Lue keskustelun säännöt.
Soittoharrastus lapselle, neuvokaa
Eskarilainen poikani on kiinnostunut soittoharrastuksen aloittamisesta, mutta ei vaadi vielä mitään tiettyä soitinta (käy vielä muskarissa). Mitä suosittelisitte?
Itse haluaisin hänelle soittimen joka ei vaurioita hänen kuuloaan eikä ole kallis.
Entä millainen paikka musiikkiopisto on? Mitä se vaatii? Pääsykoetta täällä ei ole.
Kommentit (1095)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman OT, mutta lukion äikän opena voin sanoa, että pitkään jotain soitinta soittaneet ovat lähes poikkeuksetta menestyviä oppilaita. Erityisesti useampi sellisti on ollut niitä monen ällän ylioppilaita, jotka ovat huippuja niin matematiikassa kuin luovassa kirjoittamisessakin. En sitten tiedä, johtuuko perhetaustasta, musiikkiharrastuksen suotuisasta vaikutuksesta aivojen kehitykseen vai jostain muusta. Mutta täältä suositus lapsen soittoharrastukselle.
'
Soiton harjoittelu lisää aivoissa neuronien välisiä yhteyksiä, ja muodostaa myeliiniä aktiivisten yhteyksien välille, jolloin hermoimpulssin nopeus kasvaa todella paljon. Aivojen toiminta siis tehostuu ja niihin tulee uutta fyysistä massaa. Soiton harjoittelu on parhaita keinoja aivojen kehittämiseen.
Neuroniyhteys, jossa ei ole myeliinieristettä, on nopeudeltaan noin 1 - 2 metriä sekunnissa, mutta myeliinipäällysteisen hermoyhteyden nopeus voi olla jopa 120 metriä sekunnissa. Eli ero on siis huomattava. Vuosien harjoittelun pohjalta aivoihin muodostuva myeliini ja uudet hermoyhteydet lisäävät aivojen kokoa ja painoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rumpujen kanssa ongelmaksi voi muodostua lapsen koko. Pienimmätkin lapsille suunnitellut setit ovat yleensä liian isoja noin pienen soitettavaksi. Tämä on tullut vastaan ongelmana kun puolisolleni on tuotu pieniä lapsia opettelemaan rumpujen soittoa..
Kyllä pienillekin lapsille löytyy rumpusettejä. Esimerkkinä:
https://www.thomann.de/fi/millenium_focus_junior_red_bundle.htm
Katsele itse lisää puolisosi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman OT, mutta lukion äikän opena voin sanoa, että pitkään jotain soitinta soittaneet ovat lähes poikkeuksetta menestyviä oppilaita. Erityisesti useampi sellisti on ollut niitä monen ällän ylioppilaita, jotka ovat huippuja niin matematiikassa kuin luovassa kirjoittamisessakin. En sitten tiedä, johtuuko perhetaustasta, musiikkiharrastuksen suotuisasta vaikutuksesta aivojen kehitykseen vai jostain muusta. Mutta täältä suositus lapsen soittoharrastukselle.
'
Soiton harjoittelu lisää aivoissa neuronien välisiä yhteyksiä, ja muodostaa myeliiniä aktiivisten yhteyksien välille, jolloin hermoimpulssin nopeus kasvaa todella paljon. Aivojen toiminta siis tehostuu ja niihin tulee uutta fyysistä massaa. Soiton harjoittelu on parhaita keinoja aivojen kehittämiseen.
Neuroniyhteys, jossa ei ole myeliinieristettä, on nopeudeltaan noin 1 - 2 metriä sekunnissa, mutta myeliinipäällysteisen hermoyhteyden nopeus voi olla jopa 120 metriä sekunnissa. Eli ero on siis huomattava. Vuosien harjoittelun pohjalta aivoihin muodostuva myeliini ja uudet hermoyhteydet lisäävät aivojen kokoa ja painoa.
Harjoittelussa on myös tärkeää, että aivoille annetaan rakennusmateriaalia uusien yhteyksien ja myeliinin rakentamiseen. Kalanmaksaöljy on hyvä ja suositeltava aine treenaamisen ohessa käytettäväksi.
Täällä oli jankkaajia että siban käyneet tienaisivat todella huonosti. No, ainakin Paula Vesala on valmistunut sibalta musiikkikasvatuksen aineryhmästä ja Vesala oli ainakin taannoin parhaiten tienannut naismuusikko. Myös esim Saara Aalto ja Vuokko Hovatta ovat siban mukalta valmistuneita. Siballa on opiskellut myös esim Elias Kaskinen, Paul Uotila jne. Toki en tiedä millaisille tuloille ovat viime vuosina pääseet.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli jankkaajia että siban käyneet tienaisivat todella huonosti. No, ainakin Paula Vesala on valmistunut sibalta musiikkikasvatuksen aineryhmästä ja Vesala oli ainakin taannoin parhaiten tienannut naismuusikko. Myös esim Saara Aalto ja Vuokko Hovatta ovat siban mukalta valmistuneita. Siballa on opiskellut myös esim Elias Kaskinen, Paul Uotila jne. Toki en tiedä millaisille tuloille ovat viime vuosina pääseet.
Eipä niitä paljon tienaavia sitten monta ole. Suurin osa siban käyneistä ei taida paljonkaan tienata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiisun laulaja Henrik ainakin opiskeli jossain vaiheessa siballa. Ja Ursus Factoryn Jussi. Tuloistaan ei mitään hajua.
No ei ole ihan pieniä nämä huippukapujen tulot olleet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvoista toki tulee huippuja. Mutta kaikilla on oikeus harrastaa ja nauttia musiikista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli tähän liittyen mieleen, että kannattaa myös ajatella sitä haluaisiko lapsi soittaa yhdessä muiden kanssa. Piano on vähän yksinäinen soitin. Sen myötä ei pääse orkestereihin. Tarkoitan siis sitä, että musiikkiopistoissa on yleensä ainakin eritasoisia puhallinorkestereita mihin niitä soittimia soittavat pääsevät mukaan. Monesti on myös jousiorkesteri mihin taas niitä soittimia soittavat pääsevät. Pianon myötä ei pääse noihin mukaan. Myös esim haitari jää pois niistä. Rummuillakin voi päästä noihin mukaan, kun jokainen orkesteri tarvitsee ainakin yhden rumpalin. Toki jos heitä on paljon niin kaikille ei riitä paikkaa. Toki varmasti vuorotellaan.
Samoin joku kirjoitti, ettei kaikkia soittimia voi aloittaa pienenä. Itse esim aloitin pianolla ja soitin sitä noin kolme vuotta. Olin 8-11-vuotias. Sen jälkeen kyllästyin ja halusin vaihtaa soitinta. Aloitin tuolloin oboen soiton.Opistolla oli ikärajat melko harvaan soittimeen ja niitä esim juuri oboe ja fagotti joiden ikäraja tuolloin 12 vuotta. Olin juuri sopivasti täyttämässä 12, kun aloitin oboen soiton. En tiedä kuinka tarkkija ikärajat ovat, mutta oboe kyllä vaatii voimia jaksaa sitä soittaa. Ei ole kevyt soitin. Näin en ihmettele miksi nämä soittimet harvinaisempia. Moni aloittaa muun soittimen jo pienenä. Tähän vielä se, että meillä ainakin sai aloittaa kaikki vaskipuhaltimet jo pienenä. Eräskin pikkupoika soitti tuubaa jo ollessaan 7-vuotias. Se on sitten toinen juttu miten jaksaa puhaltaa. Vaskiakin on vaan todella monia. Trumpetti on kevyempi. Sitten on käyrätorvi. Sitten puupuhaltimista huilu, klarinetti tai saksofoni voisi olla jo nuoremmankin soitin. Ja tietysti jousisoittimista viulu ainakin. Eri asia on onko opistolla edes kaikkiin opetusta. Näiden lisäksi on yleensä pakollinen teoria opetus. Itse koin sen monesti raskaana ja työläänä jos tuo kaikki ei vaan olekaan niin helppoa ymmärtää. Parasta minusta oli soitto orkesterissa. Sen vuoksi en olisi ehkä koskaan valinnut pianoa vaan esim klarinetin jo heti nuorempana, että olisin päässyt orkesteriin jo sillion. Oboe on itselle silti se rakkain soitin, vaikka työläs ja raskas.
Eiköhän mitä tahansa soitinta soittavalle (myös pianisteille) se orkesteri ole pakollinen musiikkiopistossa. Ainakin oma lapsi soitti musiikkiopiston bändissä pienestä pitäen (halusi tai ei). Sanoisin, että pianisteille se yhdessä soittaminen on erityisen helppoa. Mihin tahansa tavalliseen kokoonpanoon (joku pelkkä puhallinorkesteri on huomattavasti harvinaisempi arjessa) tarvitaan yleensä pianisti ja pianisti on myös haluttu säestyskaveri. Eli oma lapsi (18 v) saa soitella kyllä muiden kanssa ihan niin paljon kuin jaksaa.
T. 82
Minä ainakin keksin paljon kokoonpanoja, joissa ei ole pianistia. Ensimmäisenä tulee mieleen perusmuotoinen sinfoniaorkesteri.
T. Pianisti - ja aina yksinäisyydestä kärsinyt.
Kuinka usein ARJESSA tulee sinfoniaorkesteri kenelläkään vastan? Sen sijaan pianisti on jokaisissa kissanrisiäisissä ja bändeissä.
Kyllä, olet asian ytimessä. Jokaisissa kissanristiäisissä tulee vastaan meikäläisen tasoinen pianisti. Valitettavasti.
Jos olisin soittanut jotain orkesterisoitinta yhtä pitkälle, pääsisin amatöörisinfoniaorkestereihin ja kuulostaisin yhdessä orkesterin kanssa aika paljon komeammalta.
-se äskeinen.
Kuinka moni pikkulapsi haluaa sinfoniaorkesteriin? Johonkin rokkibändiin haluaa taas moni. Ja jos teineiltä kysytään, voittaa rokki- tai poppibändi sinfoniat 6-0.
Minä ainakin tykkäsin orkesterista todella paljon. Kuuntelin sitten rokkia ja metallia vapaa aikana. Niin kuin kuuntelen vieläkin. Terveisin oboeta soittanut.
Sama täällä. Parhaat muistot soittovuosiltani ovat nimenomaan orkesterisoitosta. Opin myös kuuntelemaan ja nauttimaan myös klassisesta orkesterimusiikista ihan eri tavalla ja käyn edelleen metallikeikkojen lisäksi usein myös niissä.
T. Toinen ex-oboisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen pianoa tai kitaraa lapsen ensimmäiseksi soittimeksi, ovat riittävän helppoja ja toimivat myös säestystarkoituksessa.
Viulu on todella vaikea soitin ja kuulostaa kamalalta pitkään. Rummut tms. vie vanhemmilta hermot ennemmin tai myöhemmin.
Musiikkiluokka on nimenomaan hyvä taho harrastaa musiikkia. En tiedä missä kaupungissa asut, mutta meillä jokainen musiikkiluokkalainen nimenomaan HARRASTI musiikkia ja jokainen suoritti musiikin teoriat ym. Ja soittotunnit otettiin musiikkiyhdistyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli 6-9-vuotiaana suosikki kantele, siis sellainen iso (37-kielinen). Helppo opetella soittamaan, kun kielet näkee. Siitä voi jatkaa muihin kielisoittimiin, jos haluaa. Lapsi oppi kitaraa soittamaan parissa viikossa tuon kolmen vuoden kanteletaustan ansiosta. Siis perussoinnut yms
Todellakin suosittelen musiikkiluokkaa jos se vaan on mitenkään vaihtoehto. Musiikkiluokalla on yleensä paljon parempi työrauha kuin normaalilla luokalla, yleensä kaikki laulavat kuorossa, monet koulut tekevät yhteistyötä musiikkiopistojen kanssa jne. Pääsee heti pienestä lähtien musikilliseen yhteisöön mukaan ja musiikki on luonteva osa myös kouluarkea. Musiikkiluokilta on tullut myös paljon huippumuusikoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musiikkiluokka on nimenomaan hyvä taho harrastaa musiikkia. En tiedä missä kaupungissa asut, mutta meillä jokainen musiikkiluokkalainen nimenomaan HARRASTI musiikkia ja jokainen suoritti musiikin teoriat ym. Ja soittotunnit otettiin musiikkiyhdistyksestä.
Ei täällä vaan... Musiikkiluokkalaisista moni toki kävi myös musiikkiopistoa ja siellä tietysti käytiin teoriat, soittotunnit jne. Luokalla oli muutama musiikintunti enemmän kuin muilla ja niiden puitteissa lauloivat, soittivat esim. ukulelea ja kitaraa jne. jne. Mutta eivät kaikki luokkalaiset olleet opiston oppilaita eikä musaluokkaa voi todellakaan verrata opistotasoiseen, klassiseen opiskeluun.
Musiikkiluokka ja musiikkiopisto ei todellakaan ole toistensa vastakohtia, vaan molempi parempi jos lasta vaan kiinnostaa musiikki ja musisointi.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen pianoa tai kitaraa lapsen ensimmäiseksi soittimeksi, ovat riittävän helppoja ja toimivat myös säestystarkoituksessa.
Viulu on todella vaikea soitin ja kuulostaa kamalalta pitkään. Rummut tms. vie vanhemmilta hermot ennemmin tai myöhemmin.
Piano on monelle tylsä. Anteeksi kun sanon näin, en tarkoita loukata. Minä kuljin pianotunneilla 5 vuotta. Sitten kitaratunnilla, joka avasi täysin uuden maailman. Soitin sähkökitaraa ja bassoa, vähän myös harjoittelin bändikoulussa rumpuja. En tiennyt lapsena, että voisi valita muutakin kuin pianon tai viulun tai puhaltimia. Muuten: puhaltimen ääni on karmea, jos ei osaa soittaa. Oma lapsi valitsi puhallinsoittimen ja meinasin tulla hulluksi.
Musiikkiliikkeen työntekijä kirjoitti:
Ei hyvä ajatus! Musiikkiliikkeen henkilökunnalla on muutakin tekemistä, kuin paimentaa jotain kersaa koko päivän ajan - saati kuunnella jotain eri soittimien kokeiluja.
Tulihan tämä selväksi nyt, musiikkiliikkeeseen tullaan ostamaan soitinta, ei ole lastentarha!
Kokeilematta soittimen voi ostaa ulkomaisesta nettikaupasta.
T. Asiakas
Musiikkiliikkeen työntekijä kirjoitti:
Ei hyvä ajatus! Musiikkiliikkeen henkilökunnalla on muutakin tekemistä, kuin paimentaa jotain kersaa koko päivän ajan - saati kuunnella jotain eri soittimien kokeiluja.
Tulihan tämä selväksi nyt, musiikkiliikkeeseen tullaan ostamaan soitinta, ei ole lastentarha!
Jos et kykene ja/tai halua opastaa lapsia etsimään itselleen sopivaa soitinta, olet täysin väärällä alalla. Tuskin kukaan tulee päiväksi vaivoiksesi. Ja jos joku tuleekin, niin olet itse alasi valinnut kun myyt soittimia. Tee siis työsi kunnolla. Ehdit varmasti siinä sivussa muitakin asiakkaita palvelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Musiikkiliikkeen työntekijä kirjoitti:
Ei hyvä ajatus! Musiikkiliikkeen henkilökunnalla on muutakin tekemistä, kuin paimentaa jotain kersaa koko päivän ajan - saati kuunnella jotain eri soittimien kokeiluja.
Tulihan tämä selväksi nyt, musiikkiliikkeeseen tullaan ostamaan soitinta, ei ole lastentarha!
Kokeilematta soittimen voi ostaa ulkomaisesta nettikaupasta.
T. Asiakas
Niin jos haluaa sian säkissä.
'
Soiton harjoittelu lisää aivoissa neuronien välisiä yhteyksiä, ja muodostaa myeliiniä aktiivisten yhteyksien välille, jolloin hermoimpulssin nopeus kasvaa todella paljon. Aivojen toiminta siis tehostuu ja niihin tulee uutta fyysistä massaa. Soiton harjoittelu on parhaita keinoja aivojen kehittämiseen.