Onko mielestäsi yliopisto ja AMK samanarvoisia?
Minun mielestäni ei. Jos mietitään parhaita opiskelijoita, ikäluokan kermaa, niin hyvin pieni osa heistä haluaa jonnekin Laureaan tai Metropoliaan. Suurin osa haluaa Helsingin yliopistoon tai Aaltoon. Ikäluokan parhaimmisto lähes poikkeuksetta hakeutuu yliopistoon ja AMK on eräänlainen jämäpaikka keskitasolle. Vai mitä mieltä olet itse?
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvosta amk-tutkintoja pätkääkään. Ja sanon tämän itse amkin käyneenä ja surkeapalkkaisessa työssä olevana.
On huikeaa seurata oman lapsen opiskelua yliopistossa. Hän opiskelee humanistialaa, mutta se työn määrä on aivan uskomaton, mitä jo kandin tutkintoon pitää tehdä. Minä kävin lukematta amkn läpi ja opparista tuli täydet pisteet, kirjoitin sen 40 sivua pskaa kolmessa päivässä 😂
Älkää nuoret menkö amkkiin, yliopisto on parempi väylä kunnolliseen uraan.
No ei ainakaan sairaanhoitajan koulutusta pääse lukematta läpi. Jo pelkästään ihmisen anatomian opettelu vaatii sen, että lukea pitää oikeasti.
Tai insinöörit.
Huvittava aloitus, myös hyvin Helsinki-keskeinen. :) Olen itse opiskellut niin Helsingin yliopistossakin, kuin myös Metropolia AMK:ssa. Kumpaan kannattaa mennä riippuu ihan omista kiinnostuksista ja siitä mitä haluaa tehdä. On aloja, joita kannattaa opiskella tieteellisemmin ja aloja, joita kannattaa opiskella käytännöllisemmin. AMK:ssa on toki molemmat puolet vahvasti edustettuna.
Vain sivistymätön halveksuu käytännön taitoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvosta amk-tutkintoja pätkääkään. Ja sanon tämän itse amkin käyneenä ja surkeapalkkaisessa työssä olevana.
On huikeaa seurata oman lapsen opiskelua yliopistossa. Hän opiskelee humanistialaa, mutta se työn määrä on aivan uskomaton, mitä jo kandin tutkintoon pitää tehdä. Minä kävin lukematta amkn läpi ja opparista tuli täydet pisteet, kirjoitin sen 40 sivua pskaa kolmessa päivässä 😂
Älkää nuoret menkö amkkiin, yliopisto on parempi väylä kunnolliseen uraan.
Mun tytär haki sekä YO että AMK. YO:oon olisi päässyt kahdellekin tutkinnolle, mutta halusi AMK:uun ja joutui sinne hakemaan toistamiseen, että pääsi. Pääasia, että toteuttaa unelmiaan.
Minäkin olen päässyt molempiin. Olen suorittanut AMK:n ja päässyt kahteen eri yliopistoon eri aloille eri hakuvuosina.. Nyt olen maisteri. Kyllä AMK:n ja yliopiston välillä on tasoeroa ihan kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvosta amk-tutkintoja pätkääkään. Ja sanon tämän itse amkin käyneenä ja surkeapalkkaisessa työssä olevana.
On huikeaa seurata oman lapsen opiskelua yliopistossa. Hän opiskelee humanistialaa, mutta se työn määrä on aivan uskomaton, mitä jo kandin tutkintoon pitää tehdä. Minä kävin lukematta amkn läpi ja opparista tuli täydet pisteet, kirjoitin sen 40 sivua pskaa kolmessa päivässä 😂
Älkää nuoret menkö amkkiin, yliopisto on parempi väylä kunnolliseen uraan.
Mun tytär haki sekä YO että AMK. YO:oon olisi päässyt kahdellekin tutkinnolle, mutta halusi AMK:uun ja joutui sinne hakemaan toistamiseen, että pääsi. Pääasia, että toteuttaa unelmiaan.
Minäkin olen päässyt molempiin. Olen suorittanut AMK:n ja päässyt kahteen eri yliopistoon eri aloille eri hakuvuosina.. Nyt olen maisteri. Kyllä AMK:n ja yliopiston välillä on tasoeroa ihan kunnolla.
Nailed it!👍
On se joillekin elämän ja kuoleman kysymys tämäkin. Aina tää sama keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvosta amk-tutkintoja pätkääkään. Ja sanon tämän itse amkin käyneenä ja surkeapalkkaisessa työssä olevana.
On huikeaa seurata oman lapsen opiskelua yliopistossa. Hän opiskelee humanistialaa, mutta se työn määrä on aivan uskomaton, mitä jo kandin tutkintoon pitää tehdä. Minä kävin lukematta amkn läpi ja opparista tuli täydet pisteet, kirjoitin sen 40 sivua pskaa kolmessa päivässä 😂
Älkää nuoret menkö amkkiin, yliopisto on parempi väylä kunnolliseen uraan.
Mun tytär haki sekä YO että AMK. YO:oon olisi päässyt kahdellekin tutkinnolle, mutta halusi AMK:uun ja joutui sinne hakemaan toistamiseen, että pääsi. Pääasia, että toteuttaa unelmiaan.
Minäkin olen päässyt molempiin. Olen suorittanut AMK:n ja päässyt kahteen eri yliopistoon eri aloille eri hakuvuosina.. Nyt olen maisteri. Kyllä AMK:n ja yliopiston välillä on tasoeroa ihan kunnolla.
Mutta kun ei niiden kuulukaan olla samantasoisia. Eikä alalle mille tytär haluaa voi suorittaa opintoja yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En arvosta amk-tutkintoja pätkääkään. Ja sanon tämän itse amkin käyneenä ja surkeapalkkaisessa työssä olevana.
On huikeaa seurata oman lapsen opiskelua yliopistossa. Hän opiskelee humanistialaa, mutta se työn määrä on aivan uskomaton, mitä jo kandin tutkintoon pitää tehdä. Minä kävin lukematta amkn läpi ja opparista tuli täydet pisteet, kirjoitin sen 40 sivua pskaa kolmessa päivässä 😂
Älkää nuoret menkö amkkiin, yliopisto on parempi väylä kunnolliseen uraan.
Mun tytär haki sekä YO että AMK. YO:oon olisi päässyt kahdellekin tutkinnolle, mutta halusi AMK:uun ja joutui sinne hakemaan toistamiseen, että pääsi. Pääasia, että toteuttaa unelmiaan.
Minäkin olen päässyt molempiin. Olen suorittanut AMK:n ja päässyt kahteen eri yliopistoon eri aloille eri hakuvuosina.. Nyt olen maisteri. Kyllä AMK:n ja yliopiston välillä on tasoeroa ihan kunnolla.
Mutta kun ei niiden kuulukaan olla samantasoisia. Eikä alalle mille tytär haluaa voi suorittaa opintoja yliopistossa.
Nailed it!👍
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK:lla käytännössä on entiseen opistoasteeseen verrattuna? Opistoon ainakin pääsi suoraan perus- tai keskikoulusta, ei siis ollut välttämätöntä käydä lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.
Toinen on korkeakoulu, toinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK:lla käytännössä on entiseen opistoasteeseen verrattuna? Opistoon ainakin pääsi suoraan perus- tai keskikoulusta, ei siis ollut välttämätöntä käydä lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.
Toinen on korkeakoulu, toinen ei.
Joo mutta ei se oikein muuta koulua korkeakouluksi, jos vain nimeä muutetaan. Ennen sairaanhoitajat ja insinöörit opiskelivat opistossa, mutta nykyään ammatikorkeakoulussa. Ainakin insinöörikoulutusta oli erikseen lukion käyneille ja sitten esimerkiksi ammattikoulun käynneille jo silloin, kun nimi oli opisto. Monella muullakin alalla oli erikseen linjoja lukion käyneille ja erikseen peruskoulun käyneille. Peruskoulun käyneillä koulutus oli pidempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK:lla käytännössä on entiseen opistoasteeseen verrattuna? Opistoon ainakin pääsi suoraan perus- tai keskikoulusta, ei siis ollut välttämätöntä käydä lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.
Toinen on korkeakoulu, toinen ei.
Joo mutta ei se oikein muuta koulua korkeakouluksi, jos vain nimeä muutetaan. Ennen sairaanhoitajat ja insinöörit opiskelivat opistossa, mutta nykyään ammatikorkeakoulussa. Ainakin insinöörikoulutusta oli erikseen lukion käyneille ja sitten esimerkiksi ammattikoulun käynneille jo silloin, kun nimi oli opisto. Monella muullakin alalla oli erikseen linjoja lukion käyneille ja erikseen peruskoulun käyneille. Peruskoulun käyneillä koulutus oli pidempi.
Ainakin merkonomien ja tradenomien koulutuksessa on eroja.
Keskikoulun kävin, palkka € 4400. Siistiä sisätyötä. Väkertäkää maisterit.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Ei opetuksen eikä oppilasmateriaalin perusteella.
Työelämässä näkee varsin helposti ja luotettavasti kummalla taustalla ihminen on hommissa.
Tekevät kumminkin samaa duunia?
Ei. Yliopisto on teoreettisempi ja siltä osin vaativampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Ei opetuksen eikä oppilasmateriaalin perusteella.
Työelämässä näkee varsin helposti ja luotettavasti kummalla taustalla ihminen on hommissa.
Samaa mieltä, AMK taustalla tulee tulosta ja saadaan asioita tapahtumaan. Yliopistotaustalla asiat jää teoreettiseksi höpinäksi.
AMK-taustalla touhutaan hirveästi ja tulos on skeidaa, kun tekemistä ei ajatella loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK:lla käytännössä on entiseen opistoasteeseen verrattuna? Opistoon ainakin pääsi suoraan perus- tai keskikoulusta, ei siis ollut välttämätöntä käydä lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.
Toinen on korkeakoulu, toinen ei.
Joo mutta ei se oikein muuta koulua korkeakouluksi, jos vain nimeä muutetaan. Ennen sairaanhoitajat ja insinöörit opiskelivat opistossa, mutta nykyään ammatikorkeakoulussa. Ainakin insinöörikoulutusta oli erikseen lukion käyneille ja sitten esimerkiksi ammattikoulun käynneille jo silloin, kun nimi oli opisto. Monella muullakin alalla oli erikseen linjoja lukion käyneille ja erikseen peruskoulun käyneille. Peruskoulun käyneillä koulutus oli pidempi.
Ainakin merkonomien ja tradenomien koulutuksessa on eroja.
No mutta ennen oli myös kauppaopisto erikseen peruskoulun käynneille ja lukion käyneille. Ennen oli myös kauppakoulu, josta valmistui merkantteja. Uudistuksen myötä merkanttikoulutus loppui ja tutkinnon nimi muutettiin merkonomiksi. Koulutus ehkä hiukan piteni. Tavallaan vanhan kauppaopiston käyneet alennettiin, kun merkanttikoulutus muutettiin merkonomikoulutukseksi. Toisaalta sitten tuli tradenomikoulutus, jonka piti sitten olla hiukan parempi kuin entinen opistotason merkonomikoulutus. Ehkä se ainakin hiukan piteni, mutta oikeastihan ei ole enää ole sitä vanhaa opistotasoista merkonimikoulutusta olemassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ovat arvokkaita riippumatta koulutustasosta tai ammatista. Ei siivooja ole lääkäriä huonompi. En ajattele oppilaitoksista, että minkä arvoisia ne ovat verrattuna toisiinsa.
Onkohan lentokoneessa koskaan kuulutettu josko matkustajien joukosta löytyisi siivoojaa?
En tiedä, mutta siivooja valmistuu ammattikoulusta ja kyllä sinun on siellä koneessa mukavampi olla, jos siellä on siivooja käynyt. Lisäksi koneessa sh (amk) kelpaa, jos tulee lääketieteellinen hätätilanne useimmiten.
Siivoojan työ on siis pääosin mukavuustekijä pl. tietyt paikat. Lääkärin hommassa on kyse elämästä ja kuolemasta.
Tuskinpa siellä myöskään kuulutetaan "Löytyiskö kuristus" tai "löytyiskö diplomi-insinööriä." Sairaanhoitajaa sen sijaan voitaisiinkin kysellä, vaikka onkin surkea AMK-tutkinto. Pösilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä eroa AMK:lla käytännössä on entiseen opistoasteeseen verrattuna? Opistoon ainakin pääsi suoraan perus- tai keskikoulusta, ei siis ollut välttämätöntä käydä lukiota tai ammattikoulua siinä välissä.
Toinen on korkeakoulu, toinen ei.
Joo mutta ei se oikein muuta koulua korkeakouluksi, jos vain nimeä muutetaan. Ennen sairaanhoitajat ja insinöörit opiskelivat opistossa, mutta nykyään ammatikorkeakoulussa. Ainakin insinöörikoulutusta oli erikseen lukion käyneille ja sitten esimerkiksi ammattikoulun käynneille jo silloin, kun nimi oli opisto. Monella muullakin alalla oli erikseen linjoja lukion käyneille ja erikseen peruskoulun käyneille. Peruskoulun käyneillä koulutus oli pidempi.
Ainakin merkonomien ja tradenomien koulutuksessa on eroja.
No mutta ennen oli myös kauppaopisto erikseen peruskoulun käynneille ja lukion käyneille. Ennen oli myös kauppakoulu, josta valmistui merkantteja. Uudistuksen myötä merkanttikoulutus loppui ja tutkinnon nimi muutettiin merkonomiksi. Koulutus ehkä hiukan piteni. Tavallaan vanhan kauppaopiston käyneet alennettiin, kun merkanttikoulutus muutettiin merkonomikoulutukseksi. Toisaalta sitten tuli tradenomikoulutus, jonka piti sitten olla hiukan parempi kuin entinen opistotason merkonomikoulutus. Ehkä se ainakin hiukan piteni, mutta oikeastihan ei ole enää ole sitä vanhaa opistotasoista merkonimikoulutusta olemassakaan.
Vanhan opistotason ja nykyisen korkeakoulutuksen ero on silti merkittävä. En kuitenkaan osaa sanoa mikä ero on nykyisellä ammattikoulutuksella ja entisellä opistolla, niistä ei ole kokemusta.
Minua kiinnostaa koulutuksen tasoa enemmän se että kuinka hyvin palkattuun työhön ja kuinka helposti sillä koulutuksella työllistyy.
Onhan nuita tutuissa yliopistot käyneitä, hyvin sivistyneitä, yhteiskunnallisestikin tärkeää työtä tekeviä, mutta paskapalkalla, monesti ketjutetuilla määräaikaisilla sopimuksilla. Naapurissa ammattikoulun käynyt tienaa moninkertaisesti helpohkoissa duunarihommissa, osaaminen on hankittu enemmän työelämässä kuin koulussa ja on haluttu alan ammattilainen jolla ei työt tule loppumaan.
Mihis se ammattikoulu sitten sijoittuu?