Lue keskustelun säännöt.
Onko mielestäsi yliopisto ja AMK samanarvoisia?
20.09.2022 |
Minun mielestäni ei. Jos mietitään parhaita opiskelijoita, ikäluokan kermaa, niin hyvin pieni osa heistä haluaa jonnekin Laureaan tai Metropoliaan. Suurin osa haluaa Helsingin yliopistoon tai Aaltoon. Ikäluokan parhaimmisto lähes poikkeuksetta hakeutuu yliopistoon ja AMK on eräänlainen jämäpaikka keskitasolle. Vai mitä mieltä olet itse?
Kommentit (207)
Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.
Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.
Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.
Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.
Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.
Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.
Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.
Eri linjat kuin liiketal. puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.
Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.
Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.
Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.
Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.
Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.
Eri linjat kuin liiketal. puolella.
Kollega just kehu käyneensä pelkästään tenteissä YO. Oli sluipaillut koko koulun läpi. On vissiin niissäkin eroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi tuttu kävi ensin kauppakoulun, jolloin hänestä tuli merkantti. Sitten hän kävi kauppaopiston, jolloin hänestä tuli merkonomi. Sitten vielä jaksoi niitä samoja asioita paukuttaa ja opiskeli tradenomiksi. Suuntautumislinjakin oli sama. Itse vamistuin aikoinani merkonomiksi, enkä olisi kyllä jaksanut enää vielä tradenomiksi opiskella ja jankuttaa samoja asioita. Niinpä sitten hakeuduin yliopistoon ihan eri alalla. Olen tätä työtä tehnyt yliopistokoulutuksella jo yli 10 vuotta.
Meitä oli monta merkonomia lukemassa tradeksi ja kaikki oli yksimielisiä siitä että täysin eri opinahjo.
No ei takuulla ole, jos on sama linja. Esimerkiksi laskentatoimi on samaa aina. Lainsäändäntö toki muuttuu jatkuvasti, mutta joskus tradenomikin joutuu käymään täydennyskoulutuksessa. Totta kai he sanovat, että on täysin eri koulutus, kun haluvat sillä kertoa, että heidän käymänsä koulu on tarpeellinen ja pätevöittää hyvin. Miten se voi olla täysin eri opinahjo, jos saman tyyppisiä aiheita opiskellaan. Toki monet ovat jo unohtaneet asiat, joita joskus on opiskellut.
Tosi tylsää ainakin lukea samoja asioista.......
Todellisuudessa tradenomit joutuvat olemaan jossain paikoissa kassoilla töissä, kun ei löydy muuta työtä. Kuitenkin luultavasti arvoasteikossa kauppatieteen maisterit ovat edelleen paljon fiksumpia.
Mites se laskentatoimi sit eroaa siellä yliopistossa?
No kyllä luultavasti yliopistossakin jossain vaiheessa luetaan alkeita, mutta niin se vain on, että työpaikoilla jototehtävissä yms paremmissa töissä on kauppatieteen maisterit. Muut ovat sitten ns suorittavissa töissä. Itse olin silloin vanhaan aikaan, jolloin oli vain niitä opistotason merkonomeja töissä näissä töissä. Vaikka olisin ollut kuinka hyvä ja myös tehnyt käytännössä osittain samoja töitä kuin maisterit, olin aina paljon paljon huonompi yms. Niinpä lähdin sitten yliopistoon, mutta en enää halunnut kauppatiedettä yms opiskella, vaan vaihdoin toiseen alaan ja suoritin maisterin tutkinnon alalla, jossa ei voi tehdä töitä opistotutkinnolla eikä edes ammattikorkeakoulututkinnolla.
Vierailija kirjoitti:
Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.
Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.
Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.
Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.
Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.
Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.
Eri linjat kuin liiketal. puolella.[/quoteNo silloin kun ei vielä valmistunut tradenomeja oli merkonomin tutkintokin hiukan vaativampi. Merkanttikoulutuksesta tehtiin merkonomikoulutus. Merkanttikoulutuksen nimi muutettiin merkonomiksi.
En tiedä miten muualla, mutta tekniikassa ja luonnontieteissä ei lähimainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK:lla käytännössä on entiseen opistoasteeseen verrattuna? Opistoon ainakin pääsi suoraan perus- tai keskikoulusta, ei siis ollut välttämätöntä käydä lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.
Toinen on korkeakoulu, toinen ei.
Joo mutta ei se oikein muuta koulua korkeakouluksi, jos vain nimeä muutetaan. Ennen sairaanhoitajat ja insinöörit opiskelivat opistossa, mutta nykyään ammatikorkeakoulussa. Ainakin insinöörikoulutusta oli erikseen lukion käyneille ja sitten esimerkiksi ammattikoulun käynneille jo silloin, kun nimi oli opisto. Monella muullakin alalla oli erikseen linjoja lukion käyneille ja erikseen peruskoulun käyneille. Peruskoulun käyneillä koulutus oli pidempi.
Ainakin merkonomien ja tradenomien koulutuksessa on eroja.
No mutta ennen oli myös kauppaopisto erikseen peruskoulun käynneille ja lukion käyneille. Ennen oli myös kauppakoulu, josta valmistui merkantteja. Uudistuksen myötä merkanttikoulutus loppui ja tutkinnon nimi muutettiin merkonomiksi. Koulutus ehkä hiukan piteni. Tavallaan vanhan kauppaopiston käyneet alennettiin, kun merkanttikoulutus muutettiin merkonomikoulutukseksi. Toisaalta sitten tuli tradenomikoulutus, jonka piti sitten olla hiukan parempi kuin entinen opistotason merkonomikoulutus. Ehkä se ainakin hiukan piteni, mutta oikeastihan ei ole enää ole sitä vanhaa opistotasoista merkonimikoulutusta olemassakaan.
Vanhan opistotason ja nykyisen korkeakoulutuksen ero on silti merkittävä. En kuitenkaan osaa sanoa mikä ero on nykyisellä ammattikoulutuksella ja entisellä opistolla, niistä ei ole kokemusta.
No ei se voi nyt niin merkittävä olla, kun suunnilleen samoja asioita käydään läpi. En usko, että ero on kuitenkaan merkittävä, jos kysymyksessä on monta vuotta työtä tehnyt opistotason henkilö. Kyllä työkokemuksella korvaa paljon kouluosaamista. Samoja töitä suurin osa tekee on sitten entinen opisto tai ammattikorkeakoulu takana. Ehkä tällä ammatikorkeakoululla haluttiin nostaa näitä entisten opistotason koulutuksien statusta.
Ai. Ei meillä kyllä käyty samoja asioita läpi. Varmaan tarkoititkin ammattikoulua ja entistä opistoa.
No ei ihan samoja asioita, mutta saman tyyppisiä. Kyllä tarkoitan lähinnä entistä opistoa ja nykyistä ammatikorkeakoulua. Toki jotain on tullut lisää, koska koulutus on pidentynyt, mutta pakkohan on näille tradenomeillekin aloittaa alkeista, kun joukossa on sellaisia, jotka ovat tulleet ehkä lukiosta suoraan.
Juu, huomasin jo aiemmin että sulla ei ollut omakohtaista kokemusta vaan heittelet mutua.
Kyllä mulla on omakohtaista kokemusta aika paljonkin opiskelusta. Olen suorittanut merkonomitutkinnon joskus silloin vanhoina aikoina ja sen lisäksi olen käynyt 3 vuotta tämän jälkeen merkonomeille suunnattua lisäkoulutusta, joissa opiskelin tietotekniikkaa, laskentatatointa ja rahoitusta. Ei ollut enää mitään mielenkiintosa lähteä samoja asioita pyörittämään ammattikorkeaan. Vaihdoin alaa ja opiskelin yliopistossa täysin eri alan tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
En arvosta amk-tutkintoja pätkääkään. Ja sanon tämän itse amkin käyneenä ja surkeapalkkaisessa työssä olevana.
On huikeaa seurata oman lapsen opiskelua yliopistossa. Hän opiskelee humanistialaa, mutta se työn määrä on aivan uskomaton, mitä jo kandin tutkintoon pitää tehdä. Minä kävin lukematta amkn läpi ja opparista tuli täydet pisteet, kirjoitin sen 40 sivua pskaa kolmessa päivässä 😂
Älkää nuoret menkö amkkiin, yliopisto on parempi väylä kunnolliseen uraan.
Kertoo enemmän opiskelemastasi alasta ja ehkä ohjaavasta opettajasta jos kolmen päivän pskan kirjoittamisella saa täydet pisteet. Tuo ei saisi olla mahdollista missään koulussa peruskoulun jälkeen.
Itse tein lopputyön neljässä kuukaudessa eräälle yritykselle. Sisälsi teknisen ongelman tutkimisen, siihen ratkaisun hakemisen, prototyypin rakentamisen (yht 3kk) ja sitten noin 4vk raportointia päättötyöhön. Arvosana 4/5
Insinööri(AMK)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvosta amk-tutkintoja pätkääkään. Ja sanon tämän itse amkin käyneenä ja surkeapalkkaisessa työssä olevana.
On huikeaa seurata oman lapsen opiskelua yliopistossa. Hän opiskelee humanistialaa, mutta se työn määrä on aivan uskomaton, mitä jo kandin tutkintoon pitää tehdä. Minä kävin lukematta amkn läpi ja opparista tuli täydet pisteet, kirjoitin sen 40 sivua pskaa kolmessa päivässä 😂
Älkää nuoret menkö amkkiin, yliopisto on parempi väylä kunnolliseen uraan.
Kertoo enemmän opiskelemastasi alasta ja ehkä ohjaavasta opettajasta jos kolmen päivän pskan kirjoittamisella saa täydet pisteet. Tuo ei saisi olla mahdollista missään koulussa peruskoulun jälkeen.
Itse tein lopputyön neljässä kuukaudessa eräälle yritykselle. Sisälsi teknisen ongelman tutkimisen, siihen ratkaisun hakemisen, prototyypin rakentamisen (yht 3kk) ja sitten noin 4vk raportointia päättötyöhön. Arvosana 4/5
Insinööri(AMK)
Pääsääntöisesti AMK opparit eivät ole kuvailemiasi.
Eikä AMK ole ammattiin valmistava ja yliopisto ajanviettopaikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi niistä pitäisi väkisin tehdä "samanarvoisia" ja mitä se tarkoittaisi?
mun mielestä niistä yritetään yleisessä jargonissa tehdä samanarvoisia. Kerrotaan, että molemmat ovat korkeakoulutettuja ja kilpailevat samoista työpaikoista jne.
Hinnat karkaavat, ryhtykää yrittäjiksi. Hintaesimerkkejä: öljyn vaihto 150e, vaihteiston öljyvaihto 100e, etupyörän laakerin vaihto 300e, vaihdelaatikon korjaus 2000e.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole. Esimerkiksi amk:n opinnäytetyöt ovat mielipidetekstin luokkaa, lähteet tyyliä Wikipedia, Iltalehti ja Suomi24.
Toisaalta ei yliopistoakaan puhtaasti opetuksen ym. tasolla voi millään muotoa pitää minään tieteen mekkana, sanon tämän maisterina itsekin. Mahdollisimman paljon ihmisiä vain maisteriputkesta läpi mahdollisimman nopeasti.
Nyt on kyllä ylimielinen maisteri liikenteessä. Olen maisteri itsekin, enkä koskaan mollaisi AMK-opiskelijoita noin. Opinnäytetyöt voivat olla hienoja kokonaisuuksia. Lähteiksi ei todellakaan kelpaa mikään wikipedia. Ehkä sinun kannattaisi lukea pari eri alan opinnäytetyötä läpi?
Ylipäätään tämä keskustelu on absurdi. Yliopisto ja AMK ovat tottakai eri opintopaikat. Mutta tämä vertailu ei johda mihinkään. Jokainen opiskelupaikka on merkittävä ja merkityksellinen, tällainen naurettava vertailu ei johda mihinkään hyvään.
Samanarvoisia missä mielessä? Kummallakin on oma laissa määritelty tehtävänsä, joten siinä mielessä vertaaminen ei ole mielekästä. Toisaalta taas molempia tarvittaneen juuri siksi, että niillä ei ole samaa tehtävää, eli toiminnan tavoitteet täyttävät yhteiskunnan tarpeita osittain eri lähtökohdista. Vähän sama kuin kysyisi, että ovatko puolustusvoimat ja rajavartiolaitos samanarvoisia. Niinno, molempia tarvitaan, mutta osittain eri syistä.
Yliopistot: "Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta." (https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558)
"Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista." (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niistä pitäisi väkisin tehdä "samanarvoisia" ja mitä se tarkoittaisi?
mun mielestä niistä yritetään yleisessä jargonissa tehdä samanarvoisia. Kerrotaan, että molemmat ovat korkeakoulutettuja ja kilpailevat samoista työpaikoista jne.
Mutta jos tämä on totta? Meillä on ainakin paljon porukkaa sekä yliopisto, että AMK taustalla, ja samoista paikoista taistellaan, kun aukeaa esim esimiespaikka tiimiin
Vierailija kirjoitti:
eivät ole. sairaanhoitaja ja lääkäri on esim. täysin eri töitä.
Niinpä. Lääkäri aprikoi ja lukee diagnoosit netistä, mikä lähinnä nyt oireiden kanssa sattuisi sopimaan, se asetetaan. Sairaanhoitajan täytyy toimia pelastaakseen ihmishenkiä. Kaverini on tyhmä kuin saapas ja on lääkäri. Omaa ainoastaan hyvän ulkolukutaidon. Mitään sosiaalisia taitoja ei ole.
Ylempi AMK-tutkinto takana. Kyllä opinnäytetyö oli graduun verrattavaa (ja jopa haasteellisempaa) akateemista tutkimusta. Näin kertoi opiskelukaveri, jolla oli toisen alan gradu tehtynä. Vaatimustaso oli tosi kova ja numeroita ei irronnut helposti.
Tämä Haaga-Heliassa. Myös aikanaan tradenomin lopputyö oli kova puristus, jota tein 9 kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi niistä pitäisi väkisin tehdä "samanarvoisia" ja mitä se tarkoittaisi?
mun mielestä niistä yritetään yleisessä jargonissa tehdä samanarvoisia. Kerrotaan, että molemmat ovat korkeakoulutettuja ja kilpailevat samoista työpaikoista jne.
Mutta jos tämä on totta? Meillä on ainakin paljon porukkaa sekä yliopisto, että AMK taustalla, ja samoista paikoista taistellaan, kun aukeaa esim esimiespaikka tiimiin
Niinpä. Nämä lapselliset vertailut tyyliin kumman isi on vahvempi ovat aina yhtä hanurista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Merkonomi on liiketalouden perustutkinto.
Liiketalouden tradenomilla on osaamista esimies-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä.
Alan perustutkintona on kauppatieteiden maisterin tutkinto, jonka suorittaneelle yliopisto antaa oikeuden käyttää ekonomin arvonimeä.
Ehkä ero liiketalous vs kauppatieteet.
Merkonomi on aika heppoinen, ei tieteellinen, ei kovin matemaattinen. Alkeet ja perusteet. 0-3, osaaminen heppoista. Käy välillä paikalla , hyvä todistus.Tradenomi on perusteet + jatkokurssit +erikoistumisalalla. Ei kovin tieteellinen. 0-5, (paljon vaativampi kuin merk., liikaa ryhmätöitä.) töissä opitaan hommat. Peruskäsitteet hallussa.
Ktm on ihan erilainen lähestymistapa. Paksuja taloustieteen eng. kirjoja. Työmäärä aivan eri luokkaa kuin trad. 2-10(pääsykokeissa jo hallittava osa) teoriaa, historiaa ja tutkimusta.
Eri linjat kuin liiketal. puolella.[/quoteNo silloin kun ei vielä valmistunut tradenomeja oli merkonomin tutkintokin hiukan vaativampi. Merkanttikoulutuksesta tehtiin merkonomikoulutus. Merkanttikoulutuksen nimi muutettiin merkonomiksi.
Ennen oli toisella asteella sekä merkantin että merkonomin tutkinnot. Nimeä ei ole muutettu.
Merkantti on vanha kaupallisen alan kouluasteen tutkinto, jota ylempänä on opistoasteen merkonomin tutkinto. Opintojärjestelmää uudistettiin vuonna 1998, jonka jälkeen uusia merkantteja ei enää ryhdytty kouluttamaan vaan heistä koulutettiin suoraan merkonomeja.
Olen itse saanut peruskoulun päättötodistuksen v. 1999, joten tuo muutos omia valintoja tehdessä jäi mieleen, koska taisi olla enää harvoja 2 vuotisia tutkintoja, ellei hakenut johonkin maksulliseen erikoistutkintoon.
Totta. - Ja tätä kannustetaan perverssillä tavalla antamalla näille paikoille valtiovallan tukea sen mukaan kuinka monta opiskelijaa sullovat sisään. - Ja samalla kun vinkuvat kuinka opetus ja tutkimus resurssit on niin pienet, kun niihin ei enää riitäkkää samalla tavoin varaa kuin silloin kun korkeakoulu ja tai yliopisto paikat olivat harvojen ja valittujen mahdollisuus kun taas nykyisin korkeakoulu ja yliopistopaikkoja on suunnileen saman verran kuin ikäluokassa potentiaalsia hakijoita + Suomen rajojen ulkopuolelta houkutellut "huippulahjakkuudet" päälle.- Ihan ei vielä jokaiselle "omalta alalata." Saa nähdä miten tukevaisuudessa valinnat tapahtuu kun pääsykokeisiinkaan ei enää monen tarvitse osallistua jos vain kirjoittaa "tarpeeksi hyvin" ylppäreissä, jota tuoreita lukion aloittaneita kannustettiin vasta esittämällä. että tulevaisuudessa ei ehkä olisikaan yo-kirjoituksia....