Miksi niin monet kauppatieteilijät ovat sivistymättömiä?
Kertokaa, minkä takia monet ekonomit ja nimenomaan kauppatieteitä opiskelleet ihmiset ovat niin tietämättömiä ja sivistymättömiä?
Olen todella monta kertaa törmännyt siihen, että ihminen saattaa olla ihan työssään menestynyt ja yliopistokoulutettu, mutta aivan täysin pihalla kaikesta yleissivistyksestä eli ei esimerkiksi tiedä, mitä päivän politiikassa tapahtuu, sanoo ettei ymmärrä taiteesta mitään, lempielokuva on joku b-luokan komedia, hihittelee jollekin pierukakkavitseille kuin ei koskaan olisi parempia juttuja kuullut... Ja aina paljastuu, että kyseinen tyyppi on opiskellut kauppatieteitä!
Miksi näin?!
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on oikea taidemaku?
- musiikki
- kirjallisuus
- elokuvatIhan vain tietäen mikä on sivistystä .
Vielä enemmän haluaisin tiedää, missä tiedekunnassa tämä oikea maku opetetaan. Mutta eihän nämä sivistystyypit koskaan suostu kertomaan omaa oppinainettaan.
Tai sitä kesken jäänyttä graduaan....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehokkuusajattelu on sivistyksen vihollinen. Siksi.
Jonkun tarvitsee ajatella tehokkuuttakin. Silloin sivistyneistöllä on mahdollisuus sivistykseensä.
Vai olisitko oikeasti halukas elämään maailmassa, jossa resurssit käytetään miten sattuu, pätkääkään miettimättä miten niistä saadaan irti paras tulos?
Hyvin totta. Ei tauluja maalaamalla, näyttelemällä tai oopperassa käymällä luoda infraa tai tuoda ruokaa pöytään / markettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehokkuusajattelu on sivistyksen vihollinen. Siksi.
Jonkun tarvitsee ajatella tehokkuuttakin. Silloin sivistyneistöllä on mahdollisuus sivistykseensä.
Vai olisitko oikeasti halukas elämään maailmassa, jossa resurssit käytetään miten sattuu, pätkääkään miettimättä miten niistä saadaan irti paras tulos?
Hyvin totta. Ei tauluja maalaamalla, näyttelemällä tai oopperassa käymällä luoda infraa tai tuoda ruokaa pöytään / markettiin.
Toisaalta kulttuuriin panostaminen voi hyvinkin tuoda rahaa valtion kirstuihin. Ajatellaan vaikka Etelä-Koreaa, joka alkoi muutama vuosikymmen sitten tosissaan panostamaan audiovisuaaliseen ja elokuva-alan koulutukseen. Nykyään Etelä-Korealaiset tv-sarjat ja elokuvat ovat käsite, k-popista puhumattakaan, joita kulutetaan ympäri maailmaa. On näköalatonta kuvitella, että kulttuuriala on vain ja ainoastaan jotain pienen piirin hienostelua, jolla ei ole sen suurempaa merkitystä kansantaloudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tehokkuusajattelu on sivistyksen vihollinen. Siksi.
Jonkun tarvitsee ajatella tehokkuuttakin. Silloin sivistyneistöllä on mahdollisuus sivistykseensä.
Vai olisitko oikeasti halukas elämään maailmassa, jossa resurssit käytetään miten sattuu, pätkääkään miettimättä miten niistä saadaan irti paras tulos?
Hyvin totta. Ei tauluja maalaamalla, näyttelemällä tai oopperassa käymällä luoda infraa tai tuoda ruokaa pöytään / markettiin.
Toisaalta kulttuuriin panostaminen voi hyvinkin tuoda rahaa valtion kirstuihin. Ajatellaan vaikka Etelä-Koreaa, joka alkoi muutama vuosikymmen sitten tosissaan panostamaan audiovisuaaliseen ja elokuva-alan koulutukseen. Nykyään Etelä-Korealaiset tv-sarjat ja elokuvat ovat käsite, k-popista puhumattakaan, joita kulutetaan ympäri maailmaa. On näköalatonta kuvitella, että kulttuuriala on vain ja ainoastaan jotain pienen piirin hienostelua, jolla ei ole sen suurempaa merkitystä kansantaloudella.
Nämä kulttuurialat ovat enemmänkin oheisjuttuja yhteiskunnalle, niitä tehdään vain jos on muulta toiminnalta varaa - osin myös koska suurin osa (erityisesti korkea-) kulttuurista toimii reilusti miinuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä meidän sivistymättömien (KTM, DI, juristi) kunniaksi on sanottava, että olemme varmasti verotuksen nettomaksajia, joiden maksamilla veroilla maksetaan loputtoman pitkät ns. sivistysalojen tutkinnot. Ja olemme siitä jopa ylpeitä.
En kyllä pidä kovin sivistyneenä ihmistä, joka ei osaa lukea Hesarin taloussivuja tai Talouselämää. Totta kai politiikka- ja kulttuurisivut ovat myös kiinnostavia.
Niin, ollaan miten ylimielisiä ja tyhjäpäisiä vaan, me tämä lysti paaosin maksetaan.
Niin, tuohan onkin hassu väittämä. Tehän olette se kaikista hyväosaisin loissakki, jolle maksetaan eniten, vaikka teette vain työtä, josta suurin hyötyjä olette itse. Monet tekee pienellä palkalla yhteiskunnallisesti paljon arvokkaampaa työtä.
Tienaavat eniten eli ovat nettoveronmaksajia. Mutta kun saavat suurempaa palkkaa kuin kuuluisi saada.
Se palkan suuruus määräytyy ihan vaan työnantajan kanssa joko suorasti tai epäsuorasti neuvottelemalla. Jos nyt talousjohtajalle maksetaan enemmän kuin intersektionaalisen feminismin tutkijalle niin voi voi
Alan yleinen palkkataso on liian korkea ja pitäisi saada alaspäin. Harva neuvottelee alan yleisen tason reilusti ylittävän palkan itselleen eli se yleinen taso on nyt se, mikä tulisi saada oikealle tasolle.
Jos se pistää noin kateeksi, niin tee toinen tutkinto kauppiksessa. Sinnehän pääsee tosta noin vaan sisään ja opinnotkin ovat niin helppoja, että muinaislatinan maisterintutkinnon pohjalta sen tekee vaativien töiden ohessa puoleentoista vuoteen, eikun sori, menee kaksi vuotta kun on pakko tehdä ne pakolliset perusopinnot. On sitten meillä Suomessakin edes yksi sivistynyt KTM
Eräs tuttu humanisti opiskeli DI:ksi ja palasi humanistiselle alalle. Totesi, että on mieluummin köyhä ja kuin viettää elämänsä arvokkaita hetkiä idioottien seurassa. Ongelmaa voi olla vaikea ymmärtää, jos voi viettää aikaa ympäristössä, jossa viihtyy ja tienaa samalla hyvin.
Mitä ongelmaa silloin edes on ? Jotkut eivät ole koskaan tyytyväisiä.
Ja tuo köyhyyden romantisointi saisi jo riittää, ei luovuuden ja köyhyyden välillä ole mitään linkkiä
Eihän tässä romantisoida köyhyyttä. Päinvastoin, sehän olisi mahtavaa, jos humanistina voisi elää taloudellisesti vaurasta elämää. Jos sillä mitä rakastaa vielä rikastuisi.
Nuo ovat ihan yhdistettävissä - tykkään numeronmurskaamisesta ja markkina-analyysista ihan oikeasti, ja siitä maksetaan vähintäänkin kohtuullisesti. Valintoja, valintoja....
Juuri tätä tarkoitin. On etuoikeutettua voida tehdä sitä mistä pitää ja tienata sillä. Ja typerää sanoa humanistille, että vaihda alaa, jos kateeksi käy... humanisti joutuisi vaihtamaan alalle, joka ei kiinnosta.
On aivan turha sitten aukoa päätään liian korkeista palkoistakaan, kukin tekee valintansa. Vai pitäisikö palkat määrittää keskuskomiteassa kuin N-liitossa ikään ?
No kyllä holtitonta hoito oli Kokoomus/keskustan sähkönsiirtoverkon yksityistäminen, myyminen ja rahoilla Uniperin ostaminen. Ja vielä väittävät ettei kukaan heistä muista kyseisiä kauppoja. Kaiketi unissakävelijöinä nämä kaupat on tehty.
Vielä enemmän haluaisin tiedää, missä tiedekunnassa tämä oikea maku opetetaan. Mutta eihän nämä sivistystyypit koskaan suostu kertomaan omaa oppinainettaan.