Soittoharrastus lapselle, neuvokaa
Eskarilainen poikani on kiinnostunut soittoharrastuksen aloittamisesta, mutta ei vaadi vielä mitään tiettyä soitinta (käy vielä muskarissa). Mitä suosittelisitte?
Itse haluaisin hänelle soittimen joka ei vaurioita hänen kuuloaan eikä ole kallis.
Entä millainen paikka musiikkiopisto on? Mitä se vaatii? Pääsykoetta täällä ei ole.
Kommentit (1095)
Meillä soitetaan harmonikkaa musiikkiopistossa. Toinen, 15v tyttö tosin valmistui jo. 9v ja oli musiikin laaja oppimäärä suoritettu, soitot ja teoria. 1krt viikossa teoriaa, 1krt oma soittotunti, 1krt/vko yhteissoitto + sit konsertit ja tapahtumat, noin 1krt/kk. Tämä siis ison kaupungin musiikkiopisto. Hinta n800€/lukuvuosi/oppilas.
Äimä kirjoitti:
Meillä soitetaan harmonikkaa musiikkiopistossa. Toinen, 15v tyttö tosin valmistui jo. 9v ja oli musiikin laaja oppimäärä suoritettu, soitot ja teoria. 1krt viikossa teoriaa, 1krt oma soittotunti, 1krt/vko yhteissoitto + sit konsertit ja tapahtumat, noin 1krt/kk. Tämä siis ison kaupungin musiikkiopisto. Hinta n800€/lukuvuosi/oppilas.
Siis yhdeksän vuotta kesti opinnot
Musiikkiopiston soitinkaruselleissa pääsee kokeilemaan useampaa soitinta. Muskariopelta voi myös kysyä suosituksia.
Suosittelen pianoa ensisoittimeksi ja kanavaksi musiikkiopistoa tms. Kotiin saa hankittua viidelläsadalla sähköisen soittimen painotetuilla koskettimilla, millä pärjää vuosia ja saa myös jälleenmyytyä, mikäli valitsee tunnetun merkin.
Piano sen takia, että sillä saa hyvin laajasti toteutettua musiikin ilmiöitä, kuten melodia, sointusäestys, basso ja komppi. Lisäksi, jotta harrastus voi edetä, teoriaa kannattaa opiskella ja sen ymmärtäminen on helpointa pianoa tuntevalle.
Soitinta voi myöhemmin vaihtaa, mutta piano on hyvä perusta ihan kaikkeen, myös lauluun.
T. Aikuisena musiikinharrastamisen aloittanut setämies
Insinöörismies kirjoitti:
Suosittelen pianoa ensisoittimeksi ja kanavaksi musiikkiopistoa tms. Kotiin saa hankittua viidelläsadalla sähköisen soittimen painotetuilla koskettimilla, millä pärjää vuosia ja saa myös jälleenmyytyä, mikäli valitsee tunnetun merkin.
Piano sen takia, että sillä saa hyvin laajasti toteutettua musiikin ilmiöitä, kuten melodia, sointusäestys, basso ja komppi. Lisäksi, jotta harrastus voi edetä, teoriaa kannattaa opiskella ja sen ymmärtäminen on helpointa pianoa tuntevalle.
Soitinta voi myöhemmin vaihtaa, mutta piano on hyvä perusta ihan kaikkeen, myös lauluun.
T. Aikuisena musiikinharrastamisen aloittanut setämies
Tuo pätee varmasti ihan hyvin aikuisiin, jotka opiskelevat itsekseen. Mutta lapsilla se yhteisö on tärkein, ja myös teoriaa opiskellaan pienestä saakka sen oman yhteisön (esim. jousiorkesteri) kanssa, ja siellä harmoniat ym. musiikilliset ilmiöt tulevat tutuiksi. Itse ehdottaisin ap:n lapsille jousia, jos ne kiinnostavat ja lapsella on hyvä korva.
Ja jos pianoon päädytte, kannattaa hankkia akustinen, jos suinkin mahdollista. Viritys maksaa, mutta onhan se ihan toista, kun ääni tulee soittimesta eikä kaiuttimesta.
Vierailija kirjoitti:
Musiikkiliikkeen työntekijä kirjoitti:
Ei hyvä ajatus! Musiikkiliikkeen henkilökunnalla on muutakin tekemistä, kuin paimentaa jotain kersaa koko päivän ajan - saati kuunnella jotain eri soittimien kokeiluja.
Tulihan tämä selväksi nyt, musiikkiliikkeeseen tullaan ostamaan soitinta, ei ole lastentarha!
Jos et kykene ja/tai halua opastaa lapsia etsimään itselleen sopivaa soitinta, olet täysin väärällä alalla. Tuskin kukaan tulee päiväksi vaivoiksesi. Ja jos joku tuleekin, niin olet itse alasi valinnut kun myyt soittimia. Tee siis työsi kunnolla. Ehdit varmasti siinä sivussa muitakin asiakkaita palvelemaan.
Kun täällä aiemmin esitettiin autokauppavertaus, niin kai muksun voi jättää päiväksi myös autokauppaan? Automyyjä kaitsee ja esittelee autoja, sitten muksu saa päättää mikä otetaan. Kai heillä on ammattitaitoa siihen?
Ensin soitinvuokraus musiikkiopistosta, yleensä vuodeksi kerrallaan. Oman soittimen hankinta tulee ajankohtaiseksi jos harrastuksesta tulee tosi.
Ensi hätään ei soitinta kannata ostaa, instrumentti voi vaihtua.
Meillä tyttö soitti vuoden yhtä puhallinta ja vaihtoi sen jälkeen poikkihuiluun ja sekin oli vuokralla vuoden jonka jälkeen oman huilun hankinta. Alkuun aloittelijan huilu ja muutaman vuoden päästä hankittiin arvokkaampi.
Ensimmäinen oma huilu oli arvoltaan n. 400 euroa ja se myytiin pois kun hankittiin kalliimpi soitin. Soittimia voi hankkia myös käytettynä. Me ostettiin kyllä uusina. Kustannuksia tulee jonkin verran lisää soittimen huolloista.
Kannattaa miettiä sitäkin onko instrumentin kuljettaminen helppoa. Jos lapsi joutuu kuljettamaan soitinta itse bussilla tai kävelemään sen kanssa se ei voi olla liian painava tai kookas. Meillä ei ollut kuljetusmahdollisuutta harrastukseen, lapsi hoiti matkat itsenäisesti bussilla. Toki pianoa ei kuljetella, kotona täytyy olla piano itsellään jos sen aloittaa, musiikkiopistolla omansa.
Ottamatta kantaa soitinvalintaan, niin kyllä digipiano painotetulla koskettimistolla tai hybridipiano (pianon koneisto, äänentuotto digitaalisesti) ovat kyllä nappulalle enemmän kuin riittäviä harjoitussoittimia. Itselläni on Roland Kiyola, ja on kaiken muun ohella vielä kaunis katsella!
Vierailija kirjoitti:
Insinöörismies kirjoitti:
Suosittelen pianoa ensisoittimeksi ja kanavaksi musiikkiopistoa tms. Kotiin saa hankittua viidelläsadalla sähköisen soittimen painotetuilla koskettimilla, millä pärjää vuosia ja saa myös jälleenmyytyä, mikäli valitsee tunnetun merkin.
Piano sen takia, että sillä saa hyvin laajasti toteutettua musiikin ilmiöitä, kuten melodia, sointusäestys, basso ja komppi. Lisäksi, jotta harrastus voi edetä, teoriaa kannattaa opiskella ja sen ymmärtäminen on helpointa pianoa tuntevalle.
Soitinta voi myöhemmin vaihtaa, mutta piano on hyvä perusta ihan kaikkeen, myös lauluun.
T. Aikuisena musiikinharrastamisen aloittanut setämies
Tuo pätee varmasti ihan hyvin aikuisiin, jotka opiskelevat itsekseen. Mutta lapsilla se yhteisö on tärkein, ja myös teoriaa opiskellaan pienestä saakka sen oman yhteisön (esim. jousiorkesteri) kanssa, ja siellä harmoniat ym. musiikilliset ilmiöt tulevat tutuiksi. Itse ehdottaisin ap:n lapsille jousia, jos ne kiinnostavat ja lapsella on hyvä korva.
Ja jos pianoon päädytte, kannattaa hankkia akustinen, jos suinkin mahdollista. Viritys maksaa, mutta onhan se ihan toista, kun ääni tulee soittimesta eikä kaiuttimesta.
Kyllä harmonian oppii parhaiten kun itse pystyy tuottamaan sen kaksi tai kolme säveltä jotka joko soivat nätisti yhdessä tai eivät soi. Piano tai mikä tahansa kosketinsoitin on äärimmäisen hyvä juuri tästä syystä.
Akustista pianoa ei todellakaan ole pakko hankkia heti vaan vasta sitten jos ihan oikeasti alkaa etenemään nimenomaan (klassisen) pianon soiton saralla. Lapselle on tärkeintä että pääsee soittamaan sitä mistä tykkää. En jättäisi pianonsoiton harrustuksen aloittamista siksi että kotiin ei pysty hankkimaan akustista pianoa.
Vierailija kirjoitti:
Insinöörismies kirjoitti:
Suosittelen pianoa ensisoittimeksi ja kanavaksi musiikkiopistoa tms. Kotiin saa hankittua viidelläsadalla sähköisen soittimen painotetuilla koskettimilla, millä pärjää vuosia ja saa myös jälleenmyytyä, mikäli valitsee tunnetun merkin.
Piano sen takia, että sillä saa hyvin laajasti toteutettua musiikin ilmiöitä, kuten melodia, sointusäestys, basso ja komppi. Lisäksi, jotta harrastus voi edetä, teoriaa kannattaa opiskella ja sen ymmärtäminen on helpointa pianoa tuntevalle.
Soitinta voi myöhemmin vaihtaa, mutta piano on hyvä perusta ihan kaikkeen, myös lauluun.
T. Aikuisena musiikinharrastamisen aloittanut setämies
Tuo pätee varmasti ihan hyvin aikuisiin, jotka opiskelevat itsekseen. Mutta lapsilla se yhteisö on tärkein, ja myös teoriaa opiskellaan pienestä saakka sen oman yhteisön (esim. jousiorkesteri) kanssa, ja siellä harmoniat ym. musiikilliset ilmiöt tulevat tutuiksi. Itse ehdottaisin ap:n lapsille jousia, jos ne kiinnostavat ja lapsella on hyvä korva.
Ja jos pianoon päädytte, kannattaa hankkia akustinen, jos suinkin mahdollista. Viritys maksaa, mutta onhan se ihan toista, kun ääni tulee soittimesta eikä kaiuttimesta.
Mikäs yleistys tämä on ja mistä yhteisöstä puhut? Aika moni lapsi haluaa ihan vaan soittaa sitä soitinta eikä haaveile mistään orkesterissa soittamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinöörismies kirjoitti:
Suosittelen pianoa ensisoittimeksi ja kanavaksi musiikkiopistoa tms. Kotiin saa hankittua viidelläsadalla sähköisen soittimen painotetuilla koskettimilla, millä pärjää vuosia ja saa myös jälleenmyytyä, mikäli valitsee tunnetun merkin.
Piano sen takia, että sillä saa hyvin laajasti toteutettua musiikin ilmiöitä, kuten melodia, sointusäestys, basso ja komppi. Lisäksi, jotta harrastus voi edetä, teoriaa kannattaa opiskella ja sen ymmärtäminen on helpointa pianoa tuntevalle.
Soitinta voi myöhemmin vaihtaa, mutta piano on hyvä perusta ihan kaikkeen, myös lauluun.
T. Aikuisena musiikinharrastamisen aloittanut setämies
Tuo pätee varmasti ihan hyvin aikuisiin, jotka opiskelevat itsekseen. Mutta lapsilla se yhteisö on tärkein, ja myös teoriaa opiskellaan pienestä saakka sen oman yhteisön (esim. jousiorkesteri) kanssa, ja siellä harmoniat ym. musiikilliset ilmiöt tulevat tutuiksi. Itse ehdottaisin ap:n lapsille jousia, jos ne kiinnostavat ja lapsella on hyvä korva.
Ja jos pianoon päädytte, kannattaa hankkia akustinen, jos suinkin mahdollista. Viritys maksaa, mutta onhan se ihan toista, kun ääni tulee soittimesta eikä kaiuttimesta.
Kyllä harmonian oppii parhaiten kun itse pystyy tuottamaan sen kaksi tai kolme säveltä jotka joko soivat nätisti yhdessä tai eivät soi. Piano tai mikä tahansa kosketinsoitin on äärimmäisen hyvä juuri tästä syystä.
Akustista pianoa ei todellakaan ole pakko hankkia heti vaan vasta sitten jos ihan oikeasti alkaa etenemään nimenomaan (klassisen) pianon soiton saralla. Lapselle on tärkeintä että pääsee soittamaan sitä mistä tykkää. En jättäisi pianonsoiton harrustuksen aloittamista siksi että kotiin ei pysty hankkimaan akustista pianoa.
Tosiaankaan ei kannata hankkia heti akustista eikä digitaalistakaan pianoa. Ensiksi kannattaa viedä se ap:n lapsi soitinkaruselliin tsi tutustumispäivään ja selvittää, että mitä hän itse haluaa soittaa.
Kuten itse kirjoitit, lapselle on tärkeintä päästä soittamaan sitä, mitä itse tykkää. Se voi olla jokin aivan muu soitin kuin piano.
Vierailija kirjoitti:
Musiikkiliikkeen työntekijä kirjoitti:
Ei hyvä ajatus! Musiikkiliikkeen henkilökunnalla on muutakin tekemistä, kuin paimentaa jotain kersaa koko päivän ajan - saati kuunnella jotain eri soittimien kokeiluja.
Tulihan tämä selväksi nyt, musiikkiliikkeeseen tullaan ostamaan soitinta, ei ole lastentarha!
Jos et kykene ja/tai halua opastaa lapsia etsimään itselleen sopivaa soitinta, olet täysin väärällä alalla. Tuskin kukaan tulee päiväksi vaivoiksesi. Ja jos joku tuleekin, niin olet itse alasi valinnut kun myyt soittimia. Tee siis työsi kunnolla. Ehdit varmasti siinä sivussa muitakin asiakkaita palvelemaan.
Musiikkiliike ei oikeasti ole se paikka, jonne mennään hakemaan soitin lapselle vaan ensin mennään soitonopetukseen, josta saa ohjeet soittimen hankintaan. Yhtään soitinta en ole lapselle ostanut musiikkiliikkeestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinöörismies kirjoitti:
Suosittelen pianoa ensisoittimeksi ja kanavaksi musiikkiopistoa tms. Kotiin saa hankittua viidelläsadalla sähköisen soittimen painotetuilla koskettimilla, millä pärjää vuosia ja saa myös jälleenmyytyä, mikäli valitsee tunnetun merkin.
Piano sen takia, että sillä saa hyvin laajasti toteutettua musiikin ilmiöitä, kuten melodia, sointusäestys, basso ja komppi. Lisäksi, jotta harrastus voi edetä, teoriaa kannattaa opiskella ja sen ymmärtäminen on helpointa pianoa tuntevalle.
Soitinta voi myöhemmin vaihtaa, mutta piano on hyvä perusta ihan kaikkeen, myös lauluun.
T. Aikuisena musiikinharrastamisen aloittanut setämies
Tuo pätee varmasti ihan hyvin aikuisiin, jotka opiskelevat itsekseen. Mutta lapsilla se yhteisö on tärkein, ja myös teoriaa opiskellaan pienestä saakka sen oman yhteisön (esim. jousiorkesteri) kanssa, ja siellä harmoniat ym. musiikilliset ilmiöt tulevat tutuiksi. Itse ehdottaisin ap:n lapsille jousia, jos ne kiinnostavat ja lapsella on hyvä korva.
Ja jos pianoon päädytte, kannattaa hankkia akustinen, jos suinkin mahdollista. Viritys maksaa, mutta onhan se ihan toista, kun ääni tulee soittimesta eikä kaiuttimesta.
Mikäs yleistys tämä on ja mistä yhteisöstä puhut? Aika moni lapsi haluaa ihan vaan soittaa sitä soitinta eikä haaveile mistään orkesterissa soittamisesta.
Perustuu ihan omiin ja tuttavapiirin kokemuksiin. Lapsia on erilaisia, ja paljon on kiinni siitäkin, minkä verran he ovat päässeet kuulemaan live-musiikkia.
Ainakin minun lapseni ajattelevat soittamisen olevan juuri sitä orkesterissa soittamista. Itse taas kasvoin ympäristössä, jossa ammattimaista musiikkia ei juuri kuultu, joten minulle musiikki on aina ollut se koulun kevätjuhlassa opettajan tai priimusoppilaan soittama piano. Itsekin päädyin tästä syystä soittamaan pianoa - en kauheasti tuntenut muita soittimia.
On meillä kotona tietysti pianokin, jota lapseni pimputtelevat monta kertaa päivässä ohi kulkiessaan. Mutta ei se ole harrastus, enemmänkin kiva huonekalu. Paitsi minulle, jolle piano edelleen on intohimo. Lapsuuden kokemukset ja mielikuvat vaikuttavat vahvasti.
Ap:n lapsi on nyt siinä iässä, jossa niitä mielikuvia luodaan. Hän on käynyt muskarissa ja tykännyt siitä, joten lähtökohtaisesti musiikki on hänelle yhteisössä toimimista.
En harkitsisi soittoharrastuksen aloittamista ensinkään ellei kotona ole omaa soittohuonetta flyygelille.
Kannattaa jättää lapsi viikoksi asumaan musiikkitarvikeliikeeseen. Tulee sieltä ulos sen oikean soittimen kanssa.
Ei ole olemassa halpaa soitinta ja musiikkiopiston lukukausimaksutkin ovat jo kalliita.
Jos valitsee pianon, niin sen varmaan joutuu heti ostamaan, vai?
Minun poikani soittaa hanuria, mutta osaa sen myötä hyvin soittaa myös koskettimia. Teki sitä tanssibandissä ihan työkseen, kunnes yliopisto-opiskelu vei voiton. Hanuri eli harmonikka on kätevä kuljettaa paikkaan kuin paikkaan, myös ihmisten sydämiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musiikkiliikkeen työntekijä kirjoitti:
Ei hyvä ajatus! Musiikkiliikkeen henkilökunnalla on muutakin tekemistä, kuin paimentaa jotain kersaa koko päivän ajan - saati kuunnella jotain eri soittimien kokeiluja.
Tulihan tämä selväksi nyt, musiikkiliikkeeseen tullaan ostamaan soitinta, ei ole lastentarha!
Jos et kykene ja/tai halua opastaa lapsia etsimään itselleen sopivaa soitinta, olet täysin väärällä alalla. Tuskin kukaan tulee päiväksi vaivoiksesi. Ja jos joku tuleekin, niin olet itse alasi valinnut kun myyt soittimia. Tee siis työsi kunnolla. Ehdit varmasti siinä sivussa muitakin asiakkaita palvelemaan.
Kun täällä aiemmin esitettiin autokauppavertaus, niin kai muksun voi jättää päiväksi myös autokauppaan? Automyyjä kaitsee ja esittelee autoja, sitten muksu saa päättää mikä otetaan. Kai heillä on ammattitaitoa siihen?
Eikös se lapsi katso itselleen sitä soitinta siellä soitinkaupassa?
Etkös sitä tajunnut?
No huomenta, Hyvä kysymys soittimia kun on monen lasia, isoja ja pieniä, ja joita ei kokonsa vuoksi voi kantaa mutta Opistolla voi,
Piano, flyygeli , sähkö- urut, kirkko urut( joissakin Paikkakunnilla kanttori järjestää myös kirkko urkujen soitto
kursseja , jopa naapuri pikku kunnalla , mutta ne on hieman isommille ihan alkeista siis).
Entä kiinnostaako , jousisoittimet soittaa viulua selkoa, monissa isoissa kunnissa järjestetään lapsille musiikkiopistossa, kursseja
Joissa lapsia opetetaan soittamaan viulua .
Ja jotkut on ihan ammatiltaan viulistia.
Ja eräs Hevi bandi soittaa joususoittimilla .
Entä miten on Suomen perinne soitin kantele nykyisin viulun kanssa voi soittaa sähköllä kun sähköksantekeita.
Huilu, nokkahuilu,
trumpetti,
Huuliharppu
Rummut, jo pikku lapsille voi ostaa lasten lelu rumpuja isommalle ,
Sähkörummut( ei kuulu meteli )
Soittaako isänsä jotakin soitinta kenties , jossakin orkesterissa, bändissä onko kiinnostusta , seuraamaan kun isänsä soittaa harjoittelee keikkaa varten?
Onko Hänen pappansa musikaalinen tai onko Suvussa soittajia eli kiinnostaako poikaa kun He soittavat ?
Haaveikeeko itse doitravsnsa jotakin näistä soittimista.
Kitaraa, ukuleleä, mandoliinia, luuttua
Entä haitaria..
No hyvää soittamista vaan muusikkona parissa.🎻🎸🎹🥁🎤🎼🎵🎶