Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko mielestäsi yliopisto ja AMK samanarvoisia?

Vierailija
20.09.2022 |

Minun mielestäni ei. Jos mietitään parhaita opiskelijoita, ikäluokan kermaa, niin hyvin pieni osa heistä haluaa jonnekin Laureaan tai Metropoliaan. Suurin osa haluaa Helsingin yliopistoon tai Aaltoon. Ikäluokan parhaimmisto lähes poikkeuksetta hakeutuu yliopistoon ja AMK on eräänlainen jämäpaikka keskitasolle. Vai mitä mieltä olet itse?

Kommentit (207)

Vierailija
181/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En arvosta amk-tutkintoja pätkääkään. Ja sanon tämän itse amkin käyneenä ja surkeapalkkaisessa työssä olevana.

On huikeaa seurata oman lapsen opiskelua yliopistossa. Hän opiskelee humanistialaa, mutta se työn määrä on aivan uskomaton, mitä jo kandin tutkintoon pitää tehdä. Minä kävin lukematta amkn läpi ja opparista tuli täydet pisteet, kirjoitin sen 40 sivua pskaa kolmessa päivässä 😂

Älkää nuoret menkö amkkiin, yliopisto on parempi väylä kunnolliseen uraan.

Kertoo enemmän opiskelemastasi alasta ja ehkä ohjaavasta opettajasta jos kolmen päivän pskan kirjoittamisella saa täydet pisteet. Tuo ei saisi olla mahdollista missään koulussa peruskoulun jälkeen.

Itse tein lopputyön neljässä kuukaudessa eräälle yritykselle. Sisälsi teknisen ongelman tutkimisen, siihen ratkaisun hakemisen, prototyypin rakentamisen (yht 3kk) ja sitten noin 4vk raportointia päättötyöhön. Arvosana 4/5

Insinööri(AMK)

Pääsääntöisesti AMK opparit eivät ole kuvailemiasi.

Olen tässä vuosien varrella ollut yritysten puolelta ohjaamassa viittä insinööri-työtä ja kahta DI-työtä.

Kyllä ne kaikki on seurailleet kuvaamani polkua. Ylipäätään mitään ei vaan kirjoiteta joistakin valmiista lähteistä. Aina pitää olla jotain tutkimusta ja sen tutkimuksen täytyy olla yrityksellekin hyödyllistä.

Vierailija
182/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niistä pitäisi väkisin tehdä "samanarvoisia" ja mitä se tarkoittaisi?

mun mielestä niistä yritetään yleisessä jargonissa tehdä samanarvoisia. Kerrotaan, että molemmat ovat korkeakoulutettuja ja kilpailevat samoista työpaikoista jne. 

Niinhän ne onkin. Loppu on ihmisestä itsestään kiinni.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
183/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ylempi AMK-tutkinto takana. Kyllä opinnäytetyö oli graduun verrattavaa (ja jopa haasteellisempaa) akateemista tutkimusta. Näin kertoi opiskelukaveri, jolla oli toisen alan gradu tehtynä. Vaatimustaso oli tosi kova ja numeroita ei irronnut helposti.

Tämä Haaga-Heliassa. Myös aikanaan tradenomin lopputyö oli kova puristus, jota tein 9 kk.

Jossain on mennyt vikaan, jos AMK:ssa on tehty "akateemisesta" tutkimusta. Ensinnäkään AMK:ssa ei opeta tutkimuksen tekoa siinä määrin.

Tämä ei silti poissulje sitä, etteikö myös AMK:sta valmistuisi varsin kelvollisia opinnäytteitä. Tutkimuksen kanssa niillä ei juuri ole tekemistä.

Vierailija
184/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.

Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.

Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.

Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.

Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.

Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.

Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.

Eri linjat kuin liiketal. puolella.[/quote

No silloin kun ei vielä valmistunut tradenomeja oli merkonomin tutkintokin hiukan vaativampi. Merkanttikoulutuksesta tehtiin merkonomikoulutus.  Merkanttikoulutuksen nimi muutettiin merkonomiksi.

Ennen oli toisella asteella sekä merkantin että merkonomin tutkinnot. Nimeä ei ole muutettu.

Merkantti on vanha kaupallisen alan kouluasteen tutkinto, jota ylempänä on opistoasteen merkonomin tutkinto. Opintojärjestelmää uudistettiin vuonna 1998, jonka jälkeen uusia merkantteja ei enää ryhdytty kouluttamaan vaan heistä koulutettiin suoraan merkonomeja.

Olen itse saanut peruskoulun päättötodistuksen v. 1999, joten tuo muutos omia valintoja tehdessä jäi mieleen, koska taisi olla enää harvoja 2 vuotisia tutkintoja, ellei hakenut johonkin maksulliseen erikoistutkintoon.

Joo eihän sitä ääneen sanottu, mutta käytännössä merkanttikoulutuksen nimi muuttui merkonomiksi. Sitten hiukan uudistettiin ja pidennettiin merkonomikoulutusta ja tutkinnon nimeksi keksittiin tradenomi. Tästä oli hiukan kiistaa, mikä olisi hyvä tutkinnon nimi. Insinööreillä nimi pysyi samana, vaikka heillä poistui kokonaan teknikko-nimike, joka oli koulutasoinen tutkinto.

Vierailija
185/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.

Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.

Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.

Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.

Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.

Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.

Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.

Eri linjat kuin liiketal. puolella.[/quote

No silloin kun ei vielä valmistunut tradenomeja oli merkonomin tutkintokin hiukan vaativampi. Merkanttikoulutuksesta tehtiin merkonomikoulutus.  Merkanttikoulutuksen nimi muutettiin merkonomiksi.

Ennen oli toisella asteella sekä merkantin että merkonomin tutkinnot. Nimeä ei ole muutettu.

Merkantti on vanha kaupallisen alan kouluasteen tutkinto, jota ylempänä on opistoasteen merkonomin tutkinto. Opintojärjestelmää uudistettiin vuonna 1998, jonka jälkeen uusia merkantteja ei enää ryhdytty kouluttamaan vaan heistä koulutettiin suoraan merkonomeja.

Olen itse saanut peruskoulun päättötodistuksen v. 1999, joten tuo muutos omia valintoja tehdessä jäi mieleen, koska taisi olla enää harvoja 2 vuotisia tutkintoja, ellei hakenut johonkin maksulliseen erikoistutkintoon.

Joo eihän sitä ääneen sanottu, mutta käytännössä merkanttikoulutuksen nimi muuttui merkonomiksi. Sitten hiukan uudistettiin ja pidennettiin merkonomikoulutusta ja tutkinnon nimeksi keksittiin tradenomi. Tästä oli hiukan kiistaa, mikä olisi hyvä tutkinnon nimi. Insinööreillä nimi pysyi samana, vaikka heillä poistui kokonaan teknikko-nimike, joka oli koulutasoinen tutkinto.

Tää on juuri tää yleisin harhakuvitelma ja ilmeisesti syy miksi amkia jotenkin painetaan lokaan, kateuden lisäksi.

Vierailija
186/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yliopistojen arvostus on laskussa, kun taas AMK:n arvostus on nousussa.

Syynä se, että yliopistot ovat hukkumassa woke-suohon,.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
187/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.

Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.

Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.

Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.

Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.

Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.

Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.

Eri linjat kuin liiketal. puolella.[/quote

No silloin kun ei vielä valmistunut tradenomeja oli merkonomin tutkintokin hiukan vaativampi. Merkanttikoulutuksesta tehtiin merkonomikoulutus.  Merkanttikoulutuksen nimi muutettiin merkonomiksi.

Ennen oli toisella asteella sekä merkantin että merkonomin tutkinnot. Nimeä ei ole muutettu.

Merkantti on vanha kaupallisen alan kouluasteen tutkinto, jota ylempänä on opistoasteen merkonomin tutkinto. Opintojärjestelmää uudistettiin vuonna 1998, jonka jälkeen uusia merkantteja ei enää ryhdytty kouluttamaan vaan heistä koulutettiin suoraan merkonomeja.

Olen itse saanut peruskoulun päättötodistuksen v. 1999, joten tuo muutos omia valintoja tehdessä jäi mieleen, koska taisi olla enää harvoja 2 vuotisia tutkintoja, ellei hakenut johonkin maksulliseen erikoistutkintoon.

Joo eihän sitä ääneen sanottu, mutta käytännössä merkanttikoulutuksen nimi muuttui merkonomiksi. Sitten hiukan uudistettiin ja pidennettiin merkonomikoulutusta ja tutkinnon nimeksi keksittiin tradenomi. Tästä oli hiukan kiistaa, mikä olisi hyvä tutkinnon nimi. Insinööreillä nimi pysyi samana, vaikka heillä poistui kokonaan teknikko-nimike, joka oli koulutasoinen tutkinto.

Tää on juuri tää yleisin harhakuvitelma ja ilmeisesti syy miksi amkia jotenkin painetaan lokaan, kateuden lisäksi.

No oliko se sitten oikein niille merkonomeille, jotka valmistuivat ennen uudistusta. Yhtäkkisesti heidän tutkintoaan ei arvostettukaan. Muilla ammattialoilla tehtiin toisella tavoin. Sairaanhoitajat olivat ennen sairaanhoitajia ja uudistuksen jälkeenkin sairaanhoitajia. En ole todellakaan kateellinen. Itse olen yliopistotutkinnon suorittanut, mutta sitä ennen suoritin merkonomin tutkinnon ja suoritin kaikenlaisia jatkokoulutuksia lisäksi.  Minusta kaikissa opinnoissa on ollut omat vaativuutensa. En itse ainakaan ole päässyt mistään koulutukseta ihan vain tuosta noin. Jopa merkonomin koulutuksessa tein töitä paljon. Se on itsestä kiinni, kuinka paljon saa kiinni mistäkin opinnoista.  Myös yliopistossa tein töitä runsaasti, mutta toisaalta osasin jo opiskella, koska olin opiskellut mm. merkonomiksi. Sain gradusta arvosanan 4, joka on kiitettävä. Merkonomiksi valmistuin kiitettävin arvosanoin ja olin luokkani paras opiskelija. 

Vierailija
188/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.

Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.

Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.

Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.

Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.

Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.

Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.

Eri linjat kuin liiketal. puolella.[/quote

No silloin kun ei vielä valmistunut tradenomeja oli merkonomin tutkintokin hiukan vaativampi. Merkanttikoulutuksesta tehtiin merkonomikoulutus.  Merkanttikoulutuksen nimi muutettiin merkonomiksi.

Ennen oli toisella asteella sekä merkantin että merkonomin tutkinnot. Nimeä ei ole muutettu.

Merkantti on vanha kaupallisen alan kouluasteen tutkinto, jota ylempänä on opistoasteen merkonomin tutkinto. Opintojärjestelmää uudistettiin vuonna 1998, jonka jälkeen uusia merkantteja ei enää ryhdytty kouluttamaan vaan heistä koulutettiin suoraan merkonomeja.

Olen itse saanut peruskoulun päättötodistuksen v. 1999, joten tuo muutos omia valintoja tehdessä jäi mieleen, koska taisi olla enää harvoja 2 vuotisia tutkintoja, ellei hakenut johonkin maksulliseen erikoistutkintoon.

Joo eihän sitä ääneen sanottu, mutta käytännössä merkanttikoulutuksen nimi muuttui merkonomiksi. Sitten hiukan uudistettiin ja pidennettiin merkonomikoulutusta ja tutkinnon nimeksi keksittiin tradenomi. Tästä oli hiukan kiistaa, mikä olisi hyvä tutkinnon nimi. Insinööreillä nimi pysyi samana, vaikka heillä poistui kokonaan teknikko-nimike, joka oli koulutasoinen tutkinto.

Tää on juuri tää yleisin harhakuvitelma ja ilmeisesti syy miksi amkia jotenkin painetaan lokaan, kateuden lisäksi.

Miksi kuvittelet että kukaan olisi kateellinen amikselle?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
189/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

AMK-opetus on pelkkää laulua ja leikkiä.

Vierailija
190/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.

Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.

Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.

Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.

Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.

Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.

Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.

Eri linjat kuin liiketal. puolella.[/quote

No silloin kun ei vielä valmistunut tradenomeja oli merkonomin tutkintokin hiukan vaativampi. Merkanttikoulutuksesta tehtiin merkonomikoulutus.  Merkanttikoulutuksen nimi muutettiin merkonomiksi.

Ennen oli toisella asteella sekä merkantin että merkonomin tutkinnot. Nimeä ei ole muutettu.

Merkantti on vanha kaupallisen alan kouluasteen tutkinto, jota ylempänä on opistoasteen merkonomin tutkinto. Opintojärjestelmää uudistettiin vuonna 1998, jonka jälkeen uusia merkantteja ei enää ryhdytty kouluttamaan vaan heistä koulutettiin suoraan merkonomeja.

Olen itse saanut peruskoulun päättötodistuksen v. 1999, joten tuo muutos omia valintoja tehdessä jäi mieleen, koska taisi olla enää harvoja 2 vuotisia tutkintoja, ellei hakenut johonkin maksulliseen erikoistutkintoon.

Joo eihän sitä ääneen sanottu, mutta käytännössä merkanttikoulutuksen nimi muuttui merkonomiksi. Sitten hiukan uudistettiin ja pidennettiin merkonomikoulutusta ja tutkinnon nimeksi keksittiin tradenomi. Tästä oli hiukan kiistaa, mikä olisi hyvä tutkinnon nimi. Insinööreillä nimi pysyi samana, vaikka heillä poistui kokonaan teknikko-nimike, joka oli koulutasoinen tutkinto.

Tää on juuri tää yleisin harhakuvitelma ja ilmeisesti syy miksi amkia jotenkin painetaan lokaan, kateuden lisäksi.

No oliko se sitten oikein niille merkonomeille, jotka valmistuivat ennen uudistusta. Yhtäkkisesti heidän tutkintoaan ei arvostettukaan. Muilla ammattialoilla tehtiin toisella tavoin. Sairaanhoitajat olivat ennen sairaanhoitajia ja uudistuksen jälkeenkin sairaanhoitajia. En ole todellakaan kateellinen. Itse olen yliopistotutkinnon suorittanut, mutta sitä ennen suoritin merkonomin tutkinnon ja suoritin kaikenlaisia jatkokoulutuksia lisäksi.  Minusta kaikissa opinnoissa on ollut omat vaativuutensa. En itse ainakaan ole päässyt mistään koulutukseta ihan vain tuosta noin. Jopa merkonomin koulutuksessa tein töitä paljon. Se on itsestä kiinni, kuinka paljon saa kiinni mistäkin opinnoista.  Myös yliopistossa tein töitä runsaasti, mutta toisaalta osasin jo opiskella, koska olin opiskellut mm. merkonomiksi. Sain gradusta arvosanan 4, joka on kiitettävä. Merkonomiksi valmistuin kiitettävin arvosanoin ja olin luokkani paras opiskelija. 

Meinaatko että teit 10v töitä merkonomina eikä sua sitten enää arvostettukaan työsektorilla?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
191/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.

Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.

Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.

Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.

Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.

Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.

Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.

Eri linjat kuin liiketal. puolella.[/quote

No silloin kun ei vielä valmistunut tradenomeja oli merkonomin tutkintokin hiukan vaativampi. Merkanttikoulutuksesta tehtiin merkonomikoulutus.  Merkanttikoulutuksen nimi muutettiin merkonomiksi.

Ennen oli toisella asteella sekä merkantin että merkonomin tutkinnot. Nimeä ei ole muutettu.

Merkantti on vanha kaupallisen alan kouluasteen tutkinto, jota ylempänä on opistoasteen merkonomin tutkinto. Opintojärjestelmää uudistettiin vuonna 1998, jonka jälkeen uusia merkantteja ei enää ryhdytty kouluttamaan vaan heistä koulutettiin suoraan merkonomeja.

Olen itse saanut peruskoulun päättötodistuksen v. 1999, joten tuo muutos omia valintoja tehdessä jäi mieleen, koska taisi olla enää harvoja 2 vuotisia tutkintoja, ellei hakenut johonkin maksulliseen erikoistutkintoon.

Joo eihän sitä ääneen sanottu, mutta käytännössä merkanttikoulutuksen nimi muuttui merkonomiksi. Sitten hiukan uudistettiin ja pidennettiin merkonomikoulutusta ja tutkinnon nimeksi keksittiin tradenomi. Tästä oli hiukan kiistaa, mikä olisi hyvä tutkinnon nimi. Insinööreillä nimi pysyi samana, vaikka heillä poistui kokonaan teknikko-nimike, joka oli koulutasoinen tutkinto.

Tää on juuri tää yleisin harhakuvitelma ja ilmeisesti syy miksi amkia jotenkin painetaan lokaan, kateuden lisäksi.

Miksi kuvittelet että kukaan olisi kateellinen amikselle?

Amiksista en tiedä, mutta amkilaiset on aika monella sektorilla vieneet maisterien työpaikat.

Vierailija
192/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se opiskelu amkissa ja yliopistossa eroaa kuin yö ja päivä toisistaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
193/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se opiskelu amkissa ja yliopistossa eroaa kuin yö ja päivä toisistaan.

Voi aloittaa vaikka sillä, että toisessa on läsnäolopakko ja toisessa ei.

Vierailija
194/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi niistä pitäisi väkisin tehdä "samanarvoisia" ja mitä se tarkoittaisi?

mun mielestä niistä yritetään yleisessä jargonissa tehdä samanarvoisia. Kerrotaan, että molemmat ovat korkeakoulutettuja ja kilpailevat samoista työpaikoista jne. 

Kyllä ne jossain määrin kilpailevatkin. Okei, lääkäri ja sairaanhoitaja ovat selkeästi eri asioita, mutta on tehtäviä, joihin sopii sekä amk-inssi että di.

Amk:n pahin ongelma on tällä hetkellä innovaatiopedagogiikaksi kutsuttu näennäistieteellinen ideologia, joka tukahduttaa oppimisen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
195/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muutaman työssöolovuoden jälkeen on ihan sama kummaltako puolelta, yliopistosta tai AMKsta on valmistunut, todelliset lahjakkuudet tulevat kyllä esiin. Omassa tiimissäni oli asiantuntijoita molemmista ryhmistä, mutta tiimin osaavin kaveri oli ihan vaan ylioppilaspohjalta hommissa ja pesi osaamisessa ja työn tehokkuudessa sekä yliopistosta että AMKsta valmistuneet. Hän oli ihan maailman luokan osaaja jonka pystyi lähettämään ihan minne päin maailma ja hommat hoidettiin mallikelpoisesti.

Vierailija
196/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yliopistojen arvostus on laskussa, kun taas AMK:n arvostus on nousussa.

Syynä se, että yliopistot ovat hukkumassa woke-suohon,.

Wokea on lähinnä niillä laitoksilla, jotka eivät ole muutenkaan olleet kovin arvostettuja. 

Vierailija
197/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se opiskelu amkissa ja yliopistossa eroaa kuin yö ja päivä toisistaan.

Turhaa liioittelua. AMK:sta voi jatkaa maisteriksi ja se jo kertoo paljon. 

Aste-eroja on, mutta ei mitään yötä ja päivää. Kumpikaan ei myöskään vaadi erityisen paljon noin keskimäärin. Toki poliisin hommat esimerkiksi vaativat kylähermoisuutta ja joku matematiikan opiskelu tietynlaista älykkyyttä. 

Vierailija
198/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.

Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.

Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.

Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.

Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.

Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.

Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.

Eri linjat kuin liiketal. puolella.[/quote

No silloin kun ei vielä valmistunut tradenomeja oli merkonomin tutkintokin hiukan vaativampi. Merkanttikoulutuksesta tehtiin merkonomikoulutus.  Merkanttikoulutuksen nimi muutettiin merkonomiksi.

Ennen oli toisella asteella sekä merkantin että merkonomin tutkinnot. Nimeä ei ole muutettu.

Merkantti on vanha kaupallisen alan kouluasteen tutkinto, jota ylempänä on opistoasteen merkonomin tutkinto. Opintojärjestelmää uudistettiin vuonna 1998, jonka jälkeen uusia merkantteja ei enää ryhdytty kouluttamaan vaan heistä koulutettiin suoraan merkonomeja.

Olen itse saanut peruskoulun päättötodistuksen v. 1999, joten tuo muutos omia valintoja tehdessä jäi mieleen, koska taisi olla enää harvoja 2 vuotisia tutkintoja, ellei hakenut johonkin maksulliseen erikoistutkintoon.

Joo eihän sitä ääneen sanottu, mutta käytännössä merkanttikoulutuksen nimi muuttui merkonomiksi. Sitten hiukan uudistettiin ja pidennettiin merkonomikoulutusta ja tutkinnon nimeksi keksittiin tradenomi. Tästä oli hiukan kiistaa, mikä olisi hyvä tutkinnon nimi. Insinööreillä nimi pysyi samana, vaikka heillä poistui kokonaan teknikko-nimike, joka oli koulutasoinen tutkinto.

Tää on juuri tää yleisin harhakuvitelma ja ilmeisesti syy miksi amkia jotenkin painetaan lokaan, kateuden lisäksi.

No oliko se sitten oikein niille merkonomeille, jotka valmistuivat ennen uudistusta. Yhtäkkisesti heidän tutkintoaan ei arvostettukaan. Muilla ammattialoilla tehtiin toisella tavoin. Sairaanhoitajat olivat ennen sairaanhoitajia ja uudistuksen jälkeenkin sairaanhoitajia. En ole todellakaan kateellinen. Itse olen yliopistotutkinnon suorittanut, mutta sitä ennen suoritin merkonomin tutkinnon ja suoritin kaikenlaisia jatkokoulutuksia lisäksi.  Minusta kaikissa opinnoissa on ollut omat vaativuutensa. En itse ainakaan ole päässyt mistään koulutukseta ihan vain tuosta noin. Jopa merkonomin koulutuksessa tein töitä paljon. Se on itsestä kiinni, kuinka paljon saa kiinni mistäkin opinnoista.  Myös yliopistossa tein töitä runsaasti, mutta toisaalta osasin jo opiskella, koska olin opiskellut mm. merkonomiksi. Sain gradusta arvosanan 4, joka on kiitettävä. Merkonomiksi valmistuin kiitettävin arvosanoin ja olin luokkani paras opiskelija. 

Meinaatko että teit 10v töitä merkonomina eikä sua sitten enää arvostettukaan työsektorilla?

Mä hakeuduin aika nopeasti pois noista töistä tuon uudistuksen jälkeen. Ei huvittanut enää merkonimitutkinnon ja useiden vuosien lisäkoulutuksien jälkeen hakeutua suunnileen samoja asioita toistamaan ammattikorkeaan. Olin siis merkonomitutkinnon jälkeen opiskellut mm. Merkonomien jatkokoulutuskeskuksessa useita tutkintoja yms.  Kävin siis ihan toiselta alalta yliopistotutkinnon ja olen viihtynyt hyvin näissä töissä. En silti aliarvioi merkonomin tutkintoakaan, vaikka yleisesti sitä on pidetty ihan mitään sanomattomana tutkintona.  Olen kuullut myös muilta, että joitakin harmitti, kun yhtäkkisesti heidän koulutuksensa olikin heikompi. Jotkut insinöörit sanoivat, että tuntuu ihmeelliseltä, että yhtäkkisesti onkin huonompi insinööri kuin amk-insinööri.  

Vierailija
199/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.

Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.

Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.

Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.

Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.

Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.

Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.

Eri linjat kuin liiketal. puolella.[/quote

No silloin kun ei vielä valmistunut tradenomeja oli merkonomin tutkintokin hiukan vaativampi. Merkanttikoulutuksesta tehtiin merkonomikoulutus.  Merkanttikoulutuksen nimi muutettiin merkonomiksi.

Ennen oli toisella asteella sekä merkantin että merkonomin tutkinnot. Nimeä ei ole muutettu.

Merkantti on vanha kaupallisen alan kouluasteen tutkinto, jota ylempänä on opistoasteen merkonomin tutkinto. Opintojärjestelmää uudistettiin vuonna 1998, jonka jälkeen uusia merkantteja ei enää ryhdytty kouluttamaan vaan heistä koulutettiin suoraan merkonomeja.

Olen itse saanut peruskoulun päättötodistuksen v. 1999, joten tuo muutos omia valintoja tehdessä jäi mieleen, koska taisi olla enää harvoja 2 vuotisia tutkintoja, ellei hakenut johonkin maksulliseen erikoistutkintoon.

Joo eihän sitä ääneen sanottu, mutta käytännössä merkanttikoulutuksen nimi muuttui merkonomiksi. Sitten hiukan uudistettiin ja pidennettiin merkonomikoulutusta ja tutkinnon nimeksi keksittiin tradenomi. Tästä oli hiukan kiistaa, mikä olisi hyvä tutkinnon nimi. Insinööreillä nimi pysyi samana, vaikka heillä poistui kokonaan teknikko-nimike, joka oli koulutasoinen tutkinto.

Tää on juuri tää yleisin harhakuvitelma ja ilmeisesti syy miksi amkia jotenkin painetaan lokaan, kateuden lisäksi.

No oliko se sitten oikein niille merkonomeille, jotka valmistuivat ennen uudistusta. Yhtäkkisesti heidän tutkintoaan ei arvostettukaan. Muilla ammattialoilla tehtiin toisella tavoin. Sairaanhoitajat olivat ennen sairaanhoitajia ja uudistuksen jälkeenkin sairaanhoitajia. En ole todellakaan kateellinen. Itse olen yliopistotutkinnon suorittanut, mutta sitä ennen suoritin merkonomin tutkinnon ja suoritin kaikenlaisia jatkokoulutuksia lisäksi.  Minusta kaikissa opinnoissa on ollut omat vaativuutensa. En itse ainakaan ole päässyt mistään koulutukseta ihan vain tuosta noin. Jopa merkonomin koulutuksessa tein töitä paljon. Se on itsestä kiinni, kuinka paljon saa kiinni mistäkin opinnoista.  Myös yliopistossa tein töitä runsaasti, mutta toisaalta osasin jo opiskella, koska olin opiskellut mm. merkonomiksi. Sain gradusta arvosanan 4, joka on kiitettävä. Merkonomiksi valmistuin kiitettävin arvosanoin ja olin luokkani paras opiskelija. 

Meinaatko että teit 10v töitä merkonomina eikä sua sitten enää arvostettukaan työsektorilla?

Mä hakeuduin aika nopeasti pois noista töistä tuon uudistuksen jälkeen. Ei huvittanut enää merkonimitutkinnon ja useiden vuosien lisäkoulutuksien jälkeen hakeutua suunnileen samoja asioita toistamaan ammattikorkeaan. Olin siis merkonomitutkinnon jälkeen opiskellut mm. Merkonomien jatkokoulutuskeskuksessa useita tutkintoja yms.  Kävin siis ihan toiselta alalta yliopistotutkinnon ja olen viihtynyt hyvin näissä töissä. En silti aliarvioi merkonomin tutkintoakaan, vaikka yleisesti sitä on pidetty ihan mitään sanomattomana tutkintona.  Olen kuullut myös muilta, että joitakin harmitti, kun yhtäkkisesti heidän koulutuksensa olikin heikompi. Jotkut insinöörit sanoivat, että tuntuu ihmeelliseltä, että yhtäkkisesti onkin huonompi insinööri kuin amk-insinööri.  

oho, yleensä täältä saa lukea miten entisajan inssiä tai sairaanhoitajaa arvostetaan enemmän kuin amkista tulleita. Mut tää on just tätä. Harhakuvitelmaa.

Vierailija
200/207 |
01.11.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mene ap töihin ja lopeta lässytys.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän neljä kahdeksan