Lue keskustelun säännöt.
Mitä tyyliä sisustuksessa et ymmärrä?
08.09.2022 |
En tykkää yhtään esimerkiksi Jaffa-kuosista verhoissa tai petivaatteissa. En kyllä Marimekko-kuosinkaan suosiota erityisemmin.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sisustaminen josta puuttuu kirjat ja kirjahyllyt.
Kuka haluaa katsella pölyyntyneitä kirjoja?
Mulla ainakin on kirjat kirjahyllyssä ovien takana, eivät pölyynny.
Minulla avohyllyssä, mutta jostain syystä eivät pölyynny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei järjestyksessä:
Musta-valkoisuus, kokovalkoisuus, maalaisromanttinen (XDDDDD miten vtussa sisustus voi olla ROMANTTINEN XDDD), värikkyys, nuhjuiset kirppiskalusteet, antiikki (tiedän kyllä, että se on arvokasta kuin p e r k e l e. Meillä oli lapsuudenkodissa antiikkia ja arvostettiin aitoa puuta, kestävyyttä ja tyylikkyyttä ja plaaplaa. Ei vain ole minun makuuni.)
Milla Grönmanin (joku youtube-random) koti on täydellinen esimerkki sisustuksesta, jota en voi sietää XD. Ihan hirveitä huonekaluja, hirveä määrä värejä... Hyh sentään!
Et pidä mustavalkoisesta, et kokovalkoisesta, et myöskään värikkyydestä etkä maalaismaisuudesta, jota siis siksi maalaisromanttiseksi kutsutaan.
Ihan off otsikosta kysyn kuitenkin, että mistä pidät?
Kaupunkilaiskoti, jossa hyvin tavanomainen kaupunkisisustus, mutta vaalea vai tumma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkaapittomat keittiöt!
Ainahan tulee myös käsitiskiä, ne pitää sitten kuivata heti kun ei ole kuivauskaappia.
Samoin yläkaapistot jotka ei ole kattoon asti- kuka kiipeilee pyyhkimään pölyt?
Maljamaiset käsienpesualtaat vessassa, kyllä vesi roiskuu ympäriinsä.
Mieluummin kuivaan heti käsin, kuin käytän hyvää tilaa kuivauskaappiin. Suurin osa astioista menee kuitenkin tiskikoneeseen ja vähälle jää kuivattavat astiat. Mulla on kyllä kaapit, mutta ei todellakaan kuivauskaappia.
Kuivauskaapittomuuden vielä ymmärrän, mutta sellainen kamalan pieni pyöreä allas keittiössä on käsittämätön. Katselin sellaista yhdessä kodissa ja mietin, missä ja miten siellä pesisin paistinpannun. Se ei mitenkään mahtuisi siihen altaaseen ja koneessa en sitä pese.
Yksi asia, mikä pistää vähän negatiivisesti silmään, on kokoharmaa. Seinät harmaat, harmaa laminaattilattia, harmaa kylppäri, harmaa sohva, harmaat verhot, harmaa päiväpeitto. Jopa harmaata sisustustaidetta. Tehosteena valkoista ja mustaa. Jotenkin tosi kylmä ja kalsa. Oikeastaan mikä tahansa täysin yksivärinen on kyllä tylsä, mutta harmaa vie voiton.
En erityisesti tykkää omassa kodissa supervärikkäästä, mutta toisten kotona se on usein tosi upea. Meillä on beigeä, vihreää, burgundinpunaista ja siniharmaata sekä puuta.
Vierailija kirjoitti:
Ei järjestyksessä:
Musta-valkoisuus, kokovalkoisuus, maalaisromanttinen (XDDDDD miten vtussa sisustus voi olla ROMANTTINEN XDDD), värikkyys, nuhjuiset kirppiskalusteet, antiikki (tiedän kyllä, että se on arvokasta kuin p e r k e l e. Meillä oli lapsuudenkodissa antiikkia ja arvostettiin aitoa puuta, kestävyyttä ja tyylikkyyttä ja plaaplaa. Ei vain ole minun makuuni.)
Milla Grönmanin (joku youtube-random) koti on täydellinen esimerkki sisustuksesta, jota en voi sietää XD. Ihan hirveitä huonekaluja, hirveä määrä värejä... Hyh sentään!
Mitä sulla on? Maskun vihreä sohva ja hattaramatto? Ei jää paljoa enää vaihtoehtoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No esimerkiksi tämä Trumpin kultainen ja koristeellinen pröystäilytyyli on hirveä. Hän kaiketi on syntynyt väärälle vuosisadalle.
Emmerdale-sisustusta. Huonekaluja ihan hirveät määrät pienissä tiloissa. Joutuu pujottelemaan siellä ahtaudessa. Juuri ne valtavat sohvat yms massiivinen roina. Värejä käyttäköön jokainen makunsa mukaan, mutta se krääsän määrä🤢
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tökkii lautaseinät, puiset, kolhot huonekalut.. eli sellainen tyyli joka saa paikan näyttämään siltä että kävelee jonkun kesämökkiin sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti mieheni rakastamaa tyyliä eli "mummotyyliä". Hän on britti ja tykkää sellaisesta sisustusestetiikasta kun lapsuudenkodissaan oli, eli kukkaverhot, tummat runsaat sohvat joissa niissäkin usein kuvioita, tummaa puuta jne. Mä olen enemmän modernin ja pelkistetyn tyylin ystävä. Meillä onkin sitten vähän huoneittain jaettu eri tyyleihin että molemmat saa omat tilansa joiden tyylistä nauttii. Esim. pääolohuone on mun maun mukainen, mutta pienempi "telkkarihuone" kukalliset nojatuolit, tummanvihreät plyyshiverhot yms.
Ooh mä rakastan brittiläistä romanttista/klassista tyyliä!
Minä myös. Asuisin oikein mielelläni sellaisessa cottagessa jossa sisustus ja puutarha ovat yltäkylläisiä kaikesta. Inspector Barnabyssä noita näkee ja olen tietty paikanpäälläkin käynyt ja nähnyt maaseudulla niitä. Ovat ihania niin ulkoa kuin sisältä. Suomalaiset ovat rempanneet jopa mummonmökit valkoisiksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokovalkoinen kausi on varmaan aika yleinen kestoinhokki. Itse en tykkää myöskään yhtään mustavalkoharmaa-väriskaalan sisustuksesta. Maalaisromanttisuus on hienosti toteutettuna kiva, mutta monesti se näyttää siltä että tupa on tungettu täyteen kaikkea turhaa ja ylimääräistä härpäkettä.
Joo, maalaisromanttisuus menee monesti jotenkin överiksi ja tuppaa näyttämään liian epäkäytännölliseltä. Miten jossain vitivalkoisessa kodissa uskaltaa elää, ettei tule jotain kahviläikkää tai suklaatahraa matolle/sohvalle/huonekaluihin/verhoihin jne? :D
Minua yököttää mAaLaIsRoManTtIsEsSa sisustuksessa se v..i..t..u..n..m..o..i..n..e..n tilpehöörin määrä. Siepin ex-sisustus on täydellinen esimerkki ihan liian pitkälle viedystä "tyylistä." Todella mautonta ostaa kaikkea turhaa roinaa va
Mutta mitä tekee tasoilla, esim. hyllyköillä, jos niissä ei ole mitään? Eihän niitä tarvita mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Ei järjestyksessä:
Musta-valkoisuus, kokovalkoisuus, maalaisromanttinen (XDDDDD miten vtussa sisustus voi olla ROMANTTINEN XDDD), värikkyys, nuhjuiset kirppiskalusteet, antiikki (tiedän kyllä, että se on arvokasta kuin p e r k e l e. Meillä oli lapsuudenkodissa antiikkia ja arvostettiin aitoa puuta, kestävyyttä ja tyylikkyyttä ja plaaplaa. Ei vain ole minun makuuni.)
Milla Grönmanin (joku youtube-random) koti on täydellinen esimerkki sisustuksesta, jota en voi sietää XD. Ihan hirveitä huonekaluja, hirveä määrä värejä... Hyh sentään!
Mikä sulle sitten kelpaa? Joku uusi Iskun valmis kokonaisuus sohvaryhmä pöytineen ja tuoleineen? Eikä sulle käy valkoinen, eikä mitkään väritkään, että onko sulla kokomusta sisustus sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No esimerkiksi tämä Trumpin kultainen ja koristeellinen pröystäilytyyli on hirveä. Hän kaiketi on syntynyt väärälle vuosisadalle.
Kieltämättä sekä kultainen että hopeinen tyyli ottaa pahasti silmään. Kun koko koti kimmeltää, se on rauhaton. Varsinkin jos siihen on yhdistetty lasia ja/tai marmoria. Tykkään pesämäisyydestä, en halua, että koti olisi pankkisali tai edustustila. Näitä näkee esim siinä brittien ökyimmät kohteet.
Itämaiset matot on minusta ikäviä, on ne sitten niitä aitoja tai mitä tahansa muuta, mutta niitä itämaiskuvioisia kuitenkin.
Ne ei ole yhtään kodikkaita, ja melkein aina niitten värit on jotenkin sameita ja haalistuneen näköisiä. Olevinaan hienoja, mutta minä en ottaisi kotiini suurin surminkaan.
No en ottaisi niitä ns. tyylihuonekalujakaan.
Lapsuuskotini oli köyhä ja ikivanha talo oli hatara ja aina paleli. Siksi olen aina kaivannut lämpimiä materiaaleja ja pehmoista kodikkuutta. En haluaisi lasipöytää enkä kivi-tai marmoritasoja. Ne on kylmiä materiaaleja. Myös metallia sisustuksessa karsastan. Nahkasohvakin on vähän siinä ja siinä. Verhottomuus ja matottomuus tuo mieleeni lapsuuskotini ankeuden.
Jossain sisustusohjelmassa jollekin tehtiin sen suuresta halusta kylppäri, missä oli seinät sementtiä ja lattia betonia, harmaata ja taatusti vanhanaikaisen pelkistettyä.
Sellaisessa saunan pesutilassa minä värjöttelin jääkylmällä lattialla seisten koko lapsuuteni.
Mietin otsikon nähdessäni, että en minä kyllä ajattele negatiivisesti kenenkään sisustuksesta, että jokaisen oma asia. Mutta sitten keksin yhden:
Sellainen sisustus, missä mikään ei ole sitä materiaalia, miltä se yrittää näyttää. Siis että pöydät ovat marmorikuvioista lastulevyä, kaapit ja työtasot naamioitu tiikiksi dc-fixillä, seinässä on tiilikuviotapetti, katon panelointi on haltex-pahvia ja lattia näyttää harmaalta lankkulattialta, mutta on oikeasti laminaattia tai muovimattoa. Sellaisesta tulee vain kolkko, epäaito ja muovinen tunnelma.