Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koska tuli tämä, että lasten vanhempia uhkaillaan vähän väliä lastensuojeluilmoituksella?
01.09.2022 |
Esim. neuvolassa, koulussa ja terkkarissa on nykyään koko ajan, että jos ette tee niin tai näin niin teemme lastensuojeluilmoituksen.
Koska tämä oikein tuli käytännöksi? En muista, että ainakaan 90-luvulla kukaan olisi puhunut lastensuojeluilmoituksista mitään.
Kommentit (929)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Meillä se selvitysvaihe kesti toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun jolloin se loppui meidän kanneltuamme Aviin.
En edelleenkään tiedä mitä selvitettiin. Lakimiehemme kysyi sitä kirjallisesti kuusi kertaa tuloksetta.
Kaikeb huippu oli se että elokuussa se sama sosiaalityöntekijä yritti taas kutsua meidät sinne selvittämään samaa asiaa.
Tämä sosiaalityöntekijä ei koskaan edes tavannut meitä. Hän vain päätti häiriköidä ja häiriköi.
Siis sosiaalityöntekijä yritti tavata teitä, te ette suostuneet vaan sijaan lähetitti asianajan selvittelemään mistä syystä lasu oli tehty? Sosiaalityöntekijä yritti selvittää asiaa uudelleen ettekä siltikään menneet paikalle. Sitten ihmettelette, että selvittelyyn meni pitkä aika ettekä tiedä edes lasun syytä ja ihmettelette miksi sossu näin teki tapaamatta teitä. Olisiko vain voinut käydä siellä paikan päällä niin kenties aikaa ja hermoja olisi säästetty ja niin sossun kuin asianajankin duuni olisi ollut vähän helpompaa.
Me tapasimme kaksi sosiaaliohjaajaa virastossa, he kävivät meillä.
Totesivat että mitään vikaa ei ole missään.
Siellä kulisseissa hääri johtava sosiaalityöntekijä joka päätti toisin.
Hän ei tavannut meitä, ei puhunut puhelimessa.
Jumitti prosessin puoleksi vuodeksi minkä jälkeen soitteli päivähoitoon ja eskariin. Neuvola lähestyi häntä meidän aloitteestamme.
Taas jumitettiin koska mitään ei löytynyt. Päivähoito, eskari, neuvola ja ne kaksi sosiaaliohjaajaa ei nähnyt meissä mitään vikaa.
Mitään syytä hänen toimintaansa emme saaneet.
Toistuvasti myös tarjouduimme tulemaan sinne virastoon, mutta lakimiehen kanssa.
Me kantelimme Aviin siinä vaiheessa kun olimme roikkuneet tällaisessa omituisessa limbossa 9 kuukautta eli 3 kertaa lain salliman ajan.
Sitten se palvelutarpeen selvitys päätwttiin ja todettiin etät mitään syytä asiakkuutwen ei ole.
Kolme kuukautta myöhemmin hän halusi käynnistää prosessik uudestaan ja käskytti meitä sinne virastoon.
Siinä vaiheessa kantelimme uudestaan Aviin. Hän sai toiminnastaan huomautuksen ka me anteeksipyynnön sosiaalijohtajalta.
Tässä vaiheessa sitä prosessia oli kaikkinensa kestänyt 1 vuosi ja 8 kuukautta.
Kohtelu oli täysin mielivaltaista. Mitään selitystä tälle käytökselle emme koskaan saaneet eikä tämä ihminen ikinä pyytänyt anteeksi.
Sosiaaliohjaajathan eivät voi tehdä päätöksiä puoleen tai toiseen, vaan sosiaalityöntekijä. Siksi heidän käyntinsä ei välttämättä ole ollut ainoa keino selvittää asiaa. Sosiaalityöntekijöitäkin on moneen lähtöön ja tässä tapauksessa en tiedä mitä on tapahtunut, mutta tuskin tämä on mikään yleinen tapa jolla homma toimii.
En silti ymmärrä miksi tuo asianajaja olisi pitänyt olla paikalla ja ette voineet tavata ilman häntä sossua?
Voin olla väärässä, mutta uskoisin että sosiaalityöntekijä ei voi puhua lapsiin liittyvistä asioista mikäli paikalla on kolmannen tahon osapuoli. Jos näin oli sekin varmaan teille kerrottiin?
Kyllä voi. Aika moni asiakas sen lakimiehen mukaan ottaa etenkin kun puhutaan huostaanotosta. Ihan hyvä että ottaa, lakimies voi sitten selittää asiakkaalleen mitä asiakas ei ymmärrä itse palavereista. Kaikenlaisia tukihenkilöitä ihmisillä on mukana myöskin. Mutta toki ei pelkän lakimiehen kanssa asioita keskustella. Kyllä sen vanhemmat itse tulee tulla paikalle myöskin. t: lasun sossu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Vakavia mielenterveysongelmia on noin joka sadannella.
Ongelmallista päihteidenkäyttöä on noin joka kymmenennellä.
Pitkään jatkuneita huoltoriitoja on suhteellisen monille eroperheillä.
Perheväkivaltaa on noin joka kolmannessa perheessä.
Ruumiillinen kuritus on käytössä noin joka neljännessä perheessä.
--
Ei ihme, että näillä kriteereillä valtavan suuri osa perheistä joutuu lastensuojelutoimien kohteeksi.
Ajatteletko, että nämä perheet pitäisi sitten jäädä ilman tukitoimia? Valtaosa näistä ei tule edes koskaan ilmi, joten se on prosentuaalisesti hyvin pieni osa jotka päätyvät mihinkään asiakkuuteen.
Jos perheenäiti tai -isä joskus juo lauantai-iltaisin muutaman kaljan liikaa niin se on alkoholiongelma. Ja jos perheen 5-vuotiasta joskus nippaistaan tukasta kun jäähypenkki ei ole tehonnut, niin se on väkivaltaisuutta. Näiden vuoksi sitten käynnistetään viranomaiskoneistoja ja asiakkuuksia ja tukitoimia. Ja samaan aikaan oikeiden ongelmaperheiden asioista ei ehditä huolehtia kunnolla.
No eikä ole alkoholiongelma, jos ottaa viikonloppuisin pari olutta :D Jos otat liikaa joka viikonloppu niin se on ongelma ja yleensähän päihdeongelmaiset eivät näe sitä ongelmana. Tällöinkin sosiaaliviranomaiset ohjaavat hakemaan apua esim. työterveyden kautta. Jos molemmat vanhemmat ovat viikonloppuisin humalassa ja pienet lapset ovat heidän vastuullaan, niin silloin on perusteet asiakkuudelle. Tukasta nippaaminen ja kaikki muukin ruumiillinen kuritus on laissa kielletty, niin se johtaa tottakai selvitykseen ilmi tullessaan.
Pari olutta liikaa. Lue teksti jota siteeraat.
No ei se mitään haittaa, vaikka isä tai äiti lasten mentyä nukkumaan vähän sammaltaisi. Kunhan toinen vanhempi on selvä.
Näin juuri. Jos molemmat sammaltaa niin sitten puututaan (harvapa tällaisista tapauksista tulee ilmi ellei poliisit käy paikalla).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Meillä se selvitysvaihe kesti toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun jolloin se loppui meidän kanneltuamme Aviin.
En edelleenkään tiedä mitä selvitettiin. Lakimiehemme kysyi sitä kirjallisesti kuusi kertaa tuloksetta.
Kaikeb huippu oli se että elokuussa se sama sosiaalityöntekijä yritti taas kutsua meidät sinne selvittämään samaa asiaa.
Tämä sosiaalityöntekijä ei koskaan edes tavannut meitä. Hän vain päätti häiriköidä ja häiriköi.
Siis sosiaalityöntekijä yritti tavata teitä, te ette suostuneet vaan sijaan lähetitti asianajan selvittelemään mistä syystä lasu oli tehty? Sosiaalityöntekijä yritti selvittää asiaa uudelleen ettekä siltikään menneet paikalle. Sitten ihmettelette, että selvittelyyn meni pitkä aika ettekä tiedä edes lasun syytä ja ihmettelette miksi sossu näin teki tapaamatta teitä. Olisiko vain voinut käydä siellä paikan päällä niin kenties aikaa ja hermoja olisi säästetty ja niin sossun kuin asianajankin duuni olisi ollut vähän helpompaa.
Me tapasimme kaksi sosiaaliohjaajaa virastossa, he kävivät meillä.
Totesivat että mitään vikaa ei ole missään.
Siellä kulisseissa hääri johtava sosiaalityöntekijä joka päätti toisin.
Hän ei tavannut meitä, ei puhunut puhelimessa.
Jumitti prosessin puoleksi vuodeksi minkä jälkeen soitteli päivähoitoon ja eskariin. Neuvola lähestyi häntä meidän aloitteestamme.
Taas jumitettiin koska mitään ei löytynyt. Päivähoito, eskari, neuvola ja ne kaksi sosiaaliohjaajaa ei nähnyt meissä mitään vikaa.
Mitään syytä hänen toimintaansa emme saaneet.
Toistuvasti myös tarjouduimme tulemaan sinne virastoon, mutta lakimiehen kanssa.
Me kantelimme Aviin siinä vaiheessa kun olimme roikkuneet tällaisessa omituisessa limbossa 9 kuukautta eli 3 kertaa lain salliman ajan.
Sitten se palvelutarpeen selvitys päätwttiin ja todettiin etät mitään syytä asiakkuutwen ei ole.
Kolme kuukautta myöhemmin hän halusi käynnistää prosessik uudestaan ja käskytti meitä sinne virastoon.
Siinä vaiheessa kantelimme uudestaan Aviin. Hän sai toiminnastaan huomautuksen ka me anteeksipyynnön sosiaalijohtajalta.
Tässä vaiheessa sitä prosessia oli kaikkinensa kestänyt 1 vuosi ja 8 kuukautta.
Kohtelu oli täysin mielivaltaista. Mitään selitystä tälle käytökselle emme koskaan saaneet eikä tämä ihminen ikinä pyytänyt anteeksi.
Kuulostaa kurjalta. Harmi että teille osui sosiaalityöntekijä, joka ei osannut hoitaa tehtäväänsä oikein. Mätiä omenia on jokaikisessä ammattikunnassa ja oli oikein että teitte valituksen AVI:in. On kuitenkin tärkeää muistaa, että yksi huono kokemus ei ole peruste haukkua koko lastensuojelujärjestelmää.
Kyllä se koko järjestelmä on täysin läpimätä. Epämääräisiä termejä, epämääräisiä käsitteitä, epämääräisiä hierarkioita, epämääräistä suhmurointia, epämääräisiä lakeja, epämääräistä laittomuutta.
Oikea mielivallan, kyykyttämisen ja kyttäämisen linnake.
Tuo että sillä lasu-ämmällä on muka "esimies" (nainen) on kaikista härskein homma, hän on täysin "samaa pataa" sen alaisensa kanssa eikä tee mitään jos hänelle valitat aivan aiheesta tuon hänen alaisensa toiminnasta (sama koskee myös koko sosiaalialaa)? Sitten vielä tuo AVI, mun kohdalla se ensimmäinen k**ipää lasu tyyppi olikin kohta tuolla AVI:ssa juurikin tuon alan vastuu virkailija, eli teeppä hänen työkaveristaan hänelle valitus tuonne AVI:iin, niin miten luulette että asian käy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Niin ja nämä poliisit myös soittelisi läpi työpaikat, lasten koulut ja tarhat yms. ihan vain varmistaakseen ettei kukaan ole huomannut jotain outoa. Sitten pitäisi yhteisen hyvän nimissä vain ymmärtää tämä ruljanssi kun jossain kuitenkin on niitä oikeitakin rikollisia.
Ei sosiaalityöntekijät voi tuosta noin vain soitella ympäriinsä ja kertoa teidän asioista. Se on virkarikos, että edes kertoo sosiaalihuollon asiakkuudesta ilman asiakkaan suostumusta. Sosiaalityöntekijät voivat soittaa ilmoituksen tehneelle taholle, jos kokevat sen tarpeelliseksi lisätietojen saamiseksi. Lapsen edun turvaamiseksi voidaan antaa joitakin tietoja salassapitovelvoitteen estämättä, mutta se ei ole mikään automaatio, että voit tuosta vain soitella läpi koulut ja työpaikat. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Jos on pakko esimerkiksi olla yhteydessä päiväkotiin, niin koskaan ei kerrota asiakkaasta yhtään sen enempää kuin on tarpeen esimerkiksi tehdystä lasusta tai sen sisällöstä.
Ilmoituksen kohteena oleva lapsi ei ole asiakas siinä vaiheessa kun tehdään palvelutarpeen kartoitusta.
On hän asiakas. Sosiaalihuollon mukainen asiakkuus alkaa heti, kun sosiaaliviranomainen on vastaanottanut tiedon sosiaalihuollon tarpeesta. Lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, jos sosiaaliviranomainen arvioi, että asiakkuuden kriteerit täyttyvät eikä muut palvelut riitä. Siihen asti lapsi on aina sosiaalihuollon asiakas. PTA kestää maksimissaan kolme kuukautta ja jos se päättyy siihen, ettei asiakkuutta jatketa koska sen mukaista palveluntarvetta ei ole, niin sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus päättyy.
Ei ole.
Ja selvitysvaiheessa soitellana ympäriinsä.
Ilmoittajalle sen sijaan raportoidaan.
Määräaikoja ei tod noudateta.
Voisitteko lopettaa nuo lainaukset....
Mene sinne jos lastensuojeluilmoitus tehdään...
Ainakin todistat olevasi kyvykäs...
Laki on valitettavasti nykyään näin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Meillä se selvitysvaihe kesti toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun jolloin se loppui meidän kanneltuamme Aviin.
En edelleenkään tiedä mitä selvitettiin. Lakimiehemme kysyi sitä kirjallisesti kuusi kertaa tuloksetta.
Kaikeb huippu oli se että elokuussa se sama sosiaalityöntekijä yritti taas kutsua meidät sinne selvittämään samaa asiaa.
Tämä sosiaalityöntekijä ei koskaan edes tavannut meitä. Hän vain päätti häiriköidä ja häiriköi.
Siis sosiaalityöntekijä yritti tavata teitä, te ette suostuneet vaan sijaan lähetitti asianajan selvittelemään mistä syystä lasu oli tehty? Sosiaalityöntekijä yritti selvittää asiaa uudelleen ettekä siltikään menneet paikalle. Sitten ihmettelette, että selvittelyyn meni pitkä aika ettekä tiedä edes lasun syytä ja ihmettelette miksi sossu näin teki tapaamatta teitä. Olisiko vain voinut käydä siellä paikan päällä niin kenties aikaa ja hermoja olisi säästetty ja niin sossun kuin asianajankin duuni olisi ollut vähän helpompaa.
Me tapasimme kaksi sosiaaliohjaajaa virastossa, he kävivät meillä.
Totesivat että mitään vikaa ei ole missään.
Siellä kulisseissa hääri johtava sosiaalityöntekijä joka päätti toisin.
Hän ei tavannut meitä, ei puhunut puhelimessa.
Jumitti prosessin puoleksi vuodeksi minkä jälkeen soitteli päivähoitoon ja eskariin. Neuvola lähestyi häntä meidän aloitteestamme.
Taas jumitettiin koska mitään ei löytynyt. Päivähoito, eskari, neuvola ja ne kaksi sosiaaliohjaajaa ei nähnyt meissä mitään vikaa.
Mitään syytä hänen toimintaansa emme saaneet.
Toistuvasti myös tarjouduimme tulemaan sinne virastoon, mutta lakimiehen kanssa.
Me kantelimme Aviin siinä vaiheessa kun olimme roikkuneet tällaisessa omituisessa limbossa 9 kuukautta eli 3 kertaa lain salliman ajan.
Sitten se palvelutarpeen selvitys päätwttiin ja todettiin etät mitään syytä asiakkuutwen ei ole.
Kolme kuukautta myöhemmin hän halusi käynnistää prosessik uudestaan ja käskytti meitä sinne virastoon.
Siinä vaiheessa kantelimme uudestaan Aviin. Hän sai toiminnastaan huomautuksen ka me anteeksipyynnön sosiaalijohtajalta.
Tässä vaiheessa sitä prosessia oli kaikkinensa kestänyt 1 vuosi ja 8 kuukautta.
Kohtelu oli täysin mielivaltaista. Mitään selitystä tälle käytökselle emme koskaan saaneet eikä tämä ihminen ikinä pyytänyt anteeksi.
Sosiaaliohjaajathan eivät voi tehdä päätöksiä puoleen tai toiseen, vaan sosiaalityöntekijä. Siksi heidän käyntinsä ei välttämättä ole ollut ainoa keino selvittää asiaa. Sosiaalityöntekijöitäkin on moneen lähtöön ja tässä tapauksessa en tiedä mitä on tapahtunut, mutta tuskin tämä on mikään yleinen tapa jolla homma toimii.
En silti ymmärrä miksi tuo asianajaja olisi pitänyt olla paikalla ja ette voineet tavata ilman häntä sossua?
Voin olla väärässä, mutta uskoisin että sosiaalityöntekijä ei voi puhua lapsiin liittyvistä asioista mikäli paikalla on kolmannen tahon osapuoli. Jos näin oli sekin varmaan teille kerrottiin?Kyllä voi. Aika moni asiakas sen lakimiehen mukaan ottaa etenkin kun puhutaan huostaanotosta. Ihan hyvä että ottaa, lakimies voi sitten selittää asiakkaalleen mitä asiakas ei ymmärrä itse palavereista. Kaikenlaisia tukihenkilöitä ihmisillä on mukana myöskin. Mutta toki ei pelkän lakimiehen kanssa asioita keskustella. Kyllä sen vanhemmat itse tulee tulla paikalle myöskin. t: lasun sossu
Ei se lakimies sen takia ole tarpeen että asiakkaan vanhemmat ei ymmärtäisi vaan swn takia että se lastensuojelun porukka ei sortuisi laittomuuksiin, valehtelisi, peruisi puheitaan vaan käyttäytyi ihmismäisesti.
Ja sitten teet rikosilmojtuksen,joka kuitenkaan ei johda mihinkään , paitsi siihen, että veronmaksajien rahaa palaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Niin ja nämä poliisit myös soittelisi läpi työpaikat, lasten koulut ja tarhat yms. ihan vain varmistaakseen ettei kukaan ole huomannut jotain outoa. Sitten pitäisi yhteisen hyvän nimissä vain ymmärtää tämä ruljanssi kun jossain kuitenkin on niitä oikeitakin rikollisia.
Ei sosiaalityöntekijät voi tuosta noin vain soitella ympäriinsä ja kertoa teidän asioista. Se on virkarikos, että edes kertoo sosiaalihuollon asiakkuudesta ilman asiakkaan suostumusta. Sosiaalityöntekijät voivat soittaa ilmoituksen tehneelle taholle, jos kokevat sen tarpeelliseksi lisätietojen saamiseksi. Lapsen edun turvaamiseksi voidaan antaa joitakin tietoja salassapitovelvoitteen estämättä, mutta se ei ole mikään automaatio, että voit tuosta vain soitella läpi koulut ja työpaikat. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Jos on pakko esimerkiksi olla yhteydessä päiväkotiin, niin koskaan ei kerrota asiakkaasta yhtään sen enempää kuin on tarpeen esimerkiksi tehdystä lasusta tai sen sisällöstä.
Ilmoituksen kohteena oleva lapsi ei ole asiakas siinä vaiheessa kun tehdään palvelutarpeen kartoitusta.
On hän asiakas. Sosiaalihuollon mukainen asiakkuus alkaa heti, kun sosiaaliviranomainen on vastaanottanut tiedon sosiaalihuollon tarpeesta. Lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, jos sosiaaliviranomainen arvioi, että asiakkuuden kriteerit täyttyvät eikä muut palvelut riitä. Siihen asti lapsi on aina sosiaalihuollon asiakas. PTA kestää maksimissaan kolme kuukautta ja jos se päättyy siihen, ettei asiakkuutta jatketa koska sen mukaista palveluntarvetta ei ole, niin sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus päättyy.
Moikka kollega! Täällä olen tylsyyttäni yrittänyt puhdistaa meidän mainettamme (siinä osin ehkä onnistumatta..) No yritys on kuitenkin kova :D T. Sos ohj.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Meillä se selvitysvaihe kesti toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun jolloin se loppui meidän kanneltuamme Aviin.
En edelleenkään tiedä mitä selvitettiin. Lakimiehemme kysyi sitä kirjallisesti kuusi kertaa tuloksetta.
Kaikeb huippu oli se että elokuussa se sama sosiaalityöntekijä yritti taas kutsua meidät sinne selvittämään samaa asiaa.
Tämä sosiaalityöntekijä ei koskaan edes tavannut meitä. Hän vain päätti häiriköidä ja häiriköi.
Siis sosiaalityöntekijä yritti tavata teitä, te ette suostuneet vaan sijaan lähetitti asianajan selvittelemään mistä syystä lasu oli tehty? Sosiaalityöntekijä yritti selvittää asiaa uudelleen ettekä siltikään menneet paikalle. Sitten ihmettelette, että selvittelyyn meni pitkä aika ettekä tiedä edes lasun syytä ja ihmettelette miksi sossu näin teki tapaamatta teitä. Olisiko vain voinut käydä siellä paikan päällä niin kenties aikaa ja hermoja olisi säästetty ja niin sossun kuin asianajankin duuni olisi ollut vähän helpompaa.
Me tapasimme kaksi sosiaaliohjaajaa virastossa, he kävivät meillä.
Totesivat että mitään vikaa ei ole missään.
Siellä kulisseissa hääri johtava sosiaalityöntekijä joka päätti toisin.
Hän ei tavannut meitä, ei puhunut puhelimessa.
Jumitti prosessin puoleksi vuodeksi minkä jälkeen soitteli päivähoitoon ja eskariin. Neuvola lähestyi häntä meidän aloitteestamme.
Taas jumitettiin koska mitään ei löytynyt. Päivähoito, eskari, neuvola ja ne kaksi sosiaaliohjaajaa ei nähnyt meissä mitään vikaa.
Mitään syytä hänen toimintaansa emme saaneet.
Toistuvasti myös tarjouduimme tulemaan sinne virastoon, mutta lakimiehen kanssa.
Me kantelimme Aviin siinä vaiheessa kun olimme roikkuneet tällaisessa omituisessa limbossa 9 kuukautta eli 3 kertaa lain salliman ajan.
Sitten se palvelutarpeen selvitys päätwttiin ja todettiin etät mitään syytä asiakkuutwen ei ole.
Kolme kuukautta myöhemmin hän halusi käynnistää prosessik uudestaan ja käskytti meitä sinne virastoon.
Siinä vaiheessa kantelimme uudestaan Aviin. Hän sai toiminnastaan huomautuksen ka me anteeksipyynnön sosiaalijohtajalta.
Tässä vaiheessa sitä prosessia oli kaikkinensa kestänyt 1 vuosi ja 8 kuukautta.
Kohtelu oli täysin mielivaltaista. Mitään selitystä tälle käytökselle emme koskaan saaneet eikä tämä ihminen ikinä pyytänyt anteeksi.
Sosiaaliohjaajathan eivät voi tehdä päätöksiä puoleen tai toiseen, vaan sosiaalityöntekijä. Siksi heidän käyntinsä ei välttämättä ole ollut ainoa keino selvittää asiaa. Sosiaalityöntekijöitäkin on moneen lähtöön ja tässä tapauksessa en tiedä mitä on tapahtunut, mutta tuskin tämä on mikään yleinen tapa jolla homma toimii.
En silti ymmärrä miksi tuo asianajaja olisi pitänyt olla paikalla ja ette voineet tavata ilman häntä sossua?
Voin olla väärässä, mutta uskoisin että sosiaalityöntekijä ei voi puhua lapsiin liittyvistä asioista mikäli paikalla on kolmannen tahon osapuoli. Jos näin oli sekin varmaan teille kerrottiin?
Tottakai vanhempien palkkaama lakimies saa olla paikalla. Mitä ihmettä sönkötät? Lakimiehen saa raahata mukaan ihan mihin tahansa paikkaan, jos haluaa varmistaa oman tai perheensä oikeusturvansa toteutuvan. Se on vähän niinkuin koko ammattiryhmän idea. Ja siis jos sossussa on tieto tällä tasolla, niin kyllä otan minäkin lakimiehen mukaan, jos tarve ikinä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Niin ja nämä poliisit myös soittelisi läpi työpaikat, lasten koulut ja tarhat yms. ihan vain varmistaakseen ettei kukaan ole huomannut jotain outoa. Sitten pitäisi yhteisen hyvän nimissä vain ymmärtää tämä ruljanssi kun jossain kuitenkin on niitä oikeitakin rikollisia.
Ei sosiaalityöntekijät voi tuosta noin vain soitella ympäriinsä ja kertoa teidän asioista. Se on virkarikos, että edes kertoo sosiaalihuollon asiakkuudesta ilman asiakkaan suostumusta. Sosiaalityöntekijät voivat soittaa ilmoituksen tehneelle taholle, jos kokevat sen tarpeelliseksi lisätietojen saamiseksi. Lapsen edun turvaamiseksi voidaan antaa joitakin tietoja salassapitovelvoitteen estämättä, mutta se ei ole mikään automaatio, että voit tuosta vain soitella läpi koulut ja työpaikat. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Jos on pakko esimerkiksi olla yhteydessä päiväkotiin, niin koskaan ei kerrota asiakkaasta yhtään sen enempää kuin on tarpeen esimerkiksi tehdystä lasusta tai sen sisällöstä.
Meistä kyllä soitettiin kertomatta etukäteen päiväkotiin ja kyseessä oli vuosia vanha juttu josta pk ei ollut tietoinen. Tuo soitto siis selvisi viimeisen yhteydenoton kohdalla. Sosiaalityöntekijä kertoi pk:n ihmetelleen kun kuuli että meistä on joskus aikoinaan tehty ilmoitus. Ymmärsin että olisi jotain lasten asioita heiltä kysellyt mutta itselle koko asia tuli jotenkin niin isona yllätyksenä etten edes huomannut pyytää selventämään asiaa. Jäi kyllä vaivaamaan.
Muutenkin koko case oli niin erikoinen kun pitkien aikojen välein tuli yhtäkkiä yhteydenottoa, vaikka asiakkuutta ei kai ollut tarkoitus edes aloittaa. Uusien ilmoitusten kohdalla olisin ymmärtänyt mutta että joku vanha jo selvitetty asia. Mitäköhän siinäkin oli, olikohan kirjaamisissa tai tiedonkulussa jotain ongelmaa, vai mitä? Kaikki lasun työntekijät oli kyllä tosi ystävällisiä mutta nuo toimintatavat herätti omat epäilykset, että meniköhän kaikki niin kuin piti.
Teistä ei ole tehty ilmoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Niin ja nämä poliisit myös soittelisi läpi työpaikat, lasten koulut ja tarhat yms. ihan vain varmistaakseen ettei kukaan ole huomannut jotain outoa. Sitten pitäisi yhteisen hyvän nimissä vain ymmärtää tämä ruljanssi kun jossain kuitenkin on niitä oikeitakin rikollisia.
Ei sosiaalityöntekijät voi tuosta noin vain soitella ympäriinsä ja kertoa teidän asioista. Se on virkarikos, että edes kertoo sosiaalihuollon asiakkuudesta ilman asiakkaan suostumusta. Sosiaalityöntekijät voivat soittaa ilmoituksen tehneelle taholle, jos kokevat sen tarpeelliseksi lisätietojen saamiseksi. Lapsen edun turvaamiseksi voidaan antaa joitakin tietoja salassapitovelvoitteen estämättä, mutta se ei ole mikään automaatio, että voit tuosta vain soitella läpi koulut ja työpaikat. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Jos on pakko esimerkiksi olla yhteydessä päiväkotiin, niin koskaan ei kerrota asiakkaasta yhtään sen enempää kuin on tarpeen esimerkiksi tehdystä lasusta tai sen sisällöstä.
Meistä kyllä soitettiin kertomatta etukäteen päiväkotiin ja kyseessä oli vuosia vanha juttu josta pk ei ollut tietoinen. Tuo soitto siis selvisi viimeisen yhteydenoton kohdalla. Sosiaalityöntekijä kertoi pk:n ihmetelleen kun kuuli että meistä on joskus aikoinaan tehty ilmoitus. Ymmärsin että olisi jotain lasten asioita heiltä kysellyt mutta itselle koko asia tuli jotenkin niin isona yllätyksenä etten edes huomannut pyytää selventämään asiaa. Jäi kyllä vaivaamaan.
Muutenkin koko case oli niin erikoinen kun pitkien aikojen välein tuli yhtäkkiä yhteydenottoa, vaikka asiakkuutta ei kai ollut tarkoitus edes aloittaa. Uusien ilmoitusten kohdalla olisin ymmärtänyt mutta että joku vanha jo selvitetty asia. Mitäköhän siinäkin oli, olikohan kirjaamisissa tai tiedonkulussa jotain ongelmaa, vai mitä? Kaikki lasun työntekijät oli kyllä tosi ystävällisiä mutta nuo toimintatavat herätti omat epäilykset, että meniköhän kaikki niin kuin piti.
Teistä ei ole tehty ilmoitusta.
Kyllä kuule ihan kaikki nyt tietää kaikki kuviot joten voitko lopettaa tuon idioottisaivartelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Niin ja nämä poliisit myös soittelisi läpi työpaikat, lasten koulut ja tarhat yms. ihan vain varmistaakseen ettei kukaan ole huomannut jotain outoa. Sitten pitäisi yhteisen hyvän nimissä vain ymmärtää tämä ruljanssi kun jossain kuitenkin on niitä oikeitakin rikollisia.
Ei sosiaalityöntekijät voi tuosta noin vain soitella ympäriinsä ja kertoa teidän asioista. Se on virkarikos, että edes kertoo sosiaalihuollon asiakkuudesta ilman asiakkaan suostumusta. Sosiaalityöntekijät voivat soittaa ilmoituksen tehneelle taholle, jos kokevat sen tarpeelliseksi lisätietojen saamiseksi. Lapsen edun turvaamiseksi voidaan antaa joitakin tietoja salassapitovelvoitteen estämättä, mutta se ei ole mikään automaatio, että voit tuosta vain soitella läpi koulut ja työpaikat. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Jos on pakko esimerkiksi olla yhteydessä päiväkotiin, niin koskaan ei kerrota asiakkaasta yhtään sen enempää kuin on tarpeen esimerkiksi tehdystä lasusta tai sen sisällöstä.
Ilmoituksen kohteena oleva lapsi ei ole asiakas siinä vaiheessa kun tehdään palvelutarpeen kartoitusta.
On hän asiakas. Sosiaalihuollon mukainen asiakkuus alkaa heti, kun sosiaaliviranomainen on vastaanottanut tiedon sosiaalihuollon tarpeesta. Lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, jos sosiaaliviranomainen arvioi, että asiakkuuden kriteerit täyttyvät eikä muut palvelut riitä. Siihen asti lapsi on aina sosiaalihuollon asiakas. PTA kestää maksimissaan kolme kuukautta ja jos se päättyy siihen, ettei asiakkuutta jatketa koska sen mukaista palveluntarvetta ei ole, niin sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus päättyy.
Moikka kollega! Täällä olen tylsyyttäni yrittänyt puhdistaa meidän mainettamme (siinä osin ehkä onnistumatta..) No yritys on kuitenkin kova :D T. Sos ohj.
Sama kuin n@*si yrittäisi puhdistaa niiden mainetta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Niin ja nämä poliisit myös soittelisi läpi työpaikat, lasten koulut ja tarhat yms. ihan vain varmistaakseen ettei kukaan ole huomannut jotain outoa. Sitten pitäisi yhteisen hyvän nimissä vain ymmärtää tämä ruljanssi kun jossain kuitenkin on niitä oikeitakin rikollisia.
Ei sosiaalityöntekijät voi tuosta noin vain soitella ympäriinsä ja kertoa teidän asioista. Se on virkarikos, että edes kertoo sosiaalihuollon asiakkuudesta ilman asiakkaan suostumusta. Sosiaalityöntekijät voivat soittaa ilmoituksen tehneelle taholle, jos kokevat sen tarpeelliseksi lisätietojen saamiseksi. Lapsen edun turvaamiseksi voidaan antaa joitakin tietoja salassapitovelvoitteen estämättä, mutta se ei ole mikään automaatio, että voit tuosta vain soitella läpi koulut ja työpaikat. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Jos on pakko esimerkiksi olla yhteydessä päiväkotiin, niin koskaan ei kerrota asiakkaasta yhtään sen enempää kuin on tarpeen esimerkiksi tehdystä lasusta tai sen sisällöstä.
Ilmoituksen kohteena oleva lapsi ei ole asiakas siinä vaiheessa kun tehdään palvelutarpeen kartoitusta.
On hän asiakas. Sosiaalihuollon mukainen asiakkuus alkaa heti, kun sosiaaliviranomainen on vastaanottanut tiedon sosiaalihuollon tarpeesta. Lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, jos sosiaaliviranomainen arvioi, että asiakkuuden kriteerit täyttyvät eikä muut palvelut riitä. Siihen asti lapsi on aina sosiaalihuollon asiakas. PTA kestää maksimissaan kolme kuukautta ja jos se päättyy siihen, ettei asiakkuutta jatketa koska sen mukaista palveluntarvetta ei ole, niin sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus päättyy.
Moikka kollega! Täällä olen tylsyyttäni yrittänyt puhdistaa meidän mainettamme (siinä osin ehkä onnistumatta..) No yritys on kuitenkin kova :D T. Sos ohj.
Sama kuin n@*si yrittäisi puhdistaa niiden mainetta!
Tai Putin jolla on ihan samalla tavalla oma terminologia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Niin ja nämä poliisit myös soittelisi läpi työpaikat, lasten koulut ja tarhat yms. ihan vain varmistaakseen ettei kukaan ole huomannut jotain outoa. Sitten pitäisi yhteisen hyvän nimissä vain ymmärtää tämä ruljanssi kun jossain kuitenkin on niitä oikeitakin rikollisia.
Ei sosiaalityöntekijät voi tuosta noin vain soitella ympäriinsä ja kertoa teidän asioista. Se on virkarikos, että edes kertoo sosiaalihuollon asiakkuudesta ilman asiakkaan suostumusta. Sosiaalityöntekijät voivat soittaa ilmoituksen tehneelle taholle, jos kokevat sen tarpeelliseksi lisätietojen saamiseksi. Lapsen edun turvaamiseksi voidaan antaa joitakin tietoja salassapitovelvoitteen estämättä, mutta se ei ole mikään automaatio, että voit tuosta vain soitella läpi koulut ja työpaikat. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Jos on pakko esimerkiksi olla yhteydessä päiväkotiin, niin koskaan ei kerrota asiakkaasta yhtään sen enempää kuin on tarpeen esimerkiksi tehdystä lasusta tai sen sisällöstä.
Ilmoituksen kohteena oleva lapsi ei ole asiakas siinä vaiheessa kun tehdään palvelutarpeen kartoitusta.
On hän asiakas. Sosiaalihuollon mukainen asiakkuus alkaa heti, kun sosiaaliviranomainen on vastaanottanut tiedon sosiaalihuollon tarpeesta. Lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, jos sosiaaliviranomainen arvioi, että asiakkuuden kriteerit täyttyvät eikä muut palvelut riitä. Siihen asti lapsi on aina sosiaalihuollon asiakas. PTA kestää maksimissaan kolme kuukautta ja jos se päättyy siihen, ettei asiakkuutta jatketa koska sen mukaista palveluntarvetta ei ole, niin sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus päättyy.
Moikka kollega! Täällä olen tylsyyttäni yrittänyt puhdistaa meidän mainettamme (siinä osin ehkä onnistumatta..) No yritys on kuitenkin kova :D T. Sos ohj.
Sama kuin n@*si yrittäisi puhdistaa niiden mainetta!
Nyt on varmaan nukkumaanmeno aika sulla, ku alkaa jutut olee tota luokkaa. Parempia päiviä sulle ja toivottavasti saat traumasi käsiteltyä :)!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Meillä se selvitysvaihe kesti toukokuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun jolloin se loppui meidän kanneltuamme Aviin.
En edelleenkään tiedä mitä selvitettiin. Lakimiehemme kysyi sitä kirjallisesti kuusi kertaa tuloksetta.
Kaikeb huippu oli se että elokuussa se sama sosiaalityöntekijä yritti taas kutsua meidät sinne selvittämään samaa asiaa.
Tämä sosiaalityöntekijä ei koskaan edes tavannut meitä. Hän vain päätti häiriköidä ja häiriköi.
Siis sosiaalityöntekijä yritti tavata teitä, te ette suostuneet vaan sijaan lähetitti asianajan selvittelemään mistä syystä lasu oli tehty? Sosiaalityöntekijä yritti selvittää asiaa uudelleen ettekä siltikään menneet paikalle. Sitten ihmettelette, että selvittelyyn meni pitkä aika ettekä tiedä edes lasun syytä ja ihmettelette miksi sossu näin teki tapaamatta teitä. Olisiko vain voinut käydä siellä paikan päällä niin kenties aikaa ja hermoja olisi säästetty ja niin sossun kuin asianajankin duuni olisi ollut vähän helpompaa.
Me tapasimme kaksi sosiaaliohjaajaa virastossa, he kävivät meillä.
Totesivat että mitään vikaa ei ole missään.
Siellä kulisseissa hääri johtava sosiaalityöntekijä joka päätti toisin.
Hän ei tavannut meitä, ei puhunut puhelimessa.
Jumitti prosessin puoleksi vuodeksi minkä jälkeen soitteli päivähoitoon ja eskariin. Neuvola lähestyi häntä meidän aloitteestamme.
Taas jumitettiin koska mitään ei löytynyt. Päivähoito, eskari, neuvola ja ne kaksi sosiaaliohjaajaa ei nähnyt meissä mitään vikaa.
Mitään syytä hänen toimintaansa emme saaneet.
Toistuvasti myös tarjouduimme tulemaan sinne virastoon, mutta lakimiehen kanssa.
Me kantelimme Aviin siinä vaiheessa kun olimme roikkuneet tällaisessa omituisessa limbossa 9 kuukautta eli 3 kertaa lain salliman ajan.
Sitten se palvelutarpeen selvitys päätwttiin ja todettiin etät mitään syytä asiakkuutwen ei ole.
Kolme kuukautta myöhemmin hän halusi käynnistää prosessik uudestaan ja käskytti meitä sinne virastoon.
Siinä vaiheessa kantelimme uudestaan Aviin. Hän sai toiminnastaan huomautuksen ka me anteeksipyynnön sosiaalijohtajalta.
Tässä vaiheessa sitä prosessia oli kaikkinensa kestänyt 1 vuosi ja 8 kuukautta.
Kohtelu oli täysin mielivaltaista. Mitään selitystä tälle käytökselle emme koskaan saaneet eikä tämä ihminen ikinä pyytänyt anteeksi.
Sosiaaliohjaajathan eivät voi tehdä päätöksiä puoleen tai toiseen, vaan sosiaalityöntekijä. Siksi heidän käyntinsä ei välttämättä ole ollut ainoa keino selvittää asiaa. Sosiaalityöntekijöitäkin on moneen lähtöön ja tässä tapauksessa en tiedä mitä on tapahtunut, mutta tuskin tämä on mikään yleinen tapa jolla homma toimii.
En silti ymmärrä miksi tuo asianajaja olisi pitänyt olla paikalla ja ette voineet tavata ilman häntä sossua?
Voin olla väärässä, mutta uskoisin että sosiaalityöntekijä ei voi puhua lapsiin liittyvistä asioista mikäli paikalla on kolmannen tahon osapuoli. Jos näin oli sekin varmaan teille kerrottiin?Tottakai vanhempien palkkaama lakimies saa olla paikalla. Mitä ihmettä sönkötät? Lakimiehen saa raahata mukaan ihan mihin tahansa paikkaan, jos haluaa varmistaa oman tai perheensä oikeusturvansa toteutuvan. Se on vähän niinkuin koko ammattiryhmän idea. Ja siis jos sossussa on tieto tällä tasolla, niin kyllä otan minäkin lakimiehen mukaan, jos tarve ikinä tulee.
En suosittele. Tuo on kuin heittäisi lentopetroolia nuotioon! Lasut ryhtyvät hirveään ja likaiseen vastaiskuun aivan varmasti (olen kokenut tuon).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Niin ja nämä poliisit myös soittelisi läpi työpaikat, lasten koulut ja tarhat yms. ihan vain varmistaakseen ettei kukaan ole huomannut jotain outoa. Sitten pitäisi yhteisen hyvän nimissä vain ymmärtää tämä ruljanssi kun jossain kuitenkin on niitä oikeitakin rikollisia.
Ei sosiaalityöntekijät voi tuosta noin vain soitella ympäriinsä ja kertoa teidän asioista. Se on virkarikos, että edes kertoo sosiaalihuollon asiakkuudesta ilman asiakkaan suostumusta. Sosiaalityöntekijät voivat soittaa ilmoituksen tehneelle taholle, jos kokevat sen tarpeelliseksi lisätietojen saamiseksi. Lapsen edun turvaamiseksi voidaan antaa joitakin tietoja salassapitovelvoitteen estämättä, mutta se ei ole mikään automaatio, että voit tuosta vain soitella läpi koulut ja työpaikat. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Jos on pakko esimerkiksi olla yhteydessä päiväkotiin, niin koskaan ei kerrota asiakkaasta yhtään sen enempää kuin on tarpeen esimerkiksi tehdystä lasusta tai sen sisällöstä.
Ilmoituksen kohteena oleva lapsi ei ole asiakas siinä vaiheessa kun tehdään palvelutarpeen kartoitusta.
On hän asiakas. Sosiaalihuollon mukainen asiakkuus alkaa heti, kun sosiaaliviranomainen on vastaanottanut tiedon sosiaalihuollon tarpeesta. Lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, jos sosiaaliviranomainen arvioi, että asiakkuuden kriteerit täyttyvät eikä muut palvelut riitä. Siihen asti lapsi on aina sosiaalihuollon asiakas. PTA kestää maksimissaan kolme kuukautta ja jos se päättyy siihen, ettei asiakkuutta jatketa koska sen mukaista palveluntarvetta ei ole, niin sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus päättyy.
Moikka kollega! Täällä olen tylsyyttäni yrittänyt puhdistaa meidän mainettamme (siinä osin ehkä onnistumatta..) No yritys on kuitenkin kova :D T. Sos ohj.
Sama kuin n@*si yrittäisi puhdistaa niiden mainetta!
Tai Putin jolla on ihan samalla tavalla oma terminologia.
Tismalleen. Sekin vain pelkkää hyvää tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Vakavia mielenterveysongelmia on noin joka sadannella.
Ongelmallista päihteidenkäyttöä on noin joka kymmenennellä.
Pitkään jatkuneita huoltoriitoja on suhteellisen monille eroperheillä.
Perheväkivaltaa on noin joka kolmannessa perheessä.
Ruumiillinen kuritus on käytössä noin joka neljännessä perheessä.
--
Ei ihme, että näillä kriteereillä valtavan suuri osa perheistä joutuu lastensuojelutoimien kohteeksi.
Ajatteletko, että nämä perheet pitäisi sitten jäädä ilman tukitoimia? Valtaosa näistä ei tule edes koskaan ilmi, joten se on prosentuaalisesti hyvin pieni osa jotka päätyvät mihinkään asiakkuuteen.
Jos perheenäiti tai -isä joskus juo lauantai-iltaisin muutaman kaljan liikaa niin se on alkoholiongelma. Ja jos perheen 5-vuotiasta joskus nippaistaan tukasta kun jäähypenkki ei ole tehonnut, niin se on väkivaltaisuutta. Näiden vuoksi sitten käynnistetään viranomaiskoneistoja ja asiakkuuksia ja tukitoimia. Ja samaan aikaan oikeiden ongelmaperheiden asioista ei ehditä huolehtia kunnolla.
No eikä ole alkoholiongelma, jos ottaa viikonloppuisin pari olutta :D Jos otat liikaa joka viikonloppu niin se on ongelma ja yleensähän päihdeongelmaiset eivät näe sitä ongelmana. Tällöinkin sosiaaliviranomaiset ohjaavat hakemaan apua esim. työterveyden kautta. Jos molemmat vanhemmat ovat viikonloppuisin humalassa ja pienet lapset ovat heidän vastuullaan, niin silloin on perusteet asiakkuudelle. Tukasta nippaaminen ja kaikki muukin ruumiillinen kuritus on laissa kielletty, niin se johtaa tottakai selvitykseen ilmi tullessaan.
Pari olutta liikaa. Lue teksti jota siteeraat.
No ei se mitään haittaa, vaikka isä tai äiti lasten mentyä nukkumaan vähän sammaltaisi. Kunhan toinen vanhempi on selvä.
Se on alkoholiongelma joka tapauksessa, eli täyttää lasun kriteerit. Ihan niin kuin se tukistus täyttää lasun kriteerit vaikka vielä takavuosina sitä katsottiinkin käytännössä läpi sormien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Niin ja nämä poliisit myös soittelisi läpi työpaikat, lasten koulut ja tarhat yms. ihan vain varmistaakseen ettei kukaan ole huomannut jotain outoa. Sitten pitäisi yhteisen hyvän nimissä vain ymmärtää tämä ruljanssi kun jossain kuitenkin on niitä oikeitakin rikollisia.
Ei sosiaalityöntekijät voi tuosta noin vain soitella ympäriinsä ja kertoa teidän asioista. Se on virkarikos, että edes kertoo sosiaalihuollon asiakkuudesta ilman asiakkaan suostumusta. Sosiaalityöntekijät voivat soittaa ilmoituksen tehneelle taholle, jos kokevat sen tarpeelliseksi lisätietojen saamiseksi. Lapsen edun turvaamiseksi voidaan antaa joitakin tietoja salassapitovelvoitteen estämättä, mutta se ei ole mikään automaatio, että voit tuosta vain soitella läpi koulut ja työpaikat. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Jos on pakko esimerkiksi olla yhteydessä päiväkotiin, niin koskaan ei kerrota asiakkaasta yhtään sen enempää kuin on tarpeen esimerkiksi tehdystä lasusta tai sen sisällöstä.
Ilmoituksen kohteena oleva lapsi ei ole asiakas siinä vaiheessa kun tehdään palvelutarpeen kartoitusta.
On hän asiakas. Sosiaalihuollon mukainen asiakkuus alkaa heti, kun sosiaaliviranomainen on vastaanottanut tiedon sosiaalihuollon tarpeesta. Lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, jos sosiaaliviranomainen arvioi, että asiakkuuden kriteerit täyttyvät eikä muut palvelut riitä. Siihen asti lapsi on aina sosiaalihuollon asiakas. PTA kestää maksimissaan kolme kuukautta ja jos se päättyy siihen, ettei asiakkuutta jatketa koska sen mukaista palveluntarvetta ei ole, niin sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus päättyy.
Moikka kollega! Täällä olen tylsyyttäni yrittänyt puhdistaa meidän mainettamme (siinä osin ehkä onnistumatta..) No yritys on kuitenkin kova :D T. Sos ohj.
Sama kuin n@*si yrittäisi puhdistaa niiden mainetta!
Nyt on varmaan nukkumaanmeno aika sulla, ku alkaa jutut olee tota luokkaa. Parempia päiviä sulle ja toivottavasti saat traumasi käsiteltyä :)!
Tyypillistä lasu-n@ts*n väheksyntää ja henkistä väkivaltaa tuo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa lastensuojelun sosiaaliohjaaja. En ymmärrä miksi ihmiset pelkäävät lastensuojeluviranomaisia. Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille, mikäli on huolta lapsen kasvusta, kehityksestä, turvallisuudesta. Ei meillä ole aikaa jäädä kyttäämään normiperheitä. Voisin heittää lonkalta, että 90% lasuilmoituksista ei johda asiakkuuteen. Jos on tarvetta jollekin tuelle, niin se pyritään järjestämään sosiaalihuoltolain puitteissa eli lapsiperhepalveluiden asiakkuudessa.
Jos joku tekee lapsestasi lasun, niin älä ota paiseita; me ei tuomita, vaan keskustellaan perheenne tilanteesta ja jos kaikki on ok niin se saattaa jäädä ihan pelkkään puhelinsoittoon tai yhteen tapaamiseen. Kuulostaa älyttömältä, jos jotkut traumatisoituvat viranomaisista, joiden tehtävänä on selvittää onko teillä kaikki ok.
Suurimmat syyt lastensuojeluasiakkuuteen ovat esim :
lapsen/vanhemman vakavat mielenterveysongelmat
vanhemman ongelmallinen päihteidenkäyttö,
pitkään jatkuneet huoltoriidat (vanhempi ei näe lapsen kärsivän tilanteesta),
lapsen/vanhemman rikollinen käyttäytyminen,
perheessä esiintyvä väkivalta
Niin. On se metkaa että ne 90 prosenttia traumatisoituu siitä että heitä syytellään aiheetta ja heihin kohdistetaan mielivaltainen viranomaistutkinta, jossa syyttömällä on todistusvelvollisuus todistaa syyttömyytensä, jossa kaikki on omituisen huolihöpötyksen takana, ihmistä hyppyytetään määrättä siellä virastossa työaikaan, hänet nolataan kaikissa mahdollisissa instansseissa joissa hän vanhempana liikkuu ja joka puolelle jää merkintä tästä aiheettomasta tutkinnasta.
Ihan tosi kumma on joo.
Tämä. Ei se varmaan haittaa myöskään, jos poliisi tulee oven taakse ja haluaa selvitellä pari kk oletko tehnyt rikosta ja sun täytyy todistaa että et ole. Ja parhaimmillaan niin, ettet edes tiedä koska tai mistä rikoksesta on kyse.
(vrt sossu kyselee, muttei mitään tietoa ilmoittajasta, eli et tosissaan tiedä mistä ilmoitus olisi ehkä tullut)
Niin ja nämä poliisit myös soittelisi läpi työpaikat, lasten koulut ja tarhat yms. ihan vain varmistaakseen ettei kukaan ole huomannut jotain outoa. Sitten pitäisi yhteisen hyvän nimissä vain ymmärtää tämä ruljanssi kun jossain kuitenkin on niitä oikeitakin rikollisia.
Ei sosiaalityöntekijät voi tuosta noin vain soitella ympäriinsä ja kertoa teidän asioista. Se on virkarikos, että edes kertoo sosiaalihuollon asiakkuudesta ilman asiakkaan suostumusta. Sosiaalityöntekijät voivat soittaa ilmoituksen tehneelle taholle, jos kokevat sen tarpeelliseksi lisätietojen saamiseksi. Lapsen edun turvaamiseksi voidaan antaa joitakin tietoja salassapitovelvoitteen estämättä, mutta se ei ole mikään automaatio, että voit tuosta vain soitella läpi koulut ja työpaikat. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat salassa pidettäviä tietoja. Jos on pakko esimerkiksi olla yhteydessä päiväkotiin, niin koskaan ei kerrota asiakkaasta yhtään sen enempää kuin on tarpeen esimerkiksi tehdystä lasusta tai sen sisällöstä.
Ilmoituksen kohteena oleva lapsi ei ole asiakas siinä vaiheessa kun tehdään palvelutarpeen kartoitusta.
On hän asiakas. Sosiaalihuollon mukainen asiakkuus alkaa heti, kun sosiaaliviranomainen on vastaanottanut tiedon sosiaalihuollon tarpeesta. Lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, jos sosiaaliviranomainen arvioi, että asiakkuuden kriteerit täyttyvät eikä muut palvelut riitä. Siihen asti lapsi on aina sosiaalihuollon asiakas. PTA kestää maksimissaan kolme kuukautta ja jos se päättyy siihen, ettei asiakkuutta jatketa koska sen mukaista palveluntarvetta ei ole, niin sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus päättyy.
Moikka kollega! Täällä olen tylsyyttäni yrittänyt puhdistaa meidän mainettamme (siinä osin ehkä onnistumatta..) No yritys on kuitenkin kova :D T. Sos ohj.
Sama kuin n@*si yrittäisi puhdistaa niiden mainetta!
Vähän kyllä. Lasulla ei ole mikään puhdas historia. Vielä 80-luvulla lapset laitettiin laitokseen ihan ihmeellisistä syistä. Suunnilleen siksi, että lapsen vanhempi oli laitoksessa.
Lasulla ei myöskään se lasten sijoittelu ole sujunut kuin strömsössä. Estetään mielivaltaisesti vanhempien yhteydenpito, pitkitetään sijoituksia jne. Sitten taas ei sijoiteta lapsia vaikka olisi ilmiselvä tarve, koska vanhemmat on tuttuja. Lasun toiminta on niin epäloogista, että parempi kun ei siellä tarvitse asioida.
Alue: Aihe vapaa
On hän asiakas. Sosiaalihuollon mukainen asiakkuus alkaa heti, kun sosiaaliviranomainen on vastaanottanut tiedon sosiaalihuollon tarpeesta. Lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, jos sosiaaliviranomainen arvioi, että asiakkuuden kriteerit täyttyvät eikä muut palvelut riitä. Siihen asti lapsi on aina sosiaalihuollon asiakas. PTA kestää maksimissaan kolme kuukautta ja jos se päättyy siihen, ettei asiakkuutta jatketa koska sen mukaista palveluntarvetta ei ole, niin sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus päättyy.