Onko sinulle merkitystä meneekö lapsesi amikseen vai lukioon?

On merkitystä. 9,4 keskiarvolla mennään lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Ennen lukioon oli mahdollista päästä huonommallakin keskiarvolla.

Nyt monessa paikoin on asetettu alimmaksi keskiarvorajaksi 7,5. Lukiot jättävät paikkoja täyttämättä, jos tuo raja ei ylity. Aikas paljon on annettu peruskoulun opettajille valtaa vaikuttaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Alle 7,5 keskiarvolla ei kannata lukioon mennä. Kun ei ole kunnollisia opiskelutaitoja, opintomenestys heikkenee lukiossa, ja tuolta pohjalta on vaikea päästä sieltä lukiosta edes ulos.

Päästäkseen ylioppilaaksi on kirjoitettava joko matikka tai ruotsi, ja tolla seiskan ja alle porukalla on yleensä vaikeuksia molemmissa.

A:n papereilla tekee vielä vähemmän kuin amiksen todistuksella.

Vierailija kirjoitti:

Ennen lukioon oli mahdollista päästä huonommallakin keskiarvolla.

Nyt monessa paikoin on asetettu alimmaksi keskiarvorajaksi 7,5. Lukiot jättävät paikkoja täyttämättä, jos tuo raja ei ylity. Aikas paljon on annettu peruskoulun opettajille valtaa vaikuttaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Peruskoulun numeroita on myös mahdollista korottaa. Kun asiasisällöt ovat kunnolla hallussa lukioon mennessä, vähenee pudokkaiden määrä, ja myös jatko-opintoihin pääsee paremmilla papereilla.

Ylimääräinen vuosi peruskoulun jälkeen - aivan kuten ennen peruskoulua - auttaa monia kypsymään eri elämänalueilla, ja tällä voi olla kauaskantoisia hyviä seurauksia.

Ja vastataan itse kysymykseen: toivoisin lasteni menevän lukioon juuri siksi, että he saisivat kolme vuotta kasvurauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Ennen lukioon oli mahdollista päästä huonommallakin keskiarvolla.

Nyt monessa paikoin on asetettu alimmaksi keskiarvorajaksi 7,5. Lukiot jättävät paikkoja täyttämättä, jos tuo raja ei ylity. Aikas paljon on annettu peruskoulun opettajille valtaa vaikuttaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

On myös tiedossa, että eri koulujen ja opettajien antamat arvosanat eivät korreloi keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen lukioon oli mahdollista päästä huonommallakin keskiarvolla.

Nyt monessa paikoin on asetettu alimmaksi keskiarvorajaksi 7,5. Lukiot jättävät paikkoja täyttämättä, jos tuo raja ei ylity. Aikas paljon on annettu peruskoulun opettajille valtaa vaikuttaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Alle 7,5 keskiarvolla ei kannata lukioon mennä. Kun ei ole kunnollisia opiskelutaitoja, opintomenestys heikkenee lukiossa, ja tuolta pohjalta on vaikea päästä sieltä lukiosta edes ulos.

Päästäkseen ylioppilaaksi on kirjoitettava joko matikka tai ruotsi, ja tolla seiskan ja alle porukalla on yleensä vaikeuksia molemmissa.

A:n papereilla tekee vielä vähemmän kuin amiksen todistuksella.

Kuinkas ne sitten ennen pärjäsi ja pääsivät vielä yliopistoonkin pääsykokeen kautta? Jotkut vaan kypsyvät hitaammin.

Pojallani kävi aikoinaan niin, että ainut paikka johon peruskoulun jälkeen olisi päässyt oli lukio, mutta sinne poika ei halunnut. Yli kasin oli keskiarvo, mutta LVI:lle pääsi vasta kuudennelle varapaikalle, se siis oli ykkövaihtehto ja kakkonen oli sähkö ja sinnekin jäi varasijoille. Hän itse halusi mieluummin kympille, kuin lukioon, mutta sielläkin oli jo paikat täynnä. Hön oli siis jäämässä kokonaan kaikkien ulkopuolelle, mutta kun kymppiä oli käyty jo muutama päivä, tulikin ilmoitus, että sinne oli tullut peruutus ja näin hän pääsi sentään edes kympille, Kymppiä kerkisi käymään pari viikkoa, kun tulikin amiksesta ilmoitus, että sinnekin oli tullut peruutus, joten loppujen lopuksi hän pääsikin siis ykkösvaihtoehtoonsa.

Minä ja puolisoni emme  siis painostaneet yhtään mihinkään, mutta siinä vaiheessa kun amisvaihtoehto meni tukkoon, esitin kyllä että eihän se lukio tässä kohtaa olisi lainkaan huonoin vaihtoehto, mutta pojan mielestä oli. No onneksi piti päänsä.

Nykyään hän on insinööri ja töissä keskisuuressa yrityksessä. Viihtyy hyvin työssään ja palkka ainakin minun näkövinkkelistä vähintäänkin hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Amiksen käyneet vetelee monesti parempia palkkoja kuin yliopisto ihmiset.

Palkat esim. sähkömiehet,  paperimiehet  jne..

Ammattitutkinnon suorittaneiden keskiansio on 2800 euroa kuussa. Sähköasentajan keskiansio on 2980 euroa kuussa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaaniansio on 4100 euroa kuussa. Keskiansio on hieman tätä suurempi, koska haitari on leveämpi kuin ammattitutkinnon suorittaneilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen lukioon oli mahdollista päästä huonommallakin keskiarvolla.

Nyt monessa paikoin on asetettu alimmaksi keskiarvorajaksi 7,5. Lukiot jättävät paikkoja täyttämättä, jos tuo raja ei ylity. Aikas paljon on annettu peruskoulun opettajille valtaa vaikuttaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Peruskoulun numeroita on myös mahdollista korottaa. Kun asiasisällöt ovat kunnolla hallussa lukioon mennessä, vähenee pudokkaiden määrä, ja myös jatko-opintoihin pääsee paremmilla papereilla.

Ylimääräinen vuosi peruskoulun jälkeen - aivan kuten ennen peruskoulua - auttaa monia kypsymään eri elämänalueilla, ja tällä voi olla kauaskantoisia hyviä seurauksia.

Ja vastataan itse kysymykseen: toivoisin lasteni menevän lukioon juuri siksi, että he saisivat kolme vuotta kasvurauhaa.

Nykyisin myös ammattikoulu tarjoaa opintoihin valmistavan luokan. En ole ihan varma, kenelle tuo on suunnattu, koska kymppiluokan mahdollisuus on olemassa.

Meidän lapsemme ovat todella epäkäytännöllisiä eikä heillä ole juuri minkäänlaisia kädentaitoja, joten lukio oli heille melkeinpä ainoa vaihtoehto. Tietty joku merkonomi tai datanomi olisi voinut myös sopia, mutta niillä aloilla on tällä hetkellä niin huono työllisyystilanne, että jatko-opinnot ovat miltei välttämättömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amiksen käyneet vetelee monesti parempia palkkoja kuin yliopisto ihmiset.

Palkat esim. sähkömiehet,  paperimiehet  jne..

Ammattitutkinnon suorittaneiden keskiansio on 2800 euroa kuussa. Sähköasentajan keskiansio on 2980 euroa kuussa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaaniansio on 4100 euroa kuussa. Keskiansio on hieman tätä suurempi, koska haitari on leveämpi kuin ammattitutkinnon suorittaneilla.

Ainakaan itse en kaipaakaan huippupalkkaa. Riittää että tulen toimeen. Pidän työstäni ja koen sen mielekkääksi.

Ei ollut. Molemmat kävivät amiksen ja sen jälkeen AMK:n. Yliopistoon eivät koskaan halunneetkaan, eivät kokeneet sitä omaksi jutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amiksen käyneet vetelee monesti parempia palkkoja kuin yliopisto ihmiset.

Palkat esim. sähkömiehet,  paperimiehet  jne..

Ammattitutkinnon suorittaneiden keskiansio on 2800 euroa kuussa. Sähköasentajan keskiansio on 2980 euroa kuussa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaaniansio on 4100 euroa kuussa. Keskiansio on hieman tätä suurempi, koska haitari on leveämpi kuin ammattitutkinnon suorittaneilla.

Ainakaan itse en kaipaakaan huippupalkkaa. Riittää että tulen toimeen. Pidän työstäni ja koen sen mielekkääksi.

Palkka on sivuseikka, jos sillä elää ja tykkää työstään, siitä varmaan kaikki olemme yhtä mieltä. Kommentoinkin väitettä, jonka mukaan sähkömiehet vetelevät monesti parempia palkkoja kuin yliopiston käyneet. Voivat toki vedellä, mutta useammin toisinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amiksen käyneet vetelee monesti parempia palkkoja kuin yliopisto ihmiset.

Palkat esim. sähkömiehet,  paperimiehet  jne..

Ammattitutkinnon suorittaneiden keskiansio on 2800 euroa kuussa. Sähköasentajan keskiansio on 2980 euroa kuussa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaaniansio on 4100 euroa kuussa. Keskiansio on hieman tätä suurempi, koska haitari on leveämpi kuin ammattitutkinnon suorittaneilla.

Ainakaan itse en kaipaakaan huippupalkkaa. Riittää että tulen toimeen. Pidän työstäni ja koen sen mielekkääksi.

Palkka on sivuseikka, jos sillä elää ja tykkää työstään, siitä varmaan kaikki olemme yhtä mieltä. Kommentoinkin väitettä, jonka mukaan sähkömiehet vetelevät monesti parempia palkkoja kuin yliopiston käyneet. Voivat toki vedellä, mutta useammin toisinpäin.

Riippuu alasta. Eivät kaikki akateemisetkaan ole esim. lääkäreitä tai juristeja. Esim. lastentarhanopettajat ja kirjastonhoitajat jäävät helposti ansioissa sähkö- ja putkimiehille.

Kyllähän jokainen täysipäinen haluaa lapselle paremman elämän kun amisluuserilla.

Sinänsä ei väliä, kunhan ei syrjäydy ja aikuisena elättää itsensä ja mahdolliset lapsensa. Yläkoulun alkaessa keskiarvo pomppasi 9,8... niin lukio on järkevin vaihtoehto ja luma-linjalle suunnittelee hakevansakin.

Minä en kerta kaikkiaan välitä, kunhan tekevät itselleen mieluista työtä ja nimenomaan tekevät työtä jolla elättävät itsensä ja mahdollisen perheensä. Yritän kyllä kannustaa opiskeluun ihan vain siksi, että niitä vaihtoehtoja sitten on kun valinnan aika tulee.

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se valtava pettymys, jos ei lukiota kävisi. Sitten saa opiskella tai tehdä ihan mitä haluaa, vaikka sitten opiskella itselle joku käsityöläisammatti. Peruskoulussa jää tuo yleissivitys kuitenkin vielä hyvin ohueksi ja onhan esimerkiksi kielijäkin hyvä opiskella peruskoulun jälkeen vielä ihan kunnolla.

Lukion käymättömyys myös hankaloittaa, jos myöhemmällä iällä haluaakin opiskella lisää tai vaihtaa uraa.

Nojaa. Itse ammattikoulun käynyt ja nykyään teen töitä identiteettivarkauksia tutkimalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen lukioon oli mahdollista päästä huonommallakin keskiarvolla.

Nyt monessa paikoin on asetettu alimmaksi keskiarvorajaksi 7,5. Lukiot jättävät paikkoja täyttämättä, jos tuo raja ei ylity. Aikas paljon on annettu peruskoulun opettajille valtaa vaikuttaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

On myös tiedossa, että eri koulujen ja opettajien antamat arvosanat eivät korreloi keskenään.

Ei kannata lähteä hiuksia halkomaan. Kenenkään tulevaisuus ei ole tuomittu peruskoulun perusteella. Jos joku on hyvä, se tulee esiin ennemmin tai myöhemmin ja se oma polku löytyy tavalla tai toisella. Jos yhdessä koulussa olisi sama oppilas saanut keskiarvoksi 8.5 ja toisessa koulussa 9.2, niin ei se silti merkitse vielä mitään.

Minulla on kolme lasta, joista yksi on juristi, toinen tarjoilija ja kolmas insinööri. Täytyy sanoa, että aika yksilöllistä, esikoisen osalta olisin ollut huolissani, että katuu myöhemmin jos ei olisi mennyt lukioon ja lähtenyt tavoittelemaan kunnianhimoista uraa. Keskimmäisen osalta taas olisin ollut kauhuissani, jos olisi mennyt lukioon, koska se olisi aivan varmasti jäänyt kesken, lukeminen ei ollut ollenkaan hänen juttunsa. Kuopuksen osalta olin vain tyytyväinen, että sai päätettyä jotain, hän kun ei yhtään tiennyt mitä elämällään haluaisi tehdä.

Kaikki elävät oman näköistä elämäänsä, viihtyvät työssään, elättävät itsensä ja ovat kunnon kansalaisia. Ei voi olla kuin tyytyväinen.

Mikäli tietää haluavansa yliopistoon tai ei tiedä, mitä haluaa -> lukioon.

Mikäli tietää haluavansa johonkin käytännönläheiseen perusammattiin -> amikseen.

Mikäli tietää haluavansa AMK:hon -> tapauskohtaista.