Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulle merkitystä meneekö lapsesi amikseen vai lukioon?
04.09.2022 |
Vai toivotko salaa tai vähemmän salaa jompaakumpaa vaihtoehdoista?
Kommentit (174)
Riippuu lapsesta. Jos olisi tunnollinen ja motivoitunut opiskelemaan tietyn ammatin niin amikseen vaan. Laiskasta ja epämotivoituneesta lapsesta tulisi nyky-amiksessa todennäköisesti vielä laiskempi ja epämotivoituneempi. Surullista, mutta niin se vaan on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli selvää että poika meni amikseen koska tiesin, että kirjojen pänttääminen ei ole hänen juttunsa. On myös oppimisvaikeuksia.
Nyt valmistunut ajoneuvoasentajaksi. Juuri nyt syksyllä aloittamassa isossa tunnetussa firmassa työt ja samalla opinnot koripuolella oppisopparilla.
Olen todella ylpeä pojastani jonka koulunkäynti ollut todella takkuista. Oppisopparin aikana palkka noin 2300€/kk brutto ja valmistumisen jälkeen nousee noin 2800€:oon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä selvää, että suoritetaan yliopistotutkinto, hyvässä yliopistossa hyvällä alalla.
Ei mikään arvovalinta vaan ihan pragmaattisesti ajateltu, että elämä on kivempaa kun saa hyvää palkkaa mielenkiintoisesta työstä.
Hyvin harva työ on jatkuvasti mielenkiintoista. Tuskinpa kovin moni keskiverto juristi tai lääkäri olisi enää seuraavana päivänä töissä, jos sattuisi voittamaan vaikka Eurojackpotissa 50 miljoonaa euroa.
Hulluksihan sitä tulisi jos olisi 50 miljoonaa eikä mitään struktuuria arjessa.
Ja kyllä, tekisin töitä vaikka olisin rikas. Ehkä vähän vähemmän. En kyllä nytkään tee täyttä työviikkoa.
-eri, mutta myöskin sitä mieltä, että on erittäin tärkeää saada olla mielekkäässä työssä.
Kykyjensä mukaan.
Amiksesta jatkettiin meillä AMK:iin ja lukiosta yliopistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressun kävivät kumpikin. Olen tyytyväinen.
Onko tämä joku peräkylän vammaishoitola?
Dorka, ressun lukio on helsingissä.
Erikoinen nimi koululle. Toivottavasti oppilaita ei kutsuta dorka-ressuiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunhan ei tee mitään valintoja vain päästäkseen helpommalla.
Ihan sama, nykyään lukio ei ole enää vaatimus esim AMK ym. Pitäisi vähän tietää mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa mutta harva sen tietää tuon ikäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omilla lapsilla on täydet kyvyt selviytyä lukiosta hyvin, joten totta kai se olisi pettymys, jos eivät valitse lukiota. Kummallakaan ei ole myöskään ole mitään kiinnostuksen kohdetta, jonka voisi ajatella ohjaavan ammattikouluun.
Korkeakoulututkinnon suorittaneella on parhaat mahdollisuudet työllistyä ja mm. pienempi todennäköisyys päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Totta kai haluan lapsilleni parhaat edellytykset elämään, mutta tiedän miten tärkeää on tehdä työtä joka innostaa ja jossa tuntee saavansa käyttää omia kykyjään. Niin kauan kuin toiveammatti on vielä hämärän peitossa, heidän kannattaa tehdä valintoja, jotka eivät sulje pois mahdollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"...Pakollisia harjoitteluja, joissa tehdään hanttihommia ilmaiseksi eikä kellään ole aikaa opettaa oikeita työtehtäviä..."
Juu, ei kiitos!
Meillä oli LVI-oppilas pakollisessa harjoittelujaksossa urakkatöissä. Hän tienasi tuon jakson aikana yli 6000€ kuukaudessa, palkkakuitit todisteena. Joillakin aloilla on huutava pula ammattitaitoisista tekijöistä ja se näkyy palkassa. Tällä oppilaalla on vakituinen työpaikka odottamassa, kun hän valmistuu.
Jos haluaa hyväpalkkaisen työn, "hanttihommista" niitä löytyy. Sellaiset ammattilaiset pitää systeemin pyörät pyörimässä ja heitä tarvitaan aina.
Tarvitaanhan heitä, mutta erittäin vaikea uskoa, että olisi tavallista saada duunariharjoittelijan 6000€ kuukaudessa. Edes kokeneet duunariammattilaiset eivät voi normaalisti saada, koska noihin hommiin olisi valtava tuntu muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä selvää, että suoritetaan yliopistotutkinto, hyvässä yliopistossa hyvällä alalla.
Ei mikään arvovalinta vaan ihan pragmaattisesti ajateltu, että elämä on kivempaa kun saa hyvää palkkaa mielenkiintoisesta työstä.
Hyvin harva työ on jatkuvasti mielenkiintoista. Tuskinpa kovin moni keskiverto juristi tai lääkäri olisi enää seuraavana päivänä töissä, jos sattuisi voittamaan vaikka Eurojackpotissa 50 miljoonaa euroa.
Hulluksihan sitä tulisi jos olisi 50 miljoonaa eikä mitään struktuuria arjessa.
Ja kyllä, tekisin töitä vaikka olisin rikas. Ehkä vähän vähemmän. En kyllä nytkään tee täyttä työviikkoa.
-eri, mutta myöskin sitä mieltä, että on erittäin tärkeää saada olla mielekkäässä työssä.
Silti suurin osa tekee työtä vain rahan vuoksi. Itse olen huomannut, että aina kun jostain asiasta tulee työ, siitä katoaa hauskuus. Se vain on näin useimmiten. Onnekkailla on todella mieleinen työpaikka. Osalla on ihan ok, josta he tekevät niin mielekkään kuin mahdollista ja lopuilla työ on pakkopullaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään merkitystä, koska yliopistoon ja korkeakouluun voi päästä ammattikoulupohjalta, mutta lukion jälkeen on jokseenkin mahdotonta saada kohtuullisen hyväpalkkaista työpaikkaa niin kuin ammattikoulun jälkeen ovat kaikki lapseni saaneet. Ei minulla silti olisi ollut mitään lukion käyntiä vastaan ollut, jos olisivat sen valinneet. Ammattikorkeakoulu on helpompi niille, joilla on pohjana saman alan ammattikoulu kuin ylioppilaille.
Silti ammattikoulupohjalta useimmiten päädytään ja jäädään duuniin, eikä herkästi jatketa korkeamman asteen opintoihin. Lukiopohjalta asenne on jo ennakkoon erilainen useimmiten. Tiedetään, että se on välivaihe ja näkyvissä on, että myöhemmin opiskellaan korkeammalla asteella.
Sitten on kaltaiseni ajelehtijat. Menin lukioon vailla päämäärää. Kirjoitin ok-paperit, menin AMK:hon ja nyt olen hyväpalkkaisessa asiantuntijatyössä. Eli näinkin voi päätyä hyvään lopputulokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kieltämättä petyin, kun ka 9,6 nuori halusi amikseen. Mutta ne on mun henkilökohtaisia tunteita, ja en heijasta niitä lapseen. Se on kuitenkin hänen elämänsä.
Minä olen lääkäri, isänsä opettaja.
Tiedän vastaavan tapauksen, kun jopa opot oli koulussa aivan pöyristyneitä, kun lähes kympin keskiarvolla meni amikseen. Alavalinta oli vanha haaveala. No, näkyihän se amiksessa. Oli muita "päätä pidempi" osaamiseltaan ja työharjoitteluissa aivan ylihyvä. Se ahkeruus, kyky keskittyä tekemiseen ja nopeat hoksottimet. Teki muutaman vuoden tätä amisduuniaan, kunnes haki yliopistoon. Valmistuu sieltä pian.
Muuten toisen lapsen (tyttö) kohdalla kaikki oli auki. Hän olisi päässyt melkein kaikille amisaloille, mutta samalla on mielestäni hieman hintelä lukioon sillä kasin keskiarvolla. Se kun on vaatinut työtäkin aika paljon. Lukio on mennyt hataranpuoleisesti. Päässee ylioppilaaksi, mutta hänen kohdallaan olisi amis ollut ihan hyvä vahtoehto, mutta itse halusi lukioon. Toisen lapsen (poika) kohdalla olisin miltei järkyttynyt, jos olisi mennyt amikseen. On laiska lusmu, joka vasemmalla kädellä heitteli vielä lukiossakin ysejä ja kymppejä. Erityisesti matematiikassa on lahjakas ja oikeastaan mitenkään panostamatta veti huipputasolla pitkän matikan lukiossa. Kielissäkin vahvaa eximia-tasoa.
Vierailija kirjoitti:
No kieltämättä petyin, kun ka 9,6 nuori halusi amikseen. Mutta ne on mun henkilökohtaisia tunteita, ja en heijasta niitä lapseen. Se on kuitenkin hänen elämänsä.
Minä olen lääkäri, isänsä opettaja.
Ohhoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukioon toivon molempien menevän. Yleissivistyksen ja opetuksen laadun vuoksi. Sen jälkeen saavat puolestani tehdä mitä huvittaa.
Itse olen käynyt molemmat.
Olisi ollut pettymys jos eivät olisi lukioon menneet. Onneksi heille oli itselleenkin selkeä päämäärä mennä lukioon.
Ennen lukioon oli mahdollista päästä huonommallakin keskiarvolla.
Nyt monessa paikoin on asetettu alimmaksi keskiarvorajaksi 7,5. Lukiot jättävät paikkoja täyttämättä, jos tuo raja ei ylity. Aikas paljon on annettu peruskoulun opettajille valtaa vaikuttaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
Itselleni ei ole mitään merkitystä. Se on tärkeintä, että löytää alan, jolla työllistyy ja haluaa luoda uraa.
Olen käynyt lukion ja yliopiston. Omalla kohdallani valmistuminen venyi sen verran, että pääsin työelämään siinä vaiheessa kun amiksesta valmistuneet ikäiseni olivat ehtineet olla töissä jo neljä vuotta. Se oli minun valintani ja lapseni tekee omansa.
Mieluummin molemmat. Lukiosta saa hyvän yleissivistyksen ja amiksesta ammatin.
Amiksen käyneet vetelee monesti parempia palkkoja kuin yliopisto ihmiset.
Palkat esim. sähkömiehet, paperimiehet jne..
En ollut pettynyt kun poika meni ammattikouluun, on nyt lvi-alan yrittäjä, ja töitä riittää. Tytär luki itsensä eläinlääkäriksi, töitä riittää hänelläkin. Olen yhtä ylpeä kummastakin lapsestani.