Kokemukseni perusteella ns. huuhaahan uskovat ovat älykkäämpiä ihmisiä, kuin ne, joista se on ihan höhö höpöä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On fiksua kyseenalaistaa asioita, mutta jos kyseenalaistaminen on tutkitun tiedon hylkäämistä, niin ei se ole fiksua.

Näillä ns. hörhöillä on hinku esittää fiksumpia kuin ovat. Se on suurin yhdistävä tekijä.

Tutkittu tieto tulee hylätä kun se osoittautuu virheelliseksi tai puutteelliseksi.

Tiede on yhtenäinen konstruktio, jossa kaikki sen tuottama nivoutuu yleisesti hyväksyttyyn teoreettiseen pohjaan. Jos tässä rakenteessa olisi jotain perustavan laatuista vikaa emme soittelisi kännyköillä, kirjoittelisi internetissä tai lentäisi lentokoneilla.

Esimerkiksi tähän astinen kemiamme on 100% varmuudella totta. Ainoa uusi siellä puolella on asiat, joita emme ole vielö löytäneet. Nekin tulevat silti asettumaan osaksi nykyistä kemiaa ja sen tuntemia alkuaineita.

Onko toi 100% varmuus totta'sta varmaa?

Ap

Meinaan, en kemiasta tiedä, mutta eikös fysiikassa mene aika-ajoin joitain lakeja uusiksi?

Ap

Ns. arkimaailman "perusfysiikka" on valmis eikä tule enää muuttumaan. Hiukkasfysiikka on kesken. Mm. Suurta yhtenäisteoriaa odottelemme edelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiiii

Oikeasti fiksu kyseenalaistaa myös sen huuhaan.

Mutta millä? Miten sellainen kyseenalaistetaan, jota ei osata selittää? Vai väitätkö, että sellaista, mitä ei tiede vielä tunne tai osaa selittää, ei ole?

Ap

Selityksen vaatiminen on ihmisen piirre. Toinen piirre on selityksiin uskominen.

Kuvailit tieteen. Parhaimmillaankin tosi uskomus.

Läppäsi on relevantti heti kun uskolla voi siirtää vuoria. Tieteellä nimittäin voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä kuulostaa oudolta mutta mun tuttavapiirissä aika lailla totta. Huuhaahan tuntuvat uskovan eniten toisaalta sekä kouluttamattomat että ei kovin älykkään oloiset, että huippuälykkään oloiset. Se uskominen tosin usein on erilaista. Esim. tunnen erään erittäin älykkään fyysikon, joka tykkää pohtia kaikenlaisia metafyysisiä asioita ja pitää mm. ihmisten kokemaa maailmaa pääosin illuusiona. Ja siksi ymmärtää että näennäisellä vakaudella ja kiinteydellä voi leikitellä ja testailla mielen mahtia siihen joka koetaan aineeksi. Hän myös on avoin jumalan ajatuksella, ei kuulu mihinkään uskontoon eikä varsinaisesti ole vakuuttunut että sellaista on, mutta ei pidä poissuljettunakaan että esim. maailmankaikkeuden perusolemus olisi tietoinen ja älykäs. Myös esim. koronarokotekriittisiä löytyi omissa tutuissa sekä kouluttamattomissa että eniten koulutetuissa, vähemmän keskitasolla.

Näkeehän jo sen tästäkin ketjusta. Tieteen arvostajien päämetodi on haukkua aloittajaa, sen sijaan, että olisivat kykeneviä argumentoimaan näkemyksiäni vastaan joillain faktoilla. No, eivät olekaan, kun faktoja kumoamaan yliluonnollisia kokemuksia ja ilmiöitä ei ole. Siksi niitä ei ole älykästä leimata valheeksi tms.

Ap

Myöskään faktoja todistamaan niiden olemassaolo ei ole.

Se, ettei jotain pysty vielä tieteellisesti tutkimaan/todistaan, ei vielä tee asiasta epätotta.

Entä sitten?

Sitä sitten että on paljon asiaa ilman tieteellistä näyttöä joka silti on olemassa. Jos tutkailee maailmaa tiedelinssin läpi, niin se on potentiaalisesti rajoittava lähestymistapa.

Rajoittava on myös oma ideologia .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiiii

Oikeasti fiksu kyseenalaistaa myös sen huuhaan.

Mutta millä? Miten sellainen kyseenalaistetaan, jota ei osata selittää? Vai väitätkö, että sellaista, mitä ei tiede vielä tunne tai osaa selittää, ei ole?

Ap

Selityksen vaatiminen on ihmisen piirre. Toinen piirre on selityksiin uskominen.

Kuvailit tieteen. Parhaimmillaankin tosi uskomus.

Läppäsi on relevantti heti kun uskolla voi siirtää vuoria. Tieteellä nimittäin voi.

"Läppä": Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.[1][2]

Ehkäpä voi, mutta kannattaako?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemukseni mukaan huu-haa-ihmiset ovat järjestään heikommin koulutettuja eikä suinkaan älykkäitä.

Älykkyys =/= koulutus. Ei oo yksiselitteisesti älykästä käyttää älyään kouluttautumiseen

Tällä argumentilla voi elämäm kovan koulun pohjalta ponnistava kokea hetkisen hyvää mieltä.

Olen eri mieltä. Mielestäni korkeinta älykkyyttä on se, jos ei opiskele muiden jo keksimiä asioita ja muut kuvittelevat, että saadaksesi aikaiseksi saavutuksesi sinun on pitänyt opiskella! Tietenkin fyysikoiden on opiskeltava matemaattisia asioita, mutta ne ovat luonnon lakeja, ja sinänsä eivät kenenkään omaisuutta tai kenenkään ihmisen keksimiä asioita tyyliin "tee näin" tai "tee perässäni, apina".

Ap

Korkeinta älykkyyttä on olla opiskelematta ja keksiä juttuja omasta päästään... Noin tilastollisesti tuo ei vaikuttaisi pitävän paikkaansa. Mutta toisaalta... tilastotiedehän on tiedettä ja sitä kautta vähemmän todistusvoimaista kuin oma sisäinen kokemus.

Kyllä se on, SE vain ei ole kovin yleistä, että sillä lailla henkilö innovoisi sellaista, mitä ei vielä ole olemassa. Mutta huippuälykkäitä on aika harvassa.

Ap

Wau. Siis huippuälykkyyttä, joka ei näy missään eikä sitä voi mitata mitenkään... Kyseessä on siis yliluonnollisen älykkäät henkilöt.

Etkö osaa lukea? Kirjoitin, että henkilö innovoi sellaista, mitä ei ollut vielä olemassa? Etkö tajua, mitä se tarkoittaa? Eli ei seuraa apinana sitä, mitä joku muu on jo tehn yt ja oppinut, vaan pystyy kehittämään jotain uutta ihan omin aivoin, käymättä kouluja. Se voi olla oman elannon hankkiminen, bisnes tai tieteellinen keksintökin. Toki tieteessä tarvitsee pohjakopulutusta saada, mutta osalle ne asiat kerrotaan, eivätkä he oivalla niiden pohjalta mitään uutta, osa oivaltaa uutta, mitä kukaan muu ei ole oivaltanut.

Ap

Ketjun lukijoita saattaa kiinnostaa, mitä sellaista, mitä ei ollut vielä olemassa, ap on elämässään innovoinut. Sekä ap:n koulutus saattaa kiinnostaa myös. Valotapa ap näitä kun noin kärkkäästi kommentoit "etkö osaa lukea!" "kenelle luulet vastaavasi" jne.

Laittaisi asioita oikeaan kontekstiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki maailmassa on paljon asioita, joita emme vielä tiedä, mutta niiden selittäminen huuhaalla ei todellakaan tee ihmistä älykkääksi :D.

Tieteeseen uskovat tietävät, että kaikkea emme tiedä vielä, ja että tämän hetkinen totuus perustuu nykyiseen tietoon, ja jos tulee uutta tietoa, niin totuuskin voi muuttua - näin on aina ollut, ja näin tulee aina olemaan, faktat perustuu tämän hetken tietoon. Huuhaa uskovaiset vetävät hatusta selityksen ja se on sitten ikuinen totuus, koska uskolla ja järjellä ei ole mitään tekemistä keskenään. 

Ootko paljonkin tutustunut huuhaan toimintamekanismiin, kun tiedät asian olevan noin?

Käsitän huuhaan jo sanana sellaiseksi, että ei perustu mihinkään faktaan, ja oman kokemukseni - joka ei ehkä kovin suuri, mutta tuskin jää jälkeen sinun kokemuksistasi - ihmiset, jotka tiukasti uskovat johonkin asiaan riippumatta faktoista, harvoin muuttavat mieltään. Ja tässä kai puhutaan nimenomaan huuhaa-uskovaisista, ei ihmisistä jotka kyseenalaistavat esim. tieteellisiä tutkimuksia (niitä pitääkin kyseenalaistaa, ja sitä tiedoyhteisö koko ajan tekee)

Tässä ketjussa huuhaa uskovaisuus määritellään niin, että ihminen sanoo, että telepatia voi olla totta tai se, että olemme yhteydessä kaikki toisiimme energialla ja että on mahdollista, että pystymme myös tätä energiaa jollainlailla hyödyntämään tavoilla, jota ei nykyisin osata esim. opettaa tms.

Ap

Vai oletko se sinä, joka määrittelet huuhaan noin? Minä ainakin käsitän huuhaan sellaiseksi, että ihminen uskoo totuutena asian, jolle ei ole mitään tieteellistä selitystä, mikä on eri asia kuin väittää, että esim. telepatia ei ole mahdollista.

Esim. jos joku väittää saaneensa telapaattisesti tiedon jostain asiasta, jota hän kutsuu totuudeksi mutta josta ei ole olemassa mitään muuta todistetta, niin tieteeseen luottavana en usko asian olevan totta. Huuhaahan uskovan kai pitäisi nielemättä uskoa hänen puhuvan totta, vai millä tavalla huuhaa uskovainen erottelee, kuka puhuu totta ja kuka ei? 

Toki voi olla, että joskus löydetään selitys telepatialle ja ilmenee, että tämä ym. henkilö onkin puhunut totta, ja tällöin olen valmis muuttamaan mieltäni. Mutta en vaan voi elää niin, että uskoisin ihan jokaiseen asiaan, mitä joku jossain paasaa totuutena, eikä ainakaan toistaksi ole mitään muuta keinoa erotella heistä niitä, jotka ovat oikaeassa ja jotka eivät, kuin tiede. Siksi uskon tieteeseen, en huuhaahan. 

Määrittelin otsikon väitteelleni huuhaan noin. toki se voi olla muutakin.

Ja mitä tulee siihen, että joku kertoo saaneensa jonkin asian telepatialla, minulle riittää, että se henkiklö sanoo uskovansa saaneensa sen tiedon siten. Ei minulle ole tärkeää, uskooko hän asian olevan fakta (=todistettu asia), tiedänhän minä, että fakta se ei ole, vaan uskomus. Mutta onko se _totta_, sitä et voi sinäkään tietää, en minä, eikä hän.

Eihän sitä voi huuhaaksi leimata, koska se saattaa olla totta, että hän sai sen telepatialla.

Ap

ok, nyt ehkä pääsin kiinni siitä, mitä tarkoitat - eli jos joku sanoo saaneensa telepaattisesti tiedon siitä, että maailmanloppu on huomenna, niin ajattelet, että se voi olla totta. Jos näin, niin en pidä sinua huuhaa uskovaisena, koska voihan se tosiaan olla totta, vaikkakin epätodennäköistä. Mutta jos uskot, että maailmanloppu todellakin tulee huomenna, koska joku on saanut siitä tiedon telepaattisesti, niin olet huuhaa uskovainen. Eli ehkä täällä väitellään nyt ihan väärästä asiasta, mikä on tyypillistä nettipalstoilla, kun ihmiset käsittää lyhyesti kirjoitetut asiat ja sanat omalla tavallaan, ei sillä millä ne ehkä on tarkoitettu. Tosin jos oikein muistan, avauksesi oli aika provosoiva ja myöskin helposti mustavalkoisesti luettava. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On fiksua kyseenalaistaa asioita, mutta jos kyseenalaistaminen on tutkitun tiedon hylkäämistä, niin ei se ole fiksua.

Näillä ns. hörhöillä on hinku esittää fiksumpia kuin ovat. Se on suurin yhdistävä tekijä.

Tutkittu tieto tulee hylätä kun se osoittautuu virheelliseksi tai puutteelliseksi.

Tiede on yhtenäinen konstruktio, jossa kaikki sen tuottama nivoutuu yleisesti hyväksyttyyn teoreettiseen pohjaan. Jos tässä rakenteessa olisi jotain perustavan laatuista vikaa emme soittelisi kännyköillä, kirjoittelisi internetissä tai lentäisi lentokoneilla.

Esimerkiksi tähän astinen kemiamme on 100% varmuudella totta. Ainoa uusi siellä puolella on asiat, joita emme ole vielö löytäneet. Nekin tulevat silti asettumaan osaksi nykyistä kemiaa ja sen tuntemia alkuaineita.

Onko toi 100% varmuus totta'sta varmaa?

Ap

Meinaan, en kemiasta tiedä, mutta eikös fysiikassa mene aika-ajoin joitain lakeja uusiksi?

Ap

Ns. arkimaailman "perusfysiikka" on valmis eikä tule enää muuttumaan. Hiukkasfysiikka on kesken. Mm. Suurta yhtenäisteoriaa odottelemme edelleen.

Älähän nyt...

And yet, who says so? Why should we assume that a particular mass always exerts the same gravity, or that an atom always has the same mass anyway? After all, one of the most revelatory theories of modern physics,special relativity, showed that the length of a centimetre and the duration of a second can change depending on how fast you are moving. And look at therecent excitementabout experiments hinting (and then dismissing due toa faulty connection) that particles called neutrinos could travelfaster than the speed of light.

There is no principle of physics that says physical laws or constants have to be the same everywhere and always. This could drive you a bit mad. How can you possibly do science if the rules keep changing? But if you are a scientist, you have to face up to that possibility and you have a responsibility to check out if it is true.

https://www.bbc.com/future/article/20120329-can-the-laws-of-physics-cha…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On fiksua kyseenalaistaa asioita, mutta jos kyseenalaistaminen on tutkitun tiedon hylkäämistä, niin ei se ole fiksua.

Näillä ns. hörhöillä on hinku esittää fiksumpia kuin ovat. Se on suurin yhdistävä tekijä.

Tutkittu tieto tulee hylätä kun se osoittautuu virheelliseksi tai puutteelliseksi.

Tiede on yhtenäinen konstruktio, jossa kaikki sen tuottama nivoutuu yleisesti hyväksyttyyn teoreettiseen pohjaan. Jos tässä rakenteessa olisi jotain perustavan laatuista vikaa emme soittelisi kännyköillä, kirjoittelisi internetissä tai lentäisi lentokoneilla.

Esimerkiksi tähän astinen kemiamme on 100% varmuudella totta. Ainoa uusi siellä puolella on asiat, joita emme ole vielö löytäneet. Nekin tulevat silti asettumaan osaksi nykyistä kemiaa ja sen tuntemia alkuaineita.

Tieteellisen koulutuksen saaneena ei voi kuitenkaan olla miettimättä, että se todellakin on "yleisesti hyväksytty konstruktio". Eli siihen vaikuttaa lukemattomat tekijät mitä ihmisyyteen liittyy ja sitten tietenkin ihmisen ymmärryksen rajat. Toki tiede on hioutunut pitkän ajan kuluessa kollektiivisen älyn avittamana. Eli pitkällä ollaan.

Mutta tiede on niin tosi ja hyvä kuin mihin ihmiset yltävät, koska se on ihmisten luoma käsitys. Vain harva on huippuälykäs ja heitäkään ei aina kuunnella edes tieteen alalla. Joten ei voi kuin loogisesti päätellä, ettemme vielä ole saavuttaneet mitään absoluuttista totuutta monestakaan asiasta. Sanotaanko näin, että yritystä on.

"yleisesti hyväksytty konstruktio"

Ketä olet lainaavinasi tässä? Et ainakaan minua koska tuollaista väitettä ei viestistä löydy.

Tiede ei ole millään tavalla riippuvainen yksittäisten tiedemiesten älykkyydestä koska tiede on = TIETEELLINEN METODI tai se ei ole tiedettä. Tämän tietäisit solutasolla asti mikäli todellakin olisit saanut ns. tieteellisen koulutuksen.

Niinpä niin. Olet varmaan itsekin näitä ns huuhaahan uskovia älykköjä? Tunnen muutamia tällaisia "älykköjä" eivätkä he anna itsestään kovin älyllistä kuvaa esim. jakamalla totena selkeitä kuvamanipulaatioitan. Sellaisia jotka on helppo todentaa väärennöksiksi käyttämällä Googlea hetkisen. . . Mikään heidän jutuistaan ei näin ollen ole kovinkaan uskottava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On fiksua kyseenalaistaa asioita, mutta jos kyseenalaistaminen on tutkitun tiedon hylkäämistä, niin ei se ole fiksua.

Näillä ns. hörhöillä on hinku esittää fiksumpia kuin ovat. Se on suurin yhdistävä tekijä.

Tutkittu tieto tulee hylätä kun se osoittautuu virheelliseksi tai puutteelliseksi.

Tiede on yhtenäinen konstruktio, jossa kaikki sen tuottama nivoutuu yleisesti hyväksyttyyn teoreettiseen pohjaan. Jos tässä rakenteessa olisi jotain perustavan laatuista vikaa emme soittelisi kännyköillä, kirjoittelisi internetissä tai lentäisi lentokoneilla.

Esimerkiksi tähän astinen kemiamme on 100% varmuudella totta. Ainoa uusi siellä puolella on asiat, joita emme ole vielö löytäneet. Nekin tulevat silti asettumaan osaksi nykyistä kemiaa ja sen tuntemia alkuaineita.

Onko toi 100% varmuus totta'sta varmaa?

Ap

Meinaan, en kemiasta tiedä, mutta eikös fysiikassa mene aika-ajoin joitain lakeja uusiksi?

Ap

Ns. arkimaailman "perusfysiikka" on valmis eikä tule enää muuttumaan. Hiukkasfysiikka on kesken. Mm. Suurta yhtenäisteoriaa odottelemme edelleen.

Älähän nyt...

And yet, who says so? Why should we assume that a particular mass always exerts the same gravity, or that an atom always has the same mass anyway? After all, one of the most revelatory theories of modern physics,special relativity, showed that the length of a centimetre and the duration of a second can change depending on how fast you are moving. And look at therecent excitementabout experiments hinting (and then dismissing due toa faulty connection) that particles called neutrinos could travelfaster than the speed of light.

There is no principle of physics that says physical laws or constants have to be the same everywhere and always. This could drive you a bit mad. How can you possibly do science if the rules keep changing? But if you are a scientist, you have to face up to that possibility and you have a responsibility to check out if it is true.

https://www.bbc.com/future/article/20120329-can-the-laws-of-physics-cha…

Älähän nyt: Ns. arkimaailman "perusfysiikka"... Tavassasi tulkita tuota artikkelia on järkeä heti kun omena putoaakin maan sijaan taivaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiiii

Oikeasti fiksu kyseenalaistaa myös sen huuhaan.

Mutta millä? Miten sellainen kyseenalaistetaan, jota ei osata selittää? Vai väitätkö, että sellaista, mitä ei tiede vielä tunne tai osaa selittää, ei ole?

Ap

Selityksen vaatiminen on ihmisen piirre. Toinen piirre on selityksiin uskominen.

Kuvailit tieteen. Parhaimmillaankin tosi uskomus.

Läppäsi on relevantti heti kun uskolla voi siirtää vuoria. Tieteellä nimittäin voi.

"Läppä": Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.[1][2]

Ehkäpä voi, mutta kannattaako?

Tieto on tosi uskomus, ja tietoteoria tutkii tietoa. Aivan totta.

Tiede on eri asia kuin tieto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton ihminen perustaa tietämyksensä kokemukseen ja kyseenalaistaa tutkitun tiedon, kuten aloittaja. Luulen että aloittajan sivistys perustuu peruskoulupohjalle ja kovan elämän korkeakoululle.

Koulutettu ihminen perustaa tietämyksensä maailmasta ulkoapäin kerrottuun ja annettuun tietoon, jättäen omat kokemukset huomiotta. Tämänlainen ihminen on suorastaan tehty harhaanjohdettavaksi.

Juurikin näin, vain 2% ihmisistä kuuluu korkean älykkyyden piiriin, joten ei ihme, että maailma on mitä on.

Tämäkin on logiikaltaan vähän hassu lause. Jos on (en ota kantaa, vaan lausun vain) niin, että ihmiset ovat eri verran älykkäitä, niin on aika selvää, että 2% on tosiaan älykkäämpiä, kuin 98%. Mutta mitään  siinä kohtaa ilmeneväää "korkean älykkyyden rajaa" ei ole absoluuttisena olemassakaan.

Ap

Älykkyys ei korreloi suoraan taipumukseen uskoa johonkin. Voi ihan hyvin olla älykäs ja tietää vähän - kukaanhan ei ole jokaisen alan erikoisasiantuntija. Dunning-Kruger pätee myös älykkäisiin ihmisiin. Jotkut kypsemmät henkilöt voivat tosin tulla tulokseen etteivät esitä uskomuksiaan tosina, koska tietävät etteivät tiedä edes omista erikoisaloistaan kovin paljoa. Eli varoitus jokaisesta joka on kovin vakuuttunut olevansa oikeassa, luulisin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiiii

Oikeasti fiksu kyseenalaistaa myös sen huuhaan.

Mutta millä? Miten sellainen kyseenalaistetaan, jota ei osata selittää? Vai väitätkö, että sellaista, mitä ei tiede vielä tunne tai osaa selittää, ei ole?

Ap

Selityksen vaatiminen on ihmisen piirre. Toinen piirre on selityksiin uskominen.

Kuvailit tieteen. Parhaimmillaankin tosi uskomus.

Läppäsi on relevantti heti kun uskolla voi siirtää vuoria. Tieteellä nimittäin voi.

"Läppä": Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.[1][2]

Ehkäpä voi, mutta kannattaako?

Tieto on tosi uskomus, ja tietoteoria tutkii tietoa. Aivan totta.

Tiede on eri asia kuin tieto. 

Tiede on metodi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiiii

Oikeasti fiksu kyseenalaistaa myös sen huuhaan.

Mutta millä? Miten sellainen kyseenalaistetaan, jota ei osata selittää? Vai väitätkö, että sellaista, mitä ei tiede vielä tunne tai osaa selittää, ei ole?

Ap

Selityksen vaatiminen on ihmisen piirre. Toinen piirre on selityksiin uskominen.

Kuvailit tieteen. Parhaimmillaankin tosi uskomus.

Läppäsi on relevantti heti kun uskolla voi siirtää vuoria. Tieteellä nimittäin voi.

"Läppä": Tietoteoria (myös tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa, tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.[1][2]

Ehkäpä voi, mutta kannattaako?

Tieto on tosi uskomus, ja tietoteoria tutkii tietoa. Aivan totta.

Tiede on eri asia kuin tieto. 

Tieteen metodeja käytetään osoittamaan tieto eli tosi uskomus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton ihminen perustaa tietämyksensä kokemukseen ja kyseenalaistaa tutkitun tiedon, kuten aloittaja. Luulen että aloittajan sivistys perustuu peruskoulupohjalle ja kovan elämän korkeakoululle.

Koulutettu ihminen perustaa tietämyksensä maailmasta ulkoapäin kerrottuun ja annettuun tietoon, jättäen omat kokemukset huomiotta. Tämänlainen ihminen on suorastaan tehty harhaanjohdettavaksi.

Juurikin näin, vain 2% ihmisistä kuuluu korkean älykkyyden piiriin, joten ei ihme, että maailma on mitä on.

Tämäkin on logiikaltaan vähän hassu lause. Jos on (en ota kantaa, vaan lausun vain) niin, että ihmiset ovat eri verran älykkäitä, niin on aika selvää, että 2% on tosiaan älykkäämpiä, kuin 98%. Mutta mitään  siinä kohtaa ilmeneväää "korkean älykkyyden rajaa" ei ole absoluuttisena olemassakaan.

Ap

Älykkyys ei korreloi suoraan taipumukseen uskoa johonkin. Voi ihan hyvin olla älykäs ja tietää vähän - kukaanhan ei ole jokaisen alan erikoisasiantuntija. Dunning-Kruger pätee myös älykkäisiin ihmisiin. Jotkut kypsemmät henkilöt voivat tosin tulla tulokseen etteivät esitä uskomuksiaan tosina, koska tietävät etteivät tiedä edes omista erikoisaloistaan kovin paljoa. Eli varoitus jokaisesta joka on kovin vakuuttunut olevansa oikeassa, luulisin...

Dunnig-Krugerista ei voi mitenkään päätyä sellaiseen johtopäätöseen,että faktat ovat pelkästään näkökulmakysymys. Tämä on "totuuden jälkeisen ajan" älyttömin ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki maailmassa on paljon asioita, joita emme vielä tiedä, mutta niiden selittäminen huuhaalla ei todellakaan tee ihmistä älykkääksi :D.

Tieteeseen uskovat tietävät, että kaikkea emme tiedä vielä, ja että tämän hetkinen totuus perustuu nykyiseen tietoon, ja jos tulee uutta tietoa, niin totuuskin voi muuttua - näin on aina ollut, ja näin tulee aina olemaan, faktat perustuu tämän hetken tietoon. Huuhaa uskovaiset vetävät hatusta selityksen ja se on sitten ikuinen totuus, koska uskolla ja järjellä ei ole mitään tekemistä keskenään. 

Ootko paljonkin tutustunut huuhaan toimintamekanismiin, kun tiedät asian olevan noin?

Käsitän huuhaan jo sanana sellaiseksi, että ei perustu mihinkään faktaan, ja oman kokemukseni - joka ei ehkä kovin suuri, mutta tuskin jää jälkeen sinun kokemuksistasi - ihmiset, jotka tiukasti uskovat johonkin asiaan riippumatta faktoista, harvoin muuttavat mieltään. Ja tässä kai puhutaan nimenomaan huuhaa-uskovaisista, ei ihmisistä jotka kyseenalaistavat esim. tieteellisiä tutkimuksia (niitä pitääkin kyseenalaistaa, ja sitä tiedoyhteisö koko ajan tekee)

Tässä ketjussa huuhaa uskovaisuus määritellään niin, että ihminen sanoo, että telepatia voi olla totta tai se, että olemme yhteydessä kaikki toisiimme energialla ja että on mahdollista, että pystymme myös tätä energiaa jollainlailla hyödyntämään tavoilla, jota ei nykyisin osata esim. opettaa tms.

Ap

Vai oletko se sinä, joka määrittelet huuhaan noin? Minä ainakin käsitän huuhaan sellaiseksi, että ihminen uskoo totuutena asian, jolle ei ole mitään tieteellistä selitystä, mikä on eri asia kuin väittää, että esim. telepatia ei ole mahdollista.

Esim. jos joku väittää saaneensa telapaattisesti tiedon jostain asiasta, jota hän kutsuu totuudeksi mutta josta ei ole olemassa mitään muuta todistetta, niin tieteeseen luottavana en usko asian olevan totta. Huuhaahan uskovan kai pitäisi nielemättä uskoa hänen puhuvan totta, vai millä tavalla huuhaa uskovainen erottelee, kuka puhuu totta ja kuka ei? 

Toki voi olla, että joskus löydetään selitys telepatialle ja ilmenee, että tämä ym. henkilö onkin puhunut totta, ja tällöin olen valmis muuttamaan mieltäni. Mutta en vaan voi elää niin, että uskoisin ihan jokaiseen asiaan, mitä joku jossain paasaa totuutena, eikä ainakaan toistaksi ole mitään muuta keinoa erotella heistä niitä, jotka ovat oikaeassa ja jotka eivät, kuin tiede. Siksi uskon tieteeseen, en huuhaahan. 

Määrittelin otsikon väitteelleni huuhaan noin. toki se voi olla muutakin.

Ja mitä tulee siihen, että joku kertoo saaneensa jonkin asian telepatialla, minulle riittää, että se henkiklö sanoo uskovansa saaneensa sen tiedon siten. Ei minulle ole tärkeää, uskooko hän asian olevan fakta (=todistettu asia), tiedänhän minä, että fakta se ei ole, vaan uskomus. Mutta onko se _totta_, sitä et voi sinäkään tietää, en minä, eikä hän.

Eihän sitä voi huuhaaksi leimata, koska se saattaa olla totta, että hän sai sen telepatialla.

Ap

ok, nyt ehkä pääsin kiinni siitä, mitä tarkoitat - eli jos joku sanoo saaneensa telepaattisesti tiedon siitä, että maailmanloppu on huomenna, niin ajattelet, että se voi olla totta. Jos näin, niin en pidä sinua huuhaa uskovaisena, koska voihan se tosiaan olla totta, vaikkakin epätodennäköistä. Mutta jos uskot, että maailmanloppu todellakin tulee huomenna, koska joku on saanut siitä tiedon telepaattisesti, niin olet huuhaa uskovainen. Eli ehkä täällä väitellään nyt ihan väärästä asiasta, mikä on tyypillistä nettipalstoilla, kun ihmiset käsittää lyhyesti kirjoitetut asiat ja sanat omalla tavallaan, ei sillä millä ne ehkä on tarkoitettu. Tosin jos oikein muistan, avauksesi oli aika provosoiva ja myöskin helposti mustavalkoisesti luettava. 

Tuokin on mielenkiintoista, miten ihmiset olettavat jonkun käsitteen tarkoittavan kaikille samaa. Tai mitä käsitteellä edes tarkoitetaan? Telepatiaan viitattavalla ilmiöllä voi olla luonnollinenkin selitys, intuitiivinen mieli tekee havaintoja kokonaisuudesta, toisesta hlöstä ja tilanteesta; voi saada paljon tietoa joka ei perustu mihinkään "selitettävään". Jne.

Ei tieteelliselle, uteliaalle mielelle mikään mielipide tai ilmiö ole uhka, vaan jatkopohdinnan aihe. Ajattelu ei yleensä ole mustavalkoista - joko-tai. Jos alkaa lokeroida asioita, täytyy myös pohtia, onko lokerikko optimaalisesti rajattu ja jaoiteltu. Ei olla henkisesti laiskoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On fiksua kyseenalaistaa asioita, mutta jos kyseenalaistaminen on tutkitun tiedon hylkäämistä, niin ei se ole fiksua.

Näillä ns. hörhöillä on hinku esittää fiksumpia kuin ovat. Se on suurin yhdistävä tekijä.

Tutkittu tieto tulee hylätä kun se osoittautuu virheelliseksi tai puutteelliseksi.

Tiede on yhtenäinen konstruktio, jossa kaikki sen tuottama nivoutuu yleisesti hyväksyttyyn teoreettiseen pohjaan. Jos tässä rakenteessa olisi jotain perustavan laatuista vikaa emme soittelisi kännyköillä, kirjoittelisi internetissä tai lentäisi lentokoneilla.

Esimerkiksi tähän astinen kemiamme on 100% varmuudella totta. Ainoa uusi siellä puolella on asiat, joita emme ole vielö löytäneet. Nekin tulevat silti asettumaan osaksi nykyistä kemiaa ja sen tuntemia alkuaineita.

Tieteellisen koulutuksen saaneena ei voi kuitenkaan olla miettimättä, että se todellakin on "yleisesti hyväksytty konstruktio". Eli siihen vaikuttaa lukemattomat tekijät mitä ihmisyyteen liittyy ja sitten tietenkin ihmisen ymmärryksen rajat. Toki tiede on hioutunut pitkän ajan kuluessa kollektiivisen älyn avittamana. Eli pitkällä ollaan.

Mutta tiede on niin tosi ja hyvä kuin mihin ihmiset yltävät, koska se on ihmisten luoma käsitys. Vain harva on huippuälykäs ja heitäkään ei aina kuunnella edes tieteen alalla. Joten ei voi kuin loogisesti päätellä, ettemme vielä ole saavuttaneet mitään absoluuttista totuutta monestakaan asiasta. Sanotaanko näin, että yritystä on.

"yleisesti hyväksytty konstruktio"

Ketä olet lainaavinasi tässä? Et ainakaan minua koska tuollaista väitettä ei viestistä löydy.

Tiede ei ole millään tavalla riippuvainen yksittäisten tiedemiesten älykkyydestä koska tiede on = TIETEELLINEN METODI tai se ei ole tiedettä. Tämän tietäisit solutasolla asti mikäli todellakin olisit saanut ns. tieteellisen koulutuksen.

Kenen kehittämiä ovat tieteelliset metodit? Niin, ihmisten. Meidän luomia ja sopimia. Eli juuri ne rajat pätevät, mitä esitinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On fiksua kyseenalaistaa asioita, mutta jos kyseenalaistaminen on tutkitun tiedon hylkäämistä, niin ei se ole fiksua.

Näillä ns. hörhöillä on hinku esittää fiksumpia kuin ovat. Se on suurin yhdistävä tekijä.

Tutkittu tieto tulee hylätä kun se osoittautuu virheelliseksi tai puutteelliseksi.

Tiede on yhtenäinen konstruktio, jossa kaikki sen tuottama nivoutuu yleisesti hyväksyttyyn teoreettiseen pohjaan. Jos tässä rakenteessa olisi jotain perustavan laatuista vikaa emme soittelisi kännyköillä, kirjoittelisi internetissä tai lentäisi lentokoneilla.

Esimerkiksi tähän astinen kemiamme on 100% varmuudella totta. Ainoa uusi siellä puolella on asiat, joita emme ole vielö löytäneet. Nekin tulevat silti asettumaan osaksi nykyistä kemiaa ja sen tuntemia alkuaineita.

Onko toi 100% varmuus totta'sta varmaa?

Ap

Meinaan, en kemiasta tiedä, mutta eikös fysiikassa mene aika-ajoin joitain lakeja uusiksi?

Ap

Ns. arkimaailman "perusfysiikka" on valmis eikä tule enää muuttumaan. Hiukkasfysiikka on kesken. Mm. Suurta yhtenäisteoriaa odottelemme edelleen.

Oikeammin "nykyisen arkimaailman perusfysiikka selittää riittävähkösti arkipäivämme ilmiöitä". Arkimaailmamme muuttuu, ja niin tulee fysiikkakin muuttumaan, niin on matematiikkakin muuttunut - esimerkiksi antiikin geometria selitti aikoinaan riittävästi useimpiin käytännön tarpeisiin., nykyään tarvitaan muitakin matematiikan alueita. Geometria ei silti ole vanhentunut. Matematiikan kehityshistoria on muuten avartavaa opiskeltavaa tietämisen kehittymisestä. Newtonilainen fysiikkakin riittää vieläkin moneen vaan ei kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki maailmassa on paljon asioita, joita emme vielä tiedä, mutta niiden selittäminen huuhaalla ei todellakaan tee ihmistä älykkääksi :D.

Tieteeseen uskovat tietävät, että kaikkea emme tiedä vielä, ja että tämän hetkinen totuus perustuu nykyiseen tietoon, ja jos tulee uutta tietoa, niin totuuskin voi muuttua - näin on aina ollut, ja näin tulee aina olemaan, faktat perustuu tämän hetken tietoon. Huuhaa uskovaiset vetävät hatusta selityksen ja se on sitten ikuinen totuus, koska uskolla ja järjellä ei ole mitään tekemistä keskenään. 

Ootko paljonkin tutustunut huuhaan toimintamekanismiin, kun tiedät asian olevan noin?

Käsitän huuhaan jo sanana sellaiseksi, että ei perustu mihinkään faktaan, ja oman kokemukseni - joka ei ehkä kovin suuri, mutta tuskin jää jälkeen sinun kokemuksistasi - ihmiset, jotka tiukasti uskovat johonkin asiaan riippumatta faktoista, harvoin muuttavat mieltään. Ja tässä kai puhutaan nimenomaan huuhaa-uskovaisista, ei ihmisistä jotka kyseenalaistavat esim. tieteellisiä tutkimuksia (niitä pitääkin kyseenalaistaa, ja sitä tiedoyhteisö koko ajan tekee)

Tässä ketjussa huuhaa uskovaisuus määritellään niin, että ihminen sanoo, että telepatia voi olla totta tai se, että olemme yhteydessä kaikki toisiimme energialla ja että on mahdollista, että pystymme myös tätä energiaa jollainlailla hyödyntämään tavoilla, jota ei nykyisin osata esim. opettaa tms.

Ap

Vai oletko se sinä, joka määrittelet huuhaan noin? Minä ainakin käsitän huuhaan sellaiseksi, että ihminen uskoo totuutena asian, jolle ei ole mitään tieteellistä selitystä, mikä on eri asia kuin väittää, että esim. telepatia ei ole mahdollista.

Esim. jos joku väittää saaneensa telapaattisesti tiedon jostain asiasta, jota hän kutsuu totuudeksi mutta josta ei ole olemassa mitään muuta todistetta, niin tieteeseen luottavana en usko asian olevan totta. Huuhaahan uskovan kai pitäisi nielemättä uskoa hänen puhuvan totta, vai millä tavalla huuhaa uskovainen erottelee, kuka puhuu totta ja kuka ei? 

Toki voi olla, että joskus löydetään selitys telepatialle ja ilmenee, että tämä ym. henkilö onkin puhunut totta, ja tällöin olen valmis muuttamaan mieltäni. Mutta en vaan voi elää niin, että uskoisin ihan jokaiseen asiaan, mitä joku jossain paasaa totuutena, eikä ainakaan toistaksi ole mitään muuta keinoa erotella heistä niitä, jotka ovat oikaeassa ja jotka eivät, kuin tiede. Siksi uskon tieteeseen, en huuhaahan. 

Määrittelin otsikon väitteelleni huuhaan noin. toki se voi olla muutakin.

Ja mitä tulee siihen, että joku kertoo saaneensa jonkin asian telepatialla, minulle riittää, että se henkiklö sanoo uskovansa saaneensa sen tiedon siten. Ei minulle ole tärkeää, uskooko hän asian olevan fakta (=todistettu asia), tiedänhän minä, että fakta se ei ole, vaan uskomus. Mutta onko se _totta_, sitä et voi sinäkään tietää, en minä, eikä hän.

Eihän sitä voi huuhaaksi leimata, koska se saattaa olla totta, että hän sai sen telepatialla.

Ap

ok, nyt ehkä pääsin kiinni siitä, mitä tarkoitat - eli jos joku sanoo saaneensa telepaattisesti tiedon siitä, että maailmanloppu on huomenna, niin ajattelet, että se voi olla totta. Jos näin, niin en pidä sinua huuhaa uskovaisena, koska voihan se tosiaan olla totta, vaikkakin epätodennäköistä. Mutta jos uskot, että maailmanloppu todellakin tulee huomenna, koska joku on saanut siitä tiedon telepaattisesti, niin olet huuhaa uskovainen. Eli ehkä täällä väitellään nyt ihan väärästä asiasta, mikä on tyypillistä nettipalstoilla, kun ihmiset käsittää lyhyesti kirjoitetut asiat ja sanat omalla tavallaan, ei sillä millä ne ehkä on tarkoitettu. Tosin jos oikein muistan, avauksesi oli aika provosoiva ja myöskin helposti mustavalkoisesti luettava. 

Tuokin on mielenkiintoista, miten ihmiset olettavat jonkun käsitteen tarkoittavan kaikille samaa. Tai mitä käsitteellä edes tarkoitetaan? Telepatiaan viitattavalla ilmiöllä voi olla luonnollinenkin selitys, intuitiivinen mieli tekee havaintoja kokonaisuudesta, toisesta hlöstä ja tilanteesta; voi saada paljon tietoa joka ei perustu mihinkään "selitettävään". Jne.

Ei tieteelliselle, uteliaalle mielelle mikään mielipide tai ilmiö ole uhka, vaan jatkopohdinnan aihe. Ajattelu ei yleensä ole mustavalkoista - joko-tai. Jos alkaa lokeroida asioita, täytyy myös pohtia, onko lokerikko optimaalisesti rajattu ja jaoiteltu. Ei olla henkisesti laiskoja.

"miten ihmiset olettavat jonkun käsitteen tarkoittavan kaikille samaa"

Mitä järkeä on keskustelussa ylipäätään jos toinen puhuu swahilia ja toinen japania?

Oman kokemukseni mukaisesti kun keskustelussa toinen alkaa vääntämään käyttämiensä termien merkityksestä on raivoisa maalitolppien siirtely juuri alkanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On fiksua kyseenalaistaa asioita, mutta jos kyseenalaistaminen on tutkitun tiedon hylkäämistä, niin ei se ole fiksua.

Näillä ns. hörhöillä on hinku esittää fiksumpia kuin ovat. Se on suurin yhdistävä tekijä.

Tutkittu tieto tulee hylätä kun se osoittautuu virheelliseksi tai puutteelliseksi.

Tiede on yhtenäinen konstruktio, jossa kaikki sen tuottama nivoutuu yleisesti hyväksyttyyn teoreettiseen pohjaan. Jos tässä rakenteessa olisi jotain perustavan laatuista vikaa emme soittelisi kännyköillä, kirjoittelisi internetissä tai lentäisi lentokoneilla.

Esimerkiksi tähän astinen kemiamme on 100% varmuudella totta. Ainoa uusi siellä puolella on asiat, joita emme ole vielö löytäneet. Nekin tulevat silti asettumaan osaksi nykyistä kemiaa ja sen tuntemia alkuaineita.

Tieteellisen koulutuksen saaneena ei voi kuitenkaan olla miettimättä, että se todellakin on "yleisesti hyväksytty konstruktio". Eli siihen vaikuttaa lukemattomat tekijät mitä ihmisyyteen liittyy ja sitten tietenkin ihmisen ymmärryksen rajat. Toki tiede on hioutunut pitkän ajan kuluessa kollektiivisen älyn avittamana. Eli pitkällä ollaan.

Mutta tiede on niin tosi ja hyvä kuin mihin ihmiset yltävät, koska se on ihmisten luoma käsitys. Vain harva on huippuälykäs ja heitäkään ei aina kuunnella edes tieteen alalla. Joten ei voi kuin loogisesti päätellä, ettemme vielä ole saavuttaneet mitään absoluuttista totuutta monestakaan asiasta. Sanotaanko näin, että yritystä on.

"yleisesti hyväksytty konstruktio"

Ketä olet lainaavinasi tässä? Et ainakaan minua koska tuollaista väitettä ei viestistä löydy.

Tiede ei ole millään tavalla riippuvainen yksittäisten tiedemiesten älykkyydestä koska tiede on = TIETEELLINEN METODI tai se ei ole tiedettä. Tämän tietäisit solutasolla asti mikäli todellakin olisit saanut ns. tieteellisen koulutuksen.

Kenen kehittämiä ovat tieteelliset metodit? Niin, ihmisten. Meidän luomia ja sopimia. Eli juuri ne rajat pätevät, mitä esitinkin.

Joo, mikroskoopilla ei ole hyvä harjata hampaita. Siltikin odottelen parempaa työkalua kollektiivisesti jäsentää maailmaa kuin tieteellinen metodi. Veikkaan, että saan odotella koko ikäni kuten myös lapseni ja lapsenlapseni...