Miksi niin monet kauppatieteilijät ovat sivistymättömiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä KTM on lukenut useita sanomalehtiä pienestä pitäen urheiluosastosta taide-, elokuva- ja kirjallisuussivuihin.  Seuraan tiiviisti ajankohtaistapahtumia taloudesta Ukrainan sotaan, toisaalta myös esim. Twitchin eri kategorioita. 

Neljä muuta opintokokonaisuutta kolmesta eri yliopistosta. Dostojevskit ja Waltarit on luettu jo teininä.  Äsken lopetin Riikka Pulkkisen Lumon lukemisen. Odottamassa olisi mm.

23 transmyyttiä, Kyberuhkia ja somesotaa, Äitini muistina, Stalker-vuodet, Ihan tavallinen kokaiiinikauppias,  Kapinallinen - pako Saudi-Arabiasta... eli kirjoja laidasta laitaan. Ei kannata yleistää.

Hyvä! Veikkaanpa, että sivistyksesi auttaa sinua myös työssäsi. Ihan vilpitön kysymys: Onko sinulla paljon ekonomituttuja, joiden yleissivistys on samalla tasolla kuin omasi?

En tiedä, en ole testannut. Tai on kaksi ainakin, jotka ovat toimittajia - ei taloustoimittajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä KTM on lukenut useita sanomalehtiä pienestä pitäen urheiluosastosta taide-, elokuva- ja kirjallisuussivuihin.  Seuraan tiiviisti ajankohtaistapahtumia taloudesta Ukrainan sotaan, toisaalta myös esim. Twitchin eri kategorioita. 

Neljä muuta opintokokonaisuutta kolmesta eri yliopistosta. Dostojevskit ja Waltarit on luettu jo teininä.  Äsken lopetin Riikka Pulkkisen Lumon lukemisen. Odottamassa olisi mm.

23 transmyyttiä, Kyberuhkia ja somesotaa, Äitini muistina, Stalker-vuodet, Ihan tavallinen kokaiiinikauppias,  Kapinallinen - pako Saudi-Arabiasta... eli kirjoja laidasta laitaan. Ei kannata yleistää.

Hyvä! Veikkaanpa, että sivistyksesi auttaa sinua myös työssäsi. Ihan vilpitön kysymys: Onko sinulla paljon ekonomituttuja, joiden yleissivistys on samalla tasolla kuin omasi?

En tiedä, en ole testannut. Tai on kaksi ainakin, jotka ovat toimittajia - ei taloustoimittajia.

Ovat molemmat opiskelleet myös viestintäalaa eri yliopistossa.

Eiköhän sivistymättömiä ihmisiä löydy ihan kaikilta aloilta.

Itse olen KTM ja tiedän perusjutut kuvataiteista kyllä, kuvataidekouluakin tuli käytyä 10 vuotta kuitenkin.

Musiikista toisaalta en paljoa ymmärrä, en ole kovin musikaalinen. Eli oopperat on aika vieraita kyllä. Teatterissa tykkään käydä, lippuja vaan ei tahdo koskaan saada.

Luen sanomalehtiä, mutta ne jaksa näitä kaikkia sotauutisia kyllä seurata mitenkään. Tiedeuutiset on mielenkiintoisia.  Mutta pääosin olen nyt kartalla mitä maailmassa tapahtuu. Ja kirjallisuutta on tullut luettua aika laidasta laitaan, tällä hetkellä luen kyllä lähinnä kaikkea hömppää millä pääsee arkea pakoon. Mut klassikkojakin olen toki lukenut. 

En kylläkään harrasta golfia, joka tuntuu olevan erittäin tärkeä taito verkostoitujille...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidekysymykseen osaan vastata. Nimittäin itse olen kauppatieteiden maisteri enkä todellakaan ymmärrä taiteesta yhtään mitään. Olen aina ollut hyvä matematiikassa ja numeroissa sekä talousasioissa, mutta huono kuvaamataidossa, musiikissa ja tiedostan että luova ajattelu puuttuu itseltäni kokonaan. Pahinta koulussa oli jos annettiin kuviksessa vapaa aihe, en vaan millään meinannut keksiä mitään, pää oli aina ihan tyhjä. Tämä on automaattisesti johtanut siihen että osaamiseni ja tekemiseni on kohdistunut talousasioihin ja muihin loogista päättelykykyä vaativiin asioihin sekä kokonaisuuksien hallintaan, syy- ja seuraussuhteisiin, strategioiden tekemiseen ja toteuttamiseen. Taideasiat eivät kiinnosta minua ollenkaan enkä niiden tarkoitusta oikein ymmärrä eikä siten ole kyllä tarkoituskaan lähteä Savonlinnan Oopperajuhlille laukomaan mitään typeriä kommentteja.

Oma kokemukseni on osoittanut että taiteilijat ovat yleensä boheemeja, harvoin pysyvät budjetissa eivätkä yleensä jaksa kiinnostua lakipykälistä, talousarvioista tai mistään muustakaan mikä rajoittaa ajattelua tai tekemistä. 

Minä kuitenkin luen paljon uutisia ja seuraan maailman tapahtumia joten sikäli en kritiikkiä tunnista. En myöskään tunnista mitään pieruhuumorijuttuja, inhoan niitä syvästi. 

Mutta, kertokaapa minulle sellainen tiedekunta mistä tulee ihmisiä jotka ovat kaikessa hyviä?

Ei tietenkään mistään. Ja toisaalta kaikista tiedekunnista löytyy niitä, joilla on laaja yleissivistys.

Taiteilijana täytyy sanoa, että onneksi olen opiskellut taloustiedettä yliopistossa, vaikka raha ei pahemmin kiinnosta. Se laajensi perspektiiviäni ja teki minusta paremman taiteilijan.

Hyvä että olet. Koska yleensä taiteilijat pilaavat itse omat etenemismahdollisuutensa sillä etteivät jaksa huolehtia talousasioista. Sitten kun on taloudellisessa ahdingossa jo valmiiksi niin on vaikea lähteä kehittämään taidettaan liiketoiminnan tasolle siten että sillä voi elättää itsensä.  

Tuossa on puolet totta, mutta asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Taidetta EI voi kehittää liiketoiminnan ehdoilla. Silloin se on vain kauppatavaraa, koristetta. Moni toki näin toimii ja kutsuu itseään taiteilijaksi. Yhteiskuntakin voi pitää tällaista taiteena.

Autenttisen ja todellisen taiteen tunnistaa lopulta vasta ajan myötä. Ei ole sattumaa, että vaikkapa Vincent van Gogh on nykyään yksi tunnetuimmista ja myös rahallisesti arvokkaimmista nimistä. Hänhän ei myynyt kuin yhden työn eläessään. Moni toki yritti puhua hänellekin ns. järkeä, mutta koska hän oli autenttinen taiteilija, hän teki vain omaa juttuaan ja kuoli rutiköyhänä.

Jotkut ovat sitten niin onnekkaita, että heidän taiteensa lyö rahoiksi jo heidän eläessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä KTM on lukenut useita sanomalehtiä pienestä pitäen urheiluosastosta taide-, elokuva- ja kirjallisuussivuihin.  Seuraan tiiviisti ajankohtaistapahtumia taloudesta Ukrainan sotaan, toisaalta myös esim. Twitchin eri kategorioita. 

Neljä muuta opintokokonaisuutta kolmesta eri yliopistosta. Dostojevskit ja Waltarit on luettu jo teininä.  Äsken lopetin Riikka Pulkkisen Lumon lukemisen. Odottamassa olisi mm.

23 transmyyttiä, Kyberuhkia ja somesotaa, Äitini muistina, Stalker-vuodet, Ihan tavallinen kokaiiinikauppias,  Kapinallinen - pako Saudi-Arabiasta... eli kirjoja laidasta laitaan. Ei kannata yleistää.

Hyvä! Veikkaanpa, että sivistyksesi auttaa sinua myös työssäsi. Ihan vilpitön kysymys: Onko sinulla paljon ekonomituttuja, joiden yleissivistys on samalla tasolla kuin omasi?

En ole tuo jolle vastasin, mutta ekonomi itsekin. Useilla on opintokokonaisuuksia eri yliopistoista, kiinnostus talouteen on syntynyt historian, maantieteen ja politiikan pohjalta jne.  Keksutelut ainejärjestön saunaillassa koskivat yleensä maailmanpolitiikkaa, muita tieteenloja kuin kauppatieiteitä jne., vaikka joksus debatoinkiin tulevista koronkäänteista tai jotka ajoivat mm. pörssikursseja. 

Yleisemmin, en edes ymmärrä, miten vaikkapa rahoitusmarkkinoita voi seurata, jos ei seuraa politiikaa. 

Enemmän halusin kuulla tässäkin ketjussa ykinkertaisia stereotypioita rakentavilta, mitä he ovat opiskelleet. Lienee turha odottaa, että nämä tyypit uskaltaisivat paljastaa tutkintojaan. 

Kauppatieteen opinnot tehdään usein minimiopintopisteillä ja tiukassa aikataulussa viiden vuoden aikana. Sivuaineiksi monet ottavat vain sen pakollisen määrän jotain, jotta 300 pistettä saadaan täyteen (nämä aineet useimmilla jotain valtio-oppia, hallintotieteitä, matematiikkaa tms., jonka voisi ajatella olevan kauppatieteiden kanssa hyödyllinen yhdistelmä). Laajaa akateemista sivistystä noista opinnoista hakee aika harva, vaan tärkeintä on valmistuminen tavoiteajassa ja trainee-paikan saaminen jostain isosta firmasta mahdollisimman aikaisin.

Vierailija kirjoitti:

No en tiedä, onko se nyt ihan noin mustavalkoista, mutta on siinä varmaan jotakin perää, koska muistan omina opiskeluvuosinani (kirjallisuustiede yliopistossa), että kauppatieteilijöille järjestettiin jotakin omia yleissivistäviä kursseja mm. meidän laitoksella ja tarkoituksena oli, että hankkisivat nimenomaan sivistystä, jolla voisi olla jotakin käyttöä tulevassa verkostoitumisessa ja bisnessuhteidenluomisessa eli että osaisivat nyt jotakin sanoa siellä Savonlinnan oopperajuhlilla. Professorinsa oli sitä mieltä, että monet kauppatieteen opiskelijat eivät ymmärrä, että kulttuuriharrastus ja perustietämys taiteesta & kirjallisuudesta voi avata monia ovia. Se oli siis silloi 15 vuotta sitten tämmöinen poikkitieteellinen uusi kokeilu. En tiedä jatkuuko vielä. 

Kauppatieteen professorit haluavat yleissivistäviä kursseja - osoitus, että kauppatiteilijtä ovat sivistymättömiä. Ehkäpä juuri toisin päin. 

Mites teidän proffat - järjestiväkö he teille muiden tieteenalojen kursseja?

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteen opinnot tehdään usein minimiopintopisteillä ja tiukassa aikataulussa viiden vuoden aikana. Sivuaineiksi monet ottavat vain sen pakollisen määrän jotain, jotta 300 pistettä saadaan täyteen (nämä aineet useimmilla jotain valtio-oppia, hallintotieteitä, matematiikkaa tms., jonka voisi ajatella olevan kauppatieteiden kanssa hyödyllinen yhdistelmä). Laajaa akateemista sivistystä noista opinnoista hakee aika harva, vaan tärkeintä on valmistuminen tavoiteajassa ja trainee-paikan saaminen jostain isosta firmasta mahdollisimman aikaisin.

Laitapa tälle lähde? Ihan muuten sinulle yllärinä, että esim. silloin kun esin HKKK oli itsenäinen, niin ne pääaineekin olivat ns. kauppatieteitä tai kieliä, koska suoraan HKKK:n kurssitarjottimelta ei muuta löytynyt (kauppatiede ei siis ole oppiaine, kauppakorkeassa ei ole pääainevaihtoehtona kauppatiedettä). Yliopistojen yhteydessä toimivilla kauppatieteellississä tilanne taas on toinen. 

Toiseksi, kerropa, mitä opintokokonaisuudet antavat laajan akateemisen sivistyksen ja missä näitä laajoja kokonaisuuksia luetaan. Onko sinulla vertailuatietoa, että vaikka humainistit hakisivat useammin sivuaineeksi teoreettista fysiikkaa ja lääketiedettä, eivätkä lukisi lähitieteen alojen myös sivuaineeksi. 

Kolmanneksi - vaikka yliopsitolla on jengiä, jotka luulee, että kaikkeen osaamiseen vaaditaan juuri se yliopistollinen kurssikokonaisuus, niin kyllä se politiikan ja taiteen tuntemus lähtee ihan siitä omasta hararstuneisuudesta. 

Aika yleissivistymättömiä on myös dippainsseissä ja lääkäreissäkin...voivat olla oman alansa guruja, mutta juuri muu ei välttämättä kiinnosta. On toki sivistyneitäkin kaikilla aloilla.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin liittyy pelkästään kauppatieteisiin. Laaja-alaista yleissivistystä ei tietyn alan yliopisto-opinnoilla hankita, vaan omaa mielenkiintoa ja eri asioihin perehtymistä vaaditaan. Enemmän kiinni henkilöstä ja,luonteenlaadusta kuin muodollisesta koulutuksesta.

Ei liity _pelkästään_ kauppatieteisiin, mutta kyllä sille puolelle ohjautuu enemmän ihmisiä, jotka eivät suhtaudu akateemiseen opiskeluun niin no, akateemisena. Eli, koska heidät on houkuttanut opintoihin mahdollisuus hankkia tehokkaasti pätevyys jolla saa tehokkaasti ammatin, jossa on iso palkka, niin mitä voi odottaa?

Suomeen tekisi siinä mielessä hyvää angloamerikkalaisen systeemin pakko opiskella ensin pari vuotta laaja-alhaisemmin ja sivistävämmin. Yleiset ja yhteiset opinnot (mitä ne nykyään nimeltään ovatkaan) ovat supistuneet ja vähentyneet olemattomiin.

Vierailija kirjoitti:

Aika yleissivistymättömiä on myös dippainsseissä ja lääkäreissäkin...voivat olla oman alansa guruja, mutta juuri muu ei välttämättä kiinnosta. On toki sivistyneitäkin kaikilla aloilla.

Kerropa,millä aloilla ei ole yleissivistömättömiä ihmisiä?

Vierailija kirjoitti:

Sisäänottomäärät ovat aika isot ja tuurilla voi onnistua rasti ruutuun kokeessa. Ala ei ilmeisesti kaannusta olemaan kiinnostunut muusta kuin bisneksestä ja rahasta. Tekisi mieleni sanoa, että kauppatieteilijät ovat akateemisista tyhjäpäisimpiä kasvatustieteilijöiden ohella, mutta kohteliaisuussyistä en sano.

Oletko katkera kun et itse päässyt kauppikseen ? Meitä on jo toinen sukupolvi siellä, eikä sinne todellakaan vain marssita sisään kuten johonkin tieteentutkimuslaitoksella. 

Jos kaikki olisivat kauppatieteilijöitä, joo, elämä voisi olla kaavamaista ja tylsää, mutta jos kaikki olisivat humanisteja, kaupungeista loppuisi ruoka ja se kuuluisa seinästä otettava raha 

Vierailija kirjoitti:

Sisäänottomäärät ovat aika isot ja tuurilla voi onnistua rasti ruutuun kokeessa. Ala ei ilmeisesti kaannusta olemaan kiinnostunut muusta kuin bisneksestä ja rahasta. Tekisi mieleni sanoa, että kauppatieteilijät ovat akateemisista tyhjäpäisimpiä kasvatustieteilijöiden ohella, mutta kohteliaisuussyistä en sano.

Tämä on kyllä niin paskaa kuin olla voi, noin alle joka kahdeskymmenes pääsee sisään (pl. Hankkenit, sinne pääsee 10% mutta pitää ihan oikeasti osata ruotsia) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin liittyy pelkästään kauppatieteisiin. Laaja-alaista yleissivistystä ei tietyn alan yliopisto-opinnoilla hankita, vaan omaa mielenkiintoa ja eri asioihin perehtymistä vaaditaan. Enemmän kiinni henkilöstä ja,luonteenlaadusta kuin muodollisesta koulutuksesta.

Ei liity _pelkästään_ kauppatieteisiin, mutta kyllä sille puolelle ohjautuu enemmän ihmisiä, jotka eivät suhtaudu akateemiseen opiskeluun niin no, akateemisena. Eli, koska heidät on houkuttanut opintoihin mahdollisuus hankkia tehokkaasti pätevyys jolla saa tehokkaasti ammatin, jossa on iso palkka, niin mitä voi odottaa?

Suomeen tekisi siinä mielessä hyvää angloamerikkalaisen systeemin pakko opiskella ensin pari vuotta laaja-alhaisemmin ja sivistävämmin. Yleiset ja yhteiset opinnot (mitä ne nykyään nimeltään ovatkaan) ovat supistuneet ja vähentyneet olemattomiin.

Yliopistoa edeltää 12 vuoden yleissivistävä koulutus. Kyllä minä jättäisin jossain vaiheessa yleissivistyksen ihmisten omallekin vastuulle.

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteen opinnot tehdään usein minimiopintopisteillä ja tiukassa aikataulussa viiden vuoden aikana. Sivuaineiksi monet ottavat vain sen pakollisen määrän jotain, jotta 300 pistettä saadaan täyteen (nämä aineet useimmilla jotain valtio-oppia, hallintotieteitä, matematiikkaa tms., jonka voisi ajatella olevan kauppatieteiden kanssa hyödyllinen yhdistelmä). Laajaa akateemista sivistystä noista opinnoista hakee aika harva, vaan tärkeintä on valmistuminen tavoiteajassa ja trainee-paikan saaminen jostain isosta firmasta mahdollisimman aikaisin.

1) Sinä et tiedä kauppatieteiden tutkintorakenteesta mitään

2) Kaikilla tuntemillani kauppatieteilijöillä on pikemminkin 400 o ptutkinto kuin 300

3) Sinulle on siis yliopistolla >5 vuoden notkuminen joku arvo sinänsä ?? Jotkut veivaavat OTM tai DI tutkinnon parissa vuodessa ja ne ovat sentään aika vaativia verrattua KTM, puhumattakaan nyt humanisteista

Kauppiksessa on paljon linjoja nykyään. Esim. Helsingin kauppiksen suomen kielen koulutuksesta valmistuu varmaan enemmän kulttuuria ja yhteiskuntaa tuntevia ihmisiä kuin saman koulun muista suuntauksista. Samoinhan nykyään on kaikenlaista design management -linjaa, mihin menee taideteollisen kauppismainen väki. Kyllä ne jotain tietää. Ainakin kuuluisimmat mainstreamtaiteilijat ja -muotoilijat sekä suurten lavojen artistit.

Kai se liittyy siihen, että kauppikseen voi mennä vaikkei olisi mitään, ei sitten mitään, intohimoja elämässä. Taidepuolelle tarvitaan kutsumusta, luovuutta, suunnitelmallisuutta ja tiettyä luottoa ja riskinottokykyä. Kauppikseen taas tarvitsee vain - mennä. Kauppis on tosi koulumainen koulu. Se tarvitsee vain suorittaa. Ehkä tämän takia niin hirveän monella on kakkostutkinto kauppiksesta - se on helppo suorittaa nopeasti. Kauppis luo taloudellista turvaa, ja jos haluaa tasaista elämää, se on hyvä paikka pienelle ihmiselle.

Onko sitten kiva olla varakas juntti... Kaikki eivät kestä itseään ekonomina. Meidän kaveripiirissä on useampi KTM täysin leipääntynyt alaansa ja opiskelee nyt toista tutkintoa lääkiksessä, eläinlääkiksessä tai taideyliopistossa. Sanoivat, että elämässä pitäisi olla sisältöäkin.

Miksi pitäisi olla sivistynyt? Kun juttelen suomalaisen sivystyneen kanssa, niin tiedän, että en elä. 

No mieti, että ketä sinne kauppikseen valikoituu. Jos ei lasketa ehkä jotain taloustieteestä kiinnostuneita, niin suuri osa on sitä geelitukkaosastoa, joka haikailee isoista palkoista. ja menevät yliopistoon sitä varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauppatieteen opinnot tehdään usein minimiopintopisteillä ja tiukassa aikataulussa viiden vuoden aikana. Sivuaineiksi monet ottavat vain sen pakollisen määrän jotain, jotta 300 pistettä saadaan täyteen (nämä aineet useimmilla jotain valtio-oppia, hallintotieteitä, matematiikkaa tms., jonka voisi ajatella olevan kauppatieteiden kanssa hyödyllinen yhdistelmä). Laajaa akateemista sivistystä noista opinnoista hakee aika harva, vaan tärkeintä on valmistuminen tavoiteajassa ja trainee-paikan saaminen jostain isosta firmasta mahdollisimman aikaisin.

1) Sinä et tiedä kauppatieteiden tutkintorakenteesta mitään

2) Kaikilla tuntemillani kauppatieteilijöillä on pikemminkin 400 o ptutkinto kuin 300

3) Sinulle on siis yliopistolla >5 vuoden notkuminen joku arvo sinänsä ?? Jotkut veivaavat OTM tai DI tutkinnon parissa vuodessa ja ne ovat sentään aika vaativia verrattua KTM, puhumattakaan nyt humanisteista

OTM ei kyllä ole missään määrin vaativampi tutkinto kuin KTM 😁

Mut joo, 5v kauppakorkeassa, etenkin täysipäiväisenä opiskelijana, on kaikkea muuta kuin "tiukka aikataulu" tossa ajassa jos tekee niin ei tarvitse opintojen eteen puuhastella kuin tunnin silloin, toisen tällöin.

Vierailija kirjoitti:

Kauppiksessa on paljon linjoja nykyään. Esim. Helsingin kauppiksen suomen kielen koulutuksesta valmistuu varmaan enemmän kulttuuria ja yhteiskuntaa tuntevia ihmisiä kuin saman koulun muista suuntauksista. Samoinhan nykyään on kaikenlaista design management -linjaa, mihin menee taideteollisen kauppismainen väki. Kyllä ne jotain tietää. Ainakin kuuluisimmat mainstreamtaiteilijat ja -muotoilijat sekä suurten lavojen artistit.

Kai se liittyy siihen, että kauppikseen voi mennä vaikkei olisi mitään, ei sitten mitään, intohimoja elämässä. Taidepuolelle tarvitaan kutsumusta, luovuutta, suunnitelmallisuutta ja tiettyä luottoa ja riskinottokykyä. Kauppikseen taas tarvitsee vain - mennä. Kauppis on tosi koulumainen koulu. Se tarvitsee vain suorittaa. Ehkä tämän takia niin hirveän monella on kakkostutkinto kauppiksesta - se on helppo suorittaa nopeasti. Kauppis luo taloudellista turvaa, ja jos haluaa tasaista elämää, se on hyvä paikka pienelle ihmiselle.

Onko sitten kiva olla varakas juntti... Kaikki eivät kestä itseään ekonomina. Meidän kaveripiirissä on useampi KTM täysin leipääntynyt alaansa ja opiskelee nyt toista tutkintoa lääkiksessä, eläinlääkiksessä tai taideyliopistossa. Sanoivat, että elämässä pitäisi olla sisältöäkin.

Aika yksipuolisia näkemyksiä lisää ... Ei tokikaan kauppis mikään Teatterikorkeakoulu ole sisäänpääsykriteereiltään, mutta ei myöskään helppo. 

Jos kauppislainen on varakas juntti, onko sitten kaikki humanistit sosiaalihuoltoon tukeutuvia pössyttelijöitä ?

Sivystys ei ole kiinni tutkinnosta tai sen alasta eikä se tarvitse fiiniä YLIopistoakaan. Yksi laajimmin sivistyneistä ihmisistä, joita tiedän, on ammatiltaan eräänlainen huoltomies (yksilöinti jääköön tekemättä) ja koulutukseltaan raksamies.