Lue keskustelun säännöt.
Ajattelevatko naiset helposti miehellä olevan muita kuin kaverillisia aikeita?
Jos nainen ja mies tapaavat ja mies ystävällinen jne. mutta mies haluaa olla kaveri vain tehdä tuttavuutta, niin miten helposti nainen ajattelee, että onko miehellä kuitenkin jotain muuta mielessä?
Kommentit (925)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies-nainen kaveruus on hyvä asia kirjoitti:
Totta kai toisinaan mielessä käy 'likaisia' ajatuksia...
Käykö sinulla näin myös miespuolisten kavereiden kanssa? Jos vastaus on ei, niin sitten ymmärrät, mitä tarkoittaa: "Mies ja nainen eivät voi olla vaan kavereita."
Ja tästä päästäänkin taas siihen, että biseksuaaleilla ei kai sitten voi olla kavereita ollenkaan?
Me bisset ollaan tottuneita siihen, että kaveriin voi ihastua ja kaveri voi ihastua. Se ei ole maailmanloppu eikä usein vaikuta kovin radikaalisti ystävyyteen. Me osataan navigoida näiden asioiden kanssa. Jos toinen on kovin ihastunut, saattaa se viileämpi osapuoli joutua vähän pitämään suurempaa väliä, mutta yksipuolisilla ihastuksilla on tapana mennä ohi tai liudeta ja sitten ystävyys jatkuu normaalisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sama mitä mies väittää, niin lopulta se kaverinainen alkaa kiinnostamaan seksuaalisesti. Itse näin miehenä olen tämän kokenut monta kertaa. Ihan sama vaikka mitenkä toinen olisi että ihan kaveripohjalta tässä ja en kiinnosta miestyyppinä jne, niin jos jutut synkkaa hyvin ja yhdessä on kivaa niin onhan se nyt helvetti perin erikoista jos ei ala kiinnostamaan muutenkin kuin kaverina.
Että vaimoille tiedoksi tämä jos miehes väittää että "se on vaan ystävä" niin miehes on vähintään päiväunissaan jyystänyt sitä kaikissa mahdollisissa asennoissa.
Aluksi kun tapaan miehen en ajattele näin, sillä minulla on myös paljon miehiä kavereina, tosin monet heistäkin ovat osoittaneet jossain vaiheessa jonkinlaista kiinnostusta.
Kiinnostus näkyy miehen katseesta sekä ruumiinkielestä, ei sitä pysty peittämään.
Sanoisin että mies päätyy friendzonelle kun nainen kokee että mies ei ole liian päällekäyvä vaikka olisikin selvästi kiinnostunut. Itse en ainakaan haluaisi mtn seksikästä miestä kaveriksi ettei tule turhaa houkutusta :D
Jos mies on homo niin en ajattele, muussa tapauksessa pelkkä kaveeraaminen ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mitä mies väittää, niin lopulta se kaverinainen alkaa kiinnostamaan seksuaalisesti. Itse näin miehenä olen tämän kokenut monta kertaa. Ihan sama vaikka mitenkä toinen olisi että ihan kaveripohjalta tässä ja en kiinnosta miestyyppinä jne, niin jos jutut synkkaa hyvin ja yhdessä on kivaa niin onhan se nyt helvetti perin erikoista jos ei ala kiinnostamaan muutenkin kuin kaverina.
Että vaimoille tiedoksi tämä jos miehes väittää että "se on vaan ystävä" niin miehes on vähintään päiväunissaan jyystänyt sitä kaikissa mahdollisissa asennoissa.
Ootko sä mun mies vai miten noin varmasti tiedät asian?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mitä mies väittää, niin lopulta se kaverinainen alkaa kiinnostamaan seksuaalisesti. Itse näin miehenä olen tämän kokenut monta kertaa. Ihan sama vaikka mitenkä toinen olisi että ihan kaveripohjalta tässä ja en kiinnosta miestyyppinä jne, niin jos jutut synkkaa hyvin ja yhdessä on kivaa niin onhan se nyt helvetti perin erikoista jos ei ala kiinnostamaan muutenkin kuin kaverina.
Että vaimoille tiedoksi tämä jos miehes väittää että "se on vaan ystävä" niin miehes on vähintään päiväunissaan jyystänyt sitä kaikissa mahdollisissa asennoissa.
Ootko sä mun mies vai miten noin varmasti tiedät asian?
Miehet tietää mitä miehet ajattelee. Me ollaan parviäly. Tai älyttömyys. Tiedän miltä se tuntuu kun ajattelun keskus siirtyy korvien välistä jalkojen väliin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mitä mies väittää, niin lopulta se kaverinainen alkaa kiinnostamaan seksuaalisesti. Itse näin miehenä olen tämän kokenut monta kertaa. Ihan sama vaikka mitenkä toinen olisi että ihan kaveripohjalta tässä ja en kiinnosta miestyyppinä jne, niin jos jutut synkkaa hyvin ja yhdessä on kivaa niin onhan se nyt helvetti perin erikoista jos ei ala kiinnostamaan muutenkin kuin kaverina.
Että vaimoille tiedoksi tämä jos miehes väittää että "se on vaan ystävä" niin miehes on vähintään päiväunissaan jyystänyt sitä kaikissa mahdollisissa asennoissa.
Vähintäänkin mies tulee sairaalloisen mustasukkaiseksi, sitten kun tällä sinkkunaiskaverilla jonka kanssa on ollut aina niin kivaa tuleekin kiireitä miesmuodossa muilta suunnilta, eikä aikaa ole enää mieskaverille niinkuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole ollut kovin monta naisystävää juuri tuosta syystä, kun aina luullaan että olen vonkaamassa pillua, pelkkä hymyily tai jos on ystävällinen riittää tuohon luuloon.
Miten tuo on tullut ilmi? Onko nainen tullut hymyilyn jälkeen haukkumaan, että nyt hymy perseeseen, ei kiinnosta sinun iskuyritykset ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ollenkaan niitä naisia, jotka sanovat että onneksi saa olla rauhassa eikä miehet ehdottele mitään. Minusta on kivaa olla vielä keski-iässäkin niin viehättävä, että miehet kiinnostuvat. Ikäakselilla n. 25-70 tulee selvää flirttiä ja se piristää kyllä päivää. Ehkä en tunne vastenmielisyyttä siksi, että lähestymiset ovat melkein poikkeuksetta hyvän maun mukaisia, iloisia ja jopa hellyttävän ujoja. Härskejä ja limaisia lähestymisyrityksiä en ole jostain syystä joutunut kohtaamaan. Sen ymmärrän toisaalta, että joillekin tulee vastenmielisyys miehiä kohtaan jos inhottavat ukot lähentelevät ja puhuvat alentavasti. Mutta kun oma kokemus on muuta, saan olla kiitollinen.
No mä olen nainen 40+, eikä mua olla koskaan lähestytty missän mielessä. Ei asiallisesti eikä limaisesti. Eli olisipa todella mielenkiintoista nähdä miltä näytät ja miten liikut, käyttäydyt, juttelet ihmisten kanssa... sinussa täytyy olla jotain poikkeuksellisen viehättävää jos jatkuvasti saat flirttiä ja lähestymisiä. Ja minun täytyy olla jotenkin aivan ylitsepääsemättömän epäviehättävä. Rumana en itseäni pidä, mutta jotainhan minussa on vialla.
Olen hoikka (alle 60 kg) ja lyhyehkö ja pitkähiuksinen. Katson silmiin, hymyilen, juttelen rennosti ja vitsailen mutta sen verran rauhallisesti että en vie kaikkea tilaa. Pilke silmäkulmassa ja kohteliaan flirtti asenne niin nuoret miehetkin katsoo sillä silmällä.
No, minua eivät katso. Olen myös hoikka, pitkähiuksinen, naisellinen. Sosiaalinen, avoin. Juttelen kenen kanssa vaan. Ei mitään vaikutusta tarjousten määrään, joka on siis pyöreä 0.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se toisaalta haittaa, vaikka joku kaveri haluaisikin seksiä? Estääkö se kaverina olemisen tai vaikka töiden tekemisen? Jos siis kummallekin on selvää, että seksiä ei ole luvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mitä mies väittää, niin lopulta se kaverinainen alkaa kiinnostamaan seksuaalisesti. Itse näin miehenä olen tämän kokenut monta kertaa. Ihan sama vaikka mitenkä toinen olisi että ihan kaveripohjalta tässä ja en kiinnosta miestyyppinä jne, niin jos jutut synkkaa hyvin ja yhdessä on kivaa niin onhan se nyt helvetti perin erikoista jos ei ala kiinnostamaan muutenkin kuin kaverina.
Että vaimoille tiedoksi tämä jos miehes väittää että "se on vaan ystävä" niin miehes on vähintään päiväunissaan jyystänyt sitä kaikissa mahdollisissa asennoissa.
Ootko sä mun mies vai miten noin varmasti tiedät asian?
Miehet tietää muiden miesten päänliikkeet aivan siinä missä naisetkin palstalla tietävät mitä muut naiset yleisesti ajattelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mitä mies väittää, niin lopulta se kaverinainen alkaa kiinnostamaan seksuaalisesti. Itse näin miehenä olen tämän kokenut monta kertaa. Ihan sama vaikka mitenkä toinen olisi että ihan kaveripohjalta tässä ja en kiinnosta miestyyppinä jne, niin jos jutut synkkaa hyvin ja yhdessä on kivaa niin onhan se nyt helvetti perin erikoista jos ei ala kiinnostamaan muutenkin kuin kaverina.
Että vaimoille tiedoksi tämä jos miehes väittää että "se on vaan ystävä" niin miehes on vähintään päiväunissaan jyystänyt sitä kaikissa mahdollisissa asennoissa.
Ootko sä mun mies vai miten noin varmasti tiedät asian?
Miehet tietää mitä miehet ajattelee. Me ollaan parviäly. Tai älyttömyys. Tiedän miltä se tuntuu kun ajattelun keskus siirtyy korvien välistä jalkojen väliin.
Tästä voi päätellä, että ystävä voi olla vain sellaisen miehen kanssa, joka on riittävän älykäs ymmärtääkseen olevansa yksilö. Miehet, jotka eivät kykene ystävyyteen väittävät ominaisuuden koskevan kaikkia miehiä oman kokemuksensa perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kaikki mun läheisimmät työkaverimiehet ovat lopulta halunneet myös seksiä/suhdetta, joten nykyään olen varuillaan. Aina se ensimmäinen ehdotus tule kuitenkin yllätyksenä, viimeisin tiimikaverimies ylitti kaveruuden rajat pari viikkoa sitten.
Miten, siis miten, te "onnistutte" tässä? Olen elämäni aikana rakastunut kolmeen kaverimieheen, joista kaksi oli nimenomaan työkavereita. Tämä onkin minulle tyypillistä koska en ihastu nopeasti ulkonäön perusteella enkä hyppää heti sänkyyn tai yöipäätään harrasta deittailua.
Kiinnostukseni kehittyy siis ajan kuluessa kun tutustutaan ja on se mahtava yhteys, vietetään aikaa yhdessä ja viestit lentelee, ja sitten olisi se luonnollinen hetki ottaa seuraava askel... ja miehet ovat järkyttyneet aloitteestani. Myös he joilla oli kuitenkin flirttiä ilmassa. "Mehän ollaan kavereita".
Yksikään kaverimies ei siis ole koskaan tehnyt aloitetta eikä suhtautunut positiivisesti omaan aloitteeseeni. Enkä ole ruma, en todellakaan, eli siitä ei ole kiinni.
Minuakin on työpaikalla lähestytty tasan yhden kerran pitkään jatkuneen molemminpuolisen flirtin jälkeen. Muitakin flirttiyrityksiä on ollut, mutta olen ne torjunut, eikä kukaan ole mitään puskista suoraan ehdotellut. Ehkä työpaikallani vain on normaalia fiksumpia miehiä.
Hieman ihmettelen sinun toimintaasi. Meinaat siis ihan oikeasti, että seurustelu on ystävyyssuhteessa ns. luonnollinen seuraava askel, jota voi noin vain ehdottaa? Ihan niin kuin työpaikalla niin ystävyyssuhteissa on aivan välttämätöntä kartoittaa toisen osapuolen kiinnostusta sillä, että lähteekö hän flirttiin mukaan. Koska näissä tilanteissa ihmisten lähtöoletus todellakin on, että kaveripohjalla ollaan ja tuollainen ehdottelu ilman muuta tulee järkytyksenä.
No en tietenkään oleta noin, enkä ole mitään seurustelua edes ehdottanut. Viimeisin tapaus meni niin että työkaveruudesta alkanut juttelu syventyi jatkuvaksi yhteydenpidoksi. Aamusta iltaan. 7 pv viikossa. Oli flirttiä, kehuja, pieniä kosketuksia, perjantai-illan drinkkejä jne.
Joten sitten ehdotin viimein että olisivatko seuraavat drinkit kenties treffit - jolloin mies järkyttyi ja totesi että ihan kaverina hän on koko ajan ollut liikenteessä.
Eli en todellakaan olettanut ystävyyden johtavan automaattisesti mihinkään ja nimenomaan tunnustelin maaperää ensin. Mielestäni en tehnyt mitään väärää toivoessani että hänen käytöksensä kieli myös ihastumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toinen mies haluaa kovasti miehen kaveriksi, niin miten pian alkaa vatvominen, että onkohan se?
Kyllä minulla on n 50-vuotiaana miehenä sellainen käsitys, että jos mies ei ajattele naista muuten kuin kaverina, niin miehen mielestä nainen on ruma tai niin tyhmä, ettei sitä halua.
On tietysti poikkeusmiehiä, mutta ylivoimaisessa vähemmistössä.
Silti kaikki miehet eivät tavoittele kiinnostavaa naista, koska:
- ovat ujoja
- ovat varattuja ja kunnioittavat sitä
- pelkäävät jotain
- jne
Itse en halua esimerkiksi työpaikalla saada naista tuntemaan oloaan epämukavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kaikki mun läheisimmät työkaverimiehet ovat lopulta halunneet myös seksiä/suhdetta, joten nykyään olen varuillaan. Aina se ensimmäinen ehdotus tule kuitenkin yllätyksenä, viimeisin tiimikaverimies ylitti kaveruuden rajat pari viikkoa sitten.
Miten, siis miten, te "onnistutte" tässä? Olen elämäni aikana rakastunut kolmeen kaverimieheen, joista kaksi oli nimenomaan työkavereita. Tämä onkin minulle tyypillistä koska en ihastu nopeasti ulkonäön perusteella enkä hyppää heti sänkyyn tai yöipäätään harrasta deittailua.
Kiinnostukseni kehittyy siis ajan kuluessa kun tutustutaan ja on se mahtava yhteys, vietetään aikaa yhdessä ja viestit lentelee, ja sitten olisi se luonnollinen hetki ottaa seuraava askel... ja miehet ovat järkyttyneet aloitteestani. Myös he joilla oli kuitenkin flirttiä ilmassa. "Mehän ollaan kavereita".
Yksikään kaverimies ei siis ole koskaan tehnyt aloitetta eikä suhtautunut positiivisesti omaan aloitteeseeni. Enkä ole ruma, en todellakaan, eli siitä ei ole kiinni.
Minuakin on työpaikalla lähestytty tasan yhden kerran pitkään jatkuneen molemminpuolisen flirtin jälkeen. Muitakin flirttiyrityksiä on ollut, mutta olen ne torjunut, eikä kukaan ole mitään puskista suoraan ehdotellut. Ehkä työpaikallani vain on normaalia fiksumpia miehiä.
Hieman ihmettelen sinun toimintaasi. Meinaat siis ihan oikeasti, että seurustelu on ystävyyssuhteessa ns. luonnollinen seuraava askel, jota voi noin vain ehdottaa? Ihan niin kuin työpaikalla niin ystävyyssuhteissa on aivan välttämätöntä kartoittaa toisen osapuolen kiinnostusta sillä, että lähteekö hän flirttiin mukaan. Koska näissä tilanteissa ihmisten lähtöoletus todellakin on, että kaveripohjalla ollaan ja tuollainen ehdottelu ilman muuta tulee järkytyksenä.
No en tietenkään oleta noin, enkä ole mitään seurustelua edes ehdottanut. Viimeisin tapaus meni niin että työkaveruudesta alkanut juttelu syventyi jatkuvaksi yhteydenpidoksi. Aamusta iltaan. 7 pv viikossa. Oli flirttiä, kehuja, pieniä kosketuksia, perjantai-illan drinkkejä jne.
Joten sitten ehdotin viimein että olisivatko seuraavat drinkit kenties treffit - jolloin mies järkyttyi ja totesi että ihan kaverina hän on koko ajan ollut liikenteessä.
Eli en todellakaan olettanut ystävyyden johtavan automaattisesti mihinkään ja nimenomaan tunnustelin maaperää ensin. Mielestäni en tehnyt mitään väärää toivoessani että hänen käytöksensä kieli myös ihastumisesta.
No mies pelästyi, ehkä on niitä tapauksia, joilla on oltava aloite itsellään tai sitten seurusteli kuitenkin jo. Sinä hoidit homman kyllä asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
No, minua eivät katso. Olen myös hoikka, pitkähiuksinen, naisellinen. Sosiaalinen, avoin. Juttelen kenen kanssa vaan. Ei mitään vaikutusta tarjousten määrään, joka on siis pyöreä 0.
Voi johtua puhtaasti siitä missä pyörit. Ei kotoa tule kukaan hakemaan, ruokakaupassakaan harvemmin keritään kysellä pimpsan perään. Uskoisin, että hoikka, nätti nainen jolla on aktiivinen elämäntapa, käy erilaisissa tapahtumissa ja istujaisissa saa kyllä riittävästi huomiota - kunhan paikalla on myös vapaita heteromiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama mitä mies väittää, niin lopulta se kaverinainen alkaa kiinnostamaan seksuaalisesti. Itse näin miehenä olen tämän kokenut monta kertaa. Ihan sama vaikka mitenkä toinen olisi että ihan kaveripohjalta tässä ja en kiinnosta miestyyppinä jne, niin jos jutut synkkaa hyvin ja yhdessä on kivaa niin onhan se nyt helvetti perin erikoista jos ei ala kiinnostamaan muutenkin kuin kaverina.
Että vaimoille tiedoksi tämä jos miehes väittää että "se on vaan ystävä" niin miehes on vähintään päiväunissaan jyystänyt sitä kaikissa mahdollisissa asennoissa.
Ootko sä mun mies vai miten noin varmasti tiedät asian?
Miehet tietää mitä miehet ajattelee. Me ollaan parviäly. Tai älyttömyys. Tiedän miltä se tuntuu kun ajattelun keskus siirtyy korvien välistä jalkojen väliin.
Tästä voi päätellä, että ystävä voi olla vain sellaisen miehen kanssa, joka on riittävän älykäs ymmärtääkseen olevansa yksilö. Miehet, jotka eivät kykene ystävyyteen väittävät ominaisuuden koskevan kaikkia miehiä oman kokemuksensa perusteella.
Oot vaan kateellinen kun me miehet ymmärretään toisiamme niin paljon paremmin kuin naiset ikinä ymmärtävät toisiaan. Ja joo, nainen voi olla miehen ystävä ilman taka-ajatuksia, jos mies on homo tai aseksuaali.
Tutustuin kerran opiskelujen kautta yhteen mieheen, jonka kanssa tultiin kivasti juttuun, höpöteltiin niitä näitä ruokalassa ja sen sellaista arkista. Jossain vaiheessa mainitsin ohimennen mieheni, ja tämä mies oikeasti SUUTTUI ihan silminnähden todella paljon ja lähti vihaisena pois sanomatta minulle enää sanaakaan. Tämä oli törkeää ja loukkaavaa, ilmeisesti rupattelut opiskeluista ja kulttuurista olivat hänen mielestään lupauksia siitä että olen lupautunut hänen panopuukseen. Yök.
Tällaisten hyypiöiden takia olen aina vähän varuillani kun joku mies yrittää tehdä tuttavuutta, vaikka olisi tosi kiva, että olisi enemmän myös miespuolisia ystäviä.
En edes tikulla koskisi nykynaisiin. Nimimerkillä: Hetero