Koska tuli tämä, että lasten vanhempia uhkaillaan vähän väliä lastensuojeluilmoituksella?
Esim. neuvolassa, koulussa ja terkkarissa on nykyään koko ajan, että jos ette tee niin tai näin niin teemme lastensuojeluilmoituksen.
Koska tämä oikein tuli käytännöksi? En muista, että ainakaan 90-luvulla kukaan olisi puhunut lastensuojeluilmoituksista mitään.
Kommentit (929)
Vierailija kirjoitti:
Miten täysin omatunnottomat ja lapsettomat (lesbot?) voivat olla muka lastensuojelijoita??Näin ainakin täällä pohjoisessa "valkeassa" kaupungissa.
Järki hyvä älä jätä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Mä ymmärrän tämän kyllä. Ja mun mielestä lastensuojelu on ehdottomasti tarpeen.
Mutta miksi pitää varmuuden varalta kysellä jostain äidin henkisestä voinnista, lasten mustelmista tms päiväkodilta tai koulusta? Kun sieltä tulee kyllä se ilmoitus jos ovat huolissaan.
Ongelmahan ei ole se soitto, vaan se selvitystyö mikä on nöyryyttävä. Sen lisäksi siis, että sillä ilmoituksella sua syytetään huonoksi vanhemmaksi. Ks sun lista: kuka vanhempi haluaa olla epäiltynä väkivallasta, rikollisuudesta, mt-ongelmista, kaltoinkohtelusta tms syyttäsuotta?
No yleensä sitä kysellään vaan miten sil kakaralla menee, ei mitään kauhean yksityiskohtaista. On myös täysi harhaluulo, että kaikki instanssit tekevät ilmoituksen, kun pitäisi. Ja jos epäillään, että lapsella on joku hätä nii vanhemman trauma on ihan sama. Teillä ei oikeastaan ole tietoakaan siitä millaisissa paikoissa ja tilanteissa osa lapsista elää.
Nim. Joskus sosiaalipäivystyksessä työskelleenä pääkaupunkiseudullaEipä se meidän ongelma olekaan. Se on teidän ongelma.
Se on meidän ongelma että te häiriköitte ja piinaatte syyttömiä ihmisiä meidän verorahoillamme.
Mistä sua on syytetty? Lastensuojelu lähtee lapsen oikeuksista. Ja toisaalta kaikkihan ne on syyttömiä. Aina. Aluksi. Voidaan me mun puolesta mennä siihen, että vasta kun todella vakavasta tilanteesta on kyse niin lastensuojelu voi puuttua. Vaatii laki muutoksen, hyväksymisen että osa elää todella paskoissa oloissa ja niin edelleen. Mielenkiintoista olis purkaa koko lastensuojelu ja katsoa 20 päästä tarvittiinko sitä vai ei.
Kukaan ei vaadi lastensuojelusta luopumista. Vaan toiminnan järkeistämistä. Niinkuin itsekin sanot. Kaikki on syyttömiä, aluksi. Eli kyllä sieltä kaivamalla syy löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Mä ymmärrän tämän kyllä. Ja mun mielestä lastensuojelu on ehdottomasti tarpeen.
Mutta miksi pitää varmuuden varalta kysellä jostain äidin henkisestä voinnista, lasten mustelmista tms päiväkodilta tai koulusta? Kun sieltä tulee kyllä se ilmoitus jos ovat huolissaan.
Ongelmahan ei ole se soitto, vaan se selvitystyö mikä on nöyryyttävä. Sen lisäksi siis, että sillä ilmoituksella sua syytetään huonoksi vanhemmaksi. Ks sun lista: kuka vanhempi haluaa olla epäiltynä väkivallasta, rikollisuudesta, mt-ongelmista, kaltoinkohtelusta tms syyttäsuotta?
No yleensä sitä kysellään vaan miten sil kakaralla menee, ei mitään kauhean yksityiskohtaista. On myös täysi harhaluulo, että kaikki instanssit tekevät ilmoituksen, kun pitäisi. Ja jos epäillään, että lapsella on joku hätä nii vanhemman trauma on ihan sama. Teillä ei oikeastaan ole tietoakaan siitä millaisissa paikoissa ja tilanteissa osa lapsista elää.
Nim. Joskus sosiaalipäivystyksessä työskelleenä pääkaupunkiseudullaEihän sitä tarvitse eritellä, koska joku noista se on. Päiväkodissa tiedetään se, vanhemmat tietää sen, opettaja tietää sen.
Ja valitettavasti sossut ei ole ainoita, jotka tietää missä oloissa lapsia asuu. En silti näe mitään järkeä siinä, että piinataan tavallisia ihmisiä kuukausitolkulla ja soitellaan vähän sinne ja tänne lisäsyytösten toivossa. Joku järki pitää touhussa olla.
T. Oikeuden työntekijä
Oikeuden työntekijä varmaam tuntee palvelutarpeen arvion laki perusteen. Vaikea uskoa, että kellään ei olis muuta mietittävää kuin jonku turhan ilmoituksen.
Ainakaan sossu ei tunne syyttömyysolettamaa oikeuden työntekijää paremmin selvästikään.
T. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista olis purkaa koko lastensuojelu ja katsoa 20 päästä tarvittiinko sitä vai ei.
Luultavasti ainakin syntyvyys kasvaisi humisten, kun vanhempien ei enää tarvitsisi elää pelossa.
Sitällähän ne Suomen ongelmat ratkeekin, että kyvyttömät vanhemmat hankkii lisää jälkikasvua omiin tarpeisiinsa.
"Noh, sinun täytyy vähän katsoa peiliin jos sinusta tehdään lastensuojeluilmoituksia"
-naiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasun sossu täällä. Ilmoituksia kuuluu kyllä tehdä, jos lasta kaltoinkohdellaan, lyödään, pidetään nälässä tai vastaavaa. Samoin, jos perhe ei pärjää, uuvutaan, ei jakseta hoitaa. Silloinhan tarvitsee apua.
Mutta onko teillä tarjota kodinhoitajaa, jotta väsynyt vanhempi voisi esim. nukkua? No ei ole, vaan mieluummin haette esim. tukiperhettä. Työntekijä tulee kotiin kyttäämään, että mitä vanhempi on jaksanut tehdä kotona, vaikka onkin univelkainen. Liian moni tulee juttelemaan kotiin, vaikka avuksi kaivataan tekoja!
Luultavasti yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi ottaa takaisin käyttöön entisajan kodinhoitajat. Ongelmat eivät ehtisi kasvaa isoiksi.
Saahan sitä kotipalvelua nytkin, jos on asiallinen syy kuten vaikka vastasyntyneet kolmoset tai äidillä koipi poikki. Yleensä perheissä on kaksi aikuista, joten ensi sijassa ne väsymiset pitäisi hoitaa niin, että toinen nukkuu ja toinen jynssää sen vessan.
En usko hetkeäkään, että kotipalvelua irtoaisi ns. hyvällä. Se menee niin, että jos valittaa väsymystä, kirjataan ensinnäkin, että äiti on kyvytön hoitamaan lapsia (vaikka olisi vain tavanomaista vähän enemmän kuormittunut, tuosta kirjauksesta se äiti sitten vasta kuormittuukin).
Sen jälkeen tulee sossu kyttäämään sohvalle, että Noh, jaksatkos sinä nyt? Tästä kyttäämisestä ja paineistamisesta äiti kuormittuu vielä enemmän.
Lopulta lapset otetaan huostaan.
Apuja kotiin voi vain hyvätuloiset palkata itse. Muuten joutuu ongelmiin.
Ja jokaisesta huostasta napsahtaa bonus sossulle - tämä tulee muistaa. Huostaanottobusines on kovaa Suomessa!
Onko totta? Tuota olen epäillytkin!
Ei omaa kokemusta, mutta on pistänyt miettimään myös, onko muillakin tuon kaltainen bonusjörjestelmä? Päiväkodin työntekijöillä, muilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä? Hankkivat töitä (ja ylipäätään palkatun viran) erityisosaajille, esim. koulupsykologeille, erityislastentsrjanopettajille, perheneuvolan psykologeille ja sitä kautta sosiaalityöntekijöitä ja lastenkotibisnelselle?
Eikös tässä jokin kunnallinen yhteistyö ja rahoitus ole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista olis purkaa koko lastensuojelu ja katsoa 20 päästä tarvittiinko sitä vai ei.
Luultavasti ainakin syntyvyys kasvaisi humisten, kun vanhempien ei enää tarvitsisi elää pelossa.
Sitällähän ne Suomen ongelmat ratkeekin, että kyvyttömät vanhemmat hankkii lisää jälkikasvua omiin tarpeisiinsa.
No ottaen huomioon että sossun mielestä 100% vanhemmista on huonoja, niin kuka niitä lapsia sitten tekee?
Kuopion lapsisurman uhrit oli lastensuojelun asiakkaita, Vilja Eerika oli, käpylän murhattu oli, Latokartanon surmattu poika oli, samaten ne Pohjanmaan tapetut sisarukset
Sen lisäksi että lastensuojelu traumatisoi syyttömiä, se missaa päivänselvät tapaukset aina vaan uudelleen ja uudelleen.
Jos nykysysteemi lakkautettaisiin, jäisi ne traumatisoinnit edes välistä ja rahaa säästyisi kotipalveluun.
Vierailija kirjoitti:
Kuopion lapsisurman uhrit oli lastensuojelun asiakkaita, Vilja Eerika oli, käpylän murhattu oli, Latokartanon surmattu poika oli, samaten ne Pohjanmaan tapetut sisarukset
Sen lisäksi että lastensuojelu traumatisoi syyttömiä, se missaa päivänselvät tapaukset aina vaan uudelleen ja uudelleen.
Jos nykysysteemi lakkautettaisiin, jäisi ne traumatisoinnit edes välistä ja rahaa säästyisi kotipalveluun.
Lisäksi vielä kaikki ne lapset, jotka ovat sairaita/tarvitsevat tukea vaikka kotiolot ovat hyvät, eivätkä saa sitä apua ilman lasua ja lopulta kumminkin jäävät ilman apua ja kärsivät sijoituksessa entistä enemmän. Eikös Koskelan tapaus ollut juuri tällainen, joka piti sijoittaa avun saantia varten ja mites se avustus sitten päättyi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Meillä se selvitysvaihe kesti toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun jolloin se loppui meidän kanneltuamme Aviin.
En edelleenkään tiedä mitä selvitettiin. Lakimiehemme kysyi sitä kirjallisesti kuusi kertaa tuloksetta.
Kaikeb huippu oli se että elokuussa se sama sosiaalityöntekijä yritti taas kutsua meidät sinne selvittämään samaa asiaa.
Tämä sosiaalityöntekijä ei koskaan edes tavannut meitä. Hän vain päätti häiriköidä ja häiriköi.
Siis sosiaalityöntekijä yritti tavata teitä, te ette suostuneet vaan sijaan lähetitti asianajan selvittelemään mistä syystä lasu oli tehty? Sosiaalityöntekijä yritti selvittää asiaa uudelleen ettekä siltikään menneet paikalle. Sitten ihmettelette, että selvittelyyn meni pitkä aika ettekä tiedä edes lasun syytä ja ihmettelette miksi sossu näin teki tapaamatta teitä. Olisiko vain voinut käydä siellä paikan päällä niin kenties aikaa ja hermoja olisi säästetty ja niin sossun kuin asianajankin duuni olisi ollut vähän helpompaa.
Me tapasimme kaksi sosiaaliohjaajaa virastossa, he kävivät meillä.
Totesivat että mitään vikaa ei ole missään.
Siellä kulisseissa hääri johtava sosiaalityöntekijä joka päätti toisin.
Hän ei tavannut meitä, ei puhunut puhelimessa.
Jumitti prosessin puoleksi vuodeksi minkä jälkeen soitteli päivähoitoon ja eskariin. Neuvola lähestyi häntä meidän aloitteestamme.
Taas jumitettiin koska mitään ei löytynyt. Päivähoito, eskari, neuvola ja ne kaksi sosiaaliohjaajaa ei nähnyt meissä mitään vikaa.
Mitään syytä hänen toimintaansa emme saaneet.
Toistuvasti myös tarjouduimme tulemaan sinne virastoon, mutta lakimiehen kanssa.
Me kantelimme Aviin siinä vaiheessa kun olimme roikkuneet tällaisessa omituisessa limbossa 9 kuukautta eli 3 kertaa lain salliman ajan.
Sitten se palvelutarpeen selvitys päätwttiin ja todettiin etät mitään syytä asiakkuutwen ei ole.
Kolme kuukautta myöhemmin hän halusi käynnistää prosessik uudestaan ja käskytti meitä sinne virastoon.
Siinä vaiheessa kantelimme uudestaan Aviin. Hän sai toiminnastaan huomautuksen ka me anteeksipyynnön sosiaalijohtajalta.
Tässä vaiheessa sitä prosessia oli kaikkinensa kestänyt 1 vuosi ja 8 kuukautta.
Kohtelu oli täysin mielivaltaista. Mitään selitystä tälle käytökselle emme koskaan saaneet eikä tämä ihminen ikinä pyytänyt anteeksi.
Sosiaaliohjaajathan eivät voi tehdä päätöksiä puoleen tai toiseen, vaan sosiaalityöntekijä. Siksi heidän käyntinsä ei välttämättä ole ollut ainoa keino selvittää asiaa. Sosiaalityöntekijöitäkin on moneen lähtöön ja tässä tapauksessa en tiedä mitä on tapahtunut, mutta tuskin tämä on mikään yleinen tapa jolla homma toimii.
En silti ymmärrä miksi tuo asianajaja olisi pitänyt olla paikalla ja ette voineet tavata ilman häntä sossua?
Voin olla väärässä, mutta uskoisin että sosiaalityöntekijä ei voi puhua lapsiin liittyvistä asioista mikäli paikalla on kolmannen tahon osapuoli. Jos näin oli sekin varmaan teille kerrottiin?Kyllä voi. Aika moni asiakas sen lakimiehen mukaan ottaa etenkin kun puhutaan huostaanotosta. Ihan hyvä että ottaa, lakimies voi sitten selittää asiakkaalleen mitä asiakas ei ymmärrä itse palavereista. Kaikenlaisia tukihenkilöitä ihmisillä on mukana myöskin. Mutta toki ei pelkän lakimiehen kanssa asioita keskustella. Kyllä sen vanhemmat itse tulee tulla paikalle myöskin. t: lasun sossu
Miten arvioit sitten, että miksi tässä tapauksessa sosiaalityöntekijä ei tavannut vanhempaa? Kun hän tässä kertoo, että ehdotti tapaamista useita kertoja mutta asianajajan kanssa. Tuli sellainen käsitys, että se asinanajan läsnäolo siihen olisi jotenkin kirjoittajan mukaan vaikuttanut ettei järjestynyt. Tai sitten sain väärän käsityksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista olis purkaa koko lastensuojelu ja katsoa 20 päästä tarvittiinko sitä vai ei.
Luultavasti ainakin syntyvyys kasvaisi humisten, kun vanhempien ei enää tarvitsisi elää pelossa.
Lastensuojelu tuskin on edes top 50 syitä suurimmalla osalla olla tekemättä lapsia. Olen itse vela enkä edes ole miettinyt asiaa tältä kannalta, mutta jos lastensuojelua ei olisi, niin saattaisin kokea lasten hankkimisen vielä nykyistäkin huonommaksi vaihtoehdoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasun sossu täällä. Ilmoituksia kuuluu kyllä tehdä, jos lasta kaltoinkohdellaan, lyödään, pidetään nälässä tai vastaavaa. Samoin, jos perhe ei pärjää, uuvutaan, ei jakseta hoitaa. Silloinhan tarvitsee apua.
Mutta onko teillä tarjota kodinhoitajaa, jotta väsynyt vanhempi voisi esim. nukkua? No ei ole, vaan mieluummin haette esim. tukiperhettä. Työntekijä tulee kotiin kyttäämään, että mitä vanhempi on jaksanut tehdä kotona, vaikka onkin univelkainen. Liian moni tulee juttelemaan kotiin, vaikka avuksi kaivataan tekoja!
Luultavasti yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi ottaa takaisin käyttöön entisajan kodinhoitajat. Ongelmat eivät ehtisi kasvaa isoiksi.
Saahan sitä kotipalvelua nytkin, jos on asiallinen syy kuten vaikka vastasyntyneet kolmoset tai äidillä koipi poikki. Yleensä perheissä on kaksi aikuista, joten ensi sijassa ne väsymiset pitäisi hoitaa niin, että toinen nukkuu ja toinen jynssää sen vessan.
En usko hetkeäkään, että kotipalvelua irtoaisi ns. hyvällä. Se menee niin, että jos valittaa väsymystä, kirjataan ensinnäkin, että äiti on kyvytön hoitamaan lapsia (vaikka olisi vain tavanomaista vähän enemmän kuormittunut, tuosta kirjauksesta se äiti sitten vasta kuormittuukin).
Sen jälkeen tulee sossu kyttäämään sohvalle, että Noh, jaksatkos sinä nyt? Tästä kyttäämisestä ja paineistamisesta äiti kuormittuu vielä enemmän.
Lopulta lapset otetaan huostaan.
Apuja kotiin voi vain hyvätuloiset palkata itse. Muuten joutuu ongelmiin.
Ja jokaisesta huostasta napsahtaa bonus sossulle - tämä tulee muistaa. Huostaanottobusines on kovaa Suomessa!
Onko totta? Tuota olen epäillytkin!
Ei omaa kokemusta, mutta on pistänyt miettimään myös, onko muillakin tuon kaltainen bonusjörjestelmä? Päiväkodin työntekijöillä, muilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä? Hankkivat töitä (ja ylipäätään palkatun viran) erityisosaajille, esim. koulupsykologeille, erityislastentsrjanopettajille, perheneuvolan psykologeille ja sitä kautta sosiaalityöntekijöitä ja lastenkotibisnelselle?
Eikös tässä jokin kunnallinen yhteistyö ja rahoitus ole?
Bonussysteemi? Höpöhöpö. Miljonäärejä sosiaalitoimessa ei ole liiemmälti näkynyt. Virkoja täyttämättä vaikka kuinka, koska palkka on niin huono ja paineet suuret.
Olisihan vuosisadan salaliitto tuo bonus! Lastensuojelulaitokset ovat kyllä ihan bisnestä usein, mutta eivät kunnan virassa toimivat sosiaalitoimen tms. viranhaltijat tuosta hommasta rikastu. Ennemminkin tietää saavansa usein kökköä tai jopa uhkailuja niskaan, jos toimenpiteitä pitää tehdä. Ei tule bonuksia. Nyt hieman jäitä hattuun tähän keskusteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasun sossu täällä. Ilmoituksia kuuluu kyllä tehdä, jos lasta kaltoinkohdellaan, lyödään, pidetään nälässä tai vastaavaa. Samoin, jos perhe ei pärjää, uuvutaan, ei jakseta hoitaa. Silloinhan tarvitsee apua.
Mutta onko teillä tarjota kodinhoitajaa, jotta väsynyt vanhempi voisi esim. nukkua? No ei ole, vaan mieluummin haette esim. tukiperhettä. Työntekijä tulee kotiin kyttäämään, että mitä vanhempi on jaksanut tehdä kotona, vaikka onkin univelkainen. Liian moni tulee juttelemaan kotiin, vaikka avuksi kaivataan tekoja!
Luultavasti yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi ottaa takaisin käyttöön entisajan kodinhoitajat. Ongelmat eivät ehtisi kasvaa isoiksi.
Saahan sitä kotipalvelua nytkin, jos on asiallinen syy kuten vaikka vastasyntyneet kolmoset tai äidillä koipi poikki. Yleensä perheissä on kaksi aikuista, joten ensi sijassa ne väsymiset pitäisi hoitaa niin, että toinen nukkuu ja toinen jynssää sen vessan.
En usko hetkeäkään, että kotipalvelua irtoaisi ns. hyvällä. Se menee niin, että jos valittaa väsymystä, kirjataan ensinnäkin, että äiti on kyvytön hoitamaan lapsia (vaikka olisi vain tavanomaista vähän enemmän kuormittunut, tuosta kirjauksesta se äiti sitten vasta kuormittuukin).
Sen jälkeen tulee sossu kyttäämään sohvalle, että Noh, jaksatkos sinä nyt? Tästä kyttäämisestä ja paineistamisesta äiti kuormittuu vielä enemmän.
Lopulta lapset otetaan huostaan.
Apuja kotiin voi vain hyvätuloiset palkata itse. Muuten joutuu ongelmiin.
Ja jokaisesta huostasta napsahtaa bonus sossulle - tämä tulee muistaa. Huostaanottobusines on kovaa Suomessa!
Onko totta? Tuota olen epäillytkin!
Ei omaa kokemusta, mutta on pistänyt miettimään myös, onko muillakin tuon kaltainen bonusjörjestelmä? Päiväkodin työntekijöillä, muilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä? Hankkivat töitä (ja ylipäätään palkatun viran) erityisosaajille, esim. koulupsykologeille, erityislastentsrjanopettajille, perheneuvolan psykologeille ja sitä kautta sosiaalityöntekijöitä ja lastenkotibisnelselle?
Eikös tässä jokin kunnallinen yhteistyö ja rahoitus ole?Bonussysteemi? Höpöhöpö. Miljonäärejä sosiaalitoimessa ei ole liiemmälti näkynyt. Virkoja täyttämättä vaikka kuinka, koska palkka on niin huono ja paineet suuret.
Olisihan vuosisadan salaliitto tuo bonus! Lastensuojelulaitokset ovat kyllä ihan bisnestä usein, mutta eivät kunnan virassa toimivat sosiaalitoimen tms. viranhaltijat tuosta hommasta rikastu. Ennemminkin tietää saavansa usein kökköä tai jopa uhkailuja niskaan, jos toimenpiteitä pitää tehdä. Ei tule bonuksia. Nyt hieman jäitä hattuun tähän keskusteluun.
Sinänsä lastenkotien omistajilla olisi valtava motivaatio maksaa niitä bonuksia, koska jo yksi huostaanotettu lapsi lisää kasvattaa liikevaihtoa miljoonilla. Jos Suomi olisi korruptoituneempi yhteiskunta niin tuollainen kuvio olisi ihan helppo uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista olis purkaa koko lastensuojelu ja katsoa 20 päästä tarvittiinko sitä vai ei.
Luultavasti ainakin syntyvyys kasvaisi humisten, kun vanhempien ei enää tarvitsisi elää pelossa.
Lastensuojelu tuskin on edes top 50 syitä suurimmalla osalla olla tekemättä lapsia. Olen itse vela enkä edes ole miettinyt asiaa tältä kannalta, mutta jos lastensuojelua ei olisi, niin saattaisin kokea lasten hankkimisen vielä nykyistäkin huonommaksi vaihtoehdoksi.
Et vain tiedä mikä ja millainen instanssi se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Meillä se selvitysvaihe kesti toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun jolloin se loppui meidän kanneltuamme Aviin.
En edelleenkään tiedä mitä selvitettiin. Lakimiehemme kysyi sitä kirjallisesti kuusi kertaa tuloksetta.
Kaikeb huippu oli se että elokuussa se sama sosiaalityöntekijä yritti taas kutsua meidät sinne selvittämään samaa asiaa.
Tämä sosiaalityöntekijä ei koskaan edes tavannut meitä. Hän vain päätti häiriköidä ja häiriköi.
Siis sosiaalityöntekijä yritti tavata teitä, te ette suostuneet vaan sijaan lähetitti asianajan selvittelemään mistä syystä lasu oli tehty? Sosiaalityöntekijä yritti selvittää asiaa uudelleen ettekä siltikään menneet paikalle. Sitten ihmettelette, että selvittelyyn meni pitkä aika ettekä tiedä edes lasun syytä ja ihmettelette miksi sossu näin teki tapaamatta teitä. Olisiko vain voinut käydä siellä paikan päällä niin kenties aikaa ja hermoja olisi säästetty ja niin sossun kuin asianajankin duuni olisi ollut vähän helpompaa.
Me tapasimme kaksi sosiaaliohjaajaa virastossa, he kävivät meillä.
Totesivat että mitään vikaa ei ole missään.
Siellä kulisseissa hääri johtava sosiaalityöntekijä joka päätti toisin.
Hän ei tavannut meitä, ei puhunut puhelimessa.
Jumitti prosessin puoleksi vuodeksi minkä jälkeen soitteli päivähoitoon ja eskariin. Neuvola lähestyi häntä meidän aloitteestamme.
Taas jumitettiin koska mitään ei löytynyt. Päivähoito, eskari, neuvola ja ne kaksi sosiaaliohjaajaa ei nähnyt meissä mitään vikaa.
Mitään syytä hänen toimintaansa emme saaneet.
Toistuvasti myös tarjouduimme tulemaan sinne virastoon, mutta lakimiehen kanssa.
Me kantelimme Aviin siinä vaiheessa kun olimme roikkuneet tällaisessa omituisessa limbossa 9 kuukautta eli 3 kertaa lain salliman ajan.
Sitten se palvelutarpeen selvitys päätwttiin ja todettiin etät mitään syytä asiakkuutwen ei ole.
Kolme kuukautta myöhemmin hän halusi käynnistää prosessik uudestaan ja käskytti meitä sinne virastoon.
Siinä vaiheessa kantelimme uudestaan Aviin. Hän sai toiminnastaan huomautuksen ka me anteeksipyynnön sosiaalijohtajalta.
Tässä vaiheessa sitä prosessia oli kaikkinensa kestänyt 1 vuosi ja 8 kuukautta.
Kohtelu oli täysin mielivaltaista. Mitään selitystä tälle käytökselle emme koskaan saaneet eikä tämä ihminen ikinä pyytänyt anteeksi.
Sosiaaliohjaajathan eivät voi tehdä päätöksiä puoleen tai toiseen, vaan sosiaalityöntekijä. Siksi heidän käyntinsä ei välttämättä ole ollut ainoa keino selvittää asiaa. Sosiaalityöntekijöitäkin on moneen lähtöön ja tässä tapauksessa en tiedä mitä on tapahtunut, mutta tuskin tämä on mikään yleinen tapa jolla homma toimii.
En silti ymmärrä miksi tuo asianajaja olisi pitänyt olla paikalla ja ette voineet tavata ilman häntä sossua?
Voin olla väärässä, mutta uskoisin että sosiaalityöntekijä ei voi puhua lapsiin liittyvistä asioista mikäli paikalla on kolmannen tahon osapuoli. Jos näin oli sekin varmaan teille kerrottiin?Kyllä voi. Aika moni asiakas sen lakimiehen mukaan ottaa etenkin kun puhutaan huostaanotosta. Ihan hyvä että ottaa, lakimies voi sitten selittää asiakkaalleen mitä asiakas ei ymmärrä itse palavereista. Kaikenlaisia tukihenkilöitä ihmisillä on mukana myöskin. Mutta toki ei pelkän lakimiehen kanssa asioita keskustella. Kyllä sen vanhemmat itse tulee tulla paikalle myöskin. t: lasun sossu
Miten arvioit sitten, että miksi tässä tapauksessa sosiaalityöntekijä ei tavannut vanhempaa? Kun hän tässä kertoo, että ehdotti tapaamista useita kertoja mutta asianajajan kanssa. Tuli sellainen käsitys, että se asinanajan läsnäolo siihen olisi jotenkin kirjoittajan mukaan vaikuttanut ettei järjestynyt. Tai sitten sain väärän käsityksen.
Heitä häiritsi se lakimiehen mukana olo. Tuli vaikutelma että se loukkasi heitä kun emme luottaneet. Mutta miten siibä vaiheessa kauheasti luottaa kun he oli jo valehdelleet, rikkoneet lakia räikeästi ja toimineet selän takana.
Me menimme sinne kuten pyydettiin, vastaanotimme heidät kotiimme kuten haluttiin.
Mutta jostain käsittättömästä syystä se taustalla hääruvä työntekijä ei uskonut edes omia alaisiaan vaan toteutti jotain omituista omaa agendaa.
Siitä tuli selkeäesti hänelle arvovaltakysymys ja se sitten ajoi lapsen edun edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista olis purkaa koko lastensuojelu ja katsoa 20 päästä tarvittiinko sitä vai ei.
Luultavasti ainakin syntyvyys kasvaisi humisten, kun vanhempien ei enää tarvitsisi elää pelossa.
Sitällähän ne Suomen ongelmat ratkeekin, että kyvyttömät vanhemmat hankkii lisää jälkikasvua omiin tarpeisiinsa.
No ottaen huomioon että sossun mielestä 100% vanhemmista on huonoja, niin kuka niitä lapsia sitten tekee?
No ei ainakaan henkilöt joilla lasun pelko vaikuttaa lasten hankkimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista olis purkaa koko lastensuojelu ja katsoa 20 päästä tarvittiinko sitä vai ei.
Luultavasti ainakin syntyvyys kasvaisi humisten, kun vanhempien ei enää tarvitsisi elää pelossa.
Sitällähän ne Suomen ongelmat ratkeekin, että kyvyttömät vanhemmat hankkii lisää jälkikasvua omiin tarpeisiinsa.
No ottaen huomioon että sossun mielestä 100% vanhemmista on huonoja, niin kuka niitä lapsia sitten tekee?
No ei ainakaan henkilöt joilla lasun pelko vaikuttaa lasten hankkimiseen.
Lasuja tehdään myös aivan tavallisista perheistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki on hyvin niin ei lasuista puhuta mitään. Jos perheen toiminta näyttää siltä, että lapsen kehitys ja hyvinvointi vaarantuu niin tehdään lasu. Ei niitä ainakaan koulusta helpolla tehdä vaan taustalla on aina perusteltu huoli lapsen hyvinvoinnista. Tietysti joskus tapahtuu ylilyöntejä ja joku koulun työntekijä voi itse olla pöpi, mutta tämä on marginaalinen ilmiö. Lasua ei tarvitse pelätä sillä sitä kautta voi saada sellaista apua mitä ei itse tajunnut tarvitsevansa ja perheen arki voi helpottua paljon. Lasu ei tarkoita huostaanottoa tai jotain kamalaa.
Mistä se sitten johtuu, että lasu on sana joka on kaikkien huulilla? Ei niin ennen ollut.
Kaikkien huulilla? Missä seurassa oikein liikut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Meillä se selvitysvaihe kesti toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun jolloin se loppui meidän kanneltuamme Aviin.
En edelleenkään tiedä mitä selvitettiin. Lakimiehemme kysyi sitä kirjallisesti kuusi kertaa tuloksetta.
Kaikeb huippu oli se että elokuussa se sama sosiaalityöntekijä yritti taas kutsua meidät sinne selvittämään samaa asiaa.
Tämä sosiaalityöntekijä ei koskaan edes tavannut meitä. Hän vain päätti häiriköidä ja häiriköi.
Siis sosiaalityöntekijä yritti tavata teitä, te ette suostuneet vaan sijaan lähetitti asianajan selvittelemään mistä syystä lasu oli tehty? Sosiaalityöntekijä yritti selvittää asiaa uudelleen ettekä siltikään menneet paikalle. Sitten ihmettelette, että selvittelyyn meni pitkä aika ettekä tiedä edes lasun syytä ja ihmettelette miksi sossu näin teki tapaamatta teitä. Olisiko vain voinut käydä siellä paikan päällä niin kenties aikaa ja hermoja olisi säästetty ja niin sossun kuin asianajankin duuni olisi ollut vähän helpompaa.
Me tapasimme kaksi sosiaaliohjaajaa virastossa, he kävivät meillä.
Totesivat että mitään vikaa ei ole missään.
Siellä kulisseissa hääri johtava sosiaalityöntekijä joka päätti toisin.
Hän ei tavannut meitä, ei puhunut puhelimessa.
Jumitti prosessin puoleksi vuodeksi minkä jälkeen soitteli päivähoitoon ja eskariin. Neuvola lähestyi häntä meidän aloitteestamme.
Taas jumitettiin koska mitään ei löytynyt. Päivähoito, eskari, neuvola ja ne kaksi sosiaaliohjaajaa ei nähnyt meissä mitään vikaa.
Mitään syytä hänen toimintaansa emme saaneet.
Toistuvasti myös tarjouduimme tulemaan sinne virastoon, mutta lakimiehen kanssa.
Me kantelimme Aviin siinä vaiheessa kun olimme roikkuneet tällaisessa omituisessa limbossa 9 kuukautta eli 3 kertaa lain salliman ajan.
Sitten se palvelutarpeen selvitys päätwttiin ja todettiin etät mitään syytä asiakkuutwen ei ole.
Kolme kuukautta myöhemmin hän halusi käynnistää prosessik uudestaan ja käskytti meitä sinne virastoon.
Siinä vaiheessa kantelimme uudestaan Aviin. Hän sai toiminnastaan huomautuksen ka me anteeksipyynnön sosiaalijohtajalta.
Tässä vaiheessa sitä prosessia oli kaikkinensa kestänyt 1 vuosi ja 8 kuukautta.
Kohtelu oli täysin mielivaltaista. Mitään selitystä tälle käytökselle emme koskaan saaneet eikä tämä ihminen ikinä pyytänyt anteeksi.
Sosiaaliohjaajathan eivät voi tehdä päätöksiä puoleen tai toiseen, vaan sosiaalityöntekijä. Siksi heidän käyntinsä ei välttämättä ole ollut ainoa keino selvittää asiaa. Sosiaalityöntekijöitäkin on moneen lähtöön ja tässä tapauksessa en tiedä mitä on tapahtunut, mutta tuskin tämä on mikään yleinen tapa jolla homma toimii.
En silti ymmärrä miksi tuo asianajaja olisi pitänyt olla paikalla ja ette voineet tavata ilman häntä sossua?
Voin olla väärässä, mutta uskoisin että sosiaalityöntekijä ei voi puhua lapsiin liittyvistä asioista mikäli paikalla on kolmannen tahon osapuoli. Jos näin oli sekin varmaan teille kerrottiin?Kyllä voi. Aika moni asiakas sen lakimiehen mukaan ottaa etenkin kun puhutaan huostaanotosta. Ihan hyvä että ottaa, lakimies voi sitten selittää asiakkaalleen mitä asiakas ei ymmärrä itse palavereista. Kaikenlaisia tukihenkilöitä ihmisillä on mukana myöskin. Mutta toki ei pelkän lakimiehen kanssa asioita keskustella. Kyllä sen vanhemmat itse tulee tulla paikalle myöskin. t: lasun sossu
Miten arvioit sitten, että miksi tässä tapauksessa sosiaalityöntekijä ei tavannut vanhempaa? Kun hän tässä kertoo, että ehdotti tapaamista useita kertoja mutta asianajajan kanssa. Tuli sellainen käsitys, että se asinanajan läsnäolo siihen olisi jotenkin kirjoittajan mukaan vaikuttanut ettei järjestynyt. Tai sitten sain väärän käsityksen.
Heitä häiritsi se lakimiehen mukana olo. Tuli vaikutelma että se loukkasi heitä kun emme luottaneet. Mutta miten siibä vaiheessa kauheasti luottaa kun he oli jo valehdelleet, rikkoneet lakia räikeästi ja toimineet selän takana.
Me menimme sinne kuten pyydettiin, vastaanotimme heidät kotiimme kuten haluttiin.
Mutta jostain käsittättömästä syystä se taustalla hääruvä työntekijä ei uskonut edes omia alaisiaan vaan toteutti jotain omituista omaa agendaa.
Siitä tuli selkeäesti hänelle arvovaltakysymys ja se sitten ajoi lapsen edun edelle.
Häiritsi? Ei sosiaalityöntekijä kyllä tuollaisten asioiden perusteella voi toimia että jokin häiritsee tai loukkaa ellei kyseessä ole joku äärimmäisyyksiin menevä touhu jolloin on perusteltua kai kieltää asianajajan läsnäolo.
Mitä se sosiaalityöntekijä oli sitten siinä vaiheessa tehnyt kun teille ainoa vaihtoehto oli mennä tapaamiseen asianajajan läsnäollessa?
Luultavasti ainakin syntyvyys kasvaisi humisten, kun vanhempien ei enää tarvitsisi elää pelossa.