Lue keskustelun säännöt.
Onko mielestäsi yliopisto ja AMK samanarvoisia?
20.09.2022 |
Minun mielestäni ei. Jos mietitään parhaita opiskelijoita, ikäluokan kermaa, niin hyvin pieni osa heistä haluaa jonnekin Laureaan tai Metropoliaan. Suurin osa haluaa Helsingin yliopistoon tai Aaltoon. Ikäluokan parhaimmisto lähes poikkeuksetta hakeutuu yliopistoon ja AMK on eräänlainen jämäpaikka keskitasolle. Vai mitä mieltä olet itse?
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvosta amk-tutkintoja pätkääkään. Ja sanon tämän itse amkin käyneenä ja surkeapalkkaisessa työssä olevana.
On huikeaa seurata oman lapsen opiskelua yliopistossa. Hän opiskelee humanistialaa, mutta se työn määrä on aivan uskomaton, mitä jo kandin tutkintoon pitää tehdä. Minä kävin lukematta amkn läpi ja opparista tuli täydet pisteet, kirjoitin sen 40 sivua pskaa kolmessa päivässä 😂
Älkää nuoret menkö amkkiin, yliopisto on parempi väylä kunnolliseen uraan.
Mun tytär haki sekä YO että AMK. YO:oon olisi päässyt kahdellekin tutkinnolle, mutta halusi AMK:uun ja joutui sinne hakemaan toistamiseen, että pääsi. Pääasia, että toteuttaa unelmiaan.
Minäkin olen päässyt molempiin. Olen suorittanut AMK:n ja päässyt kahteen eri yliopistoon eri aloille eri hakuvuosina.. Nyt olen maisteri. Kyllä AMK:n ja yliopiston välillä on tasoeroa ihan kunnolla.
Mitä alapeukutettavaa tuossa on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Ei opetuksen eikä oppilasmateriaalin perusteella.
Työelämässä näkee varsin helposti ja luotettavasti kummalla taustalla ihminen on hommissa.
Samaa mieltä, AMK taustalla tulee tulosta ja saadaan asioita tapahtumaan. Yliopistotaustalla asiat jää teoreettiseksi höpinäksi.
Nyky-AMK on täyttä teoreettista höpinää, vieläpä pseudotieteellistä sellaista. Sote-puoli voi olla vielä ihan ok, koska siellä on niin tiukat määräykset kaikesta, eikä se anna "innovoinnille" kovin vapaata tilaa hyvässä eikä pahassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvosta amk-tutkintoja pätkääkään. Ja sanon tämän itse amkin käyneenä ja surkeapalkkaisessa työssä olevana.
On huikeaa seurata oman lapsen opiskelua yliopistossa. Hän opiskelee humanistialaa, mutta se työn määrä on aivan uskomaton, mitä jo kandin tutkintoon pitää tehdä. Minä kävin lukematta amkn läpi ja opparista tuli täydet pisteet, kirjoitin sen 40 sivua pskaa kolmessa päivässä 😂
Älkää nuoret menkö amkkiin, yliopisto on parempi väylä kunnolliseen uraan.
Mun tytär haki sekä YO että AMK. YO:oon olisi päässyt kahdellekin tutkinnolle, mutta halusi AMK:uun ja joutui sinne hakemaan toistamiseen, että pääsi. Pääasia, että toteuttaa unelmiaan.
Minäkin olen päässyt molempiin. Olen suorittanut AMK:n ja päässyt kahteen eri yliopistoon eri aloille eri hakuvuosina.. Nyt olen maisteri. Kyllä AMK:n ja yliopiston välillä on tasoeroa ihan kunnolla.
Mitä alapeukutettavaa tuossa on?
Erilaisten tutkintojen vertailu nyt vaan on eri tyhmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK:lla käytännössä on entiseen opistoasteeseen verrattuna? Opistoon ainakin pääsi suoraan perus- tai keskikoulusta, ei siis ollut välttämätöntä käydä lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.
Toinen on korkeakoulu, toinen ei.
Joo mutta ei se oikein muuta koulua korkeakouluksi, jos vain nimeä muutetaan. Ennen sairaanhoitajat ja insinöörit opiskelivat opistossa, mutta nykyään ammatikorkeakoulussa. Ainakin insinöörikoulutusta oli erikseen lukion käyneille ja sitten esimerkiksi ammattikoulun käynneille jo silloin, kun nimi oli opisto. Monella muullakin alalla oli erikseen linjoja lukion käyneille ja erikseen peruskoulun käyneille. Peruskoulun käyneillä koulutus oli pidempi.
Ainakin merkonomien ja tradenomien koulutuksessa on eroja.
No mutta ennen oli myös kauppaopisto erikseen peruskoulun käynneille ja lukion käyneille. Ennen oli myös kauppakoulu, josta valmistui merkantteja. Uudistuksen myötä merkanttikoulutus loppui ja tutkinnon nimi muutettiin merkonomiksi. Koulutus ehkä hiukan piteni. Tavallaan vanhan kauppaopiston käyneet alennettiin, kun merkanttikoulutus muutettiin merkonomikoulutukseksi. Toisaalta sitten tuli tradenomikoulutus, jonka piti sitten olla hiukan parempi kuin entinen opistotason merkonomikoulutus. Ehkä se ainakin hiukan piteni, mutta oikeastihan ei ole enää ole sitä vanhaa opistotasoista merkonimikoulutusta olemassakaan.
Vanhan opistotason ja nykyisen korkeakoulutuksen ero on silti merkittävä. En kuitenkaan osaa sanoa mikä ero on nykyisellä ammattikoulutuksella ja entisellä opistolla, niistä ei ole kokemusta.
No ei se voi nyt niin merkittävä olla, kun suunnilleen samoja asioita käydään läpi. En usko, että ero on kuitenkaan merkittävä, jos kysymyksessä on monta vuotta työtä tehnyt opistotason henkilö. Kyllä työkokemuksella korvaa paljon kouluosaamista. Samoja töitä suurin osa tekee on sitten entinen opisto tai ammattikorkeakoulu takana. Ehkä tällä ammatikorkeakoululla haluttiin nostaa näitä entisten opistotason koulutuksien statusta.
Onhan se aika naurattavaa ajatella, että monta vuotta merkonomikoulutuksella töitä tehnyt kirjanpitäjä olisi jotenkin huonompi kuin vastavalmistunut tradenomi tai sitten vaikkapa sairaanhoitaja tai insinööri. Useinhan näillä on tutkinnon lisäksi kuitekin kaikenlaisia lisäkoulutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun yksi tuttu kävi ensin kauppakoulun, jolloin hänestä tuli merkantti. Sitten hän kävi kauppaopiston, jolloin hänestä tuli merkonomi. Sitten vielä jaksoi niitä samoja asioita paukuttaa ja opiskeli tradenomiksi. Suuntautumislinjakin oli sama. Itse vamistuin aikoinani merkonomiksi, enkä olisi kyllä jaksanut enää vielä tradenomiksi opiskella ja jankuttaa samoja asioita. Niinpä sitten hakeuduin yliopistoon ihan eri alalla. Olen tätä työtä tehnyt yliopistokoulutuksella jo yli 10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi tuttu kävi ensin kauppakoulun, jolloin hänestä tuli merkantti. Sitten hän kävi kauppaopiston, jolloin hänestä tuli merkonomi. Sitten vielä jaksoi niitä samoja asioita paukuttaa ja opiskeli tradenomiksi. Suuntautumislinjakin oli sama. Itse vamistuin aikoinani merkonomiksi, enkä olisi kyllä jaksanut enää vielä tradenomiksi opiskella ja jankuttaa samoja asioita. Niinpä sitten hakeuduin yliopistoon ihan eri alalla. Olen tätä työtä tehnyt yliopistokoulutuksella jo yli 10 vuotta.
Meitä oli monta merkonomia lukemassa tradeksi ja kaikki oli yksimielisiä siitä että täysin eri opinahjo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se aika naurattavaa ajatella, että monta vuotta merkonomikoulutuksella töitä tehnyt kirjanpitäjä olisi jotenkin huonompi kuin vastavalmistunut tradenomi tai sitten vaikkapa sairaanhoitaja tai insinööri. Useinhan näillä on tutkinnon lisäksi kuitekin kaikenlaisia lisäkoulutuksia.
No ihan sama ajatella että vuosia töitä tehnyt merkonomi olisi jotenkin huonompi kuin vasta valmistunut maisteri. Itsekin teen samoja töitä tradenomina kuin maisterit. Saan vaan iän tuomana jo parempaa palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK:lla käytännössä on entiseen opistoasteeseen verrattuna? Opistoon ainakin pääsi suoraan perus- tai keskikoulusta, ei siis ollut välttämätöntä käydä lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.
Toinen on korkeakoulu, toinen ei.
Joo mutta ei se oikein muuta koulua korkeakouluksi, jos vain nimeä muutetaan. Ennen sairaanhoitajat ja insinöörit opiskelivat opistossa, mutta nykyään ammatikorkeakoulussa. Ainakin insinöörikoulutusta oli erikseen lukion käyneille ja sitten esimerkiksi ammattikoulun käynneille jo silloin, kun nimi oli opisto. Monella muullakin alalla oli erikseen linjoja lukion käyneille ja erikseen peruskoulun käyneille. Peruskoulun käyneillä koulutus oli pidempi.
Ainakin merkonomien ja tradenomien koulutuksessa on eroja.
No mutta ennen oli myös kauppaopisto erikseen peruskoulun käynneille ja lukion käyneille. Ennen oli myös kauppakoulu, josta valmistui merkantteja. Uudistuksen myötä merkanttikoulutus loppui ja tutkinnon nimi muutettiin merkonomiksi. Koulutus ehkä hiukan piteni. Tavallaan vanhan kauppaopiston käyneet alennettiin, kun merkanttikoulutus muutettiin merkonomikoulutukseksi. Toisaalta sitten tuli tradenomikoulutus, jonka piti sitten olla hiukan parempi kuin entinen opistotason merkonomikoulutus. Ehkä se ainakin hiukan piteni, mutta oikeastihan ei ole enää ole sitä vanhaa opistotasoista merkonimikoulutusta olemassakaan.
Vanhan opistotason ja nykyisen korkeakoulutuksen ero on silti merkittävä. En kuitenkaan osaa sanoa mikä ero on nykyisellä ammattikoulutuksella ja entisellä opistolla, niistä ei ole kokemusta.
No ei se voi nyt niin merkittävä olla, kun suunnilleen samoja asioita käydään läpi. En usko, että ero on kuitenkaan merkittävä, jos kysymyksessä on monta vuotta työtä tehnyt opistotason henkilö. Kyllä työkokemuksella korvaa paljon kouluosaamista. Samoja töitä suurin osa tekee on sitten entinen opisto tai ammattikorkeakoulu takana. Ehkä tällä ammatikorkeakoululla haluttiin nostaa näitä entisten opistotason koulutuksien statusta.
Ai. Ei meillä kyllä käyty samoja asioita läpi. Varmaan tarkoititkin ammattikoulua ja entistä opistoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi tuttu kävi ensin kauppakoulun, jolloin hänestä tuli merkantti. Sitten hän kävi kauppaopiston, jolloin hänestä tuli merkonomi. Sitten vielä jaksoi niitä samoja asioita paukuttaa ja opiskeli tradenomiksi. Suuntautumislinjakin oli sama. Itse vamistuin aikoinani merkonomiksi, enkä olisi kyllä jaksanut enää vielä tradenomiksi opiskella ja jankuttaa samoja asioita. Niinpä sitten hakeuduin yliopistoon ihan eri alalla. Olen tätä työtä tehnyt yliopistokoulutuksella jo yli 10 vuotta.
Meitä oli monta merkonomia lukemassa tradeksi ja kaikki oli yksimielisiä siitä että täysin eri opinahjo.
No ei takuulla ole, jos on sama linja. Esimerkiksi laskentatoimi on samaa aina. Lainsäändäntö toki muuttuu jatkuvasti, mutta joskus tradenomikin joutuu käymään täydennyskoulutuksessa. Totta kai he sanovat, että on täysin eri koulutus, kun haluvat sillä kertoa, että heidän käymänsä koulu on tarpeellinen ja pätevöittää hyvin. Miten se voi olla täysin eri opinahjo, jos saman tyyppisiä aiheita opiskellaan. Toki monet ovat jo unohtaneet asiat, joita joskus on opiskellut.
Tosi tylsää ainakin lukea samoja asioista.......
Todellisuudessa tradenomit joutuvat olemaan jossain paikoissa kassoilla töissä, kun ei löydy muuta työtä. Kuitenkin luultavasti arvoasteikossa kauppatieteen maisterit ovat edelleen paljon fiksumpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK:lla käytännössä on entiseen opistoasteeseen verrattuna? Opistoon ainakin pääsi suoraan perus- tai keskikoulusta, ei siis ollut välttämätöntä käydä lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.
Toinen on korkeakoulu, toinen ei.
Joo mutta ei se oikein muuta koulua korkeakouluksi, jos vain nimeä muutetaan. Ennen sairaanhoitajat ja insinöörit opiskelivat opistossa, mutta nykyään ammatikorkeakoulussa. Ainakin insinöörikoulutusta oli erikseen lukion käyneille ja sitten esimerkiksi ammattikoulun käynneille jo silloin, kun nimi oli opisto. Monella muullakin alalla oli erikseen linjoja lukion käyneille ja erikseen peruskoulun käyneille. Peruskoulun käyneillä koulutus oli pidempi.
Ainakin merkonomien ja tradenomien koulutuksessa on eroja.
No mutta ennen oli myös kauppaopisto erikseen peruskoulun käynneille ja lukion käyneille. Ennen oli myös kauppakoulu, josta valmistui merkantteja. Uudistuksen myötä merkanttikoulutus loppui ja tutkinnon nimi muutettiin merkonomiksi. Koulutus ehkä hiukan piteni. Tavallaan vanhan kauppaopiston käyneet alennettiin, kun merkanttikoulutus muutettiin merkonomikoulutukseksi. Toisaalta sitten tuli tradenomikoulutus, jonka piti sitten olla hiukan parempi kuin entinen opistotason merkonomikoulutus. Ehkä se ainakin hiukan piteni, mutta oikeastihan ei ole enää ole sitä vanhaa opistotasoista merkonimikoulutusta olemassakaan.
Vanhan opistotason ja nykyisen korkeakoulutuksen ero on silti merkittävä. En kuitenkaan osaa sanoa mikä ero on nykyisellä ammattikoulutuksella ja entisellä opistolla, niistä ei ole kokemusta.
No ei se voi nyt niin merkittävä olla, kun suunnilleen samoja asioita käydään läpi. En usko, että ero on kuitenkaan merkittävä, jos kysymyksessä on monta vuotta työtä tehnyt opistotason henkilö. Kyllä työkokemuksella korvaa paljon kouluosaamista. Samoja töitä suurin osa tekee on sitten entinen opisto tai ammattikorkeakoulu takana. Ehkä tällä ammatikorkeakoululla haluttiin nostaa näitä entisten opistotason koulutuksien statusta.
Ai. Ei meillä kyllä käyty samoja asioita läpi. Varmaan tarkoititkin ammattikoulua ja entistä opistoa.
No ei ihan samoja asioita, mutta saman tyyppisiä. Kyllä tarkoitan lähinnä entistä opistoa ja nykyistä ammatikorkeakoulua. Toki jotain on tullut lisää, koska koulutus on pidentynyt, mutta pakkohan on näille tradenomeillekin aloittaa alkeista, kun joukossa on sellaisia, jotka ovat tulleet ehkä lukiosta suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi tuttu kävi ensin kauppakoulun, jolloin hänestä tuli merkantti. Sitten hän kävi kauppaopiston, jolloin hänestä tuli merkonomi. Sitten vielä jaksoi niitä samoja asioita paukuttaa ja opiskeli tradenomiksi. Suuntautumislinjakin oli sama. Itse vamistuin aikoinani merkonomiksi, enkä olisi kyllä jaksanut enää vielä tradenomiksi opiskella ja jankuttaa samoja asioita. Niinpä sitten hakeuduin yliopistoon ihan eri alalla. Olen tätä työtä tehnyt yliopistokoulutuksella jo yli 10 vuotta.
Meitä oli monta merkonomia lukemassa tradeksi ja kaikki oli yksimielisiä siitä että täysin eri opinahjo.
Pakkohan heidän on lukea, kun yhtäkkisesti tehdään uusi tutkinto ja he ovat vaarassa joutua syrjäytetyiksi. Mun tuttava ainakin tekee ihan samoja töitä, joita teki merkonomina ja nyt sitten tradenomina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK:lla käytännössä on entiseen opistoasteeseen verrattuna? Opistoon ainakin pääsi suoraan perus- tai keskikoulusta, ei siis ollut välttämätöntä käydä lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.
Toinen on korkeakoulu, toinen ei.
Joo mutta ei se oikein muuta koulua korkeakouluksi, jos vain nimeä muutetaan. Ennen sairaanhoitajat ja insinöörit opiskelivat opistossa, mutta nykyään ammatikorkeakoulussa. Ainakin insinöörikoulutusta oli erikseen lukion käyneille ja sitten esimerkiksi ammattikoulun käynneille jo silloin, kun nimi oli opisto. Monella muullakin alalla oli erikseen linjoja lukion käyneille ja erikseen peruskoulun käyneille. Peruskoulun käyneillä koulutus oli pidempi.
Ainakin merkonomien ja tradenomien koulutuksessa on eroja.
No mutta ennen oli myös kauppaopisto erikseen peruskoulun käynneille ja lukion käyneille. Ennen oli myös kauppakoulu, josta valmistui merkantteja. Uudistuksen myötä merkanttikoulutus loppui ja tutkinnon nimi muutettiin merkonomiksi. Koulutus ehkä hiukan piteni. Tavallaan vanhan kauppaopiston käyneet alennettiin, kun merkanttikoulutus muutettiin merkonomikoulutukseksi. Toisaalta sitten tuli tradenomikoulutus, jonka piti sitten olla hiukan parempi kuin entinen opistotason merkonomikoulutus. Ehkä se ainakin hiukan piteni, mutta oikeastihan ei ole enää ole sitä vanhaa opistotasoista merkonimikoulutusta olemassakaan.
Vanhan opistotason ja nykyisen korkeakoulutuksen ero on silti merkittävä. En kuitenkaan osaa sanoa mikä ero on nykyisellä ammattikoulutuksella ja entisellä opistolla, niistä ei ole kokemusta.
No ei se voi nyt niin merkittävä olla, kun suunnilleen samoja asioita käydään läpi. En usko, että ero on kuitenkaan merkittävä, jos kysymyksessä on monta vuotta työtä tehnyt opistotason henkilö. Kyllä työkokemuksella korvaa paljon kouluosaamista. Samoja töitä suurin osa tekee on sitten entinen opisto tai ammattikorkeakoulu takana. Ehkä tällä ammatikorkeakoululla haluttiin nostaa näitä entisten opistotason koulutuksien statusta.
Ai. Ei meillä kyllä käyty samoja asioita läpi. Varmaan tarkoititkin ammattikoulua ja entistä opistoa.
No ei ihan samoja asioita, mutta saman tyyppisiä. Kyllä tarkoitan lähinnä entistä opistoa ja nykyistä ammatikorkeakoulua. Toki jotain on tullut lisää, koska koulutus on pidentynyt, mutta pakkohan on näille tradenomeillekin aloittaa alkeista, kun joukossa on sellaisia, jotka ovat tulleet ehkä lukiosta suoraan.
Juu, huomasin jo aiemmin että sulla ei ollut omakohtaista kokemusta vaan heittelet mutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi tuttu kävi ensin kauppakoulun, jolloin hänestä tuli merkantti. Sitten hän kävi kauppaopiston, jolloin hänestä tuli merkonomi. Sitten vielä jaksoi niitä samoja asioita paukuttaa ja opiskeli tradenomiksi. Suuntautumislinjakin oli sama. Itse vamistuin aikoinani merkonomiksi, enkä olisi kyllä jaksanut enää vielä tradenomiksi opiskella ja jankuttaa samoja asioita. Niinpä sitten hakeuduin yliopistoon ihan eri alalla. Olen tätä työtä tehnyt yliopistokoulutuksella jo yli 10 vuotta.
Meitä oli monta merkonomia lukemassa tradeksi ja kaikki oli yksimielisiä siitä että täysin eri opinahjo.
Pakkohan heidän on lukea, kun yhtäkkisesti tehdään uusi tutkinto ja he ovat vaarassa joutua syrjäytetyiksi. Mun tuttava ainakin tekee ihan samoja töitä, joita teki merkonomina ja nyt sitten tradenomina.
Mä en tee. Tuttavas lienee siis varsin tyytyväinen nykytyöhönsä eikä omaa kunnianhimoa. Ei kaikkien tarvikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun yksi tuttu kävi ensin kauppakoulun, jolloin hänestä tuli merkantti. Sitten hän kävi kauppaopiston, jolloin hänestä tuli merkonomi. Sitten vielä jaksoi niitä samoja asioita paukuttaa ja opiskeli tradenomiksi. Suuntautumislinjakin oli sama. Itse vamistuin aikoinani merkonomiksi, enkä olisi kyllä jaksanut enää vielä tradenomiksi opiskella ja jankuttaa samoja asioita. Niinpä sitten hakeuduin yliopistoon ihan eri alalla. Olen tätä työtä tehnyt yliopistokoulutuksella jo yli 10 vuotta.
Meitä oli monta merkonomia lukemassa tradeksi ja kaikki oli yksimielisiä siitä että täysin eri opinahjo.
No ei takuulla ole, jos on sama linja. Esimerkiksi laskentatoimi on samaa aina. Lainsäändäntö toki muuttuu jatkuvasti, mutta joskus tradenomikin joutuu käymään täydennyskoulutuksessa. Totta kai he sanovat, että on täysin eri koulutus, kun haluvat sillä kertoa, että heidän käymänsä koulu on tarpeellinen ja pätevöittää hyvin. Miten se voi olla täysin eri opinahjo, jos saman tyyppisiä aiheita opiskellaan. Toki monet ovat jo unohtaneet asiat, joita joskus on opiskellut.
Tosi tylsää ainakin lukea samoja asioista.......
Todellisuudessa tradenomit joutuvat olemaan jossain paikoissa kassoilla töissä, kun ei löydy muuta työtä. Kuitenkin luultavasti arvoasteikossa kauppatieteen maisterit ovat edelleen paljon fiksumpia.
Mites se laskentatoimi sit eroaa siellä yliopistossa?
Ei. PolAmk on PolAmk ja yliopisto on yliopisto.
Eivät ole. - Olisi vastuutonta ja täysin typerää, että Suomessa olisi kaksi kilpailevaa "korkeakoulu-yliopisto" järjestelmää. On myös asiodien typerää asioiden yksinkertaistamista sanoa, että yliopiston kouluttaa teoreetikot ja ammattikorkeat käytännön tekijät. - Jos näin olisi, niin Suomeen riittäsi noin yksi yliopsito. Vai kuinka monta lääketieteen teoteetikkoa tai oikeusteoreetikkoa tai vaikka teoreettista insinööriä Suomessa tarvitaan?
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole. - Olisi vastuutonta ja täysin typerää, että Suomessa olisi kaksi kilpailevaa "korkeakoulu-yliopisto" järjestelmää. On myös asiodien typerää asioiden yksinkertaistamista sanoa, että yliopiston kouluttaa teoreetikot ja ammattikorkeat käytännön tekijät. - Jos näin olisi, niin Suomeen riittäsi noin yksi yliopsito. Vai kuinka monta lääketieteen teoteetikkoa tai oikeusteoreetikkoa tai vaikka teoreettista insinööriä Suomessa tarvitaan?
Kilpailu on tosiasia. Korkeakoulut kilpailevat opiskelijoista ja rahoituksesta.
AMK-tutkinto usein korvaa kandidaatin tutkinnon ainakin pienillä lisäopinnoilla.
Yliopistossa joutuu usein tekemään enemmän työtä saman opintopistemäärän eteen. Toisaalta taas joiltakin osin tutkinnon suorittaminen voi yliopistossa olla jopa helpompaa, koska opetukseen kuulemma panostetaan enemmän ja koska ammattikorkeakouluja on paljon enemmän, hankalat ihmiset ehkä menevät enemmän töihin ammattikorkeakouluihin, joissa voi opettaa vähemmilläkin näytöillä.
Teoriatasolla AMK:ssa ja yliopistossa on se iso ero, että AMK:ssa oli ainakin vielä vasta etniset kiintiöt ja joidenkin ammattikorkeakoulujen sivuilla esitellään vähemmistötaustaisia ihmisiä ja tällä tavalla suorastaan houkutellaan ihmisiä alemmista sosiaaliluokista. Epäilen itse, että AMK:sta 'pakkovalmistuu' ihmisiä etnisin perustein.
Koska yliopistoa kunnioitetaan enemmän, myös työharjoittelupaikkojen tai opinnäytteen tilaajan saanti on helpompaa ja tämän takia on matalampi kynnys jättää AMK kesken, koska kunnioitusta opiskelijaa kohtaan ei ole samalla tavalla. Lääkäriopiskelijat saavat myös palkkaa harjoittelustaan ja hoitajaopiskelijat AMK:ssa eivät mitään.
Summa summarum: yliopisto vaatii enemmän asiasisältöjen lukemista ja kirjoittamista, kun taas AMK vaatii enemmän kovuutta, veemäisten ihmisten ja turhautumisen sietämistä ja metatyötä.