Mitä peruskoulun uskonnossa opetetaan joka viikko yhdeksän vuoden ajan?
Tällaista mietin tänään. Varmaan ev. lut. uskonnon joitain keskeisiä opinkappaleita ja tapoja ja varmaan jokin määrä muistakin pääuskonnoista perustietoja. Mutta miten asiaa riittää yhdeksän vuoden ajaksi joka viikolle? Eikö nuo olisi vuodessa käyty läpi? Tietääkö joku millä tiedolla tuo yhdeksän vuotta täytetään?
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonto ja ruotsi ovat turhimmat oppiaineet. Uskontoa kyllä sen verran pitää opettaa, että ymmärtää että on eri uskontoja, voi sisältyä vaikka yhteiskuntaoppiin, esim. aine nimellä historia, yhteiskuntaoppi ja maailman uskonnot. Muuten sen opetus ei kuulu pakolliseksi kouluihin.
Minusta uskonto nimenomaan ei ole ollenkaan turha oppiaine nykyaikana, kun eihän kodeissa lapsille enää opeteta oikeaa ja väärää, niin pakkohan se on sitten koulun hoitaa.
Ei ole koulun pakko tehdä sellasia koska koululla ei ole mm. valtaa antaa kurinpito toimia. Valtion pitäisi alkaa jakamaan sanktioita vanhemmille kasvatuksen laimilyömisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy siihen, että kaikki lapset ei ole et:ssä? Eikö et olisi ihan riittävä katsaus tasapuolisesti kaikkiin uskontoihin?
Älä vastaa koska laki vaan miksi on sellainen laki.Koska osa ihan oikeasti haluaa sitä uskonnon opetusta. Ei ole laillista eikä muutenkaan oikein kieltää ihmisiltä oikeutta omaan uskontoonsa. Ne, jotka eivät halua uskonnon opetusta, eivät liitä lastaan kirkkoon ja saavat lapselleen sitä et-opetusta. Mikä tässä systeemissä on niin vaikeaa, että sitä vastaan pitää tapella?
Vaikea ymmärtää on sitä että miksi omaa uskontoa pitäisi opiskella kouluajalla. Halukkaat voivat opiskella sitä vapaa-ajalla eli koulun jälkeen tai viikonloppuisin.
Uskovaisena olen samaa mieltä. Vaikka sunnuntaina voi mennä lapsi johonkin raamattu kerhoon ja koulussa voitais enemmän painottua yleissivistykseen mihin muut uskoo ja muiden tapoihin. Sivistys ja rauha kulkee käsi kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy siihen, että kaikki lapset ei ole et:ssä? Eikö et olisi ihan riittävä katsaus tasapuolisesti kaikkiin uskontoihin?
Älä vastaa koska laki vaan miksi on sellainen laki.Koska osa ihan oikeasti haluaa sitä uskonnon opetusta. Ei ole laillista eikä muutenkaan oikein kieltää ihmisiltä oikeutta omaan uskontoonsa. Ne, jotka eivät halua uskonnon opetusta, eivät liitä lastaan kirkkoon ja saavat lapselleen sitä et-opetusta. Mikä tässä systeemissä on niin vaikeaa, että sitä vastaan pitää tapella?
Vaikea ymmärtää on sitä että miksi omaa uskontoa pitäisi opiskella kouluajalla. Halukkaat voivat opiskella sitä vapaa-ajalla eli koulun jälkeen tai viikonloppuisin.
Siksi, että haluttomienkin pitää saada siitä jonkinlainen käsitys, siinä missä muistakin tärkeimmistä uskonnoista.
Miksi juuri uskonnon pitäisi olla se asia, jota ei opeteta? Yhtä laillahan voisi sanoa, että miksi opettaa kotitaloutta? Jokainen voi opetella kotonaan tekemään kotityöt. Tai musiikkia: Voihan sitä laulaa omalla ajallaan, ja kuunnella radiota. Äidinkielensäkin ihminen oppii kotonaan, joten mitä suotta sitä enää koulussa opetetaan.
Aloittaja löytää kysymykseensä parhaiten vastauksen tutustumalla peruskoulun opetussuunnitelmaan. Se on aikamoinen järkäle, mutta hakemalla sanalla "uskonto" löytää lopulta nimenomaan uskonnonopetusta eri vuosiluokilla koskevat kohdat. Tässä linkki: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetuss…
Muiden kirjoittajien muisteluihin ei sikäli ole luottamista, että opetuksen sisältö on ajan myötä muuttunut. Ei nykyään enää opeteta tasan niitä asioita mitä vaikka joskus 90-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse aina ollut hyvä oppilas lukuaineissa, peruskoulun päättötodistuksessa lukuaineiden ka oli 9,6. En siis ole nukkunut koulussa. Minua ihan oikeasti hämmentää miksi en muista uskonnontuntien sisällöistä yhtään mitään koko peruskoulun ajalta. Ap
Alaluokilla luettiin Raamatun kertomuksia, jotka ovat olennainen osa länsimaista kulttuurihistoriaa. Vaikuttaneet mm. taiteeseen ja musiikkiin. Yläasteella käsiteltiin myös suomalaiset herätysliikkeet, vaikka joku rehnqvistiläisyys kyllä jäi hieman epämääräiseksi muistikuvaksi. Lukiossa tuli juutalaiskristillinen etiikka ym. filosofiset kysymykset, mutta sitähän tässä ei kysytty.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse aina ollut hyvä oppilas lukuaineissa, peruskoulun päättötodistuksessa lukuaineiden ka oli 9,6. En siis ole nukkunut koulussa. Minua ihan oikeasti hämmentää miksi en muista uskonnontuntien sisällöistä yhtään mitään koko peruskoulun ajalta. Ap
Onkohan teille opetettu ihan se kaikki mitä piti? Milloin olet ollut peruskoulussa?
Sivumennen sanottuna minulla oli suunnilleen yhtä hyvä lukuaineiden keskiarvo, enkä muista kouluopetuksista juuri mitään. Nukuin kyllä toisinaan tunneilla, mutta osaanhan lukea, ja meidän aikaan oli vielä koulukirjoja olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnon tunneilla opetetaan todella monenlaisia asioita. Voidaan käsitellä esimerkiksi sitä, mikä perhe on tai että miten toisia ihmisiä ilahdutetaan.
Miksi nämä pitää kytkeä kristinuskoon?
Vierailija kirjoitti:
Uskonto on mm. historiaa.
Miksi historiaa ei opeteta historiana? Miksi siihen sekoitetaan satuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy siihen, että kaikki lapset ei ole et:ssä? Eikö et olisi ihan riittävä katsaus tasapuolisesti kaikkiin uskontoihin?
Älä vastaa koska laki vaan miksi on sellainen laki.Koska osa ihan oikeasti haluaa sitä uskonnon opetusta. Ei ole laillista eikä muutenkaan oikein kieltää ihmisiltä oikeutta omaan uskontoonsa. Ne, jotka eivät halua uskonnon opetusta, eivät liitä lastaan kirkkoon ja saavat lapselleen sitä et-opetusta. Mikä tässä systeemissä on niin vaikeaa, että sitä vastaan pitää tapella?
Vaikea ymmärtää on sitä että miksi omaa uskontoa pitäisi opiskella kouluajalla. Halukkaat voivat opiskella sitä vapaa-ajalla eli koulun jälkeen tai viikonloppuisin.
Monella tavalla vielä valtiota ja kirkkoa ei ole erotettu, eikä kytköstä myös tuoda kovin avoimesti esille, eikä sille ole perustetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonto on mm. historiaa.
Miksi historiaa ei opeteta historiana? Miksi siihen sekoitetaan satuja?
Se on osa historiaa, miten ihmiset ovat uskoneet ja millaiset vaikuttimet heidän tekojaan ovat ohjanneet.
Historiassa yksi läpikäyvimpiä teemoja on ollut ihmisen taipumus jakaa toisiaan "meihin" ja "muihin", ja näiden ryhmien välinen kanssakäyminen ja konfliktit. Ja uskonto on ollut kautta aikain yksi merkittävä jakoperuste.
Kaltaisellasi uskontoallergikolla on puutteellinen kyky ymmärtää ihmisiä, ihmiskuntaa ja sen historiaa. Uskonnon merkityksen nähdäkseen ei itse tarvitse olla mikään uskovainen myöskään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy siihen, että kaikki lapset ei ole et:ssä? Eikö et olisi ihan riittävä katsaus tasapuolisesti kaikkiin uskontoihin?
Älä vastaa koska laki vaan miksi on sellainen laki.Syy on sama kuin syy sille, että ortodoksilapsi saa opetusta ortodoksisessa uskonnossa ja islamilainen lapsi islamin opissa jne. Jokaiselle sitä uskontoa, johon vanhemmat ovat lapsen halunneet liittää. Se nimenomaan ei ole tasapuolista, jos kaikki pakotetaan vakaumuksettomaan oppiin oman vakaumuksensa vastaisesti. Uskontohan on vapaavalintainen aine siinä mielessä, että jättämällä lapsen kastamatta, valitsee uskonnottoman opetuksen. Siinä on ihan tarpeeksi tasa-arvoa.
Juuri tämähän on aivan tärähtänyt tapa toimia eikä kukaan voisi vakavalla naamalla edes ehdottaisi vastaavaa minkään muun oppiaineen suhteen.
Ei historiassa tai yhteiskuntaopissa karsinoida lapsia eri ryhmiin eri opetussisällöillä vanhempien poliittisen vakaumuksen perusteella. Ei kuvaamataidossa opeteta ensisijaisesti vanhempien arvostamia taidesuuntauksia tai musiikissa vanhemmille mieluisia tyylilajeja. Kreationistien kakaratkin joutuvat vakaumuksensa vastaisesti opiskelemaan ihan oikeaa biologiaa.
No enimmäkseen täyttä liipalaapaa. Uskonnon opetusta ei ehkä otettu kovin vakavasti. Yläasteella oli vain semmoinen "hauska" ope, joka heitti kokoajan vitsejä. Muttei puhunut paljoakaan uskonnosta.
Lukiossa oli sitten jo syvempää opiskelua jostain apostolien teoista ym. Ehkä vähän liiankin vaativaa suhteessa siihen tasoon mikä aiemmin oli ollut.
No uskonto on ollut aina inhokki aineeni koulussa. Vaikka vanhempani ovat uskonnollisia ja itsekin koen olevani. Olen lueskellut paljon Raamattua lähinnä huvikseni. Ja lapsena lasten kuvitettuja kirjoja Raamatun kertomuksista.
Mitään perusjuttuja en osaa enkä ole edes käynyt rippikoulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alakoulun uskonnonkirjojen sisältöjä:
https://indd.adobe.com/view/21c5278f-12f7-4e0e-8fa7-f2bbb762f540
https://indd.adobe.com/view/4a0ef206-8b93-446d-a010-dabf57781482
https://indd.adobe.com/view/63c73a40-b621-43e0-9994-2aa50ece2b6c
https://indd.adobe.com/view/f6b9edfc-544d-4fea-b450-07d7c592977b
https://indd.adobe.com/view/bfd9b08e-9f86-435d-b906-27ed62e0c55f
https://indd.adobe.com/view/15d5313d-4a32-4c88-adb8-9e43a860c541
Eli kuten näkyy, niin ensimmäisillä luokilla tutustaan uskontoon aika yleisellä tasolla, sitten ylemmillä luokilla tutustutaan jo etiikkaan, vanhaan ja uuteen testamenttiin, opetellaan vähän kirkkotietoutta ja kirkkovuoden juhlia, sitten 5-6 luokalla opiskellaan kirkkohistoriaa, uskontotietoa (myös muista uskonnoista) sekä etiikkaa vähän käsitteellisemmällä tasolla.
Tässä näkyy esim. kutosluokan tehtäväkirjaa
https://indd.adobe.com/view/cf3ea903-eb59-4602-a7bb-5e8878c6074f
Opetellaan siis mm. mitä Raamatun eettiset ohjeet opettavat ihmisarvosta tai mitä luterilainen kirkko opettaa moraalista.
Eli edelleen uskonnonopetukset painottuu kristinuskoon?
Riippuu siitä, mitä uskontoa opetetaan.
Uskonnonopetushan on eriytetty oppilaan uskontokunnan mukaan, mikäli on niin paljon samaa uskontoa tunnustavia oppilaita, että saadaan koottua heistä opetusryhmä.
Mutta kyllä ymmärtäisin, että kun eletään Suomessa, jossa kristinusko edelleen on valtauskonto ja jossa sillä on ollut uskonnoista suurin vaikutus kulttuuriin, sitä juuri painotetaan. Aivain kuten maantiedossa on Suomen maantietoa enemmän kuin muiden maiden, ja historiassa enemmän Suomen historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on syy siihen, että kaikki lapset ei ole et:ssä? Eikö et olisi ihan riittävä katsaus tasapuolisesti kaikkiin uskontoihin?
Älä vastaa koska laki vaan miksi on sellainen laki.Koska osa ihan oikeasti haluaa sitä uskonnon opetusta. Ei ole laillista eikä muutenkaan oikein kieltää ihmisiltä oikeutta omaan uskontoonsa. Ne, jotka eivät halua uskonnon opetusta, eivät liitä lastaan kirkkoon ja saavat lapselleen sitä et-opetusta. Mikä tässä systeemissä on niin vaikeaa, että sitä vastaan pitää tapella?
Vaikea ymmärtää on sitä että miksi omaa uskontoa pitäisi opiskella kouluajalla. Halukkaat voivat opiskella sitä vapaa-ajalla eli koulun jälkeen tai viikonloppuisin.
Siksi, että haluttomienkin pitää saada siitä jonkinlainen käsitys, siinä missä muistakin tärkeimmistä uskonnoista.
Miksi juuri uskonnon pitäisi olla se asia, jota ei opeteta? Yhtä laillahan voisi sanoa, että miksi opettaa kotitaloutta? Jokainen voi opetella kotonaan tekemään kotityöt. Tai musiikkia: Voihan sitä laulaa omalla ajallaan, ja kuunnella radiota. Äidinkielensäkin ihminen oppii kotonaan, joten mitä suotta sitä enää koulussa opetetaan.
No voi sitä sivuuttaa nopeasti mutta ei mitään järkeä yli 9 vuotta opettaa kun moni kuitenkin menee rippikouluun rahan perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alakoulun uskonnonkirjojen sisältöjä:
https://indd.adobe.com/view/21c5278f-12f7-4e0e-8fa7-f2bbb762f540
https://indd.adobe.com/view/4a0ef206-8b93-446d-a010-dabf57781482
https://indd.adobe.com/view/63c73a40-b621-43e0-9994-2aa50ece2b6c
https://indd.adobe.com/view/f6b9edfc-544d-4fea-b450-07d7c592977b
https://indd.adobe.com/view/bfd9b08e-9f86-435d-b906-27ed62e0c55f
https://indd.adobe.com/view/15d5313d-4a32-4c88-adb8-9e43a860c541
Eli kuten näkyy, niin ensimmäisillä luokilla tutustaan uskontoon aika yleisellä tasolla, sitten ylemmillä luokilla tutustutaan jo etiikkaan, vanhaan ja uuteen testamenttiin, opetellaan vähän kirkkotietoutta ja kirkkovuoden juhlia, sitten 5-6 luokalla opiskellaan kirkkohistoriaa, uskontotietoa (myös muista uskonnoista) sekä etiikkaa vähän käsitteellisemmällä tasolla.
Tässä näkyy esim. kutosluokan tehtäväkirjaa
https://indd.adobe.com/view/cf3ea903-eb59-4602-a7bb-5e8878c6074f
Opetellaan siis mm. mitä Raamatun eettiset ohjeet opettavat ihmisarvosta tai mitä luterilainen kirkko opettaa moraalista.
Eli edelleen uskonnonopetukset painottuu kristinuskoon?
Riippuu siitä, mitä uskontoa opetetaan.
Uskonnonopetushan on eriytetty oppilaan uskontokunnan mukaan, mikäli on niin paljon samaa uskontoa tunnustavia oppilaita, että saadaan koottua heistä opetusryhmä.
Mutta kyllä ymmärtäisin, että kun eletään Suomessa, jossa kristinusko edelleen on valtauskonto ja jossa sillä on ollut uskonnoista suurin vaikutus kulttuuriin, sitä juuri painotetaan. Aivain kuten maantiedossa on Suomen maantietoa enemmän kuin muiden maiden, ja historiassa enemmän Suomen historiaa.
Tämä takaa erittäin hyvin sen ettei kyetä myöhemmällä iällä ymmärtämään muita jotka ovat eri uskonto kunnasta tai eri maasta.
Siellä opetetaan mielikuvitusolennon palvontaa.
Meillä oli ala-asteella tunnustuksellista uskonnonopetusta. Tunti alkoi virrellä ja rukouksiakin oli. Paljon ihmissuhdejuttuja miten pitää olla hyvä lähimmäinen. Sitten Jeesuksen elämän tapahtumia ja opetuksia, joka oli kyllä yleissivistävää. Vieraista uskonnoista opeteltiin ja tehtiin esitelmät. Minä tein buddhalaisuudesta. Ala-asteella kansalaistaito oli tylsin aine, joten siitä minulla epäluulo elämänkatsomusoppiinkin: uudet maailmoja syleilevät oppiaineet menevät helposti plörinäksi.
Yläasteella ja lukiossa luettiin kirkkohistoriaa Paavalista ym. ja opeteltiin kristinuskon eri suuntauksista ja herätysliikkeistä. Oli myös kurssi maailmanuskonnoista. Silloin isona uskonto oli aika tylsää kuten hyvin moni muukin oppiaine. Mm. maantieto ja englanti olivat myös rutisevan kuivia, vaikka ala-asteella ok. Osittain opettajakohtaistakin.
Uskonnonopetuksella on kaksi merkitystä. Yleissivistykseen ja kulttuurihistoriaan kuuluu tietää näitä juttuja. Toisaalta uskonnonopetus vie uskonnosta jännittävyyden ja ehkäisee siten hihhuloimista ja oikea tieto rokottaa huijarisaarnaajia vastaan. Ainakin hyödyllisempää kuin pitsinvirkkuun ja koripallon sääntöjen opettelu.
Nykyäänhän uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista. En sitten tiedä mitä vaikuttaa. Meillä jossain vaiheessa järjestäjät saivat päättää aloitusvirren ja kirjoittaa virren numeron liitutaululle valmiiksi. Se oli kovin hauskaa. Viikosta toiseen. Veisattiin vanhan virsikirjan virttä "Vieraalla maalla kaukana". Sitten välillä "Murhemielin kyynelöiden oppilasta kaksi käy". Ja taas "Vieraalla maalla". Jos oli joku eri numero, niin kaikki heti selaamaan että mikä kumma nyt. Opettaja säesti harmoonilla. Virsien suosio perustui lähinnä säveleen.
Tutkimusten mukaan yllättävään vähään vaikka yleisesti luullaan että uskonnot aiheuttaa sotia. Taisi olla 2% luokkaa.