Lue keskustelun säännöt.
Ajattelevatko naiset helposti miehellä olevan muita kuin kaverillisia aikeita?
Jos nainen ja mies tapaavat ja mies ystävällinen jne. mutta mies haluaa olla kaveri vain tehdä tuttavuutta, niin miten helposti nainen ajattelee, että onko miehellä kuitenkin jotain muuta mielessä?
Kommentit (925)
Vierailija kirjoitti:
Ja tästä päästäänkin taas siihen, että biseksuaaleilla ei kai sitten voi olla kavereita ollenkaan?
Ainakin itselläni on ollut sekä kavereina että seksipartnereina niin miehiä kun naisia, jos ei nyt riittävästi, niin ainakin kohtuullisesti, en ole tosin omaa biseksuaalisuuttani useimmiten juuri mainostanut ystävien kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset, nykyaikaistakaa näkemyksenne.
Lähes kaikissa eliölajeissa biologinen prosessi menee niin, että mies (uros) kerjää ja nainen (naaras) valitsee. Tämä siis luonnonlaki.
Mutta #metoon yliampuminen on aikaansaanut sen, että naiset kokevat miellyttävän käytöksen heti iskuyritykseksi/ahdisteluksi tms.
Aivan luonnollisia ystävyyssuhteita miehen ja naisen välillä esiintyy kaikkialla. Esim sisarukset, omat aikuiset lapset, äiti, sukulaiset. Vaikka voidaan väittää, että nuo nyt ovat eri asioita, niin ei se sitä biologista perustetta poista, että kyseessä on eri sukupuolten välinen puhdas ystävyys.
Vierailija kirjoitti:
No kaikki mun läheisimmät työkaverimiehet ovat lopulta halunneet myös seksiä/suhdetta, joten nykyään olen varuillaan. Aina se ensimmäinen ehdotus tule kuitenkin yllätyksenä, viimeisin tiimikaverimies ylitti kaveruuden rajat pari viikkoa sitten.
Miten, siis miten, te "onnistutte" tässä? Olen elämäni aikana rakastunut kolmeen kaverimieheen, joista kaksi oli nimenomaan työkavereita. Tämä onkin minulle tyypillistä koska en ihastu nopeasti ulkonäön perusteella enkä hyppää heti sänkyyn tai yöipäätään harrasta deittailua.
Kiinnostukseni kehittyy siis ajan kuluessa kun tutustutaan ja on se mahtava yhteys, vietetään aikaa yhdessä ja viestit lentelee, ja sitten olisi se luonnollinen hetki ottaa seuraava askel... ja miehet ovat järkyttyneet aloitteestani. Myös he joilla oli kuitenkin flirttiä ilmassa. "Mehän ollaan kavereita".
Yksikään kaverimies ei siis ole koskaan tehnyt aloitetta eikä suhtautunut positiivisesti omaan aloitteeseeni. Enkä ole ruma, en todellakaan, eli siitä ei ole kiinni.
Mä en mieti juuri mitään, kun joku mies tulee juttelemaan tai vaikkapa lähettelee viestejä, varmaan ihan vain siksi että en lähtisi sen matkaan kumminkaan ihan noin vain. Mulla on monia miespuolisia kavereita, monet heistä ovat varattuja, ja siksikin musta on ihan turha miettiä, haluavatko jotain vai ei, kun eihän siitä mitään voisi tulla. Oletan, että joku jolla joitain aikeita tai toiveita on, niin sanoo ne ääneen tai jotenkin muuten tekee ne selväksi. Mun kokemuksen mukaan mies ennemmin tai myöhemmin kyllä tekee selväksi ajatuksensa, jos niin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies-nainen kaveruus on hyvä asia kirjoitti:
Totta kai toisinaan mielessä käy 'likaisia' ajatuksia...
Käykö sinulla näin myös miespuolisten kavereiden kanssa? Jos vastaus on ei, niin sitten ymmärrät, mitä tarkoittaa: "Mies ja nainen eivät voi olla vaan kavereita."
Jos sinun tarvitsee kysyä tuota niin et ole ymmärtänyt mihin tämmöinen ystävyys ylipäätään perustuu. Olennaisinta on ymmärtää, etteivät tämän tyyppisiä kaverisuhteita rakenneta odotuksiin seksisuhteesta vaan pohjana on pelkästään kaunis ja syvällinen ihmissuhde. Siltikin joskus 'voi käydä mielessä' - mutta se ei johda mihinkään. Sehän on osa meidän luontaista toimintaa joka on koodattu geeneihin. Myös se naispuolinen ystävä todennäköisesti kokee samoin.
Käytännön esimerkkinä esimerkiksi eräs omista naispuolisista tuttavista asuu aivan eri maassa, ei olla koskaan tavattukaan eikä ole suunnitelmiakaan tavata. Hänkin on parisuhteessa. Miksi käyttäisin aikaa hänen kanssaan viestittelyyn jos olisin vain seksiä vailla, koska sitä ei tule olemaan luvassa kyseisen naisen kanssa! Meillä on jopa reilusti ikäeroakin ja olen itse se vanhempi osapuoli eli en 'saisi' häneltä missään olosuhteissa vaikka hän asuisi naapurissa. Se mitä häneltä kuitenkin aidosti saan on syvällisiä näkemyksiä eri aiheista ja vieläpä aivan erilaisista taustoista ja erilaisessa maassa kasvaneen naisen kokemina. Hän taas on saanut viesteistäni lohtua silloin jos on sattunut ns. huono päivä. Käytännössä saatetaan keskutella vaikkapa maailman tilanteesta, mielielokuvista tai luonteenpiirteistämme. Ratkotaan elämän haasteta yhdessä - hänellä on voinut olla esimerkiksi jokin parisuhteeseen liittyvä huoli ja olen neuvonut mitä kannattaisi kokeilla koska itsellä on kokemus erittäin pitkästä parisuhteesta. Ja on muuten vaihdeltu ideoita siitäkin mitä kokeilla sen oman puolison kanssa makuuhuoneessa ja keskusteltu että miten onnistui... :)
Tämä jos mikä on avartava kokemus. On jopa helpompaa keskustella kun kumpikin ymmärtää alusta asti ettei olla hakemassa seksiseuraa tai parisuhdetta. Toki jos toinen osapuoli on kovin pahassa puutteessa oleva ikisinkku naapurista niin myönnän että sellaisessa tapauksessa homma ei saata pysyä kuosissa koska luonto ottaa vallan. Ei siis välttämättä toimi kaikille, mutta esimerkiksi tämmöinen että kummallakin on jo parisuhde niin kyllä se voi toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käyttäydyn miellyttävästi molempia sukupuolia kohtaan. Olen kiinnostunut ihmisistä je heidän näkemyksistään/mielipiteistään. Eikä se tee minusta homoehdottelijaa tai iskijää.
Epämiellyttäviä tai huonokäytöksisiä ihmisiä ei siedä kukaan. Joten naiset: lopettakaa oma huono ja torjuva käyttäytymisenne kuvitellessanne, että jokainen lähestyminen on iskuyritys. Kohtaatte rikkaamman maailman kun ette sulje 50% ihmisistä ulkopuolellenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ollut yhtäkään mieskaveria joka ei olisi treffejä ehdottanut tai seksiä.
Näinhän se valitettavasti menee. Ei ole yksikään mies pysynyt lupauksissaan, kun on aluksi sovittu tapailtavan vain kavereina. Aina on suht. pian alettu ehdottelemaan seksiä ja tungettu iholle. Ihan sama onko kyseessä varattu mies, työkaveri tai joku muu tuttavuus. Siihen se "ystävyys" sitten yleensä on päättynytkin, kun en ihan jokaisen miehen kanssa ole valmis sekstailemaan. Ehkä homomiehen kanssa voisi olla ja pysyä ystävänä. Heteromiehiltä se ei yleensäkään onnistu.
Miksi naiset lyötte päätänne Karjalan mäntyyn? Ei kannata edes yrittää olla muiden miesten kaveri kun oman miehen, sukulaismiesten tai puppelipoikien kaveri.
Tietenkin kannattaa. Olen nyt 40v., kaveerannut poikien/miesten kanssa teinistä asti. Koskaan ei ole kaverimies ehdotellut tai "tunkenut iholle". On jaettu elämän ilot ja surut, matkustettu yhdessä, autettu toisiamme... paljosta olisin jäänyt paitsi jos en olisi heidän kanssaan voinut olla ystävä vain siksi että he ovat miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
#metoo ja mies saa kenkää
Ja montako metoon takia kenkää saanutta miestä tunnet? Mun työpaikalla sun kriteereillä yli puolet miehistä ja kolmannes naisista olisi jo potkut saaneet. Meillä on jopa töissä siellä toisensa tavanneita aviopareja.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/5faf0210-16ee-4b35-91fc-885194…
En ymmärrä ollenkaan niitä naisia, jotka sanovat että onneksi saa olla rauhassa eikä miehet ehdottele mitään. Minusta on kivaa olla vielä keski-iässäkin niin viehättävä, että miehet kiinnostuvat. Ikäakselilla n. 25-70 tulee selvää flirttiä ja se piristää kyllä päivää. Ehkä en tunne vastenmielisyyttä siksi, että lähestymiset ovat melkein poikkeuksetta hyvän maun mukaisia, iloisia ja jopa hellyttävän ujoja. Härskejä ja limaisia lähestymisyrityksiä en ole jostain syystä joutunut kohtaamaan. Sen ymmärrän toisaalta, että joillekin tulee vastenmielisyys miehiä kohtaan jos inhottavat ukot lähentelevät ja puhuvat alentavasti. Mutta kun oma kokemus on muuta, saan olla kiitollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hahhah, oman elämänkokemukseni mukaan miehillä ON lähes aina muuta mielessä kuin kaveruus.
Jeps. Vain homomies panostaa oikeasti kaveruuteen naisen kanssa. KÄytännössä kaikissa muissa "kaveruuksissa" on aina miesten pohjalta seksuaalinen pohjavire.
Näitä on varsin huvittava seurata vierestä, kun sen näkee sokea kepilläkin, että se mies olisi heti panemassa jos vaan pääsisi, ja nainen kuvittelee että sydänystäviähän tässä ollaan...
Eipä pidä tämäkään näin mustavalkoisesti paikkaansa. Kyllä todellakin on olemassa myös miehiä (niin, jopa miehiä, ajattele) jotka välittävät aidosti siitä ystävästä, kokonaisvaltaisesti ihmisenä, eivätkä vain laske tilaisuuksia "päästä panemaan". Erittäin surullista jos ei koskaan pääse kokemaan tätä aitoa ystävyyttä yli sukupuolirajojen.
Miespuoliset ystäväni ovat sukulaisia, ystävien puolisoita (jolloin tapaamme porukalla), tai niin paljon nuorempia, että tuskin käy mitään mielessä tällaisesta täti-ihmisestä. Sekä oman ikäpolven miehiä, joista tiedän, etteivät ole minusta kiinnostuneita tai ovat varattuja. En ole kokenut minkäänlaista häirintää tai ehdottelua kuin vieraampien taholta. Toisaalta en myöskään vietä paljonkaan kahdenkeskistä aikaa miesten kanssa ylipäätään. Onhan mahdollista, että jos näin olisi, voisi miehellä (tai itselläni) alkaakin herätä muitakin tunteita kuin kaveruutta? Jos kyseessä olisi vapaa mies, jonka seurassa aidosti viihtyisin, harkitsisin kyllä itsekin mielelläni parisuhdetta. Varattuja tai satunnaissuhteita en edes harkitsisi.
Muiden naisten kokemuksista tiedän kuitenkin, että vaikka puhdas mies-nainen -kaverisuhde on mahdollinen, se on todella harvinaista suhteessa siihen, että jossakin vaiheessa se kaverimies alkaa kuitenkin ehdottelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ollenkaan niitä naisia, jotka sanovat että onneksi saa olla rauhassa eikä miehet ehdottele mitään. Minusta on kivaa olla vielä keski-iässäkin niin viehättävä, että miehet kiinnostuvat. Ikäakselilla n. 25-70 tulee selvää flirttiä ja se piristää kyllä päivää. Ehkä en tunne vastenmielisyyttä siksi, että lähestymiset ovat melkein poikkeuksetta hyvän maun mukaisia, iloisia ja jopa hellyttävän ujoja. Härskejä ja limaisia lähestymisyrityksiä en ole jostain syystä joutunut kohtaamaan. Sen ymmärrän toisaalta, että joillekin tulee vastenmielisyys miehiä kohtaan jos inhottavat ukot lähentelevät ja puhuvat alentavasti. Mutta kun oma kokemus on muuta, saan olla kiitollinen.
No mä olen nainen 40+, eikä mua olla koskaan lähestytty missän mielessä. Ei asiallisesti eikä limaisesti. Eli olisipa todella mielenkiintoista nähdä miltä näytät ja miten liikut, käyttäydyt, juttelet ihmisten kanssa... sinussa täytyy olla jotain poikkeuksellisen viehättävää jos jatkuvasti saat flirttiä ja lähestymisiä. Ja minun täytyy olla jotenkin aivan ylitsepääsemättömän epäviehättävä. Rumana en itseäni pidä, mutta jotainhan minussa on vialla.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ollenkaan niitä naisia, jotka sanovat että onneksi saa olla rauhassa eikä miehet ehdottele mitään. Minusta on kivaa olla vielä keski-iässäkin niin viehättävä, että miehet kiinnostuvat. Ikäakselilla n. 25-70 tulee selvää flirttiä ja se piristää kyllä päivää. Ehkä en tunne vastenmielisyyttä siksi, että lähestymiset ovat melkein poikkeuksetta hyvän maun mukaisia, iloisia ja jopa hellyttävän ujoja. Härskejä ja limaisia lähestymisyrityksiä en ole jostain syystä joutunut kohtaamaan. Sen ymmärrän toisaalta, että joillekin tulee vastenmielisyys miehiä kohtaan jos inhottavat ukot lähentelevät ja puhuvat alentavasti. Mutta kun oma kokemus on muuta, saan olla kiitollinen.
Olet ollut onnekas! Pystytkö ymmärtämään, että lähes varmasti nämä naiset, joiden mielipidettä et ymmärrä, ovat lähes varmasti kokeneet sitä iljettävää ja limaista kohtelua, eivät miellyttävää ja kohteliasta flirttiä? Ei kukaan sano, että haluaa olla rauhassa, jos siihenastinen kanssakäyminen olisi ollut puhtaasti mieluista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihinköhän naiset tarvitsee miestä muutakuin petileikkeihin kaveriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ollenkaan niitä naisia, jotka sanovat että onneksi saa olla rauhassa eikä miehet ehdottele mitään. Minusta on kivaa olla vielä keski-iässäkin niin viehättävä, että miehet kiinnostuvat. Ikäakselilla n. 25-70 tulee selvää flirttiä ja se piristää kyllä päivää. Ehkä en tunne vastenmielisyyttä siksi, että lähestymiset ovat melkein poikkeuksetta hyvän maun mukaisia, iloisia ja jopa hellyttävän ujoja. Härskejä ja limaisia lähestymisyrityksiä en ole jostain syystä joutunut kohtaamaan. Sen ymmärrän toisaalta, että joillekin tulee vastenmielisyys miehiä kohtaan jos inhottavat ukot lähentelevät ja puhuvat alentavasti. Mutta kun oma kokemus on muuta, saan olla kiitollinen.
No mä olen nainen 40+, eikä mua olla koskaan lähestytty missän mielessä. Ei asiallisesti eikä limaisesti. Eli olisipa todella mielenkiintoista nähdä miltä näytät ja miten liikut, käyttäydyt, juttelet ihmisten kanssa... sinussa täytyy olla jotain poikkeuksellisen viehättävää jos jatkuvasti saat flirttiä ja lähestymisiä. Ja minun täytyy olla jotenkin aivan ylitsepääsemättömän epäviehättävä. Rumana en itseäni pidä, mutta jotainhan minussa on vialla.
Olen hoikka (alle 60 kg) ja lyhyehkö ja pitkähiuksinen. Katson silmiin, hymyilen, juttelen rennosti ja vitsailen mutta sen verran rauhallisesti että en vie kaikkea tilaa. Pilke silmäkulmassa ja kohteliaan flirtti asenne niin nuoret miehetkin katsoo sillä silmällä.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ajattelee seksiä kanssasi edes pikkuriikkisen, niin hän ei ole enää hyvä ystävä? Miehet ovat siis niin taitavia keskustelijoita, että pystyvät puhumaan epäkiinnostavan ihmisen kanssa tuntikausia? Vieläpä asioista jotka eivät miehiä itseään kiinnosta? Ihan vain saadakseen seksiä?
Miettikää nyt vähän. Voisiko olla, että mies voi olla sekä mukava, hyvä keskustelija ja myös kiinnostunut sinusta?
Vai pitäisikö miehen vain tyytyä pelkän kaverin osaan edes yrittämättä, koska hän ei ole sinun arvoisesi ja ajatuskin lähemmästä kanssakäymisestä on kuvottava ajatus.
Olen biseksuaali nainen, jolla miehiä kavereina. Kyllä, jos ehdottaisin seksiä, 4/5:ltä todennäköisesti saisin. Ovatko kavereitani vain, koska toivovat sitä? Tuskin olisivat näin montaa vuotta mun juttuja vain tuon toivossa jaksaneet. Kaveripiiri ja harrastukset yhdistää.
kyllä kelpais mukava, kiva kaveri vaikka peiton lle. En taatusti juokse karkuun.Mut ei näy, ei kuulu ketään. yli kaksi vuotta Yksin, Huhh huh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kaikki mun läheisimmät työkaverimiehet ovat lopulta halunneet myös seksiä/suhdetta, joten nykyään olen varuillaan. Aina se ensimmäinen ehdotus tule kuitenkin yllätyksenä, viimeisin tiimikaverimies ylitti kaveruuden rajat pari viikkoa sitten.
Miten, siis miten, te "onnistutte" tässä? Olen elämäni aikana rakastunut kolmeen kaverimieheen, joista kaksi oli nimenomaan työkavereita. Tämä onkin minulle tyypillistä koska en ihastu nopeasti ulkonäön perusteella enkä hyppää heti sänkyyn tai yöipäätään harrasta deittailua.
Kiinnostukseni kehittyy siis ajan kuluessa kun tutustutaan ja on se mahtava yhteys, vietetään aikaa yhdessä ja viestit lentelee, ja sitten olisi se luonnollinen hetki ottaa seuraava askel... ja miehet ovat järkyttyneet aloitteestani. Myös he joilla oli kuitenkin flirttiä ilmassa. "Mehän ollaan kavereita".
Yksikään kaverimies ei siis ole koskaan tehnyt aloitetta eikä suhtautunut positiivisesti omaan aloitteeseeni. Enkä ole ruma, en todellakaan, eli siitä ei ole kiinni.
Minuakin on työpaikalla lähestytty tasan yhden kerran pitkään jatkuneen molemminpuolisen flirtin jälkeen. Muitakin flirttiyrityksiä on ollut, mutta olen ne torjunut, eikä kukaan ole mitään puskista suoraan ehdotellut. Ehkä työpaikallani vain on normaalia fiksumpia miehiä.
Hieman ihmettelen sinun toimintaasi. Meinaat siis ihan oikeasti, että seurustelu on ystävyyssuhteessa ns. luonnollinen seuraava askel, jota voi noin vain ehdottaa? Ihan niin kuin työpaikalla niin ystävyyssuhteissa on aivan välttämätöntä kartoittaa toisen osapuolen kiinnostusta sillä, että lähteekö hän flirttiin mukaan. Koska näissä tilanteissa ihmisten lähtöoletus todellakin on, että kaveripohjalla ollaan ja tuollainen ehdottelu ilman muuta tulee järkytyksenä.
Eikö naiset muka pidä seksistä? Mitä pahaa siinä muka on, jos miehellä olisikin muita kuin kaverillisia aikeita. Eihän miehet sitä seksiä vasten toisen tahtoa harrasta.
Tuossa oli hyvä kirjoitus, jossa todettiin, että vain juttelusta kiinnostunut mies ei ole oma-aloitteisesti yhteydessä montaa kertaa viikossa. Veikkaan, että sinun kaverisi ovat olleet innokkaampia.
Jo pelkkä lähtökohta, että sovitaan tapailusta kaverimielessä antaa viitteen, että toisella osapuolella kiinnostusta muuhunkin on, mutta sopimuksesta näytellään jotain muuta.