Mitä tyyliä sisustuksessa et ymmärrä?

En tykkää koko sisustus sanastakaan, koti on elämistä varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä kaikenlaisia sisustuksia, minusta ihmisen pitää saada asua juuri sen näköisessä kodissa jossa hän itse viihtyy, oli se muiden mielestä vaikka kuinka liian värikäs tai liian ankea tai liian sitä tai tätä.

Mutta tunnustan, että tekstit jonkun seinillä ovat aina saaneet mut hymyilemään vinosti sisäänpäin. Oon kuitenkin miettinyt, että ties vaikka vanhana ja huonomuistisena rupeisin ittekkin laittaa seinilleni tekstejä ihan muistin takia (tyyliin Jääkaappi, Keittiö, Eteinen, ja tietty oma nimi ja osoite....).

Ja kun etsittiin uutta asuntoa, niin kaikki mustat keittiöt ja mustat saunat meni hylkyyn saman tien. Vähän ihmetyttikin nää joihinkin asuntoihin selkeästi tehdyt "pikaremontit", joissa oli siis myyntiä varten ilmeisesti maalattu keittiön kaapit mustiksi, laitettu makkarin yhteen seinään musta "tehostetapetti" ja olkkarin lattiaan halpa haiseva laminaatti, sekin joku musta tai tummanharmaa. Juu ei mulle.

Ainoastaan i d i o o t t i kuvittelee, että tuollainen remppa on kannattava. Kaikki mahdolliset pinnat valkoisiksi ennen myyntiä TAI sitten ei yhtään mitään remppaa. Paras remppa on usein se, joka on aikoinaan itselle tehty. Myydessä mahdollisimman vaaleat pinnat ovat plussaa.

Asunnonkatsojat "joo, hirvee tapetti. Kauheet kaapi. Miten toi on maalattu tolla värillä". Sitten kun tekevät tarjouksen pitäis antaa alennusta että rahat riittäis täyspintaremppaan.

Yläkaapittomat keittiöt!

Ainahan tulee myös käsitiskiä, ne pitää sitten kuivata heti kun ei ole kuivauskaappia.

Samoin yläkaapistot jotka ei ole kattoon asti- kuka kiipeilee pyyhkimään pölyt?

Maljamaiset käsienpesualtaat vessassa, kyllä vesi roiskuu ympäriinsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroksettomuus. Siis, että kaikki on Iskusta kerralla tai Ikeasta. Sellainen katalogikoti, jossa ei ole mitään persoonaa.

Minusta kauneinta on yhdistää klassikkoa, modernia, antiikkia, perintöä, kirppistä ja matkamuistoa ja vaikka sitä Marimekkoa ja Ikeaakin.

Taitoahan siihen vähän tarvitaan ja väri- ja muotosiömää, mutta ei se ole synti, jos ei ole täydellistä. Kunhan ei ole tylsää ja kliinistä.

Kuulostaa ihan kauhealta sekamelskalta, mutta kukin tyylillään. 

Ei ole ollenkaan sekamelska, kun kaikki sopii yhteen ja mitään ei ole liikaa. Mutta kuten sanoin, tämä onkin taitolaji.

Vierailija kirjoitti:

Yläkaapittomat keittiöt!

Ainahan tulee myös käsitiskiä, ne pitää sitten kuivata heti kun ei ole kuivauskaappia.

Samoin yläkaapistot jotka ei ole kattoon asti- kuka kiipeilee pyyhkimään pölyt?

Maljamaiset käsienpesualtaat vessassa, kyllä vesi roiskuu ympäriinsä.

Mieluummin kuivaan heti käsin, kuin käytän hyvää tilaa kuivauskaappiin. Suurin osa astioista menee kuitenkin tiskikoneeseen ja vähälle jää kuivattavat astiat. Mulla on kyllä kaapit, mutta ei todellakaan kuivauskaappia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroksettomuus. Siis, että kaikki on Iskusta kerralla tai Ikeasta. Sellainen katalogikoti, jossa ei ole mitään persoonaa.

Minusta kauneinta on yhdistää klassikkoa, modernia, antiikkia, perintöä, kirppistä ja matkamuistoa ja vaikka sitä Marimekkoa ja Ikeaakin.

Taitoahan siihen vähän tarvitaan ja väri- ja muotosiömää, mutta ei se ole synti, jos ei ole täydellistä. Kunhan ei ole tylsää ja kliinistä.

Kuulostaa ihan kauhealta sekamelskalta, mutta kukin tyylillään. 

Ei ole ollenkaan sekamelska, kun kaikki sopii yhteen ja mitään ei ole liikaa. Mutta kuten sanoin, tämä onkin taitolaji.

No voilla sinun makuun, mutta ei välttämättä toisen makuun vaikka kuinka taiteilisit. Kuulostaa ihan hirveältä sisustukselta. 

Live, laugh, love ihan missä tahansa. Oksennus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroksettomuus. Siis, että kaikki on Iskusta kerralla tai Ikeasta. Sellainen katalogikoti, jossa ei ole mitään persoonaa.

Minusta kauneinta on yhdistää klassikkoa, modernia, antiikkia, perintöä, kirppistä ja matkamuistoa ja vaikka sitä Marimekkoa ja Ikeaakin.

Taitoahan siihen vähän tarvitaan ja väri- ja muotosiömää, mutta ei se ole synti, jos ei ole täydellistä. Kunhan ei ole tylsää ja kliinistä.

Kuulostaa ihan kauhealta sekamelskalta, mutta kukin tyylillään. 

Ei ole ollenkaan sekamelska, kun kaikki sopii yhteen ja mitään ei ole liikaa. Mutta kuten sanoin, tämä onkin taitolaji.

No voilla sinun makuun, mutta ei välttämättä toisen makuun vaikka kuinka taiteilisit. Kuulostaa ihan hirveältä sisustukselta. 

Näissä kuvissa on hyvin kerroksellisuutta, mutta ei mitään sekamelskaa https://kotiliesi.fi/koti/sisustus/itamainen-matto-sisustuksessa/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerroksettomuus. Siis, että kaikki on Iskusta kerralla tai Ikeasta. Sellainen katalogikoti, jossa ei ole mitään persoonaa.

Minusta kauneinta on yhdistää klassikkoa, modernia, antiikkia, perintöä, kirppistä ja matkamuistoa ja vaikka sitä Marimekkoa ja Ikeaakin.

Taitoahan siihen vähän tarvitaan ja väri- ja muotosiömää, mutta ei se ole synti, jos ei ole täydellistä. Kunhan ei ole tylsää ja kliinistä.

Kuulostaa ihan kauhealta sekamelskalta, mutta kukin tyylillään. 

Ei ole ollenkaan sekamelska, kun kaikki sopii yhteen ja mitään ei ole liikaa. Mutta kuten sanoin, tämä onkin taitolaji.

Mulla tällainen koti ja olen saanut pelkkä positiivista palautetta mm. hyvin osaat sisustaa, kodikas koti. Tykkään itsekin 🤗

Tylsyys, sellainen mielikuvituksettomien aikuisten koti. Tuttavapiirissä alkaa olla tällaisia, kun on siirrytty opiskeluista työelämään ja ollaan muka ironisesti huvittuneita omasta keskiluokkaisuudesta. Vaaleita neutraaleja värejä, kiiltävää siistiä pintaa, muutama huonekasvi. Ei mitään persoonallista enää, ettei vain näyttäisi köyhältä tai lapselliselta.

Tylsyys on pahin. Tylsät ihmiset tylsissä kodeissaan tylsine mielipiteineen, ettei vaan kukaan pidä outona tai erikoisena. Päällä huppari ja siniset farkut. Musta tunika ehkä sallitaan.

Naistenlehtisisustusta en ymmärrä.

Persoonattomia asetelmia, jotka vaihtuvat muodin mukana.

Ei ajallista kerroksellisuutta, ei mitään vinkkiä asujista, ei minkäänlaista lämmön ja kotoisuuden tuntua.

Asunnosta pitää näkyä, kuka siellä asuu, ei se että selataan koko ajan sisustuslehtiä ja yritetään epätoivoisesti olla muodikkaita siinä onnistumatta.

Terveisin sisustuksen ammattilainen.

A: Katso, miten upea näköala!

B: Juuri näissä maisemissa haluan asua ja elää perheemme kanssa.

A: Ostetaan tämä.

B: Ostetaan vain, näkymä ratkaisi tällä kertaa!

Myöhemmin, 2 kk:n kuluttua muuttopäivänä:

A: Meillä on tämä upea sohva, laitetaan se ikkunoiden eteen selkä maisemaan päin.

B: Laitetaan vain, se on nyt muotijuttu!

Summa summarum, mikä ihmeen idea on ostaa asunto, jossa on ikkunat lattiasta kattoon ja istua sitten isolla sohvalla selkä maisemaa kohti, haloo???? 

Valkoinen sisustus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki sisustaminen josta puuttuu kirjat ja kirjahyllyt.

Miksi ne pitäisi olla näkösillä? Mulla on kirjoja, mutta ei ne sisustuksessa näy, kun ovat kaappien sisällä piilossa. 

Minulla on lasiovet kirjakaapeissa. Kirjat näkyvät mutta eivät pölyty. 

Vierailija kirjoitti:

Ei mikään yksittäinen materiaali tuo kalseutta tai lämpöä. Kokonaisuus ratkaisee. Minulla on kangassohva, nukkamatto ja lasinen sohvapöytä. Kodikasta on. Lasinen sohvapöytä on siksikin hyvä, että sopii satavarmasti aina ja kaiken kanssa. Tuosta en varmaan ole ihan heti luopumassa, mutta lasinen ruokapöytä on kyllä yksi s a a t a n a ja sen täytyy lähteä heti, kun löydän puisen pöydän ja tuntuu sopivalta hetkeltä se ostaa.

Minulla on yli 2 m pitkä puulevyinen pöytä joka on putsattava lähes joka päivä. Nyt siihen tulee päälle ohut graniittilevy. Marmoria olisin halunnut mutta kivikauppias vakuutti minut, että marmoriin jää läikkiä. Lasipöytä ei tulisi kuuloonkaan itselle. 

Sitä, kun koti näyttää kodin sijaan lehtikuvalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki sisustaminen josta puuttuu kirjat ja kirjahyllyt.

Miksi ne pitäisi olla näkösillä? Mulla on kirjoja, mutta ei ne sisustuksessa näy, kun ovat kaappien sisällä piilossa. 

Minulla myös. Tiikkinen kirjahylly on paikallaan, mutta siinä on tauluja, tyylikästä keramiikkaa ja yleensä kaksi kissaa loikoilemassa.

Tyynyröykkiöitä sohvilla en ymmärrä, ei voi oikein istuutua, pitää heittää tyynyt ensin lattialle. Itsellä on yksi tyyny sohvalla ja sillä siisti. 

Koti täynnä erilaisia pölyä kerääviä boho-tekstiileitä.