Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi niin monet kauppatieteilijät ovat sivistymättömiä?
08.09.2022 |
Kertokaa, minkä takia monet ekonomit ja nimenomaan kauppatieteitä opiskelleet ihmiset ovat niin tietämättömiä ja sivistymättömiä?
Olen todella monta kertaa törmännyt siihen, että ihminen saattaa olla ihan työssään menestynyt ja yliopistokoulutettu, mutta aivan täysin pihalla kaikesta yleissivistyksestä eli ei esimerkiksi tiedä, mitä päivän politiikassa tapahtuu, sanoo ettei ymmärrä taiteesta mitään, lempielokuva on joku b-luokan komedia, hihittelee jollekin pierukakkavitseille kuin ei koskaan olisi parempia juttuja kuullut... Ja aina paljastuu, että kyseinen tyyppi on opiskellut kauppatieteitä!
Miksi näin?!
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
No, kaikkihan ei pidä kauppatiedettä edes oikeana tieteenä. Mutta eihän tosiaan yliopisto-opinnot muillakaan aloilla suurimmaksi osaksi edellytä mitään kovin laajaa yleissivistystä, ja yliopistoon pääsee kyllä sisään vähemmänkin fiksut kunhan perslihakset kestää päntätä tarpeeksi.
Tekeekö jonkun käyttäytymisilmiön feministislähtöinen nollatutkiminen siitä jotenkin parempaa kuin vaikkapa kansantaloudellisten iilmiöiden tai vaikka markkinakäyttäytymisen tutkiminen ? Ihan samaa huttua tuo on. Jopa tylsänä pidetystä kirjanpidosta saa aika mielenkiintoista tutkimusta aikaan - sillä on sitten myös käytännöllisiä implikaatioita eikä tutkimus vain täytä laitoksen arkistoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppikseen hakevat Suomessa about kaikki, sillä se on samantyyppinen strukturoitu, valmiiksi ajateltu koulu kuin alemmatkin asteet ja käytännössä jokainen valmistuu. Nopea takuututkinto, johon - kuten yllä joku totesi - voi suorittaa tosi paljon opintoja, sillä kurssit eivät ole niin työläitä kuin muissa korkeakouluissa. Kauppiksessa ei todellakaan ole mitään vuoden kestäviä laskareita eikä vaativaa seminaarikirjoittamista. Se on se kauppiksen eetos. Mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä vaivalla. Myös opettajille.
Kauppiksen hakemusmäärät ovat siksi aivan jättimäisiä. Tietysti vain osa tulee valintakokeisiin ja heistä vain pieni osa voidaan ottaa sisään. Tilasto näyttää siksi kivalta. Paljon hakijoita, vähän hyväksyttyjä -> näyttää, että on tiukka seula.
Oikeasti tiukka seula on pikemminkin vaikka jossain psykologiassa, sosiaalipsykologiassa yms. aloilla, joihin haetaan kympin keskiarvolla ja puhtaalla laudaturrivistöllä, paikoista tosissaan taistellen.
Mielenkiintoinen näkökulma - kyllä ainakin oman tuttavaporukan KTMt ovat hakeneet vain kauppikseen ja myöskin toisin päin - ei sinne ole lääkikseen, otaniemeen tai vaikka taikkiin hakijat lohdutuspaikkaa etsineet.
Seminaarikirjoittamisen vaativuudesta voi olla montaa mieltä - kaikkea löytyy väliltä oikeustiede/laskentatoimi ja talousmaantiede. Helpollakin pääsee, mutta se näkyy myös sijoittumisessa työelämään.
Ja kyllä sinne kauppikseenkin pitää olla aika hyvä eximiarivi...
No minä olen hakenut saksaa, tietojenkäsittelyä ja matematiikkaa opiskelemaan yliopistoon ja päässyt kaikkiin sisään, menin kuitenkin kauppakorkeakouluun. Tosin on sen lisäksi opintokokonaisuuksia aikuiskasvatustieteestä, psykologiasta, viestinnästä ja tietojenkäsittelystä.
Siis L:n paperit.
Gradu oli 130-sivuinen, toimialan taloustiedettä ja kilpailuoikeutta sisältävä, 5 sivua lähteitä.
Vierailija kirjoitti:
Ns. eliitti- tai statusaloille sisään päässeille nousee usein virtsa hattuun. Alkavat pitää itseään parempina kuin muut yliopistossa opiskelevat (ja itse naljailevat esim. humanisteja, vaikka kielistä tai historiasta ei ekonomille tai insinöörille haittaakaan olisi).
Pointti on se, että miltei missä tahansa muualla kuin Suomessa arvostetaan enemmän sulavaa käytöstä, kielitaitoa ja yleissivistystä kuin pelkistä kyynerpäistään terävää ekonomia.
Kauppislaisia on kai pidetty iät ja ajat tyhjäpäinä, yliopiston lentoemäntinä tms. osittain kaikille yhteisten kurssien johdosta. Eli kauppislaiselta ei itsenäinen tiedonhaku tai -arviointi onnistu --brändäys, hypetys, uho, OTD ja naminami-jutut sitäkin paremmin.
Niinhän sitä luulisi.
T. Tiedonhaku- ja analysointitaidoista muuuallakin ylistetty KTM
Kauppasurkeaan menee paljon nuoria joille haavena ja merkittävänä asia elämässä on tehdä rahaa itselleen ja rikastua muiden työllä, ilman että tekevät itse jotain konkreettista. Monella ajatuksena, että menevät yritykseen jossa duunarit tekee työt, insinöörit suunnittelee tuotteet ja itse sitten johtavat ja keräävät rahat. Tuosta se suurimmaksi osaksi johtuu. Eli opiskelijaaines on isolta osalta jo sellaista, että heidän elämän prioriteetit on pielessä ja elämä ilman sisältöä.
Vierailija kirjoitti:
Ns. eliitti- tai statusaloille sisään päässeille nousee usein virtsa hattuun. Alkavat pitää itseään parempina kuin muut yliopistossa opiskelevat (ja itse naljailevat esim. humanisteja, vaikka kielistä tai historiasta ei ekonomille tai insinöörille haittaakaan olisi).
Pointti on se, että miltei missä tahansa muualla kuin Suomessa arvostetaan enemmän sulavaa käytöstä, kielitaitoa ja yleissivistystä kuin pelkistä kyynerpäistään terävää ekonomia.
Kauppislaisia on kai pidetty iät ja ajat tyhjäpäinä, yliopiston lentoemäntinä tms. osittain kaikille yhteisten kurssien johdosta. Eli kauppislaiselta ei itsenäinen tiedonhaku tai -arviointi onnistu --brändäys, hypetys, uho, OTD ja naminami-jutut sitäkin paremmin.
Jälleen tämän kommentoijan tieteenalaa on turha kysellä. Hän ei sitä kerro. Mutta pitkä teksti pelkkää muiden vähättelyä ja pointtina on se, että näille muille on noussut hattuun.
Ja mukana klassikko argumentti, että muualla maailmassa tilanne on toisin.
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, mitä nämä kulttuurielitistit ovat opiskelleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ns. eliitti- tai statusaloille sisään päässeille nousee usein virtsa hattuun. Alkavat pitää itseään parempina kuin muut yliopistossa opiskelevat (ja itse naljailevat esim. humanisteja, vaikka kielistä tai historiasta ei ekonomille tai insinöörille haittaakaan olisi).
Pointti on se, että miltei missä tahansa muualla kuin Suomessa arvostetaan enemmän sulavaa käytöstä, kielitaitoa ja yleissivistystä kuin pelkistä kyynerpäistään terävää ekonomia.
Kauppislaisia on kai pidetty iät ja ajat tyhjäpäinä, yliopiston lentoemäntinä tms. osittain kaikille yhteisten kurssien johdosta. Eli kauppislaiselta ei itsenäinen tiedonhaku tai -arviointi onnistu --brändäys, hypetys, uho, OTD ja naminami-jutut sitäkin paremmin.
Teillä siis pilkattiin kauppilaisia ja lentoemäntiä. Keitä muita te sivistyneet ihmiset mitätöitte tyhjäpäinä. Ketkä täyttävät ihmisyyden kritterit?
Vierailija kirjoitti:
Dippainssit on vielä sivistymättömämpiä.
Kauppatieteen maisterit, dippainssit ja lakimiehet ovat yliopiston sivistymättömimmät ja törkeimmät ihmiset, ei välitetä mistään oikeasti arvokkaista asioista. Vaikea oikeastaan käsittää, miksi noita aloja edes koulutetaan akateemisessa ympäristössä, ainakaan tuossa laajuudessa.
Mitkä ovat ne arvokkaat asiat, joita ihmisen pitäisi ymmärtää. Kuka nämä määrittää ja millä tavalla?
Mitä tarkoitat laajuudella? Sisäänottomääriä, pääaineivaihtoehtoja vai mitä? Toki yliopistolla on paljonn ihmisiä, joiden mielestä akateemiset opinnot eivät tähtää työelämään vaan pelkästään ihmisenä kasvamiseen, mutta sisäänotto ja tutkintotavoitteet nyt ovat kuiteknin jossain suhteessa yhteiskunnan tarpeisiin.
Ihmisten leimaainen kategorisesti törkeäksi en nyt edes ota kantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Business ja sivistys eivät sovi samaan päähän.
Vierailija kirjoitti:
Kauppasurkeaan menee paljon nuoria joille haavena ja merkittävänä asia elämässä on tehdä rahaa itselleen ja rikastua muiden työllä, ilman että tekevät itse jotain konkreettista. Monella ajatuksena, että menevät yritykseen jossa duunarit tekee työt, insinöörit suunnittelee tuotteet ja itse sitten johtavat ja keräävät rahat. Tuosta se suurimmaksi osaksi johtuu. Eli opiskelijaaines on isolta osalta jo sellaista, että heidän elämän prioriteetit on pielessä ja elämä ilman sisältöä.
Olipa taas. Miksi ajattelet yrysten palkkaavan ihmisiä vain keräämään rahaa, ilman että heidän osaamiselleen on siellä tarvetta. Jos ajatellaan vaikka isompaa teollisuusprojektia, niin samalla tavalla se laskentatoimen kustannuslaskija osallistuu projektin läpivientiin kuin tekniset yksityiskohdat suunnitteleva insinööri.
Yleisemmin, harvapa sitä koneistamista amikseenkaan menee opiskelemaan muista syistä kuin siksi, että siitä saa palkkaa. Onko se jotenkin parempi prioriteetti?
Lopuksi. Jotku saattavat hankkia tutkinnon ajatellen sen työllistyvyyttä, mutta opinnot/ työ on harvalle se elämän ainoa asia. Pikemminkin sanoisin, että ihmiset, joista opintoalasta voi päätellä elämän prioriteetit, on hukassa. Rakkauteen, perhe-elämään jne. kun ei sitä tutkintoa tarvita. Mutta sen perheen asuntolaina ja lasten harrastukset on kuitenkin kiva maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ns. eliitti- tai statusaloille sisään päässeille nousee usein virtsa hattuun. Alkavat pitää itseään parempina kuin muut yliopistossa opiskelevat (ja itse naljailevat esim. humanisteja, vaikka kielistä tai historiasta ei ekonomille tai insinöörille haittaakaan olisi).
Pointti on se, että miltei missä tahansa muualla kuin Suomessa arvostetaan enemmän sulavaa käytöstä, kielitaitoa ja yleissivistystä kuin pelkistä kyynerpäistään terävää ekonomia.
Kauppislaisia on kai pidetty iät ja ajat tyhjäpäinä, yliopiston lentoemäntinä tms. osittain kaikille yhteisten kurssien johdosta. Eli kauppislaiselta ei itsenäinen tiedonhaku tai -arviointi onnistu --brändäys, hypetys, uho, OTD ja naminami-jutut sitäkin paremmin.
Koskapa postaaja yleistää, niin teen saman minäkin.... Ns. ei-eliitti- tai ei-statusaloilla opiskelevilla menee yleensä tutkintoon 7-8 vuotta, josta viimeiset ajat kipuillaan gradun kirjoittamisen kanssa. Tässä vaiheessa normiekonomi on jo maksanut pari vuotta ao. hidastelijoiden opintotukia.
Kauppakorkeassa todellakin painotetaan kieliin, myös äidinkieleen. Sulavaa käytöstä tai sydämen sivistystä on vaikea sinällään opettaa, ihan yhtä vaikeaa kuin terävien kyynärpäiden käyttöä.
Kauppislaisia on sen verran vaativissa tehtävissä, että jos tiedonhaku tai sen arviointi ei sujuisi, olisi aika moni firma kusessa. Kauppiksen ekan vuoden yhteiset kurssit ovat osa varsin vaativiakin (matematiikka, laskentatoimi, oikeustiede) mutta antavat vähimmilläänkin pohjan sille, että osaa kysyä asiantuntijaa apuun tarvittaessa ;)
t. KTM / DI
Vierailija kirjoitti:
Kauppasurkeaan menee paljon nuoria joille haavena ja merkittävänä asia elämässä on tehdä rahaa itselleen ja rikastua muiden työllä, ilman että tekevät itse jotain konkreettista. Monella ajatuksena, että menevät yritykseen jossa duunarit tekee työt, insinöörit suunnittelee tuotteet ja itse sitten johtavat ja keräävät rahat. Tuosta se suurimmaksi osaksi johtuu. Eli opiskelijaaines on isolta osalta jo sellaista, että heidän elämän prioriteetit on pielessä ja elämä ilman sisältöä.
Tuo lausunto on varmaan ihan yhtä totta kuin se, että humanistisia aloja opiskelemaan lähtevät ovat päämäärättömiä haaveilijoita, joiden elämänsisältöä määrää seuraavan tötsyn saaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkeakaan koulutus ei takaa yleistietoa ja sivistystä, saatikka sydämen sivistystä. Muodollinen koulutus on hyvä lähtökohta, mutta tarvitaan ehdottomasti laaja-alaista kiinnostusta muuhunkin kuin pelkkään omaan alaan. Hyvin harvan korkeakoulutetun kanssa pystyy keskustelemaan kovinkaan syvällisesti sen enempää kuin muidenkaan. Aukkoja on aivan perusasioidenkin käsittämisessä monella. Generalistinen tutkinto hyödyttää tässä mielessä oman kokemuksen mukaan, mutta on tietysti aina yksilöllistä.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakaan koulutus ei takaa yleistietoa ja sivistystä, saatikka sydämen sivistystä. Muodollinen koulutus on hyvä lähtökohta, mutta tarvitaan ehdottomasti laaja-alaista kiinnostusta muuhunkin kuin pelkkään omaan alaan. Hyvin harvan korkeakoulutetun kanssa pystyy keskustelemaan kovinkaan syvällisesti sen enempää kuin muidenkaan. Aukkoja on aivan perusasioidenkin käsittämisessä monella. Generalistinen tutkinto hyödyttää tässä mielessä oman kokemuksen mukaan, mutta on tietysti aina yksilöllistä.
Mikä on sivistystä ? Historian tuntemus ? Kulttuurin tuntemus ? Muiden alojen tuntemus ? Monilla on omia niche alojaan. Jos on vaikkapa vakavamielinen musiikin harrastaja (ja vielä käy sitä pahaa rahaa hankkimassa töissä) niin tuskin jää aikaa perehtyä syvällisesti kirjallisuuteen tai historiaan.
Olen ihan varma, että sellaisten Leonardo da Vincin kaltaisten yleisnerojen aika on ollut aikoja sitten ohi. Tämä johtuu ihan puhtaasti siitä, että tiedon (ja myös "tiedon") määrä on kasvanut jyrkästi Vai onko kukaan tavannut mikropiirisuunnittelija-kirurgi-kapellimestari-kirjailija-arkeologi-ekonomistia ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ns. eliitti- tai statusaloille sisään päässeille nousee usein virtsa hattuun. Alkavat pitää itseään parempina kuin muut yliopistossa opiskelevat (ja itse naljailevat esim. humanisteja, vaikka kielistä tai historiasta ei ekonomille tai insinöörille haittaakaan olisi).
Pointti on se, että miltei missä tahansa muualla kuin Suomessa arvostetaan enemmän sulavaa käytöstä, kielitaitoa ja yleissivistystä kuin pelkistä kyynerpäistään terävää ekonomia.
Kauppislaisia on kai pidetty iät ja ajat tyhjäpäinä, yliopiston lentoemäntinä tms. osittain kaikille yhteisten kurssien johdosta. Eli kauppislaiselta ei itsenäinen tiedonhaku tai -arviointi onnistu --brändäys, hypetys, uho, OTD ja naminami-jutut sitäkin paremmin.
Taitaa tuo pilkka osua sinulla nyt ihan omaan nilkkaan. Nostat itseäsi jalustalle, eli kuvittelet selkeästi olevasi itse parempi kuin vaikkapa KTM:t. Koko tämäkin ketju perustettu sille, että humanisti naljailee KTM:ille.
KTM:lle on myös ihan yleistä ottaa sivuaineita muista tiedekunnista, koska KTM-tutkintoon voi loogisesti yhdistää hyvin monia aloja (mm. teknillistä, IT, psykologia, kielet, aikuiskasvatustiede). Itselläni on sivuainetta mm. kulttuurienvälisestä viestinnästä ja saksan kieltäkin luin puolivahingossa sivuaineen verran. Työskentelen kansainvälisissä IT-projekteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. eliitti- tai statusaloille sisään päässeille nousee usein virtsa hattuun. Alkavat pitää itseään parempina kuin muut yliopistossa opiskelevat (ja itse naljailevat esim. humanisteja, vaikka kielistä tai historiasta ei ekonomille tai insinöörille haittaakaan olisi).
Pointti on se, että miltei missä tahansa muualla kuin Suomessa arvostetaan enemmän sulavaa käytöstä, kielitaitoa ja yleissivistystä kuin pelkistä kyynerpäistään terävää ekonomia.
Kauppislaisia on kai pidetty iät ja ajat tyhjäpäinä, yliopiston lentoemäntinä tms. osittain kaikille yhteisten kurssien johdosta. Eli kauppislaiselta ei itsenäinen tiedonhaku tai -arviointi onnistu --brändäys, hypetys, uho, OTD ja naminami-jutut sitäkin paremmin.
Taitaa tuo pilkka osua sinulla nyt ihan omaan nilkkaan. Nostat itseäsi jalustalle, eli kuvittelet selkeästi olevasi itse parempi kuin vaikkapa KTM:t. Koko tämäkin ketju perustettu sille, että humanisti naljailee KTM:ille.
KTM:lle on myös ihan yleistä ottaa sivuaineita muista tiedekunnista, koska KTM-tutkintoon voi loogisesti yhdistää hyvin monia aloja (mm. teknillistä, IT, psykologia, kielet, aikuiskasvatustiede). Itselläni on sivuainetta mm. kulttuurienvälisestä viestinnästä ja saksan kieltäkin luin puolivahingossa sivuaineen verran. Työskentelen kansainvälisissä IT-projekteissa.
Taitaa olla vain keski-ikää lähestyvän kateutta koko juttu - aikoinaan humanisti kuvitteli tekevänsä maailman hienoimpia juttuja koko ikänsä ja nyt onkin juuttunut pätkätyösuohon johonkin "oman alansa" liepeille tai jopa kauas siitä.
Samaan aikaan lukion luokkakaveri-KTM kutsutaan sinne Savonlinnaan sivistymään tai hän matkustaa (hyi, ilmastonpilaaja) tutustumaan Musee d'Orsayn kokoelmiin ihan paikan päälle, luonnollisesti kommunijoiden koko ajan sillä kauppakorkean ranskalla.
Vierailija kirjoitti:
No mieti, että ketä sinne kauppikseen valikoituu. Jos ei lasketa ehkä jotain taloustieteestä kiinnostuneita, niin suuri osa on sitä geelitukkaosastoa, joka haikailee isoista palkoista. ja menevät yliopistoon sitä varten.
Jep. valitettavan julma tosiasia tämä on, kun katselee kauppislaisia, jotka jonossa kävelevät luentosaliin. Miehet ovat sitä ananastukka ja olkalaukkutyyppiä, naiset sitten vetyperoksidiblondeja villankangastakeissaan, kun ollaan niin casual bisness ja tulevia miljoonäärejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mieti, että ketä sinne kauppikseen valikoituu. Jos ei lasketa ehkä jotain taloustieteestä kiinnostuneita, niin suuri osa on sitä geelitukkaosastoa, joka haikailee isoista palkoista. ja menevät yliopistoon sitä varten.
Jep. valitettavan julma tosiasia tämä on, kun katselee kauppislaisia, jotka jonossa kävelevät luentosaliin. Miehet ovat sitä ananastukka ja olkalaukkutyyppiä, naiset sitten vetyperoksidiblondeja villankangastakeissaan, kun ollaan niin casual bisness ja tulevia miljoonäärejä.
Tästä voisi tehdä toisenlaisen typologian: humanisti raahustaa luentosaliin, jos jaksaa edellisen illan "opiskeluiden" (=pullo punaviiniä, pari marisätkää) jälkeen, tukka kampaamattomana ja kirppisvaatteissa. Mennessään manaa sitä, että kapitalisti riistää, kun opintotuella ei saa kuin kolmisenkymmentä pulloa kyykkyviiniä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppasurkeaan menee paljon nuoria joille haavena ja merkittävänä asia elämässä on tehdä rahaa itselleen ja rikastua muiden työllä, ilman että tekevät itse jotain konkreettista. Monella ajatuksena, että menevät yritykseen jossa duunarit tekee työt, insinöörit suunnittelee tuotteet ja itse sitten johtavat ja keräävät rahat. Tuosta se suurimmaksi osaksi johtuu. Eli opiskelijaaines on isolta osalta jo sellaista, että heidän elämän prioriteetit on pielessä ja elämä ilman sisältöä.
Olipa taas. Miksi ajattelet yrysten palkkaavan ihmisiä vain keräämään rahaa, ilman että heidän osaamiselleen on siellä tarvetta. Jos ajatellaan vaikka isompaa teollisuusprojektia, niin samalla tavalla se laskentatoimen kustannuslaskija osallistuu projektin läpivientiin kuin tekniset yksityiskohdat suunnitteleva insinööri.
Yleisemmin, harvapa sitä koneistamista amikseenkaan menee opiskelemaan muista syistä kuin siksi, että siitä saa palkkaa. Onko se jotenkin parempi prioriteetti?
Lopuksi. Jotku saattavat hankkia tutkinnon ajatellen sen työllistyvyyttä, mutta opinnot/ työ on harvalle se elämän ainoa asia. Pikemminkin sanoisin, että ihmiset, joista opintoalasta voi päätellä elämän prioriteetit, on hukassa. Rakkauteen, perhe-elämään jne. kun ei sitä tutkintoa tarvita. Mutta sen perheen asuntolaina ja lasten harrastukset on kuitenkin kiva maksaa.
Ensinkin minä kirjoitin menee paljon. En kirjoittanut, että kaikki olisi tuollaisia. Tunnen paljon kauppasurkeaan menneitä ja sen käyneitä. Toki siellä on monenlaista porukkaa, mutta monta yhdisti se, että lukio meni ihan asiallisesti, mutta sen jälkeen elämän tavoitteena oli se, että pitää menestyä ja tehdä rahaa. Eli varsinaisesti se raha ja menestys näytteli tärkeintä asiaa elämässä. En näe sitä valtavan merkitykselliseksi asiaksi. Esimerkiksi DI:t pitkälti luovat uutta, suunnittelevat asioita jotka parantavat maailmaa. Mieti, mitä Nokia, Supercell, Kone, Wärtsilä olisi ilman insinöörejä ja niitä jotka osaa teknologiaa, ei mitään. Ei niitä olisi olemassa. Toisaalta kaikki nuo firmat olisivat menetyksiä vaikka niissä ei olisi yhtä ainutta ekonomia töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppasurkeaan menee paljon nuoria joille haavena ja merkittävänä asia elämässä on tehdä rahaa itselleen ja rikastua muiden työllä, ilman että tekevät itse jotain konkreettista. Monella ajatuksena, että menevät yritykseen jossa duunarit tekee työt, insinöörit suunnittelee tuotteet ja itse sitten johtavat ja keräävät rahat. Tuosta se suurimmaksi osaksi johtuu. Eli opiskelijaaines on isolta osalta jo sellaista, että heidän elämän prioriteetit on pielessä ja elämä ilman sisältöä.
Olipa taas. Miksi ajattelet yrysten palkkaavan ihmisiä vain keräämään rahaa, ilman että heidän osaamiselleen on siellä tarvetta. Jos ajatellaan vaikka isompaa teollisuusprojektia, niin samalla tavalla se laskentatoimen kustannuslaskija osallistuu projektin läpivientiin kuin tekniset yksityiskohdat suunnitteleva insinööri.
Yleisemmin, harvapa sitä koneistamista amikseenkaan menee opiskelemaan muista syistä kuin siksi, että siitä saa palkkaa. Onko se jotenkin parempi prioriteetti?
Lopuksi. Jotku saattavat hankkia tutkinnon ajatellen sen työllistyvyyttä, mutta opinnot/ työ on harvalle se elämän ainoa asia. Pikemminkin sanoisin, että ihmiset, joista opintoalasta voi päätellä elämän prioriteetit, on hukassa. Rakkauteen, perhe-elämään jne. kun ei sitä tutkintoa tarvita. Mutta sen perheen asuntolaina ja lasten harrastukset on kuitenkin kiva maksaa.
Ensinkin minä kirjoitin menee paljon. En kirjoittanut, että kaikki olisi tuollaisia. Tunnen paljon kauppasurkeaan menneitä ja sen käyneitä. Toki siellä on monenlaista porukkaa, mutta monta yhdisti se, että lukio meni ihan asiallisesti, mutta sen jälkeen elämän tavoitteena oli se, että pitää menestyä ja tehdä rahaa. Eli varsinaisesti se raha ja menestys näytteli tärkeintä asiaa elämässä. En näe sitä valtavan merkitykselliseksi asiaksi. Esimerkiksi DI:t pitkälti luovat uutta, suunnittelevat asioita jotka parantavat maailmaa. Mieti, mitä Nokia, Supercell, Kone, Wärtsilä olisi ilman insinöörejä ja niitä jotka osaa teknologiaa, ei mitään. Ei niitä olisi olemassa. Toisaalta kaikki nuo firmat olisivat menetyksiä vaikka niissä ei olisi yhtä ainutta ekonomia töissä.
Mikä sinua oikeasti risoo kauppislaisissa ? Onko KTM ottanut ja jättänyt ?
Mikä on sitten merkityksellistä - se että maalaa uuden Tähtiyön tai säveltää uuden Sandstormin ? Näitä tekee kuitenkin aika harva.
Teit huvittavan, mutta oikeaan osuvan kirjoitusvirheen: kyllä, aika moni firma olisi ollut nimenomaan menetys ilman sitä rahavirtaa haukkana vahtivaa ekonomia. Toki asioilla on puolensa - itse sanon aika usein "joku stanan ekonomi on päättänyt säästää centin komponentista ja nyt koko kallis laite on käyttökelvoton"
Alue: Aihe vapaa
Siis L:n paperit.