Onko sinulle merkitystä meneekö lapsesi amikseen vai lukioon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amiksen käyneet vetelee monesti parempia palkkoja kuin yliopisto ihmiset.

Palkat esim. sähkömiehet,  paperimiehet  jne..

Ammattitutkinnon suorittaneiden keskiansio on 2800 euroa kuussa. Sähköasentajan keskiansio on 2980 euroa kuussa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaaniansio on 4100 euroa kuussa. Keskiansio on hieman tätä suurempi, koska haitari on leveämpi kuin ammattitutkinnon suorittaneilla.

Ainakaan itse en kaipaakaan huippupalkkaa. Riittää että tulen toimeen. Pidän työstäni ja koen sen mielekkääksi.

Palkka on sivuseikka, jos sillä elää ja tykkää työstään, siitä varmaan kaikki olemme yhtä mieltä. Kommentoinkin väitettä, jonka mukaan sähkömiehet vetelevät monesti parempia palkkoja kuin yliopiston käyneet. Voivat toki vedellä, mutta useammin toisinpäin.

Riippuu alasta. Eivät kaikki akateemisetkaan ole esim. lääkäreitä tai juristeja. Esim. lastentarhanopettajat ja kirjastonhoitajat jäävät helposti ansioissa sähkö- ja putkimiehille.

Lastentarhanopettajan keskiansio on 2767 euroa, sähköasentajan noin 2800 euroa. Eli kyllä se ammatti kannattaa valita nimenomaan sen perusteella, kummassa ympäristössä viihtyy paremmin merkittävän osan elämästään.

Muuten ei ole olemassa sellaista ammattia sähkö- tai putkimies. Aivan kuten päiväkodissa ei ole sellaista ammattia kuin täti.

Vierailija kirjoitti:

Nykyisin myös ammattikoulu tarjoaa opintoihin valmistavan luokan. En ole ihan varma, kenelle tuo on suunnattu, koska kymppiluokan mahdollisuus on olemassa.

Nämä valmistavat ovat enempi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

Riippuu ihan yksilöstä, kiinnostuksenkohteista, kyvyistä ja taipumuksista, onko tulevaisuudensuunnitelmia ja jos on, niin millaisia jne. Ei voi mitenkään yleistää.

Ei ole. Kävin itse lukion ja opiskelin sen jälkeen YO-merkonomiksi. Olisin toki voinut mennä suoraankin kauppaopistoon, mutta minulla ei ollut vielä 15-16-vuotiaana tulevaisuudensuunnitelmia, jolloin lukio antoi lisää miettimisaikaa.

Kävin amiksen 90-luvun alussa, kaksi vuotinen silloin. Sitten armeijaan. Armeijan jälkeen hain teknilliseen opistoon, pääsin pääsykokeista läpi ja valmistuin insinööriksi 2000-luvun alussa. Kyllä amiksen kautta voi myös "korkeammalle" opintoasteelle yltää, vaikka peruskoulun todistus olisi huono.

Riippuu täysin yksilöstä. Esim. yksi lapsistamme kävi peruskoulun erityisluokalla oppimisvaikeuksien vuoksi ja osa aineista oli yksilöllistetty, joten lukio ei ollut hänen kohdallaan missään vaiheessa tavoitteenakaan. Sen sijaan se oli hieno saavutus, että hän pystyi käymään normaalin ammattikoulun, se ei ole ollenkaan itsestäänselvyys hänen taustallaan ja tuollaisista lähtökohdista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"...Pakollisia harjoitteluja, joissa tehdään hanttihommia ilmaiseksi eikä kellään ole aikaa opettaa oikeita työtehtäviä..."

Juu, ei kiitos!

Meillä oli LVI-oppilas pakollisessa harjoittelujaksossa urakkatöissä. Hän tienasi tuon jakson aikana yli 6000€ kuukaudessa, palkkakuitit todisteena. Joillakin aloilla on huutava pula ammattitaitoisista tekijöistä ja se näkyy palkassa. Tällä oppilaalla on vakituinen työpaikka odottamassa, kun hän valmistuu.

Jos haluaa hyväpalkkaisen työn, "hanttihommista" niitä löytyy. Sellaiset ammattilaiset pitää systeemin pyörät pyörimässä ja heitä tarvitaan aina.

En tiedä LVI-hommista mitään, mutta antaa aika kyseenalaisen kuvan alasta, jos harjoittelija tienaa paljon enemmän kuin 10v alan hommia paiskonut. Olin teekkarina kesähessuna monessa paikassa ja voin aika suurella varmuudella sanoa, että tienasin paljon vähemmän kuin seniorit.

ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen lukioon oli mahdollista päästä huonommallakin keskiarvolla.

Nyt monessa paikoin on asetettu alimmaksi keskiarvorajaksi 7,5. Lukiot jättävät paikkoja täyttämättä, jos tuo raja ei ylity. Aikas paljon on annettu peruskoulun opettajille valtaa vaikuttaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Alle 7,5 keskiarvolla ei kannata lukioon mennä. Kun ei ole kunnollisia opiskelutaitoja, opintomenestys heikkenee lukiossa, ja tuolta pohjalta on vaikea päästä sieltä lukiosta edes ulos.

Päästäkseen ylioppilaaksi on kirjoitettava joko matikka tai ruotsi, ja tolla seiskan ja alle porukalla on yleensä vaikeuksia molemmissa.

A:n papereilla tekee vielä vähemmän kuin amiksen todistuksella.

Kuinkas ne sitten ennen pärjäsi ja pääsivät vielä yliopistoonkin pääsykokeen kautta? Jotkut vaan kypsyvät hitaammin.

Tässä ihan jokunen päivä sitten juttelin muutaman vanhemman, jo eläkkeellä olevan ihmisen kanssa mm. koulumuistoista. Moni hihitteli, kuinka tuli ehtoja ja reputtivat kirjoituksissa. Ja täytyy sanoa, että ihan ns. hienoihin ammatteihin pääsivät. En kehdannut enempää kysellä, mutta ei noilla koulusaavutuksilla pääsisi nykyään enää yhtään mihinkään. Ajat ovat muuttuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amiksen käyneet vetelee monesti parempia palkkoja kuin yliopisto ihmiset.

Palkat esim. sähkömiehet,  paperimiehet  jne..

Ammattitutkinnon suorittaneiden keskiansio on 2800 euroa kuussa. Sähköasentajan keskiansio on 2980 euroa kuussa.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaaniansio on 4100 euroa kuussa. Keskiansio on hieman tätä suurempi, koska haitari on leveämpi kuin ammattitutkinnon suorittaneilla.

Ainakaan itse en kaipaakaan huippupalkkaa. Riittää että tulen toimeen. Pidän työstäni ja koen sen mielekkääksi.

Palkka on sivuseikka, jos sillä elää ja tykkää työstään, siitä varmaan kaikki olemme yhtä mieltä. Kommentoinkin väitettä, jonka mukaan sähkömiehet vetelevät monesti parempia palkkoja kuin yliopiston käyneet. Voivat toki vedellä, mutta useammin toisinpäin.

Riippuu alasta. Eivät kaikki akateemisetkaan ole esim. lääkäreitä tai juristeja. Esim. lastentarhanopettajat ja kirjastonhoitajat jäävät helposti ansioissa sähkö- ja putkimiehille.

Lastentarhanopettajan keskiansio on 2767 euroa, sähköasentajan noin 2800 euroa. Eli kyllä se ammatti kannattaa valita nimenomaan sen perusteella, kummassa ympäristössä viihtyy paremmin merkittävän osan elämästään.

Muuten ei ole olemassa sellaista ammattia sähkö- tai putkimies. Aivan kuten päiväkodissa ei ole sellaista ammattia kuin täti.

No kyllä minäkin sanon, että lapseni on koulutukseltaan rekkakuski, ei yhdistelmäajoneuvonkuljettaja :) Jos nyt jokainen ymmärtää, eikä nimitys ole halventava, niin mitä väliä? Harva nyt aikuiselle puhuessaan sanoo, että päiväkodissa työskentelee tätejä...

Vierailija kirjoitti:

Amis on hyvä, se avaa polun työelämään paremmin kuin lukio tai elämänkoulu.

Höpönhöpön. Työnantajat eivät huoli amiksen käyneitä töihin koska heidän osaamistasonsa on niin surkea. Osa ei osaa lukea tai kirjoittaa lainkaan eikä selviä edes yksinkertaisista laskutoimituksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amis on hyvä, se avaa polun työelämään paremmin kuin lukio tai elämänkoulu.

Höpönhöpön. Työnantajat eivät huoli amiksen käyneitä töihin koska heidän osaamistasonsa on niin surkea. Osa ei osaa lukea tai kirjoittaa lainkaan eikä selviä edes yksinkertaisista laskutoimituksista.

Sähkö- ja putkiasentajaksi on suorastaan pakko ottaa amiksen käynyt suomalainen, kun ei korkeakoulun käyneistä niihin hommiin ole. Eikä ulkomaalaisia tule riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen lukioon oli mahdollista päästä huonommallakin keskiarvolla.

Nyt monessa paikoin on asetettu alimmaksi keskiarvorajaksi 7,5. Lukiot jättävät paikkoja täyttämättä, jos tuo raja ei ylity. Aikas paljon on annettu peruskoulun opettajille valtaa vaikuttaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Alle 7,5 keskiarvolla ei kannata lukioon mennä. Kun ei ole kunnollisia opiskelutaitoja, opintomenestys heikkenee lukiossa, ja tuolta pohjalta on vaikea päästä sieltä lukiosta edes ulos.

Päästäkseen ylioppilaaksi on kirjoitettava joko matikka tai ruotsi, ja tolla seiskan ja alle porukalla on yleensä vaikeuksia molemmissa.

A:n papereilla tekee vielä vähemmän kuin amiksen todistuksella.

Riippuu siitä, mistä se huono keskiarvo johtuu. Jos kuitenkin on tavoitteena yliopisto tai korkeakoulu, kannattaa tuolla keskiarvolla mennä mieluummin amikseen ja jatkaa opintoja sitten vanhempana, viisaampana ja motivoituneempana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen lukioon oli mahdollista päästä huonommallakin keskiarvolla.

Nyt monessa paikoin on asetettu alimmaksi keskiarvorajaksi 7,5. Lukiot jättävät paikkoja täyttämättä, jos tuo raja ei ylity. Aikas paljon on annettu peruskoulun opettajille valtaa vaikuttaa lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin.

Peruskoulun numeroita on myös mahdollista korottaa. Kun asiasisällöt ovat kunnolla hallussa lukioon mennessä, vähenee pudokkaiden määrä, ja myös jatko-opintoihin pääsee paremmilla papereilla.

Ylimääräinen vuosi peruskoulun jälkeen - aivan kuten ennen peruskoulua - auttaa monia kypsymään eri elämänalueilla, ja tällä voi olla kauaskantoisia hyviä seurauksia.

Ja vastataan itse kysymykseen: toivoisin lasteni menevän lukioon juuri siksi, että he saisivat kolme vuotta kasvurauhaa.

Ihan saman kasvurauhan ne saavat ammattikoulussakin, ja siinä sivussa myös ammatin. Kun laitetaan vuosi lisää, tulee myös se ylioppilastodistus, jos on tullakseen. Lukio on hyvä valinta silloin, kun on tarkkaan tiedossa tavoite eli joku sellainen yliopistoala, jolle ei ammattikoulutusta ole.

Kyllä on merkitystä. Poika aloitti juuri lukion. Olen itse käynyt vuoden amista, mutta siirryin kuitenkin lukioon ja kirjoitin ylioppilaaksi. Luokkakaverit oli mukavampia lukiossa tai ehkä meillä sattui hyvä luokka. Fiksua porukkaa, joiden kanssa sai hyviä keskusteluja aikaiseksi. Lukiossa oli myös aikaa miettiä, mille alalle tahtoisi. Jos minun tyttäreni lähtisi amikseen, ei se mitään haittaisi. Nyt hän on vasta seiskalla. Yleissivistys on mielestäni se lukion tärkein anti, hyvien luokkakavereiden lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amis on hyvä, se avaa polun työelämään paremmin kuin lukio tai elämänkoulu.

Höpönhöpön. Työnantajat eivät huoli amiksen käyneitä töihin koska heidän osaamistasonsa on niin surkea. Osa ei osaa lukea tai kirjoittaa lainkaan eikä selviä edes yksinkertaisista laskutoimituksista.

Sähkö- ja putkiasentajaksi on suorastaan pakko ottaa amiksen käynyt suomalainen, kun ei korkeakoulun käyneistä niihin hommiin ole. Eikä ulkomaalaisia tule riittävästi.

Täällä yliopiston käynyt suomalainen. Olen tehnyt kaikki (vesi)putkihommat mökilläni. Ihan hiukan sähköhommiakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä selvää, että suoritetaan yliopistotutkinto, hyvässä yliopistossa hyvällä alalla.

Ei mikään arvovalinta vaan ihan pragmaattisesti ajateltu, että elämä on kivempaa kun saa hyvää palkkaa mielenkiintoisesta työstä.

Hyvin harva työ on jatkuvasti mielenkiintoista. Tuskinpa kovin moni keskiverto juristi tai lääkäri olisi enää seuraavana päivänä töissä, jos sattuisi voittamaan vaikka Eurojackpotissa 50 miljoonaa euroa.

Hulluksihan sitä tulisi jos olisi 50 miljoonaa eikä mitään struktuuria arjessa.

Ja kyllä, tekisin töitä vaikka olisin rikas. Ehkä vähän vähemmän. En kyllä nytkään tee täyttä työviikkoa.

-eri, mutta myöskin sitä mieltä, että on erittäin tärkeää saada olla mielekkäässä työssä.

Älykäs ihminen pystyy elämään mielekästä elämää ilman ulkoapäin saneltua struktuuria.

Jos töissä pitää käydä, on tietysti myönteinen asia, jos työn kokee kiinnostavaksi. Ihmisillä on kuitenkin eri käsityksiä työn kiinnostavuudesta. Osalle ihmisistä korkeakoulujen tekemä toimistotyö on täyttä myrkkyä, ja he hakeutuvatkin kädentaitoja vaativiin ammatteihin.

Yläastetta käyvällä pojalla on yli ysin keskiarvo, joten lukioon. Poika myös itse haluaa lukioon.

Ei kannata mennä kumpaankaan.  Harrastaa kunnolla taistelulajeja ja sitten vankilaan johtamaan jotain jengiä.  haistattais kunnolla pitkät kaikille valtion lois päättäjille.     

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata mennä kumpaankaan.  Harrastaa kunnolla taistelulajeja ja sitten vankilaan johtamaan jotain jengiä.  haistattais kunnolla pitkät kaikille valtion lois päättäjille.     

Tai sitten sijoittaa nyt itse vanhempana viisaasti omia rahoja, jättää hyvän pesämunan jälkipolvelle, joka jatkaa sijoittamista ja elää pääasiassa sillä. Lisäksi jälkipolvi opiskelee ihan mitä tahansa ja minkä ammatin tahansa, ja tekee vain rennosti osa-aikaisesti sitä työtään, jos haluaa ja jos kokee tarpeelliseksi. Muun ajan elämästään tekee kaikkea oikeasti mukavaa ja nautinnollista.

Mulla on useampi lapsi ja yksi heistä on sellanen kympin oppilas ja opiskelee tällä hetkellä Suomen kovimmassa lukiossa. Nuoremmista on sitten yksi menossa oman tahtonsa mukaan amikseen. Nuoremmista ei ole vielä tietoa. Kyllä niiden on saatava valita omat polkunsa. Sellanen muutaman vuoden laiskasti hengailtu pakkolukio ei tunnu omasta mielestäni ollenkaan järkevältä vaihtoehdolta.