.
Vastaatte ehkä tähän ei, mutta kun kysyn miltä kuulostaa jos nainen on se joka vie, vastaatte että ei kiitos sellaista miestä minulle.
Lisäätte tähän että normaalissa parisuhteessa molemmat vievät, mutta kun kysyn kaipaatteko ohjaksissa olemiseen liittyviä miestyypillisiä piirteitä (kuten määrätietoiset otteet) joita itsessänne on vähemmän, vastaatte että totta kai koska olette heteroita ja haluatte miehen.
Eli mies on se dominoivampi osapuoli, asiaa ei vain haluta kuvata niin.
Toi on niin roskaa, enemmistö ei ajattele seksiä lainkaan siltä kannalta että toinen alistaa ja toinen alistuu, nämä on jotakin kieroutuneen mielen tulkintoja. Hyvään tasaveroiseen seksiin noi ei kuulu, siinä on kyse rakkaudesta ja sen osoittamisesta eikä kisasta, kuka pissii pisimmälle.
Mutta aiheeseen, liian tylsä ja varma ei kannata olla. Eikä ole sukupuolikysymys, siinä kohtaa kun ihminen on epätoivoinen ja suostuu mihin vaan ettei toinen jätä, lakkaa se toinen arvostamasta.
Minä en jaksaisi tyyppiä jota ei kiinnosta mikään, he eivät ole kilttejä vaan tylsiä ja usein huonoitsetuntoisia.
Ei ajattelekaan, mutta toimii silti niin ihan vaistonvaraisesti ;)
Hyi miten limainen tyyppi. Ei ihme ettei löydy Justiinaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan uskomatonta miten tärkeitä ihmisille vaikuttaa olevan jotkut hiton mielipiteet. Pitää olla mielipiteitä, mielipiteitä, mielipiteitä. Mutta miksi? Mitä ihmeen väliä sillä on mitä mieltä joku on jostakin. Yleensä se mielipide on jonkun täysin mutun varassa tehty, mutta silti on jotenkin mahtavaa mitä enemmän kerkiää sellaisia päässään muodostaa.
Mä voin suoraan sanoa että mulla ei ole enää mielipiteitä juuri mistään. En ehdi perehtyä asioihin niin syvällisesti mitä vaatisi muodostaa mielipide vaikkapa jostain päivänpolitiikan kuumimmasta uutisesta. Uskon että meillä on ihmisiä jotka työkseen tutkivat noita asioita joten luotan heihin, miksi minulla pitäisi olla joku mielipide.
Jos joku kysyy haluanko espanjalaista vai italialaista viiniä niin todellinen vastaukseni on että ihan sama. Sillä ei ole minulle mitään väliä. En silti sano ääneen, että "ihan sama" koska se tosiaan vaikuttaisi epäkohteliaalta. Sanon jomman kumman ja samalla ihmettelen miksi moista edes piti kysyä. Miksi ei vain itse avaa jompaa kumpaa jotta päästään tylsästä viininvalinta-aiheesta eteenpäin oikeasti kiinnostaviin keskustelunaiheisiin.
Itse asiassa on mahdollista, että olet lukenut tämän ketjun keskustelua vähän väärin ja että lopulta olet samaa mieltä kuin suurin osa muistakin: että sosiaalisessa tilanteessa kannattaa ennemmin olla kohtelias kuin epäkohtelias ja että käydään kiinnostavia keskusteluja kiinnostavista keskustelunaiheista.
Tuo sana "mielipide" sotkee tässä asiaa jonkun verran, kun jokainen assosioi sen merkitsemään eri asioita. "Mielipiteen" määritelmään sisältyy myös se, jos sanoo siinä kiinnostavan keskustelun lomassa, että en ole ehtinyt perehtyä asiaan mutta olen sitä mieltä että tv:ssä asiantuntijana esiintynyt Mika puhuu fiksusti ja hänellä tuntuvat olevan hyvät perustelut.
Se, miksi tämä "mielipide"-asia on noussut niin kovasti esille on se, että keskustelun alussa tuotiin esille, miten on "ihan sama" asia a, asia b ja asia c. Aiemmilla keskustelijoilla on ollut tai ei ole ollut kokemusta siitä, miten "ihan sama"-vastaukset tai kykenemättömyys/haluttomuus käydä kiinnostavia keskusteluja saattavat olla joillekin ihmisille ns. turn offeja. Siksi tätä keskustelua käydään tuon vähän harhaanjohtavan "mielipide"-termin alla.
Varmaan tässä eroaa myös se, mikä on kenenkin mielestä kiinnostava keskustelunaihe. Jonkun viiniharrastajan mielestä viinin valinta varmasti onkin sitä. Minun mielestäni ei ole. Olen lukemattomat kerrat istunut jossain päivällisillä tylsistyen kun puhutaan siitä mikä on kenenkin mielipide kustakin ruokalajista. Samalla odottaen että päästäisiin oikeisiin keskustelunaiheisiin, puhumaan vaikkapa elämästä, rakkaudesta, katumuksesta, vanhenemisesta, kuolemasta sun muusta mistä on hankalaa muodostaa mielipidettä mutta keskusteluina ne ovat ainakin itselleni antoisimpia.
Mä olen sitten varmaan epätyypillinen nainen (ja niin ovat lähimmät ystävänikin), kun meitä ei kiinnosta yhtään puhua vaikka vanhenemisesta. Saatetaan vaikka keskustella keskiajan kuninkaallisten pukeutumisesta, maailmankaikkeuden synnystä, ihmisen psykologisesta elinkaaresta, sotastrategioista tai talouspolitiikasta. :D Ja joo, yleensä pelotan miehet pois älykkyydelläni.
Minusta siinä että on opetellut asioita ulkoa ei ole mitään älykästä. Noissa keskusteluissa olisi minulle paljon sellaista mitä en jaksa.
Niin, koska et tiedä asiasta tarpeeksi keskustellaksesi niistä. Et jaksa, koska tietovarantosi on liian pieni, jotta ymmärtäisit, mistä kulloinkin keskustellaan. Se on vähän kuin että kaverisi puhuvat läsnäollessasi saksaa, jota sinä et ymmärrä. Tylsäähän se voi olla, kun ei osaa. (Paitsi jos on älykäs ihminen, silloin alkaa havainnoida kuulemaansa kieltä, etsiä siitä johdonmukaisuuksia, sanalla sanoen oppia.)
Ne ihmiset, jotka väittävät älykkäämmän tekemisen tai keskustelun olevan lähtökohtaisesti tylsää, paljastavat vain oman tietämättömyytensä ja laiskuutensa. Kaikki on tylsää, kun ei osaa mitään. Ulkoaoppimista haukutaan, mutta faktisesti kaikki muistiinpainaminen on viime kädessä ulkoaoppimista. Sekin, missä kohtaa tv:n kaukosäätimessä on äänenvoimakkuusnappula. Senkin tiedon olet oppinut ulkoa.
Toistan vielä, jotta viestini menee perille: kaikki on tylsää, kun et osaa mitään.
Kiitos kun oikein alleviivasit viestini ;) Ja sen jonkun toisenkin viestin joka sanoi sinua ikäväksi ihmiseksi.
Ole hyvä. :-) En huomannut, että joku olisi sanonut minua ikäväksi ihmiseksi, mutta kiitos kun nostit tuonkin huomion esiin. Pitääpä kysyä kaikilta niiltä perheenjäseniltä, ystäviltä, tuttavilta ja kollegoilta, joiden kanssa keskustelen, olenko pätemisenhaluinen besserwisseri sellaisissa keskusteluissa, joita olen tänne kuvaillut. Se, että samat ihmiset toistuvasti hakeutuvat seuraani keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia, kertoo varmaankin siitä, että noilla ihmisillä ei ole parempaa seuraa saatavilla. Sinä varmaankin tunnet myötätuntoa heitä kohtaan. Se kertoo siitä, että olet hyvä ihminen. Minä taas en ole, koska nostin esiin sen, että usein asian tylsäksi leimaaminen viime kädessä kertoo ihmisen tietämättömyydestä ja haluttomuudesta kehittyä. Joku taisi mainita koiran ja kalikan, minä siteeraan nyt tässä sitä kommenttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kärsin samasta, olen liiankin mukava ja mutkaton, lisäksi kieltämättä mukautan persoonaani aina sen mukaan, minkä uskon toista miellyttävän. Yksinkertaisesti olen miellyttämishaluinen, enkä koe itse siitä erityisemmin kärsiväni, päinvastoin elämä on merkityksellistä, kun saa olla hyvä muille.
Se missä kohtaa mullakin mukavuus unohtuu on se, kun yritetään pitkän (!) ajan jälkeen dumpata ghostaamalla ilman mitään selityksiä. Löytyy hyvin äkkiä se munkin sisäinen oikukas raivohullu, sillä jos jotain asiaa maailmassa en siedä, on epäoikeudenmukainen ja epäreilu kohtelu. Toinen saa musta kaiken irti ja lopulta vähin äänin yrittää kadota mun elämästä. Mutta sitten onkin hyvä vedota siihen, että olen ihan hullu, eikä mun kanssa voi tulla toimeen... :D
Miellyttämishaluisuus johtuu siitä että pelkää että toinen hylkää jos oletkin eri mieltä tämän kanssa. Ei niinkään siitä että haluaisit olla hyvä hänelle. Voit toki noin muutoin olla hyväntahtoinen ja muille hyvää halua mutta se on eri asia kuin hylkäämisenpelko.
No jaa, koen että lähtökohtaisesti kyse on itselleni ihan vain siitä, että minulle on tärkeää olla kiva sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka mielestäni sen ansaitsevat. :D Haluan tietoisesti kapinoida sellaista kylmää nykydeittailua vastaan, jossa tuntuu, että ihmiset ovat verrattavissa johonkin Kiina-tavaraan, jonka voi vain heittää pois, ghostata ja blokata, jos ei sitten kiinnostakaan. En minä sentään täysin toiseksi ihmiseksi kenenkään takia rupea muuttaa itseäni, vaan pikemminkin korostan tiettyjä piirteitäni enemmän kuin toisia tietyn henkilön seurassa, jos huomaan että se voi kantaa pitkälle ko. ihmissuhteessa. Toki sitten tuntuu pahalta, jos tekee kaikkensa ja tuleekin jokin yllättävä ikävä käänne ja joudun sisäistämään sen totuuden, ettei se toinen sitten välittänytkään ihan niin paljon kuin antoi ymmärtää. Tällaiset tilanteet saavat turhautumaan ja miettimään, pitäisikö pysyä vain yksinään, ettei kukaan pääsisi satuttamaan. Introverttina annan itsestäni kaiken tai en yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
jos sinulta kysytään, että kumpaa viiniä otetaan, niin on tylyä vastata, että ihan sama, kumpikin käy.
Silloin on kohteliasta valita tarjolla olevista toinen, vaikka olisi miten sama.
Jos koet ettet osaa tehdä valintaa, kun et tunne viinejä, sanot vaikka "en tunne viinejä kovin hyvin, käykö tällaiselle ruoalle paremmin a vai b?". Näin saat myös luotua keskustelua, eikä sinusta tule ihmistä, josta sitten sanotaan, että "hän ei osannut viedä keskustelua eteenpäin/huonot sosiaaliset taidot"
Musta tää on taas vaan silkkaa typeryyttä. Jos paikalla on ihmisiä, joille asialla on väliä ja minulle ei, niin miksi ihmeessä pitäisi minun väen vängällä vääntää joku mielipide johon muut joutuvat mukautumaan, jos minulle ei oikeasti ja aidosti ole mitään väliä. En todellakaan kykene edelleen kaiken jauhannan jälkeen näkemään mitään epäkohteliasta siinä, että antaa heidän valita, joille asialla on merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author=AP]
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
[/quote]
Ehkä tuollaisessa tilanteessa kannattaisi sanoa että: "en juurikaan tunne viinejä, joten valitse sinä koska sinä tunnet" sen sijaan, että sanoo: "ihan sama", sillä siitä saa helposti sen kuvan että et arvosta/sinua ei kiinnosta. Jos itse näkisin vaivaa valitsessani ravintolaa ja tutkiessani ruoka- ja viinilistoja niin että sieltä löytyy hienoja vaihtoehtoja, ja toinen sanoisi että ihan sama, niin se ei motivoisi kauheasti. Seuraavalla kerralla mentäisiin sitten ketjupitseriaan tai hampurilaisjointtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan uskomatonta miten tärkeitä ihmisille vaikuttaa olevan jotkut hiton mielipiteet. Pitää olla mielipiteitä, mielipiteitä, mielipiteitä. Mutta miksi? Mitä ihmeen väliä sillä on mitä mieltä joku on jostakin. Yleensä se mielipide on jonkun täysin mutun varassa tehty, mutta silti on jotenkin mahtavaa mitä enemmän kerkiää sellaisia päässään muodostaa.
Mä voin suoraan sanoa että mulla ei ole enää mielipiteitä juuri mistään. En ehdi perehtyä asioihin niin syvällisesti mitä vaatisi muodostaa mielipide vaikkapa jostain päivänpolitiikan kuumimmasta uutisesta. Uskon että meillä on ihmisiä jotka työkseen tutkivat noita asioita joten luotan heihin, miksi minulla pitäisi olla joku mielipide.
Jos joku kysyy haluanko espanjalaista vai italialaista viiniä niin todellinen vastaukseni on että ihan sama. Sillä ei ole minulle mitään väliä. En silti sano ääneen, että "ihan sama" koska se tosiaan vaikuttaisi epäkohteliaalta. Sanon jomman kumman ja samalla ihmettelen miksi moista edes piti kysyä. Miksi ei vain itse avaa jompaa kumpaa jotta päästään tylsästä viininvalinta-aiheesta eteenpäin oikeasti kiinnostaviin keskustelunaiheisiin.
Itse asiassa on mahdollista, että olet lukenut tämän ketjun keskustelua vähän väärin ja että lopulta olet samaa mieltä kuin suurin osa muistakin: että sosiaalisessa tilanteessa kannattaa ennemmin olla kohtelias kuin epäkohtelias ja että käydään kiinnostavia keskusteluja kiinnostavista keskustelunaiheista.
Tuo sana "mielipide" sotkee tässä asiaa jonkun verran, kun jokainen assosioi sen merkitsemään eri asioita. "Mielipiteen" määritelmään sisältyy myös se, jos sanoo siinä kiinnostavan keskustelun lomassa, että en ole ehtinyt perehtyä asiaan mutta olen sitä mieltä että tv:ssä asiantuntijana esiintynyt Mika puhuu fiksusti ja hänellä tuntuvat olevan hyvät perustelut.
Se, miksi tämä "mielipide"-asia on noussut niin kovasti esille on se, että keskustelun alussa tuotiin esille, miten on "ihan sama" asia a, asia b ja asia c. Aiemmilla keskustelijoilla on ollut tai ei ole ollut kokemusta siitä, miten "ihan sama"-vastaukset tai kykenemättömyys/haluttomuus käydä kiinnostavia keskusteluja saattavat olla joillekin ihmisille ns. turn offeja. Siksi tätä keskustelua käydään tuon vähän harhaanjohtavan "mielipide"-termin alla.
Varmaan tässä eroaa myös se, mikä on kenenkin mielestä kiinnostava keskustelunaihe. Jonkun viiniharrastajan mielestä viinin valinta varmasti onkin sitä. Minun mielestäni ei ole. Olen lukemattomat kerrat istunut jossain päivällisillä tylsistyen kun puhutaan siitä mikä on kenenkin mielipide kustakin ruokalajista. Samalla odottaen että päästäisiin oikeisiin keskustelunaiheisiin, puhumaan vaikkapa elämästä, rakkaudesta, katumuksesta, vanhenemisesta, kuolemasta sun muusta mistä on hankalaa muodostaa mielipidettä mutta keskusteluina ne ovat ainakin itselleni antoisimpia.
Mä olen sitten varmaan epätyypillinen nainen (ja niin ovat lähimmät ystävänikin), kun meitä ei kiinnosta yhtään puhua vaikka vanhenemisesta. Saatetaan vaikka keskustella keskiajan kuninkaallisten pukeutumisesta, maailmankaikkeuden synnystä, ihmisen psykologisesta elinkaaresta, sotastrategioista tai talouspolitiikasta. :D Ja joo, yleensä pelotan miehet pois älykkyydelläni.
Minusta siinä että on opetellut asioita ulkoa ei ole mitään älykästä. Noissa keskusteluissa olisi minulle paljon sellaista mitä en jaksa.
Niin, koska et tiedä asiasta tarpeeksi keskustellaksesi niistä. Et jaksa, koska tietovarantosi on liian pieni, jotta ymmärtäisit, mistä kulloinkin keskustellaan. Se on vähän kuin että kaverisi puhuvat läsnäollessasi saksaa, jota sinä et ymmärrä. Tylsäähän se voi olla, kun ei osaa. (Paitsi jos on älykäs ihminen, silloin alkaa havainnoida kuulemaansa kieltä, etsiä siitä johdonmukaisuuksia, sanalla sanoen oppia.)
Ne ihmiset, jotka väittävät älykkäämmän tekemisen tai keskustelun olevan lähtökohtaisesti tylsää, paljastavat vain oman tietämättömyytensä ja laiskuutensa. Kaikki on tylsää, kun ei osaa mitään. Ulkoaoppimista haukutaan, mutta faktisesti kaikki muistiinpainaminen on viime kädessä ulkoaoppimista. Sekin, missä kohtaa tv:n kaukosäätimessä on äänenvoimakkuusnappula. Senkin tiedon olet oppinut ulkoa.
Toistan vielä, jotta viestini menee perille: kaikki on tylsää, kun et osaa mitään.
Kiitos kun oikein alleviivasit viestini ;) Ja sen jonkun toisenkin viestin joka sanoi sinua ikäväksi ihmiseksi.
Ole hyvä. :-) En huomannut, että joku olisi sanonut minua ikäväksi ihmiseksi, mutta kiitos kun nostit tuonkin huomion esiin. Pitääpä kysyä kaikilta niiltä perheenjäseniltä, ystäviltä, tuttavilta ja kollegoilta, joiden kanssa keskustelen, olenko pätemisenhaluinen besserwisseri sellaisissa keskusteluissa, joita olen tänne kuvaillut. Se, että samat ihmiset toistuvasti hakeutuvat seuraani keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia, kertoo varmaankin siitä, että noilla ihmisillä ei ole parempaa seuraa saatavilla. Sinä varmaankin tunnet myötätuntoa heitä kohtaan. Se kertoo siitä, että olet hyvä ihminen. Minä taas en ole, koska nostin esiin sen, että usein asian tylsäksi leimaaminen viime kädessä kertoo ihmisen tietämättömyydestä ja haluttomuudesta kehittyä. Joku taisi mainita koiran ja kalikan, minä siteeraan nyt tässä sitä kommenttia.
Kyllä sinä olet äärimmäisen raskas ja rasittava ihminen!
Ohis, joka ei ole kertaakaan vielä näihin teidän juttuinut tähän mennessä kommentoinut mitään.
Vierailija kirjoitti:
[quote author=AP]
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
Ehkä tuollaisessa tilanteessa kannattaisi sanoa että: "en juurikaan tunne viinejä, joten valitse sinä koska sinä tunnet" sen sijaan, että sanoo: "ihan sama", sillä siitä saa helposti sen kuvan että et arvosta/sinua ei kiinnosta. Jos itse näkisin vaivaa valitsessani ravintolaa ja tutkiessani ruoka- ja viinilistoja niin että sieltä löytyy hienoja vaihtoehtoja, ja toinen sanoisi että ihan sama, niin se ei motivoisi kauheasti. Seuraavalla kerralla mentäisiin sitten ketjupitseriaan tai hampurilaisjointtiin.
Jos noin vähäpätöisestä asiasta otat noin kovasti nokkiisi, niin tuskin mentäisiin enää minnekään.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan uskomatonta miten tärkeitä ihmisille vaikuttaa olevan jotkut hiton mielipiteet. Pitää olla mielipiteitä, mielipiteitä, mielipiteitä. Mutta miksi? Mitä ihmeen väliä sillä on mitä mieltä joku on jostakin. Yleensä se mielipide on jonkun täysin mutun varassa tehty, mutta silti on jotenkin mahtavaa mitä enemmän kerkiää sellaisia päässään muodostaa.
Mä voin suoraan sanoa että mulla ei ole enää mielipiteitä juuri mistään. En ehdi perehtyä asioihin niin syvällisesti mitä vaatisi muodostaa mielipide vaikkapa jostain päivänpolitiikan kuumimmasta uutisesta. Uskon että meillä on ihmisiä jotka työkseen tutkivat noita asioita joten luotan heihin, miksi minulla pitäisi olla joku mielipide.
Jos joku kysyy haluanko espanjalaista vai italialaista viiniä niin todellinen vastaukseni on että ihan sama. Sillä ei ole minulle mitään väliä. En silti sano ääneen, että "ihan sama" koska se tosiaan vaikuttaisi epäkohteliaalta. Sanon jomman kumman ja samalla ihmettelen miksi moista edes piti kysyä. Miksi ei vain itse avaa jompaa kumpaa jotta päästään tylsästä viininvalinta-aiheesta eteenpäin oikeasti kiinnostaviin keskustelunaiheisiin.
Itse asiassa on mahdollista, että olet lukenut tämän ketjun keskustelua vähän väärin ja että lopulta olet samaa mieltä kuin suurin osa muistakin: että sosiaalisessa tilanteessa kannattaa ennemmin olla kohtelias kuin epäkohtelias ja että käydään kiinnostavia keskusteluja kiinnostavista keskustelunaiheista.
Tuo sana "mielipide" sotkee tässä asiaa jonkun verran, kun jokainen assosioi sen merkitsemään eri asioita. "Mielipiteen" määritelmään sisältyy myös se, jos sanoo siinä kiinnostavan keskustelun lomassa, että en ole ehtinyt perehtyä asiaan mutta olen sitä mieltä että tv:ssä asiantuntijana esiintynyt Mika puhuu fiksusti ja hänellä tuntuvat olevan hyvät perustelut.
Se, miksi tämä "mielipide"-asia on noussut niin kovasti esille on se, että keskustelun alussa tuotiin esille, miten on "ihan sama" asia a, asia b ja asia c. Aiemmilla keskustelijoilla on ollut tai ei ole ollut kokemusta siitä, miten "ihan sama"-vastaukset tai kykenemättömyys/haluttomuus käydä kiinnostavia keskusteluja saattavat olla joillekin ihmisille ns. turn offeja. Siksi tätä keskustelua käydään tuon vähän harhaanjohtavan "mielipide"-termin alla.
Varmaan tässä eroaa myös se, mikä on kenenkin mielestä kiinnostava keskustelunaihe. Jonkun viiniharrastajan mielestä viinin valinta varmasti onkin sitä. Minun mielestäni ei ole. Olen lukemattomat kerrat istunut jossain päivällisillä tylsistyen kun puhutaan siitä mikä on kenenkin mielipide kustakin ruokalajista. Samalla odottaen että päästäisiin oikeisiin keskustelunaiheisiin, puhumaan vaikkapa elämästä, rakkaudesta, katumuksesta, vanhenemisesta, kuolemasta sun muusta mistä on hankalaa muodostaa mielipidettä mutta keskusteluina ne ovat ainakin itselleni antoisimpia.
Mä olen sitten varmaan epätyypillinen nainen (ja niin ovat lähimmät ystävänikin), kun meitä ei kiinnosta yhtään puhua vaikka vanhenemisesta. Saatetaan vaikka keskustella keskiajan kuninkaallisten pukeutumisesta, maailmankaikkeuden synnystä, ihmisen psykologisesta elinkaaresta, sotastrategioista tai talouspolitiikasta. :D Ja joo, yleensä pelotan miehet pois älykkyydelläni.
Minusta siinä että on opetellut asioita ulkoa ei ole mitään älykästä. Noissa keskusteluissa olisi minulle paljon sellaista mitä en jaksa.
Niin, koska et tiedä asiasta tarpeeksi keskustellaksesi niistä. Et jaksa, koska tietovarantosi on liian pieni, jotta ymmärtäisit, mistä kulloinkin keskustellaan. Se on vähän kuin että kaverisi puhuvat läsnäollessasi saksaa, jota sinä et ymmärrä. Tylsäähän se voi olla, kun ei osaa. (Paitsi jos on älykäs ihminen, silloin alkaa havainnoida kuulemaansa kieltä, etsiä siitä johdonmukaisuuksia, sanalla sanoen oppia.)
Ne ihmiset, jotka väittävät älykkäämmän tekemisen tai keskustelun olevan lähtökohtaisesti tylsää, paljastavat vain oman tietämättömyytensä ja laiskuutensa. Kaikki on tylsää, kun ei osaa mitään. Ulkoaoppimista haukutaan, mutta faktisesti kaikki muistiinpainaminen on viime kädessä ulkoaoppimista. Sekin, missä kohtaa tv:n kaukosäätimessä on äänenvoimakkuusnappula. Senkin tiedon olet oppinut ulkoa.
Toistan vielä, jotta viestini menee perille: kaikki on tylsää, kun et osaa mitään.
Kiitos kun oikein alleviivasit viestini ;) Ja sen jonkun toisenkin viestin joka sanoi sinua ikäväksi ihmiseksi.
Ole hyvä. :-) En huomannut, että joku olisi sanonut minua ikäväksi ihmiseksi, mutta kiitos kun nostit tuonkin huomion esiin. Pitääpä kysyä kaikilta niiltä perheenjäseniltä, ystäviltä, tuttavilta ja kollegoilta, joiden kanssa keskustelen, olenko pätemisenhaluinen besserwisseri sellaisissa keskusteluissa, joita olen tänne kuvaillut. Se, että samat ihmiset toistuvasti hakeutuvat seuraani keskustelemaan ja jakamaan ajatuksia, kertoo varmaankin siitä, että noilla ihmisillä ei ole parempaa seuraa saatavilla. Sinä varmaankin tunnet myötätuntoa heitä kohtaan. Se kertoo siitä, että olet hyvä ihminen. Minä taas en ole, koska nostin esiin sen, että usein asian tylsäksi leimaaminen viime kädessä kertoo ihmisen tietämättömyydestä ja haluttomuudesta kehittyä. Joku taisi mainita koiran ja kalikan, minä siteeraan nyt tässä sitä kommenttia.
Kyllä sinä olet äärimmäisen raskas ja rasittava ihminen!
Ohis, joka ei ole kertaakaan vielä näihin teidän juttuinut tähän mennessä kommentoinut mitään.
Kiitos, kun avasit toimintaani uudesta näkökulmasta. En haluaisi jankata, mutta minulta puuttuu ilmiselvästi kyky vastata jankkaajalle riittävän selkeällä tavalla. Otan tämän yhdeksi kehityskohteekseni. Ikävää tässä keskusteltaessa on se, että esittämääni ajatusta (tylsyys=tietämättömyys) ei ole kommentoitu. Mutta en yritä enempää.
Otan palautteesi kiitollisuudella vastaan ja mietin, miten voisin olla jatkossa jotakin muuta kuin "äärimmäisen raskas ja rasittava ihminen". Ehkä yksi askel olisi pitäytyä vain illalliskeskusteluissa, eikä yrittää kirjoittamalla täällä.
Vierailija kirjoitti:
[quote author=AP]
toinen oikein suuttui, kun olin "laimean mielipiteetön" kun hän kysyi mielipidettäni otetaanko kumpaa viiniä ja minä sanoin että "ihan sama, kumpikin käy" (se oli totuus, minusta oli aivan sama, en tunne viinejä).
Ehkä tuollaisessa tilanteessa kannattaisi sanoa että: "en juurikaan tunne viinejä, joten valitse sinä koska sinä tunnet" sen sijaan, että sanoo: "ihan sama", sillä siitä saa helposti sen kuvan että et arvosta/sinua ei kiinnosta. Jos itse näkisin vaivaa valitsessani ravintolaa ja tutkiessani ruoka- ja viinilistoja niin että sieltä löytyy hienoja vaihtoehtoja, ja toinen sanoisi että ihan sama, niin se ei motivoisi kauheasti. Seuraavalla kerralla mentäisiin sitten ketjupitseriaan tai hampurilaisjointtiin.
No voi hyvänen aika! Täysin samaahan tuolla kuitenkin tarkoitetaan, eli muotoilu pitää vaan tehdä Teidän Korkeudellenne sopivaksi, ettei Teidän Korkeutenne loukkaannu. Voi vaan kuvitella mitä munankuorilla kävelyä olisi elämä tuollaisen kanssa. Puistattaa ajatuskin. Aattelepa jos joku ei suostukaan juomaan sitä viiniä ollenkaan, vaikka olet listoja tutkinut miten...! Eikö sekin olisi ihan yhtä kamalaa?
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä yksi alistumishullu pilasi tämänkin keskustelun. Menisi jonnekin seksipalstalle jankkaamaan.
Naisten mielestä keskustelu on pilalla aina kun miehet sanovat jotain mistä naiset eivät pidä, tai jos annetaan ymmärtää etei syypää olekaan mies.
Tuo alistumisjuttu on hyvä huomio. Pääosa naisista on enemmän tai vähemmän alistuvia.
Voihan se olla noinkin, mutta ainakin on mielenkiintoista, kun päivittäin saa keskustella fiksujen ja "lukeneiden" ihmisten kanssa. Ja kyse ei ole edes koulutustasosta; tällaisia keskusteluja saan käydä myös kouluttamattomista duunariammateista eläkkeelle päässeiden ja amk-tason sairaanhoitajien kanssa, joitakin mainitakseni. Älykkyys ja älykkäät keskustelut eivät ole varattuja vain yliopistotason suorittaneille. Utelias elämäntapa ja itsensä haastaminen joka päivä ovat minun tapani elää. Joillakuilla on sitten toisenlaiset elintavat - sekä kuvitelmat siitä, että älykäs keskustelu merkitsee "(maailman)politiikasta jauhamista". Sitä lähdin korjaamaan, varsinkin kun noin kommentoinut taustoitti kysymyksensä "anna mä arvaan". Kerroinpahan vain, että arvasi väärin.