Esiintymisjännitys. En jaksa enää.
Mikä tahansa yhtäkkinen esittele itsesi muille tilanne tms töissä aiheuttaa kunnon punastumisen, ajatus katkeilee ja katse vaeltelee. Oon fiksu tyyppi ja ihan normaalisti käyttäytyvä sekä sosiaalinen muuten, mutta yhtäkkiä joku liskoaivokytkin saattaa mennä päälle, ohittaa järjen ja heittää päälle kaikenlaiset keholliset reaktiot. Meikitki sulaa kun poskien kuumotus jää päälle niin pitkäksi aikaa. Ja tätä jännittämistä voi käydä tosi arvaamattomissakin tilanteissa. Esim yhtäkkiä tuttujen työkavereiden kesken palaverissa tai hemmetti vaikka lounaalla. Miten tästä pääsee eroon??
Kommentit (115)
Aina sanotaan että jännitys häviää iän myötä, mutta mulla on käynyt päin vastoin. Koulussa, opiskellessa ja työelämässä parikymmentä vuotta en koskaan kokenut lamaannuttavaa jännitystä, vaan korkeintaan ns perhosia vatsassa ja pientä jännitystä joka muutaman minuutin kuluttua unohtui ja oikeasti nautin esiintymisestä. Näin aina siihen saakka kunnes tuli vaihtarit. Nyt 5-kymppisenä olen alkanut jännittää aivan hirveästi ja niin että välttelen esiintymistä kaikin tavoin. Joudun silti esiintymistilanteissiin eli siedätystäkin on mutta ei vaan auto. Onko kellään muulla samaa? En tiedä mitä vaihtareiden aikana tapahtui mutta kroppa muuttui ja reagoi aivan eri lailla nykyisin. Ongelma ei edes ole mitkään kuumat aallot tms koska olen korvaushoidolla ja oireet muuten kurissa. Mutta se jännitys.. :( Meneeköhän tämä joskus vielä ohi?
Itse käytin koko yliopisto-opiskeluajan bentsodiatsepiineja ja beetasalpaajia esiintymisjännitykseen. Niistä oli suuresti apua. Ja sain molempia reseptillä, kadulta en ole ostanut koskaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on seurausta siitä, kun sinulle on opetettu, että jännittäminen on paha asia.
Ei. Jännittäminen ei ole ollenkaan paha asia.
Jännittäminen on ihan luonnollinen asia tilanteissa, joissa haluat toimia parhaalla mahdollisella tavalla.
Parasta on, kun oppii nauttimaan jännittämisestä.
t. jännittävä esiintyjä
Tämä on toinen oiva tapa vähätellä esiintymiskammoisen ihmisen kokemuksia ja kertomusta. Toinen on se iänikuinen "esiinnyt katsos nyt vaan, sillä se lähtee millä on tullut, treeniä treeniä!"-sonnanjauhanta.
Jännittäminen on eri asia kuin se lamauttava pelkotila johon esiintymiskammoinen vajoaa kun esiintymistilanne on käsillä. Monilla oireet alkavat jo paljon ennen, esimerkiksi yläkouluikäisenä
Ei toiset tajua, että oppimiseen (pois jännittämisestä) tarvitaan tietynlaiset aivokemiat.
Vierailija kirjoitti:
Itse käytin koko yliopisto-opiskeluajan bentsodiatsepiineja ja beetasalpaajia esiintymisjännitykseen. Niistä oli suuresti apua. Ja sain molempia reseptillä, kadulta en ole ostanut koskaan mitään.
Bentsoja ostetaan kadulta siksi ettei niitä saa lääkäristä. Sinä sait, moni muu jäi ilman.
Varmaan osasit sekakäyttääkin.
Mä olen nyt lähes viisikymppisenä ratkaissut asian hakeutumalla 100% etätöihin, joissa ei tarvi esiintyä. Nuorempana kyllä yritin siedättyä ja totuttautua, tein jopa opetustyötä muutaman vuoden siinä toivossa että päivittäinen esiintyminen veisi jännityksen. Tosiasiassa ongelma paheni koko ajan, niin että lopulta en pystynyt menemään luentosalin eteen kuin ottamalla pari annosta väkevää viinaa ennen luentoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikää, että tälläisetkin ihmiset, joilla on hankaluuksia puhua, uskaltavat olla kameran edessä. Yrittäkää hyväksyä jännittäminen ja kaikki siihen liittyvä. Saat änkyttää, täristä, olla hidas. Ota vain ihan rauhassa ja puhu hitaasti, se ainakin minua rauhoittaa.
Tämä!
Uskaltavat koska saavat tukea. Kukaan ei heitä kuuntelisi jos näin valitsisivat.
Huoh. Ihan eri asia kuin normaslisti puhetta tuottavan ihmisen vertailu toiseen normaalisti puhetta tuottavaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse käytin koko yliopisto-opiskeluajan bentsodiatsepiineja ja beetasalpaajia esiintymisjännitykseen. Niistä oli suuresti apua. Ja sain molempia reseptillä, kadulta en ole ostanut koskaan mitään.
Bentsoja ostetaan kadulta siksi ettei niitä saa lääkäristä. Sinä sait, moni muu jäi ilman.
Varmaan osasit sekakäyttääkin.
Tämä. Ei kontrolloituja lääkkeitä saa vaikka olisi tarvetta.
Toisilla on jopa hammaskääkäripelkoon saatavilla paikan päältä bemtso odottamassa. Ei normitallaajalle tule kuuloonkaan tuollainen kohtelu.
Vierailija kirjoitti:
Minua jännittää eniten esiintyä pienelle yleisölle, etenkin jos kuulijoina on tuttuja henkilöitä. Kun taas isolle yleisöllä, josta en tunnista yksiäkään tuttuja kasvoja, esiintyessäni jännitys katoaa siinä hetkessä, kun päästän ensimmäisen äänen suustani.
Pahinta on videolle esiintyminen, kun ei voi tietää yhtään, kuka sen katsoo, ja kuinka yleisö tulee reagoimaan näkemäänsä.
Hyvä pointti. Toiset eivät välitä mitä muut heistä ajattelevat, joten heille siedätys tapahtuu helpommin kuin heille, ketkä välittävät toisten reaktioista ja siitä, miten tilanne voi vaikuttaa esim. omaan luotettavuuteen. Pienessä ryhmässä voi joutua esim. tilanteeseen, jossa toiset näkevät tämän vajavaisuuden niin, ettei voi saada harjoitustilanteita hetkessä, jossa itsellä olisi omasta mielestä mahdollisuuskin onnistua. Koska ryhmä voi suojella jännittäjää ja ajatella kokonaisuudessaan omaa tarkoitustaan niin, ettei jännittäjä ole jännittämässä heille mahdollisesti epäedullisissa tilanteissa.
Itsellä kyse on osin siitä, että haluan olla hyödyksi ilman että toiselle tulee mitään tunnetta suojelunhalusta etc. Jos olen jossakin tilanteessa jännittelemässä ja pelkäämässä, en koe olevani riittävän hyödyllinen vastatunteiden takia, jos en saa itseäni tiettyyn mielentilaan. En tietysti tiedä toisten vastatunteista tai ajatuksista, mutta tietoisuus mahdollisuudesta on yksi pahentava tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Treenaus
2. Treenaus
3. Treenaus
Harjoittele esittäytymistä, firman hissipuhe etc. peilin edessä kunnes osaat ne ulkoa vaikka unissasi. Tämä on ollut tehokkain lääke esiintymisjännitykseen minkä olen löytänyt.
Itselläni esiintymiskammo otti reilusti takapakkia niinä vuosina kun kuvittelin että harjoittelemalla se lähtee. Huonot kokemukset kasaantuivat ja pahensivat tilannetta entisestään. Toimii siis ehkä joillakin, kaikilla ei.
Oma kokemus on sama. Esiintymiskammoon auttaa parhaiten kun ei tee sille mitään. Eikä esiinny. Pieni vaivahan tuo on kun sitä vaan jaksaa vältellä niitä tilanteita.
Vierailija kirjoitti:
Sanot sen ensinmäisenä ääneen kun aloitat esim esityksen.
Eri, no sitten porukat suu virneessä odottaa, milloin esiintyjä ns. romahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae beetasalpaajat lääkkeeksi.
Suosittelen myös. Kokeilin näitä vasta yliopistossa opiskellessani ja voi että ärsytti, kunpa olisin löytänyt nämä lääkkeet jo vuosia aikaisemmin!
Lääkkeitä saa vain jos lääkäri antaa (tai saa kaverilta/kadulta).
Hanki itsellesi lääkärin tutkinto ensin ja käskytä vasta sitten. Kollegoita tietysti, ei potilaita tai tuntemattomia netissä.
Oletteko muut kokeilleet TRE-tärinäterapiaa? Se kyllä laukaisee kehosta jännitystä, mutta pitäisi varmaan säännöllisesti ja pidempään harjoittaa sitä, jotta pääsisi jännityksestä eroon/jännitys merkittävästi helpottaisi.
Siedätys ei minullakaan toimi. Saattaa jopa pahentaa, kun kaikki meneekin plörinäksi. On tämä viheliäinen vaiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse käytin koko yliopisto-opiskeluajan bentsodiatsepiineja ja beetasalpaajia esiintymisjännitykseen. Niistä oli suuresti apua. Ja sain molempia reseptillä, kadulta en ole ostanut koskaan mitään.
Bentsoja ostetaan kadulta siksi ettei niitä saa lääkäristä. Sinä sait, moni muu jäi ilman.
Varmaan osasit sekakäyttääkin.
Tämä. Ei kontrolloituja lääkkeitä saa vaikka olisi tarvetta.
Toisilla on jopa hammaskääkäripelkoon saatavilla paikan päältä bemtso odottamassa. Ei normitallaajalle tule kuuloonkaan tuollainen kohtelu.
Kyllä minä normitallaaja sain reseptin hammaslääkäriltä ja otan vain sinne mennessä, en muuten tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae beetasalpaajat lääkkeeksi.
Suosittelen myös. Kokeilin näitä vasta yliopistossa opiskellessani ja voi että ärsytti, kunpa olisin löytänyt nämä lääkkeet jo vuosia aikaisemmin!
Tasan sama! Ja itse löysin tämän helpotuksen vasta yliopisto-opintojen loppupuolella. Kävin lääkäriltä pyytämässä salpaajat ja sain myös diapamit. Uusi maailma avautui, esiintyminen on nykyään jopa ihan mukavaa.
Lääkärikin sanoi että olet kyllä sitkeä sissi jos alakoulusta asti olet kärsinyt esiintymisjännityksestä ja nyt vasta haet siihen apua.
Eliitille tämä toimii. Tavallisille ihmisille ei. Bentsoja ei saa kertomalla oireesta, joka haittaa esim. opiskeluissa etenemistä.
Tuntuu turhan monella esiintymiskammoisella olevan kovaa hinkua benzoreseptille. Betasalpaajat ei auta sitten niin yhtään hiukkasta ikinä...
T: Terveyskeskuslääkäri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse käytin koko yliopisto-opiskeluajan bentsodiatsepiineja ja beetasalpaajia esiintymisjännitykseen. Niistä oli suuresti apua. Ja sain molempia reseptillä, kadulta en ole ostanut koskaan mitään.
Bentsoja ostetaan kadulta siksi ettei niitä saa lääkäristä. Sinä sait, moni muu jäi ilman.
Varmaan osasit sekakäyttääkin.
Eri, juuri sekakäyttäjien takia bentsojen määräämisestä luovuttiin. Sitä saa, mitä tilaa. Sama juttu on nyt kivun hoidossa. Leikkauksen jälkeen kotiin purkki Panadolia, jee jee, kiitos vaan teille!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Treenaus
2. Treenaus
3. Treenaus
Harjoittele esittäytymistä, firman hissipuhe etc. peilin edessä kunnes osaat ne ulkoa vaikka unissasi. Tämä on ollut tehokkain lääke esiintymisjännitykseen minkä olen löytänyt.
Itselläni esiintymiskammo otti reilusti takapakkia niinä vuosina kun kuvittelin että harjoittelemalla se lähtee. Huonot kokemukset kasaantuivat ja pahensivat tilannetta entisestään. Toimii siis ehkä joillakin, kaikilla ei.
Oma kokemus on sama. Esiintymiskammoon auttaa parhaiten kun ei tee sille mitään. Eikä esiinny. Pieni vaivahan tuo on kun sitä vaan jaksaa vältellä niitä tilanteita.
Sama. Vain onnistumiskokemukset auttaisivat ja niitä ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse käytin koko yliopisto-opiskeluajan bentsodiatsepiineja ja beetasalpaajia esiintymisjännitykseen. Niistä oli suuresti apua. Ja sain molempia reseptillä, kadulta en ole ostanut koskaan mitään.
Bentsoja ostetaan kadulta siksi ettei niitä saa lääkäristä. Sinä sait, moni muu jäi ilman.
Varmaan osasit sekakäyttääkin.
Tämä. Ei kontrolloituja lääkkeitä saa vaikka olisi tarvetta.
Toisilla on jopa hammaskääkäripelkoon saatavilla paikan päältä bemtso odottamassa. Ei normitallaajalle tule kuuloonkaan tuollainen kohtelu.
Kyllä minä normitallaaja sain reseptin hammaslääkäriltä ja otan vain sinne mennessä, en muuten tietenkään.
Et ole normitallaaja sitten.
Taas näitä, joille bentsoja tulee ja tulee vaan. Harhoissaan sitten kuvitellaan, että kyllä niitä saa kun on tarvetta, käyttäytyy kohteliaasti, ei törtteile alkoholin kanssa jne.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu turhan monella esiintymiskammoisella olevan kovaa hinkua benzoreseptille. Betasalpaajat ei auta sitten niin yhtään hiukkasta ikinä...
T: Terveyskeskuslääkäri
Saisiko rekisteröintinumeron, kiitos.
Minä selvisin siedättymällä opiskeluaikaisista esitelmistä, joita oli lopulta meidän linjalla paljon. Mutta työelämässä olen myöntänyt itselleni, että olen todella paha sosiaalinen jännittäjä, enkä edes yritä tavoitella mitään hienoa uraa. Puurran konttorirottana ja otan tarvittaessa propralia jos jotain rutiineista poikkeavaa tiedossa. Tällä mennään.