Mitä peruskoulun uskonnossa opetetaan joka viikko yhdeksän vuoden ajan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan hyvä aihe. Onko uskonto niin merkittävä osa ihmistä, että sitä pitää noin paljon koulussa opettaa?

No onhan se yksi tapa opettaa ymmärtämään muita kulttuureja ja myöskin omaansa. Saisi vaan muiden uskontojen osuus opetuksesta olla isompi, kun kuitenkin ala-aste käsitellään melkein pelkästään kristinuskoa/luterilaisuutta.

Älä kuulu kirkkoon niin ei tarvitse opiskella kristinuskoa noin laajasti. Ihmeellisen vaikeaa tajuta, että se uskonto ei ole pakollinen aine. 

Ihme tulkinta kommenttiini. En mä edes kuulu kirkkoon enkä usko jumaliin. Lähinnä voisin ajatella buddhalaisuutta, koska ne ei palvo mitään jumalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan hyvä aihe. Onko uskonto niin merkittävä osa ihmistä, että sitä pitää noin paljon koulussa opettaa?

Jos ihminen kuuluu kirkkoon, silloin oletus on, että uskonto on hänelle tärkeää. Jokainenhan voi ihan itse valita liittääkö lapsensa kirkkoon ja sitä kautta uskonnon opetukseen vai ei. Toki uskonnon opetus perustuu Suomen lakiin, ei uskonnon rooliin ihmisen elämässä. Lain mukaan jokaisella on oikeus saada opetusta sen uskontokunnan mukaan, johon kuuluu. Siksi kaikki lapset eivät ole siellä ev.lut. uskonnon tunneilla, vaan osa käy ortodoksiopetuksessa, osa islamin opetuksessa, osa et:ssä jne. jne. 

Eihän ole mitään tuollaista oletusta. Vaan päinvastoin, suuri osa kirkkoon kuuluvista kuuluu kirkkoon vain tavan vuoksi eikä uskonto ole heille mitenkään merkityksellinen asia.

No se on sitten heidän valintansa. Joka tapauksessa homma menee niin, että ev.lut. kirkkoon kuuluminen on koululle viesti, että haluat lapsesi saavan ev.lut opetusta. 

Mun lapset oli uskontotunneilla, vaikka eivät kuulu kirkkoon. Sivistävää ja historiaa, valtion pääuskonto.

Alakoulun uskonnonkirjojen sisältöjä:

https://indd.adobe.com/view/21c5278f-12f7-4e0e-8fa7-f2bbb762f540

https://indd.adobe.com/view/4a0ef206-8b93-446d-a010-dabf57781482

https://indd.adobe.com/view/63c73a40-b621-43e0-9994-2aa50ece2b6c

https://indd.adobe.com/view/f6b9edfc-544d-4fea-b450-07d7c592977b

https://indd.adobe.com/view/bfd9b08e-9f86-435d-b906-27ed62e0c55f

https://indd.adobe.com/view/15d5313d-4a32-4c88-adb8-9e43a860c541

Eli kuten näkyy, niin ensimmäisillä luokilla tutustaan uskontoon aika yleisellä tasolla, sitten ylemmillä luokilla tutustutaan jo etiikkaan, vanhaan ja uuteen testamenttiin, opetellaan vähän kirkkotietoutta ja kirkkovuoden juhlia, sitten 5-6 luokalla opiskellaan kirkkohistoriaa, uskontotietoa (myös muista uskonnoista) sekä etiikkaa vähän käsitteellisemmällä tasolla.

Tässä näkyy esim. kutosluokan tehtäväkirjaa

https://indd.adobe.com/view/cf3ea903-eb59-4602-a7bb-5e8878c6074f

Opetellaan siis mm. mitä Raamatun eettiset ohjeet opettavat ihmisarvosta tai mitä luterilainen kirkko opettaa moraalista.

Vierailija kirjoitti:

Muistan itse, kun aloitin koulun vuonna 2000, että alakoulussa lähinnä opeteltiin jotain kirkon pyhäpäiviä ja käsiteltiin niihin liittyviä juttuja. Samoin laulettiin uskonnollisia lauluja kuten yhtä mieleen jäänyttä "on poika syntynyt maailmaan, tulkaa laulamaan" jne. Nimi hukassa. Muuten emme juuri tehneet muuta. Alakoulun lopussa muutto ja en muista ihmeellisesti oikeastaan mitään niiden vuosien opetuksesta. Yläkoulussa taas opiskeltiin varmasti tarkemmin maailman uskontoja ja niihin liittyviä tapoja. Kävimme myös luonnonuskontoja läpi, mistä muistan esim bororo heimon. Kiinnostuin tästä ja katselin niiden miesten maalattuja kasvoja. Oli minusta mielenkiintoista. Tykkäsin siitä, kun käytiin maailmaa läpi uskonnon myötä. Meillä oli myös kiva opettaja ja sain arvosanaksi 10 melko pienellä vaivalla. Oli minusta kivan leppoisa aine.

Lukiossa suoritin myös kaikki uskonnon kurssit. Oli kurssivajetta itselläni ja tein niitä kursseja itsenäisestikin. Siihen riitti esim kun kirjoitti 10 esseetä eri aiheista kuten jonkun uskonnon tavoista. Näin nuo jutut jäivät mieleeni. Kirjoittaa en uskontoa voinut, kun meni silloin bilsan tai terveystiedon kanssa samalle päivälle. Harmitti se, kun olisin voinut ilman lukemattakin kokeilla, kun jäi kursseilta hyvin asiat mieleen. Ei kaikkea tarvi minusta ottaa liian vakavasti. Oli helppo aine ja ihan kiinnostava minusta. Tosin itseä kiinnostaa myös historia paljon ja uskonto liittyy historiaan läheisesti.

Ilouutinen on tuo laulu, jonka nimeä et muistanut.

Uskonto ja ruotsi ovat turhimmat oppiaineet. Uskontoa kyllä sen verran pitää opettaa, että ymmärtää että on eri uskontoja, voi sisältyä vaikka yhteiskuntaoppiin, esim. aine nimellä historia, yhteiskuntaoppi ja maailman uskonnot. Muuten sen opetus ei kuulu pakolliseksi kouluihin. 

Peruskouluista pitäisi poistaa uskonnon opetus kokonaan. Yhden historian kurssin voisi opettaa ihan vain siksi että junnut osaisivat yhdistää uskonnot kaikkeen siihen kauheuteen mitä uskontojen nojalla on tehty.

Miksi et lue asiaa opetussuunnitelmasta? Siellä se lukee mitä minäkin vuonna käsitellään. Opsit löytyy netistä.

Vierailija kirjoitti:

Uskonto ja ruotsi ovat turhimmat oppiaineet. Uskontoa kyllä sen verran pitää opettaa, että ymmärtää että on eri uskontoja, voi sisältyä vaikka yhteiskuntaoppiin, esim. aine nimellä historia, yhteiskuntaoppi ja maailman uskonnot. Muuten sen opetus ei kuulu pakolliseksi kouluihin. 

Minusta uskonto nimenomaan ei ole ollenkaan turha oppiaine nykyaikana, kun eihän kodeissa lapsille enää opeteta oikeaa ja väärää, niin pakkohan se on sitten koulun hoitaa.

Ala-asteella ainakin käytiin joka hemmetin vuosi kirkkovuoden tapahtumat. Muistan kyseeenalaistaneeni sitä jo silloin, että mikähän järki.

Lapseni on ET-opetuksessa ja aika diipadaapaa sielläkin opetetaan. Minusta uskonnon ja ET:n voisi molemmat jättää pois opetussuunnitelmasta ja ottaa tilalle vaikka lisää matikkaa tai kieliä.

Vierailija kirjoitti:

Oma lapseni ei lle vielä kouluiässä, mutta kun menee kouluun niin menee et:n tunneille. Asumme pk-seudulla. Tuli vain mieleen, että onkohan uskonnon tunneille osallistuvat täällä vähemmistö. Ap

Ei välttämättä. Itsekin elän sellaisessa kuplassa, jossa oikein kukaan ei kuulu kirkkoon. Niin vaan lapsen mennessä kouluun, hän oli vähemmistössä ET-ryhmässä. Asutaan ihan pk-seudun rajalla kehyskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskonnonopetusta on yläasteella yksi tunti viikossa. 7. Luokalla tulevan maailmanuskonnot , 8.-luokalla kristillisen kirkon vaiheet ja ysillä etiikka ja moraali. Minkä jättäisin pois. Kyllä ihmisen pitää tietää omasta kulttuuriperimästään ja siitä miten muualla toimitaan. Uskontojen merkitys maailmassa ei ainakaan vähene, vaikka se länsimaiden kristinuskon osalta näyttääkin siltä.

Mun mielestä etiikka on just järkevintä, kun siinä oppilaat saavat itse miettiä, mikä on oikein ja mikä väärin. Ja harvoin mikään on mustavalkoisesti kumpaakaan. Opettavaista kuin mikä.

Minusta nämä alkaa olla kasvatus asioita jotka tulee kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Uskonnonopetusta on yläasteella yksi tunti viikossa. 7. Luokalla tulevan maailmanuskonnot , 8.-luokalla kristillisen kirkon vaiheet ja ysillä etiikka ja moraali. Minkä jättäisin pois. Kyllä ihmisen pitää tietää omasta kulttuuriperimästään ja siitä miten muualla toimitaan. Uskontojen merkitys maailmassa ei ainakaan vähene, vaikka se länsimaiden kristinuskon osalta näyttääkin siltä.

Kristinuskoa voisi vähentää koska rippikoulu on monella lisäksi tietoa saa paljon helpommin kuin esim. juutalaisuudesta missä se on joko englanniksi tai hepreaksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen opettanut joskus uskontoa yläkoulussa. Seiskalla kerrataan maailman uskonnot, jotka ovat olleet just kutosella. Kasilla käydään Jeesus ja kristinuskon leviäminen ja kaikenmaailman kirkkokunnat. Ysillä etiikkaa, joka on järkevää. Alakoulussa ussassa on ihan hirveän paljon Jeesus-juttuja. Kamalinta on se, että yläkouluun tullessa kukaan ei ole alakoulussa sanonut oppilaille, etteivät tarinat ole totta. Ainakin meidän koulussa uskontoa siis opetetaan alakoulussa tunnustuksellisesti, vaikka ei saisi. Koko höskän saisi todellakin puristettua muutamaan vuoteen, mitä ap jo epäilikin.

Eikö olisi järkevintä perehtyä maailman uskontoihin ihan kunnolla tuo 3 vuotta niin rasismikin vähenisi?

Vierailija kirjoitti:

Uskonnon opetus on aika arkielämään sidottua nykyään. Useampi oppitunti voidaan siis sitoa siihen, mitä tarkoittaa esim. "tee toiselle niinkuin itsellesikin toivottaisiin tehtävän". Ei se kovin tunnustuksellista ole. Muut uskonnot opetellaan myös.

Yllättävän monet suomalaisten tavat käyttäytyä ja ajatella perustuu kristinuskon oppeihin, koska siihen on täällä kasvettu.

Itse muistan kyllä, että yksi oppivuosi (vai lukukausi) kului kymmeneen käskyyn. Mietittiin, mitä ne pitää sisällään. Eli on kyllä siten tunnustavaa. Toinen vuosi ehkä isämeidän rukoukseen. Nyt kun yläkoululaisen oppisisältöjä seuraan, on kyllä vain yleissivistystä maailman uskonnoista. Alakoulussa enemmän sitä omaa valittua uskontoa.

Kaikki lapseni, jotka ovat kyllä yleisesti koulussa hyvin pärjääviä, ovat kyllä aina ilmaisseet uskonnon epämieluisaksi oppiaineeksi. En tiedä miksi. Minusta ollut oikein hyvät aiheet tentata ennen kokeita.

"kohtele lähimmäistäsi kuten toivoisit hänen kohtelevan sinua" on juutalaisten toora kiteytettynä jota jeesus siteerasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

43: ET vaikuttaa todella järkevältä uskonnonopetukseen verrattuna. Sitä voisi, suorastaan tulisi, opettaa kaikille.

Minusta on kyllä ihan järkevää, että luterilainen tietää enemmän luterilaisuudesta, ortodoksi ortodoksikirkosta ja muslimi islamista. Yhteisessä katsomusaineessa ei joko päästä pureutumaan kovin syvälle tai sitten mennään enemistön eli ev. lutin ehdoilla.

Ja miksi se on oleellista? Siksi ettei opetus luisu kokonaan uskonnollisille yhteisöille tai kodeille. Ei se muuten haittaisi, mutta entä jos sitä harrastaa joku vaarallinen lahko?

Jos halutaan vähentää vastakkain asettelua olisi ihan hyödyllistä tuntea muidenkin uskontoja jottei käy kuten minulle että kuulen vasta 30 vuotiaana muslimilta että jeesus on myös heidän messias eikä vain kristittyjen.

Ja olen käynyt 9 vuotta uskonto tunteja+rippileiri+10 luokka.

m32

Vierailija kirjoitti:

Minun muistikuvieni mukaan ala-asteen uskonto oli 80-90-luvulla pelkkiä jeesustarinoita ja raamatun pätkiä.

Samaa muistelen ja se selittää muiden uskontoihin kohdistuneet ennakkoluulot myös politiikassa. Tieto on ennakkoluulojen pahin vihollinen.

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa opetussuunnitelmasta, niin ei tarvi arpoa. KVG.

Linkkiä 90-luvun varkauden ala-asteen opetussuunnitelmaan, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihan hyvä aihe. Onko uskonto niin merkittävä osa ihmistä, että sitä pitää noin paljon koulussa opettaa?

Jos ihminen kuuluu kirkkoon, silloin oletus on, että uskonto on hänelle tärkeää. Jokainenhan voi ihan itse valita liittääkö lapsensa kirkkoon ja sitä kautta uskonnon opetukseen vai ei. Toki uskonnon opetus perustuu Suomen lakiin, ei uskonnon rooliin ihmisen elämässä. Lain mukaan jokaisella on oikeus saada opetusta sen uskontokunnan mukaan, johon kuuluu. Siksi kaikki lapset eivät ole siellä ev.lut. uskonnon tunneilla, vaan osa käy ortodoksiopetuksessa, osa islamin opetuksessa, osa et:ssä jne. jne. 

Eihän ole mitään tuollaista oletusta. Vaan päinvastoin, suuri osa kirkkoon kuuluvista kuuluu kirkkoon vain tavan vuoksi eikä uskonto ole heille mitenkään merkityksellinen asia.

Kirkon palvelujen vuoksi ei tavan vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on syy siihen, että kaikki lapset ei ole et:ssä? Eikö et olisi ihan riittävä katsaus tasapuolisesti kaikkiin uskontoihin?

Älä vastaa koska laki vaan miksi on sellainen laki.

Vastaan kuitenkin, koska laki. Se, kun on ainut syy sille, miksi on erikseen uskonnon opetusta. 

Niin niin, mutta miksi on sellainen laki. Miksi sitä lakia ei ole muutettu. Mikä taho haluaa että on sellainen laki.

Se taho, joka kunnioittaa ihmisen oikeutta omaan uskonnolliseen vakaumukseensa. Kutsutaan tasa-arvoksi ja suvaitsevaisuudeksi. Perustuu lakiin, joka kieltää syrjinnän. 

Aivan totta mutta uskonnonharjoittaminen on eri asia kuin aiheen opettaminen oppiaineena. Miksi meillä ei ole muita uskontoja oppiaineina jos halutaan vedota tuohon tasa-arvoon?

Vierailija kirjoitti:

Alakoulun uskonnonkirjojen sisältöjä:

https://indd.adobe.com/view/21c5278f-12f7-4e0e-8fa7-f2bbb762f540

https://indd.adobe.com/view/4a0ef206-8b93-446d-a010-dabf57781482

https://indd.adobe.com/view/63c73a40-b621-43e0-9994-2aa50ece2b6c

https://indd.adobe.com/view/f6b9edfc-544d-4fea-b450-07d7c592977b

https://indd.adobe.com/view/bfd9b08e-9f86-435d-b906-27ed62e0c55f

https://indd.adobe.com/view/15d5313d-4a32-4c88-adb8-9e43a860c541

Eli kuten näkyy, niin ensimmäisillä luokilla tutustaan uskontoon aika yleisellä tasolla, sitten ylemmillä luokilla tutustutaan jo etiikkaan, vanhaan ja uuteen testamenttiin, opetellaan vähän kirkkotietoutta ja kirkkovuoden juhlia, sitten 5-6 luokalla opiskellaan kirkkohistoriaa, uskontotietoa (myös muista uskonnoista) sekä etiikkaa vähän käsitteellisemmällä tasolla.

Tässä näkyy esim. kutosluokan tehtäväkirjaa

https://indd.adobe.com/view/cf3ea903-eb59-4602-a7bb-5e8878c6074f

Opetellaan siis mm. mitä Raamatun eettiset ohjeet opettavat ihmisarvosta tai mitä luterilainen kirkko opettaa moraalista.

Eli edelleen uskonnonopetukset painottuu kristinuskoon?