Onko sinulle merkitystä meneekö lapsesi amikseen vai lukioon?

Toivon lukiota, mutta aion pitää sen omana tietonani. Hän saa itse valita, ja varmasti kannustan ja tuen joka tapauksessa. Hän on fiksu tyyppi valitsi minkä alan tahansa.

Riippuu lapsesta. Hyvin koulussa menestynyt saisi mielestäni käydä lukion ehdottomasti. Keskittymiskyvytön adhd taas voisi sopia paremmin tekemään työnsä käsillään eli amiksen kautta ammattiin.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoon ehdottomasti

Ja sinne lukion kautta

Elämä on pilalla jos joutuu duunarihommiin

Kuulostat mun mutsilta En kyllä itse tiedä kuinka tässä on elämä pilalla duunarina haluamassaan työssä jolla leivän saa pöytään.

Vai arvotatko sä ihmisen vain hienojen papereiden kautta? Vieläkin ois mahdollista jatkaa lukemista muttei yhtään sellaista syytä miksi se tekisi minusta jotenkin paremman elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amis on hyvä, se avaa polun työelämään paremmin kuin lukio tai elämänkoulu.

Höpönhöpön. Työnantajat eivät huoli amiksen käyneitä töihin koska heidän osaamistasonsa on niin surkea. Osa ei osaa lukea tai kirjoittaa lainkaan eikä selviä edes yksinkertaisista laskutoimituksista.

Sähkö- ja putkiasentajaksi on suorastaan pakko ottaa amiksen käynyt suomalainen, kun ei korkeakoulun käyneistä niihin hommiin ole. Eikä ulkomaalaisia tule riittävästi.

Täällä yliopiston käynyt suomalainen. Olen tehnyt kaikki (vesi)putkihommat mökilläni. Ihan hiukan sähköhommiakin.

Työnantajat varmaan suorastaan kilpailevat, kuka saa sinun hommiin. LVI-alan töissä tienaisit luultavasti enemmän kuin nykyisessä työssäsi.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni saivat ihan vapaasti valita, mihin lukioon menivät.

Toinen meni norssiin.

Toinen meni lyseoon.

Riippuu täysin keskiarvosta ja lukuhaluista. Lukioon ei ole mitään järkeä mennä alle 8.5 keskiarvolla. Varsinkaan jos lukeminen ei kiinnosta. Huonoilla lukion papereilla ei tee mitään joilla ei pääse yliopistoon. Rahan ja ajan tuhlausta. Hyvillä amiksen papereilla pääsee ammattiin ja saa työkokemusta. Käytännön työkokemus alalta on arvostetumpaa kuin pelkkä korkea koulutus. Tämän jälkeen voi opiskella lisää.

Nykyään on sama kumman käy. Jos valinta osoittautuu vääräksi tai haluaa myöhemmin opiskella toisessa, on se mahdollista. Pääasia, että lapsi itse on tyytyväinen. Ei tänne tarvita enää yhtään enempää ahdistuneita ihmisiä.

Riippuu vähän. Vanhinta lasta en näkisi ehkä amiksessa, ei ole niin käytännön ihminen kuten nuoremmat lapset. Kaikilla keskiarvot reilusti yli 9. Vanhin nyt yläasteella lumaluokalla ja on itsekin puhunut kyllä lukiosta. Olisihan se vähän yllätys jos päätyisikin amikseen.

Vierailija kirjoitti:

Lukion käymättömyys myös hankaloittaa, jos myöhemmällä iällä haluaakin opiskella lisää tai vaihtaa uraa.

Ei hankaloita. Tunnen mm. yhden DI:n, joka ei ole käynyt päivääkään lukiota. Nykyään opinnot on kenen tahansa saatavilla, samoin tietoa löytyy kelle tahansa. Tunnen harrastuksen kautta myös pari duunaria, joilla on aivan valtavasti yleistietoa. Samoin veljeni, jolla oli oppimisvaikeuksia kielistä, tietää paljon asioita ja on matemaattisesti lahjakas. Hän lukee paljon. Itse jos olisin nyt nuori, jättäisin lukion väliin. En ollut huono koulussa, mutta minulle ei vaan lukiotyyppinen opiskelu sopinut. Joku teknisen alan amis olisi ollut oma paikkani ja silti voisin nyt olla suunnitteluinsinööri, paremman pohjan se olisi tekulle antanut. Kieliä voi opiskella muuallakin kuin lukiossa, vaikka avoimessa ylopistossa, kansalaisopistossa tai itsenäisesti. Ylioppilaaksikin voi kirjoittaa käymättä koko lukiota.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukion käymättömyys myös hankaloittaa, jos myöhemmällä iällä haluaakin opiskella lisää tai vaihtaa uraa.

Ei hankaloita. Tunnen mm. yhden DI:n, joka ei ole käynyt päivääkään lukiota. Nykyään opinnot on kenen tahansa saatavilla, samoin tietoa löytyy kelle tahansa. Tunnen harrastuksen kautta myös pari duunaria, joilla on aivan valtavasti yleistietoa. Samoin veljeni, jolla oli oppimisvaikeuksia kielistä, tietää paljon asioita ja on matemaattisesti lahjakas. Hän lukee paljon. Itse jos olisin nyt nuori, jättäisin lukion väliin. En ollut huono koulussa, mutta minulle ei vaan lukiotyyppinen opiskelu sopinut. Joku teknisen alan amis olisi ollut oma paikkani ja silti voisin nyt olla suunnitteluinsinööri, paremman pohjan se olisi tekulle antanut. Kieliä voi opiskella muuallakin kuin lukiossa, vaikka avoimessa ylopistossa, kansalaisopistossa tai itsenäisesti. Ylioppilaaksikin voi kirjoittaa käymättä koko lukiota.  

Jos kiinnostaa, lukioon meni 8,7 keskiarvolla, niin että kielet ja matikka 9-10. Keskiarvoa laski historia, 7, uskonto 7 ja käytännön aineet kaikki seiskoja. Muut lukuaineet 8-9. 

Lukioon lapsi halusi eniten, ja alkukesästä olikin yllätys kun jäi varasijoille. (Ka.melkein 8) Lapsi pääsi ensin ammattikouluun vasta 4. hakutoiveeseen, ja mietti kaksoistutkinnon suorittamista. Mietitytti kyllä miten lapsi jaksaisi suorittaa tuon kaksoistutkinnon, harrastaa SM-tasolla joukkueurheilua ja urheilu vie paljon aikaa. Paria viikkoa ennen koulujen alkua lapsi pääsi sitten varasijoilta lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se valtava pettymys, jos ei lukiota kävisi. Sitten saa opiskella tai tehdä ihan mitä haluaa, vaikka sitten opiskella itselle joku käsityöläisammatti. Peruskoulussa jää tuo yleissivitys kuitenkin vielä hyvin ohueksi ja onhan esimerkiksi kielijäkin hyvä opiskella peruskoulun jälkeen vielä ihan kunnolla.

Lukion käymättömyys myös hankaloittaa, jos myöhemmällä iällä haluaakin opiskella lisää tai vaihtaa uraa.

Niinhän se näkyy jääneen.

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se valtava pettymys, jos ei lukiota kävisi. Sitten saa opiskella tai tehdä ihan mitä haluaa, vaikka sitten opiskella itselle joku käsityöläisammatti. Peruskoulussa jää tuo yleissivitys kuitenkin vielä hyvin ohueksi ja onhan esimerkiksi kielijäkin hyvä opiskella peruskoulun jälkeen vielä ihan kunnolla.

Lukion käymättömyys myös hankaloittaa, jos myöhemmällä iällä haluaakin opiskella lisää tai vaihtaa uraa.

Mitä yleissivitystä lukiossa saa? Kävin peruskoulun jälkeen amiksen ja aikuisiällä aikuislukion. Lukiossa ei opetettu mitään verrattuna amiskaan tarjontaan. Amiskassa käytiin työllistymiseen liittyviä asioita oman alan pohjalta, lainsäädäntöä yms. Lukiossa laskeskeltiin matikan kiemuroita ja pohdiskeltiin etiikkaa. Kumpaakin arvostan, ei ole helpompi toinen toistaan kumpikaan, mutta itse opin enemmän amiskassa ihan elämän kiemuroita kuin lukiossa.

Valitkoon jokainen tiensä, minä tuen ja kannustan.

Lukio+amis yhdistelmä on hyvä. Toinen lapsi kävi sen ja sai vakkaripaikan jo opiskeluaikana amisalaltaan ja nyt vaan sitten jatkaa yliopistossa tienaten jo hyvin samalla, ei tarvitse edes tukia hakea. 

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se valtava pettymys, jos ei lukiota kävisi. Sitten saa opiskella tai tehdä ihan mitä haluaa, vaikka sitten opiskella itselle joku käsityöläisammatti. Peruskoulussa jää tuo yleissivitys kuitenkin vielä hyvin ohueksi ja onhan esimerkiksi kielijäkin hyvä opiskella peruskoulun jälkeen vielä ihan kunnolla.

Lukion käymättömyys myös hankaloittaa, jos myöhemmällä iällä haluaakin opiskella lisää tai vaihtaa uraa.

EI siinä mitään estettä ole! Amistutkinnollakin pääsee korkeakouluun!

"Jatko-opintoihin ammatillisen jälkeen?

Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Se tarkoittaa, että voit hakea ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Saat lisätietoa valintaperusteista korkeakouluista."

Moni yllättyy, että amikseen on vaikeampi päästä kuin lukioon. Koskee tiettyjä aloja tosin. Amiksen ammattitutkinto oli mielestäni ainakin yhtä haastava kuin yo-tutkinto. Nää kaksois tutkinnot on ihan naurettavaa pätemistä. Kumpikin vaan kärsii, mieluummin tekee toisen kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Olisihan se valtava pettymys, jos ei lukiota kävisi. Sitten saa opiskella tai tehdä ihan mitä haluaa, vaikka sitten opiskella itselle joku käsityöläisammatti. Peruskoulussa jää tuo yleissivitys kuitenkin vielä hyvin ohueksi ja onhan esimerkiksi kielijäkin hyvä opiskella peruskoulun jälkeen vielä ihan kunnolla.

Lukion käymättömyys myös hankaloittaa, jos myöhemmällä iällä haluaakin opiskella lisää tai vaihtaa uraa.

Toisen asteen perustutkintoon kuuluu ammattietiikka. Toisen asteen perustutkinnon käyneelle avautuu mahdollisuus päästä lukemaan ammattikorkeakouluun. Ohessa voi halutessaan suorittaa iltalukiossa lukuaineita, jotta saa todistuksen, ei vaadi kirjoituksia. Maailma on avoin kaikille.

Toivon, että lapseni löytää suunnan,joka kiinnostaa ja innostaa häntä itseä. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa ja vaihtaa voi myöhemminkin. Nuorella, jolla peruskoulun käynti tökkii mm luokan levottomuuden, kiusaamisen ja opettajien toimien tai toimimattomuuksien vuoksi, motivaatio on heikko, niin sitä suuremmalla syyllä vanhemman tehtävä on kannustaa löytämään suunnan, joka innostaa, ei suinkaan päsmäröidä joillakin ummehtuneilla asenteilla. Vaatii toki aikuiselta taitoa suodattaa omat asenteet, mutta hei, sitä aikuisena ja vanhempana oleminen juuri tarkoittaa, että osaa antaa tukea ja tilaa, ilman, että koittaa elää lapsen elämää hänen puolesta.

Ei mitään väliä. Itse olen maisteri, mieheni käynyt amiksen.

Jos ei peruskoulun jälkeen ole ihan varma mitä haluaa ja lukiossa voisi pärjätä, suosittelisin lukiota, että saa aikaa miettiä mitä haluaa.