Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi niin monet kauppatieteilijät ovat sivistymättömiä?
08.09.2022 |
Kertokaa, minkä takia monet ekonomit ja nimenomaan kauppatieteitä opiskelleet ihmiset ovat niin tietämättömiä ja sivistymättömiä?
Olen todella monta kertaa törmännyt siihen, että ihminen saattaa olla ihan työssään menestynyt ja yliopistokoulutettu, mutta aivan täysin pihalla kaikesta yleissivistyksestä eli ei esimerkiksi tiedä, mitä päivän politiikassa tapahtuu, sanoo ettei ymmärrä taiteesta mitään, lempielokuva on joku b-luokan komedia, hihittelee jollekin pierukakkavitseille kuin ei koskaan olisi parempia juttuja kuullut... Ja aina paljastuu, että kyseinen tyyppi on opiskellut kauppatieteitä!
Miksi näin?!
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppatieteen opinnot tehdään usein minimiopintopisteillä ja tiukassa aikataulussa viiden vuoden aikana. Sivuaineiksi monet ottavat vain sen pakollisen määrän jotain, jotta 300 pistettä saadaan täyteen (nämä aineet useimmilla jotain valtio-oppia, hallintotieteitä, matematiikkaa tms., jonka voisi ajatella olevan kauppatieteiden kanssa hyödyllinen yhdistelmä). Laajaa akateemista sivistystä noista opinnoista hakee aika harva, vaan tärkeintä on valmistuminen tavoiteajassa ja trainee-paikan saaminen jostain isosta firmasta mahdollisimman aikaisin.
1) Sinä et tiedä kauppatieteiden tutkintorakenteesta mitään
2) Kaikilla tuntemillani kauppatieteilijöillä on pikemminkin 400 o ptutkinto kuin 300
3) Sinulle on siis yliopistolla >5 vuoden notkuminen joku arvo sinänsä ?? Jotkut veivaavat OTM tai DI tutkinnon parissa vuodessa ja ne ovat sentään aika vaativia verrattua KTM, puhumattakaan nyt humanisteista
OTM ei kyllä ole missään määrin vaativampi tutkinto kuin KTM 😁
Mut joo, 5v kauppakorkeassa, etenkin täysipäiväisenä opiskelijana, on kaikkea muuta kuin "tiukka aikataulu" tossa ajassa jos tekee niin ei tarvitse opintojen eteen puuhastella kuin tunnin silloin, toisen tällöin.
Noh, oikkislaiset kutsuvat ihan oikeutetusti kauppista leikkikouluksi
terv. KTM & OTM
PS. Viisi vuotta on kaikkea muuta kuin tiukka aikataulu ihan missä tahansa tiedekunnassa pois lukien lääkis, poli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä KTM on lukenut useita sanomalehtiä pienestä pitäen urheiluosastosta taide-, elokuva- ja kirjallisuussivuihin. Seuraan tiiviisti ajankohtaistapahtumia taloudesta Ukrainan sotaan, toisaalta myös esim. Twitchin eri kategorioita.
Neljä muuta opintokokonaisuutta kolmesta eri yliopistosta. Dostojevskit ja Waltarit on luettu jo teininä. Äsken lopetin Riikka Pulkkisen Lumon lukemisen. Odottamassa olisi mm.
23 transmyyttiä, Kyberuhkia ja somesotaa, Äitini muistina, Stalker-vuodet, Ihan tavallinen kokaiiinikauppias, Kapinallinen - pako Saudi-Arabiasta... eli kirjoja laidasta laitaan. Ei kannata yleistää.
Vai vahvistaako poikkeus yleisolettamaa?
Sinällään yleissivistys saattaa hämmentää myös heissä, ketkä ovat vain lukeneet paljon elämänsä aikana, vaikkei heillä akateemista koulutusta olekaan.
Aika moni KTM on tyhjäpää joka kuvittelee että kun paperit on kädessä niin menestyksekäs business ura alkaa. Aika harva menestyksekäs liikemies/nainen on saanut oppinsa kirjoista. Ihan on ilman kauppakorkeaa tehnyt fyrkkaa. Ei kauppakorkeasta valmistunut ole yhtä kuin menestynyt tai fiksu.
Vierailija kirjoitti:
Kauppikseen hakevat Suomessa about kaikki, sillä se on samantyyppinen strukturoitu, valmiiksi ajateltu koulu kuin alemmatkin asteet ja käytännössä jokainen valmistuu. Nopea takuututkinto, johon - kuten yllä joku totesi - voi suorittaa tosi paljon opintoja, sillä kurssit eivät ole niin työläitä kuin muissa korkeakouluissa. Kauppiksessa ei todellakaan ole mitään vuoden kestäviä laskareita eikä vaativaa seminaarikirjoittamista. Se on se kauppiksen eetos. Mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä vaivalla. Myös opettajille.
Kauppiksen hakemusmäärät ovat siksi aivan jättimäisiä. Tietysti vain osa tulee valintakokeisiin ja heistä vain pieni osa voidaan ottaa sisään. Tilasto näyttää siksi kivalta. Paljon hakijoita, vähän hyväksyttyjä -> näyttää, että on tiukka seula.
Oikeasti tiukka seula on pikemminkin vaikka jossain psykologiassa, sosiaalipsykologiassa yms. aloilla, joihin haetaan kympin keskiarvolla ja puhtaalla laudaturrivistöllä, paikoista tosissaan taistellen.
Mielenkiintoinen näkökulma - kyllä ainakin oman tuttavaporukan KTMt ovat hakeneet vain kauppikseen ja myöskin toisin päin - ei sinne ole lääkikseen, otaniemeen tai vaikka taikkiin hakijat lohdutuspaikkaa etsineet.
Seminaarikirjoittamisen vaativuudesta voi olla montaa mieltä - kaikkea löytyy väliltä oikeustiede/laskentatoimi ja talousmaantiede. Helpollakin pääsee, mutta se näkyy myös sijoittumisessa työelämään.
Ja kyllä sinne kauppikseenkin pitää olla aika hyvä eximiarivi...
Tämä on luultavasti teekkarin tai muun kauppislaisia kohtaan pyhää vihaa tuntevan provoketju.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on luultavasti teekkarin tai muun kauppislaisia kohtaan pyhää vihaa tuntevan provoketju.
En minä tiedä, yleensä DIt eivät tunne vihaa vaan pikemminkin (iso)veljeyttä kauppislaisten kanssa.
Sen sijaan näen tässä kahdanlaista ongelmaa:
- henkilö ei ole itse päässyt vaikka olisi halunnut -> KTMt ovatkin tyhjäpäisiä rahanahnehtijoita (jotka kaiken lisäksi selvisivät helposti tutkintoonsa saakka), en olisikaan halunnut olla sellainen
- henkilö kadehtii KTMien maallista menestystä, joten heissä täytyy olla jotain vikaa
Nuo voivat tietenkin sopia molemmatkin samaan postaajaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisäänottomäärät ovat aika isot ja tuurilla voi onnistua rasti ruutuun kokeessa. Ala ei ilmeisesti kaannusta olemaan kiinnostunut muusta kuin bisneksestä ja rahasta. Tekisi mieleni sanoa, että kauppatieteilijät ovat akateemisista tyhjäpäisimpiä kasvatustieteilijöiden ohella, mutta kohteliaisuussyistä en sano.
Tämä on kyllä niin paskaa kuin olla voi, noin alle joka kahdeskymmenes pääsee sisään (pl. Hankkenit, sinne pääsee 10% mutta pitää ihan oikeasti osata ruotsia)
Tuohan on yllättävän suuri sisäänpääsyprosentti. Jos tuo pitäisi paikkansa, olisi tilastollisesti yhtä todennäköistä päästä Hankeniin, kuin opiskelemaan vaikkapa ensihoitoa ammattikorkeaan. En saata uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika moni KTM on tyhjäpää joka kuvittelee että kun paperit on kädessä niin menestyksekäs business ura alkaa. Aika harva menestyksekäs liikemies/nainen on saanut oppinsa kirjoista. Ihan on ilman kauppakorkeaa tehnyt fyrkkaa. Ei kauppakorkeasta valmistunut ole yhtä kuin menestynyt tai fiksu.
Kuule, kyllä ne maailman realiteetit on aika selviä ihan jokaiselle. Lyhyeen viestiin mahtuu jo kaksi ongelma väittämää.
Miten olet mitannut sen, mitä moni KTM kuvittelee?
Toinen on tämä "ihan ilman kauppakorkeaakin on tehty fyrkkaa" - niin? Ilman Kuvataide akatemiaakin on tehty taidetta.
Mitkä tahansa opinnot luovat vasta pohjan jollekin ja tämän pohjan päälle sitten rakennetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisäänottomäärät ovat aika isot ja tuurilla voi onnistua rasti ruutuun kokeessa. Ala ei ilmeisesti kaannusta olemaan kiinnostunut muusta kuin bisneksestä ja rahasta. Tekisi mieleni sanoa, että kauppatieteilijät ovat akateemisista tyhjäpäisimpiä kasvatustieteilijöiden ohella, mutta kohteliaisuussyistä en sano.
Tämä on kyllä niin paskaa kuin olla voi, noin alle joka kahdeskymmenes pääsee sisään (pl. Hankkenit, sinne pääsee 10% mutta pitää ihan oikeasti osata ruotsia)
Tuohan on yllättävän suuri sisäänpääsyprosentti. Jos tuo pitäisi paikkansa, olisi tilastollisesti yhtä todennäköistä päästä Hankeniin, kuin opiskelemaan vaikkapa ensihoitoa ammattikorkeaan. En saata uskoa.
Mikset? AMK:ssa on monia aloja, joille on vaikea päästä sisään ja yliopistoissa on monia aloja, joille sisäänpääsy on aika helppoa.
Suomalaisen keskustelun outous on kuitenkin, että ihmisten sivisyksestä puhuttaessa aletaan heti vertailla jotain sisäänpääsyprosentteja tai pääsykokeita. Se kertoo oikeasaan sen, ettei monikaan edes yritä vedota siihen, mitä yliopistossa opikselitiin vaan pelkästään siihen, että sinne oli vaikea päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerä provohan aloitus on, mutta dippainssit tarvitsevat kauppatieteiden maistereita, jotka teknologiset keksinnöt saadaan markkinoille myyviksi tuoteiksi. Nykyään kauppatieteilijät opiskelevat tästä syystä samoissa yliopistoissa kuin diplomi-insinööritkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisäänottomäärät ovat aika isot ja tuurilla voi onnistua rasti ruutuun kokeessa. Ala ei ilmeisesti kaannusta olemaan kiinnostunut muusta kuin bisneksestä ja rahasta. Tekisi mieleni sanoa, että kauppatieteilijät ovat akateemisista tyhjäpäisimpiä kasvatustieteilijöiden ohella, mutta kohteliaisuussyistä en sano.
Tämä on kyllä niin paskaa kuin olla voi, noin alle joka kahdeskymmenes pääsee sisään (pl. Hankkenit, sinne pääsee 10% mutta pitää ihan oikeasti osata ruotsia)
Tuohan on yllättävän suuri sisäänpääsyprosentti. Jos tuo pitäisi paikkansa, olisi tilastollisesti yhtä todennäköistä päästä Hankeniin, kuin opiskelemaan vaikkapa ensihoitoa ammattikorkeaan. En saata uskoa.
Mikset? AMK:ssa on monia aloja, joille on vaikea päästä sisään ja yliopistoissa on monia aloja, joille sisäänpääsy on aika helppoa.
Suomalaisen keskustelun outous on kuitenkin, että ihmisten sivisyksestä puhuttaessa aletaan heti vertailla jotain sisäänpääsyprosentteja tai pääsykokeita. Se kertoo oikeasaan sen, ettei monikaan edes yritä vedota siihen, mitä yliopistossa opikselitiin vaan pelkästään siihen, että sinne oli vaikea päästä.
Ihan hyvä kommentti, mutta sen verran oikaisen, että nuo sisäänpääsyprosentit ja -kriteerit tulivat esiin sen vuoksi, että joku sanoi kauppakorkeaan pääsevän ihan vain sisään kävelemällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoh mitä schaibaa suurin osa postauksista. Kannattaa taiteilijoidenkin apurahoja nostaessaan katsoa kuka tätä maata pitää pystyssä. Juu, yritykset, joiden johdossa on aika paljolti näitä sivistymättömiä ilmaiseksi tittelinsä saaneita KTM-juntteja !
Ovat pinnallisia ja egoistisia ihmisiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole huomannut että ekonomit olisivat yhtään sen sivistymättömiä tai vähemmän perillä poliitiikasta tms. kuin muutkaan korkeastikoulutetut tai matalammin koulutetut. Riippuu tosi paljon yksilöstä.
Nykyään harva ihminen lukee tai jos "lukee" niin se on äänikirja jostain julkkiksesta tai muuta hömppää.
Olen itse harrastanut musiikkia, taiteita ja lukemista lapsesta asti. Ja koska olen tiedonjanoinen niin seuraan lähes kaikkea muuta kuin urheilua (ei kiinnostusta kuin omaan lajiin). Olen yhdeksän vuotiaana lukenut Tolstoita ym. klassikoita. Eli olen kerännyt yleissivistustä pienestä pitäen. En kuitenkaan näe, että se erityisesti auttaisi tai olisi hyödyksi taloushallinnon tehtävissä. Politiikasta ei edes ole kohteliasta jutella työpaikan kahvipöydässä.
Musta monet korkeastikoulutetut ovat keskittyneet omaan alaansa ja loppujen lopuksi harvalla on enää laaja-alaista sivistystä. Tämä koskee niin lääkäreitä, DI, psykologeja, kasvatustieteilijöitä ym. Kuten joku sanoi aiemmin niin työelämä imee tehokkaasti voimat ja ajan. Moni tekee yli 40h viikkoa, koska on pakko. Siihen päälle lapset ym.
En näe, miksi tämä tekisi kenestäkään huonompaa. Se, mistä pitäisi olla huolissaan on heikentyvä lukutaito. Se on iso ongelma. Ei se osaako joku ekonomi mainita nykytaiteen viisi nimekkäintä taiteilijaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut että ekonomit olisivat yhtään sen sivistymättömiä tai vähemmän perillä poliitiikasta tms. kuin muutkaan korkeastikoulutetut tai matalammin koulutetut. Riippuu tosi paljon yksilöstä.
Nykyään harva ihminen lukee tai jos "lukee" niin se on äänikirja jostain julkkiksesta tai muuta hömppää.
Olen itse harrastanut musiikkia, taiteita ja lukemista lapsesta asti. Ja koska olen tiedonjanoinen niin seuraan lähes kaikkea muuta kuin urheilua (ei kiinnostusta kuin omaan lajiin). Olen yhdeksän vuotiaana lukenut Tolstoita ym. klassikoita. Eli olen kerännyt yleissivistustä pienestä pitäen. En kuitenkaan näe, että se erityisesti auttaisi tai olisi hyödyksi taloushallinnon tehtävissä. Politiikasta ei edes ole kohteliasta jutella työpaikan kahvipöydässä.
Musta monet korkeastikoulutetut ovat keskittyneet omaan alaansa ja loppujen lopuksi harvalla on enää laaja-alaista sivistystä. Tämä koskee niin lääkäreitä, DI, psykologeja, kasvatustieteilijöitä ym. Kuten joku sanoi aiemmin niin työelämä imee tehokkaasti voimat ja ajan. Moni tekee yli 40h viikkoa, koska on pakko. Siihen päälle lapset ym.
En näe, miksi tämä tekisi kenestäkään huonompaa. Se, mistä pitäisi olla huolissaan on heikentyvä lukutaito. Se on iso ongelma. Ei se osaako joku ekonomi mainita nykytaiteen viisi nimekkäintä taiteilijaa.
Hyvää tekstiä. Lukutaidolla tarkoitat varmaan muutakin kuin sitä, että osaa lukea tekstiä ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppiksessa on paljon linjoja nykyään. Esim. Helsingin kauppiksen suomen kielen koulutuksesta valmistuu varmaan enemmän kulttuuria ja yhteiskuntaa tuntevia ihmisiä kuin saman koulun muista suuntauksista. Samoinhan nykyään on kaikenlaista design management -linjaa, mihin menee taideteollisen kauppismainen väki. Kyllä ne jotain tietää. Ainakin kuuluisimmat mainstreamtaiteilijat ja -muotoilijat sekä suurten lavojen artistit.
Kai se liittyy siihen, että kauppikseen voi mennä vaikkei olisi mitään, ei sitten mitään, intohimoja elämässä. Taidepuolelle tarvitaan kutsumusta, luovuutta, suunnitelmallisuutta ja tiettyä luottoa ja riskinottokykyä. Kauppikseen taas tarvitsee vain - mennä. Kauppis on tosi koulumainen koulu. Se tarvitsee vain suorittaa. Ehkä tämän takia niin hirveän monella on kakkostutkinto kauppiksesta - se on helppo suorittaa nopeasti. Kauppis luo taloudellista turvaa, ja jos haluaa tasaista elämää, se on hyvä paikka pienelle ihmiselle.
Onko sitten kiva olla varakas juntti... Kaikki eivät kestä itseään ekonomina. Meidän kaveripiirissä on useampi KTM täysin leipääntynyt alaansa ja opiskelee nyt toista tutkintoa lääkiksessä, eläinlääkiksessä tai taideyliopistossa. Sanoivat, että elämässä pitäisi olla sisältöäkin.
Aika yksipuolisia näkemyksiä lisää ... Ei tokikaan kauppis mikään Teatterikorkeakoulu ole sisäänpääsykriteereiltään, mutta ei myöskään helppo.
Jos kauppislainen on varakas juntti, onko sitten kaikki humanistit sosiaalihuoltoon tukeutuvia pössyttelijöitä ?
Sivystys ei ole kiinni tutkinnosta tai sen alasta eikä se tarvitse fiiniä YLIopistoakaan. Yksi laajimmin sivistyneistä ihmisistä, joita tiedän, on ammatiltaan eräänlainen huoltomies (yksilöinti jääköön tekemättä) ja koulutukseltaan raksamies.
Tuo viimeinen kappale on niin totta !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut että ekonomit olisivat yhtään sen sivistymättömiä tai vähemmän perillä poliitiikasta tms. kuin muutkaan korkeastikoulutetut tai matalammin koulutetut. Riippuu tosi paljon yksilöstä.
Nykyään harva ihminen lukee tai jos "lukee" niin se on äänikirja jostain julkkiksesta tai muuta hömppää.
Olen itse harrastanut musiikkia, taiteita ja lukemista lapsesta asti. Ja koska olen tiedonjanoinen niin seuraan lähes kaikkea muuta kuin urheilua (ei kiinnostusta kuin omaan lajiin). Olen yhdeksän vuotiaana lukenut Tolstoita ym. klassikoita. Eli olen kerännyt yleissivistustä pienestä pitäen. En kuitenkaan näe, että se erityisesti auttaisi tai olisi hyödyksi taloushallinnon tehtävissä. Politiikasta ei edes ole kohteliasta jutella työpaikan kahvipöydässä.
Musta monet korkeastikoulutetut ovat keskittyneet omaan alaansa ja loppujen lopuksi harvalla on enää laaja-alaista sivistystä. Tämä koskee niin lääkäreitä, DI, psykologeja, kasvatustieteilijöitä ym. Kuten joku sanoi aiemmin niin työelämä imee tehokkaasti voimat ja ajan. Moni tekee yli 40h viikkoa, koska on pakko. Siihen päälle lapset ym.
En näe, miksi tämä tekisi kenestäkään huonompaa. Se, mistä pitäisi olla huolissaan on heikentyvä lukutaito. Se on iso ongelma. Ei se osaako joku ekonomi mainita nykytaiteen viisi nimekkäintä taiteilijaa.
Hyvää tekstiä. Lukutaidolla tarkoitat varmaan muutakin kuin sitä, että osaa lukea tekstiä ?
Jep, tarkoitan. Taito ymmärtää lukemaansa on heikentynyt rajusti ja sillä ikäviä seurauksia yhteiskunnassa, vaikka ihmiset osaavatkin "lukea".
Tosin sekin taitaa olla lisääntynyt, että peruskoulusta pääsee ilman lukutaitoa läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut että ekonomit olisivat yhtään sen sivistymättömiä tai vähemmän perillä poliitiikasta tms. kuin muutkaan korkeastikoulutetut tai matalammin koulutetut. Riippuu tosi paljon yksilöstä.
Nykyään harva ihminen lukee tai jos "lukee" niin se on äänikirja jostain julkkiksesta tai muuta hömppää.
Olen itse harrastanut musiikkia, taiteita ja lukemista lapsesta asti. Ja koska olen tiedonjanoinen niin seuraan lähes kaikkea muuta kuin urheilua (ei kiinnostusta kuin omaan lajiin). Olen yhdeksän vuotiaana lukenut Tolstoita ym. klassikoita. Eli olen kerännyt yleissivistustä pienestä pitäen. En kuitenkaan näe, että se erityisesti auttaisi tai olisi hyödyksi taloushallinnon tehtävissä. Politiikasta ei edes ole kohteliasta jutella työpaikan kahvipöydässä.
Musta monet korkeastikoulutetut ovat keskittyneet omaan alaansa ja loppujen lopuksi harvalla on enää laaja-alaista sivistystä. Tämä koskee niin lääkäreitä, DI, psykologeja, kasvatustieteilijöitä ym. Kuten joku sanoi aiemmin niin työelämä imee tehokkaasti voimat ja ajan. Moni tekee yli 40h viikkoa, koska on pakko. Siihen päälle lapset ym.
En näe, miksi tämä tekisi kenestäkään huonompaa. Se, mistä pitäisi olla huolissaan on heikentyvä lukutaito. Se on iso ongelma. Ei se osaako joku ekonomi mainita nykytaiteen viisi nimekkäintä taiteilijaa.
Hyvää tekstiä. Lukutaidolla tarkoitat varmaan muutakin kuin sitä, että osaa lukea tekstiä ?
Jep, tarkoitan. Taito ymmärtää lukemaansa on heikentynyt rajusti ja sillä ikäviä seurauksia yhteiskunnassa, vaikka ihmiset osaavatkin "lukea".
Tosin sekin taitaa olla lisääntynyt, että peruskoulusta pääsee ilman lukutaitoa läpi.
Juuri tätä ajattelinkin sinun tarkoittavan. Lisätä voisi vielä, että pitää paitsi ymmärtää niin osata suhtautua kriittisesti lukemaansa/näkemäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla sivistynyt? Kun juttelen suomalaisen sivystyneen kanssa, niin tiedän, että en elä.
No olisihan se vaikka edustuksellisen demokratian kannalta hyvä asia jos äänestävillä ihmisillä olisi joku haju asioista ja yhteiskunnan ilmiöistä tai toiminnoista. Pelottavaa, että ihmiset äänestävät periaatteella "ei tänne kukaan hyökkää eli armeijan sijaan rahat lapsilisiin koska meillä on viisi muksua" tai "jääkiekko on barbarismia, joten ei rahaa urheiluseuroille".
Alue: Aihe vapaa
Kauppikseen hakevat Suomessa about kaikki, sillä se on samantyyppinen strukturoitu, valmiiksi ajateltu koulu kuin alemmatkin asteet ja käytännössä jokainen valmistuu. Nopea takuututkinto, johon - kuten yllä joku totesi - voi suorittaa tosi paljon opintoja, sillä kurssit eivät ole niin työläitä kuin muissa korkeakouluissa. Kauppiksessa ei todellakaan ole mitään vuoden kestäviä laskareita eikä vaativaa seminaarikirjoittamista. Se on se kauppiksen eetos. Mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä vaivalla. Myös opettajille.
Kauppiksen hakemusmäärät ovat siksi aivan jättimäisiä. Tietysti vain osa tulee valintakokeisiin ja heistä vain pieni osa voidaan ottaa sisään. Tilasto näyttää siksi kivalta. Paljon hakijoita, vähän hyväksyttyjä -> näyttää, että on tiukka seula.
Oikeasti tiukka seula on pikemminkin vaikka jossain psykologiassa, sosiaalipsykologiassa yms. aloilla, joihin haetaan kympin keskiarvolla ja puhtaalla laudaturrivistöllä, paikoista tosissaan taistellen.